More Related Content
Similar to Maurizio Elia. I problemi psichiatrici in età adulta.
Maurizio Elia. I problemi psichiatrici in età adulta.
- 1. II pprroobblleemmii ppssiicchhiiaattrriicciinneellll’’eettàà aadduullttaa MMaauurriizziioo EElliiaa UU..OO..CC.. ddii NNeeuurroollooggiiaa ee NNeeuurrooffiissiiooppaattoollooggiiaa CClliinniiccaa ee SSttrruummeennttaallee IIRRCCCCSS OOaassii MMaarriiaa SSSS,, TTrrooiinnaa((EENN)) mmeelliiaa@@ooaassii..eenn..iitt
- 2. Le caratteristiche ccoommppoorrttaammeennttaallii nneellllaa ssiinnddrroommee ddii PPrraaddeerr--WWiillllii • ““FFaassee iippoottoonniiccaa”” ((11°° aannnnoo ddii vviittaa)) ccoorrddiiaalliittàà iinnddoolleennzzaa aaffffeettttuuoossiittàà
- 3. Le caratteristiche ccoommppoorrttaammeennttaallii nneellllaa ssiinnddrroommee ddii PPrraaddeerr--WWiillllii • ““FFaassee iippeerrffaaggiiccaa”” ((11--66 aannnnii ddii vviittaa)) tteemmppeerr ttaannttrruummss ccoommppoorrttaammeennttoo ssoocciiaallee iinnaapppprroopprriiaattoo aauuttoolleessiioonniissmmoo ((sskkiinn ppiicckkiinngg)) ooppppoossiizziioonniissmmoo llaabbiilliittàà ddeellll’’uummoorree iimmppuullssiivviittàà ppoolleemmiicciittàà ddeepprreessssiioonnee aannssiiaa ddiissttuurrbbii ddeelllloo ssppeettttrroo aauuttiissttiiccoo AADDHHDD ddiissttuurrbboo oosssseessssiivvoo--ccoommppuullssiivvoo
- 4. Le caratteristiche ccoommppoorrttaammeennttaallii nneellllaa ssiinnddrroommee ddii PPrraaddeerr--WWiillllii • AAddoolleesscceennzzaa eedd eettàà aadduullttaa tteennddeennzzaa aa ssttaarree ddaa ssoollii iippooaattttiivviittàà mmaannccaannzzaa ddii eenneerrggiiee oo ssttaannccaabbiilliittàà ddeepprreessssiioonnee sseevveerraa eeppiissooddii ppssiiccoottiiccii
- 8. LL’’aauuttoolleessiioonniissmmoo nneellllaa SSPPWW • SSuu 6611 ssooggggeettttii ccoonn SSPPWW,, 8811%% ccoonn aauuttoolleessiioonniissmmoo • SSiiggnniiffiiccaattiivvaa ccoorrrreellaazziioonnee ttrraa eettàà ee nnuummeerroo ddii ssiittii ((ssiiaa nneeii ssooggggeettttii ccoonn ddeelleezziioonnee cchhee ccoonn UUDDPP)) • NNoonn ccoorrrreellaazziioonnee ccoonn iill sseessssoo • NNeell ggrruuppppoo ccoonn llaa ddeelleezziioonnee mmaaggggiioorr nnuummeerroo ddii ssiittii rriissppeettttoo aall ggrruuppppoo ccoonn UUPPDD • NNoonn ddiiffffeerreennzzaa ddii eettàà oo ddii sseessssoo ttrraa ssooggggeettttii ccoonn SSPPWW++ aauuttoolleessiioonniissmmoo ee SSPPWW sseennzzaa aauuttoolleessiioonniissmmoo • DDiiffffeerreennzzee ddii sseeddee ttrraa ssooggggeettttii ccoonn SSPPWW ee ssooggggeettttii ccoonn RRMM oo aallttrrii ddiissttuurrbbii ddeelllloo ssvviilluuppppoo ((vvdd.. ffiigguurraa ssuucccceessssiivvaa)) ((SSyymmoonnss eett aall..,, 11999))
- 10. AAuuttoolleessiioonniissmmoo: ccoonnffrroonnttoo ttrraaSSPPWW ee RRMM ((SSyymmoonnss eett aall..,, 11999))
