Roolipelaajien empaattinen älykkyys ja ajatuksia arvioinnista pelioppimisessa, Mikko Meriläinen, HY:n tohtorikoulutettava

1. PELAAMALLA PAREMMAKSI? Empaattinen älykkyys, roolipelit ja ajatuksia arvioinnista

2. Empaattinen älykkyys? “ tapa käyttää erilaisia älykkyyden lajeja ja herkkyyksiä tehokkaaseen toimimiseen toisten ihmisten kanssa. Toimintaan sisältyy yleensä sen päämäärien ja omien tekojen vaikutusten tiedostaminen, sekä valmius muokata tilanteen dynamiikkaa tarvittaessa.“ Arnold 2005

3. Empaattinen älykkyys? Käsitteen ytimessä ajatus järjen ja tunteen – kognition ja affektion – vaikutussuhteesta oppimisessa. Voimakas tuntemus + Voimakas, aktiivinen ajattelu = Merkityksellinen oppimiskokemus

4. Empaattinen älykkyys? Olennaisia elementtejä mm. Mielikuvitus Intuitio

5. Empaattinen älykkyys? Olennaisia elementtejä mm. Mielikuvitus Intuitio REFLEKTIO

6. Empaattinen älykkyys? Olennaisia elementtejä mm. Mielikuvitus Intuitio REFLEKTIO EMPATIA

7. Empatia? “ kyky ymmärtää omia ajatuksia ja tunteita ja rinnastusten kautta valjastaa oma itsetuntemus toisten palvelukseen.“ Arnold 2005

8. Empatia Rakennuspalikoita mm.

9. Empatia Rakennuspalikoita mm. Läsnäolo: Toisten ihmisten läheisyys, yhteisöllisyys.

10. Empatia Rakennuspalikoita mm. Läsnäolo: Toisten ihmisten läheisyys, yhteisöllisyys. Peilaaminen: Oman itsen vertaaminen muihin, niin todellisiin kuin mielikuvituksenkin tuottamiin henkilöihin.

11. Empatia Rakennuspalikoita mm. Läsnäolo: Toisten ihmisten läheisyys, yhteisöllisyys. Peilaaminen: Oman itsen vertaaminen muihin, niin todellisiin kuin mielikuvituksenkin tuottamiin henkilöihin. NARRATIIVIT

12. Narratiivit Tarinoita, joilla jäsennetään maailmaa. Narratiiveihin tutustuminen ja niiden luominen alkaa jo varhaislapsuudessa. Avautuvat eri tavalla iän myötä. Esimerkiksi kertomukset, perimätieto, kirjallisuus, pelit, leikit...

13. Narratiivit shmarratiivit – mitä hyötyä? Tarjoavat turvallisen mahdollisuuden testata ja laajentaa maailman rajoja.

14. Narratiivit shmarratiivit – mitä hyötyä? Tarjoavat turvallisen mahdollisuuden testata ja laajentaa maailman rajoja. Tarjoavat hyvän maaperän spekuloinnille.

15. Narratiivit shmarratiivit – mitä hyötyä? Tarjoavat turvallisen mahdollisuuden testata ja laajentaa maailman rajoja. Tarjoavat hyvän maaperän spekuloinnille. Voivat aktivoida muistoja merkityksellisistä kokemuksista ja antaa niille uusia merkityksiä.

16. Narratiivit shmarratiivit – mitä hyötyä? Tarjoavat turvallisen mahdollisuuden testata ja laajentaa maailman rajoja. Tarjoavat hyvän maaperän spekuloinnille. Voivat aktivoida muistoja merkityksellisistä kokemuksista ja antaa niille uusia merkityksiä. Auttavat hahmottamaan omaa itseä osana arkielämää rikkaampaa maailmaa.

17. Narratiivit shmarratiivit – mitä hyötyä? Stimuloivat ajattelun ja tunne-elämän kehitystä.

18. Narratiivit shmarratiivit – mitä hyötyä? Stimuloivat ajattelun ja tunne-elämän kehitystä. Toimivat pohjana roolien ottamiselle.

19. Narratiivit shmarratiivit – mitä hyötyä? Stimuloivat ajattelun ja tunne-elämän kehitystä. Toimivat pohjana roolien ottamiselle. Ovat erinomaista ruokaa mielikuvitukselle.