- 11. 6677 ssooggggeettttii ccoonn PPWWSS ((55--119 aaaa))
- 12. LL’’iippeerrffaaggiiaa nneellllaa SSPPWW MMaannggiiaannoo ccoossee ddiivveerrssee ddaall cciibboo: aadd eess..,, rriiffiiuuttii,, eerrbbaa,, ssaappoonnee,, eettcc.. 1177%% SSii rriimmppiinnzzaannoo ddii cciibboo;; ffaannnnoo ddii ttuuttttoo ppeerr aassssuummeerree cciibboo ((ffrruuggaannoo nneellllaa ssppaazzzzaattuurraa,, rruubbaannoo iill cciibboo)) 7722%% ((EEiinnffeelldd eett aall..,, 11999))
- 15. visual food stimuliafter eating mmPPFFCC == ssuupppprreessssiinngg ffoooodd iinnttaakkee aammyyggddaallaa== ddrriivviinngg eeaattiinngg bbeehhaavviioorr
- 16. DDEELL>>UUPPDD pre/post meal UUPPDD>>DDEELL mmPPFFCC DDLLPPFFCC MMTTGG ((eemmoottiioonnaall pprroocceessssiinngg,, vviisscceerroommoottoorr iinntteeggrraattiioonn)) post meal ((ccooggnniittiivvee ccoonnttrrooll aanndd mmeemmoorryy))
- 17. IIll ddiissttuurrbboo oosssseessssiivvoo--ccoommppuullssiivvoonneellllaa SSPPWW ((DDyykkeennss eett aall..,, 11999966))
- 19. 31 adulti (14M e 17 F) con PWS: 66 ccoonn UUPPDD aanndd 2255 ccoonn DDEELL
- 20. 7 bambini (9,5-16,7aa) e 7 adulti (24,7-47,10 aa) con PWS (10 M, 4 F)
- 21. • the studysample comprised 119 iinnddiivviidduuaallss wwiitthh ggeenneettiiccaallllyy ccoonnffiirrmmeedd PPWWSS,, ooff wwhhoomm 4466 ((3388..77%%)) hhaadd aa hhiissttoorryy ooff ppssyycchhiiaattrriicc iillllnneessss • iinnddiivviidduuaallss wwiitthh mmUUPPDD hhaadd aa hhiigghheerr rraattee ooff ppssyycchhiiaattrriicc iillllnneessss tthhaann tthhoossee wwiitthh ddeellPPWWSS ((2222//3344 vv.. 2244//8855,, pp<<00..000011))
- 22. • Non èstata rriilleevvaattaa aallccuunnaa ccoorrrreellaazziioonnee ttrraa lliivveelllloo ddii ddiissaabbiilliittàà iinntteelllleettttiivvaa ee ggrraavviittàà ddeeii ddiissttuurrbbii ppssiiccooppaattoollooggiiccii • II ssooggggeettttii ccoonn PPWWSS cchhee ssvviilluuppppaannoo ddaa aadduullttii ssiinnttoommii ppssiiccoottiiccii ssoonnoo ddeessccrriittttii ccoommee bbaammbbiinnii iippeerraattttiivvii,, eessttrroovveerrssii • II ssooggggeettttii ccoonn PPWWSS cchhee ssvviilluuppppaannoo ddiissttuurrbbii ddeellll’’uummoorree vveennggoonnoo ddeessccrriittttii ccoommee bbaammbbiinnii tteennddeennzziiaallmmeennttee ppaassssiivvii ee iinnttrroovveerrssii ((DDeesscchheeeemmaaeekkeerr eett aall..,, 22000022))
- 23. PPssiiccoossii • IInnpprreesseennzzaa ddii eeppiissooddii ppssiiccoottiiccii llee ccaarraatttteerriissttiicchhee ppiiùù ffrreeqquueenntteemmeennttee rriilleevvaattee ssoonnoo:: • EEttàà ddii iinnssoorrggeennzzaa ((rreellaattiivvaammeennttee)) pprreeccooccee • EEssoorrddiioo aaccuuttoo ddeellllaa ssiinnttoommaattoollooggiiaa • SSiinnttoommaattoollooggiiaa cciicclliiccaa • NNeecceessssaarriiaa oossppeeddaalliizzzzaazziioonnee • PPrreesseennzzaa ddii ffaattttoorrii ssttrreessssaannttii pprreecciippiittaannttii ee ddii ffaassee pprrooddrroommiiccaa ((VVooggeellss eett aall..,, 22000044))