20. Tähän mennessä tapahtunutta Narratiivit ovat olennainen osa empatiaa...

21. Tähän mennessä tapahtunutta Narratiivit ovat olennainen osa empatiaa... ...joka taas on oleellinen osa empaattista älykkyyttä...

22. Tähän mennessä tapahtunutta Narratiivit ovat olennainen osa empatiaa... ...joka taas on oleellinen osa empaattista älykkyyttä... ...jota taas voidaan pitää Hyvän Ihmisen olennaisena piirteenä. Ainakin Arnoldin mukaan.

23. Entäs ne roolipelit? Keskeisessä osassa narratiivit, mielikuvitus, roolien ottaminen, yhteisöllisyys, leikkiminen.

24. Entäs ne roolipelit? Keskeisessä osassa narratiivit, mielikuvitus, roolien ottaminen, yhteisöllisyys, leikkiminen. Parhaimmillaan haastavat ajattelemaan ja tuntemaan, sekä yhdistämään nämä kaksi.

25. Entäs ne roolipelit? Keskeisessä osassa narratiivit, mielikuvitus, roolien ottaminen, yhteisöllisyys, leikkiminen. Parhaimmillaan haastavat ajattelemaan ja tuntemaan, sekä yhdistämään nämä kaksi. Prosessi on samalla tuote.

26. Meriläinen 2011 161 vastaajaa, valtaosin yli 25-vuotiaita.

27. Meriläinen 2011 161 vastaajaa, valtaosin yli 25-vuotiaita. Itsearviointia roolipeliharrastuksen vaikutuksista.

28. Meriläinen 2011 161 vastaajaa, valtaosin yli 25-vuotiaita. Itsearviointia roolipeliharrastuksen vaikutuksista. Arviot valtaosin todella positiivisia: uusia sosiaalisia suhteita, empatiakyvyn ja mielikuvituksen kehitystä, ryhmätyötaitojen lisääntymistä...

29. Roolipelaaminen opetusvälineenä Kokeiltu ja käytetty.

30. Roolipelaaminen opetusvälineenä Kokeiltu ja käytetty. Ei rajoittunut koulumaailmaan – päinvastoin koulumaailma on tullut jälkijunassa.

31. Roolipelaaminen opetusvälineenä Kokeiltu ja käytetty. Ei rajoittunut koulumaailmaan – päinvastoin koulumaailma on tullut jälkijunassa. Yrityssimulaatiot, psyko- ja sosiodraama, jopa sotaharjoitukset.

32. Roolipeliopetuksen vahvuudet Voidaan opettaa opetussuunnitelman „näkymättömiä“ asioita.

33. Roolipeliopetuksen vahvuudet Voidaan opettaa opetussuunnitelman „näkymättömiä“ asioita. Ihmiseksi kasvaminen, sosiaaliset taidot, eettiset kysymykset...

34. Roolipeliopetuksen vahvuudet Voidaan opettaa opetussuunnitelman „näkymättömiä“ asioita. Ihmiseksi kasvaminen, sosiaaliset taidot, eettiset kysymykset... Leikkiminen ja pelaaminen on nastaa puuhaa.

35. Roolipeliopetuksen haasteet „ Näkymättömät“ asiat ovat juuri sitä, näkymättömiä.

36. Roolipeliopetuksen haasteet „ Näkymättömät“ asiat ovat juuri sitä, näkymättömiä. Arvioinnin ongelmallisuus.

37. Roolipeliopetuksen haasteet „ Näkymättömät“ asiat ovat juuri sitä, näkymättömiä. Arvioinnin ongelmallisuus. Leikkiminen ja pelaaminen on nastaa puuhaa -> lapsi ja pesuvesi.

38. Roolipeliopetuksen haasteet „ Näkymättömät“ asiat ovat juuri sitä, näkymättömiä. Arvioinnin ongelmallisuus. Leikkiminen ja pelaaminen on nastaa puuhaa -> lapsi ja pesuvesi. Arviointiin kohdistettava tavallista enemmän huomiota.

39. Pelioppimisen arviointi Tärkeimmät kysymykset:

40. Pelioppimisen arviointi Tärkeimmät kysymykset: Mitä arvioidaan?

41. Pelioppimisen arviointi Tärkeimmät kysymykset: Mitä arvioidaan? Miten arvioidaan?

42. Pelioppimisen arviointi Tärkeimmät kysymykset: Mitä arvioidaan? Miten arvioidaan? Kuka arvioi?

43. Mitä arvioidaan? Helppo: konkreettinen oppisisältö.

44. Mitä arvioidaan? Helppo: konkreettinen oppisisältö. (Jos tätä ei ole, mihin ihmeeseen pyritään?)

45. Mitä arvioidaan? Helppo: konkreettinen oppisisältö. (Jos tätä ei ole, mihin ihmeeseen pyritään?) Keskivaikea: peliin osallistuminen.

46. Mitä arvioidaan? Helppo: konkreettinen oppisisältö. (Jos tätä ei ole, mihin ihmeeseen pyritään?) Keskivaikea: peliin osallistuminen. (Entä sisäiset prosessit?)

47. Mitä arvioidaan? Helppo: konkreettinen oppisisältö. (Jos tätä ei ole, mihin ihmeeseen pyritään?) Keskivaikea: peliin osallistuminen. (Entä sisäiset prosessit?) Vaikea: ne näkymättömät.

48. Mitä arvioidaan? Helppo: konkreettinen oppisisältö. (Jos tätä ei ole, mihin ihmeeseen pyritään?) Keskivaikea: peliin osallistuminen. (Entä sisäiset prosessit?) Vaikea: ne näkymättömät. („Kuinka paljon empaattisempi olet nyt?“)

49. Kuka arvioi ja miten? Opettaja edelleen tärkeä!

50. Kuka arvioi ja miten? Opettaja edelleen tärkeä! Perinteisellä arvioinnilla on yhä sijansa.

51. Kuka arvioi ja miten? Opettaja edelleen tärkeä! Perinteisellä arvioinnilla on yhä sijansa. Pelioppimisen tulosten arvioinnissa ei saa käyttää ruusunpunaisia laseja.

52. Kuka arvioi ja miten? Oppilaan oma reflektio keskiössä.

53. Kuka arvioi ja miten? Oppilaan oma reflektio keskiössä. Peliopetus ilman reflektiota = pelkkää leikkimistä.

54. Kuka arvioi ja miten? Oppilaan oma reflektio keskiössä. Peliopetus ilman reflektiota = pelkkää leikkimistä. Narratiivien merkitys: kirjoittaminen ja kertominen tuovat näkymättömän näkyväksi.

55. Kuka arvioi ja miten? Oppilaan oma reflektio keskiössä. Peliopetus ilman reflektiota = pelkkää leikkimistä. Narratiivien merkitys: kirjoittaminen ja kertominen tuovat näkymättömän näkyväksi. Myös ryhmäkeskustelut.

56. Opettajan asenne Opettajien oma rehellinen itsekritiikki.

57. Opettajan asenne Opettajien oma rehellinen itsekritiikki. Suunnittele -> testaa -> korjaa -> suunnittele -> testaa -> korjaa -> suunnittele...

58. Opettajan asenne Opettajien oma rehellinen itsekritiikki. Suunnittele -> testaa -> korjaa -> suunnittele -> testaa -> korjaa -> suunnittele... Muista miksi peliopetusta:

59. Opettajan asenne Opettajien oma rehellinen itsekritiikki. Suunnittele -> testaa -> korjaa -> suunnittele -> testaa -> korjaa -> suunnittele... Muista miksi peliopetusta: Hauskaa

60. Opettajan asenne Opettajien oma rehellinen itsekritiikki. Suunnittele -> testaa -> korjaa -> suunnittele -> testaa -> korjaa -> suunnittele... Muista miksi peliopetusta: Hauskaa Uutta

61. Opettajan asenne Opettajien oma rehellinen itsekritiikki. Suunnittele -> testaa -> korjaa -> suunnittele -> testaa -> korjaa -> suunnittele... Muista miksi peliopetusta: Hauskaa Uutta Haastavaa

62. Lopuksi „ Lasten kouluttaminen on ammatti, jossa meidän on tiedettävä kuinka haaskata aikaa sitä säästääksemme.“ Rousseau, 1712-1778