- 25. Il ttrraattttaammeennttoo ffaarrmmaaccoollooggiiccooddeeii ddiissttuurrbbii ccoommppoorrttaammeennttaallii nneellllaa SSPPWW PPrroobblleemmii 11.. ppoocchhii ssttuuddii ffiinnoorraa ppuubbbblliiccaattii 22.. ssccaarrssiittàà ddii ssttuuddii iinn ddooppppiioo--cciieeccoo ee ddii ttiippoo pprroossppeettttiiccoo
- 26. Il ttrraattttaammeennttoo ffaarrmmaaccoollooggiiccooddeeii ddiissttuurrbbii ccoommppoorrttaammeennttaallii nneellllaa SSPPWW TTeemmppeerr ttaannttrruummss neurolettici, litio, beta-bloccanti, clonidina AAuuttoolleessiioonniissmmoo SSRI, naltrexone, neurolettici, TPM AAnnssiiaa BDZ, SSRI DDeepprreessssiioonnee TCA, SSRI, venlafaxina (SNRI), reboxetina (NaRI), mirtazapina (NaSSA) DDOOCC TCA, SSRI, risperidone IIppeerrffaaggiiaa fluoxetina, fenfluramina* (+), naltrexone** (-) DDiissttuurrbbii ppssiiccoottiiccii SSttuuppoorr ccaattaattoonniiccoo11 neurolettici tradizionali (fenotiazine, butirrofenoni, etc.), atipici (risperidone, clozapina, olanzapina, quetiapina, aripiprazolo, ziprasidone), BDZ1 DDiissttuurrbbii bbiippoollaarrii litio, CBZ, acido valproico, GBP, LTG, TPM, ox-CBZ **((SSeelliikkoowwiittzz eett aall..,, 11999900));; ****((ZZlloottkkiinn eett aall..,, 11998866))
- 27. IIll ttooppiirraammaattoo nneellllaaSSPPWW • VVaalluuttaazziioonnee iinn aappeerrttoo ddii 77 ppaazziieennttii ccoonn SSPPWW:: eeffffeettttoo ppoossiittiivvoo nneell rriidduurrrree ii ccoommppoorrttaammeennttii aauuttoolleessiivvii,, nneell mmiigglliioorraarree ll’’uummoorree ee nneelllloo ssttaabbiilliizzzzaarree iill ppeessoo ((SSmmaatthheerrss eett aall..,, 22000033)) • DDeessccrriizziioonnee ddii 88 ssooggggeettttii aadduullttii ccoonn SSPPWW iinn ccuuii mmiigglliioorraa ll’’aauuttoolleessiioonniissmmoo ccoonn iill TTPPMM uussaattoo ppeerr 88 sseettttiimmaannee ((SShhaappiirraa eett aall..,, 22000044))
- 28. UUssoo ddii ppssiiccooffaarrmmaacciinneellllaa SSPPWW:: ccaauutteellee ggeenneerraallii • PPoossssiibbiilliittàà ddii rriissppoossttee eessaaggeerraattee ee//oo pprroolluunnggaattee aa qquuaallssiiaassii ff.. sseeddaattiivvoo • PPrreeffeerriibbiillee,, qquuaannddoo ppoossssiibbiillee,, llaa mmoonnootteerraappiiaa ((eevviittaarree llee iinntteerrffeerreennzzee • AAtttteennzziioonnee iinn ccaassoo ddii aanneesstteessiiaa ppeerr iinntteerrvveennttii cchhiirruurrggiiccii!! ((pprrooppoossttoo sseevvoofflluurraannoo,, RRiinnaallddii eett aall..,, 22000022)) • MMoollttii ppssiiccooffaarrmmaaccii ffaavvoorriissccoonnoo ll’’oobbeessiittàà ((TTCCAA,, nneeuurroolleettttiiccii ccllaassssiiccii,, oollaannzzaappiinnaa,, aacciiddoo vvaallpprrooiiccoo,, eettcc..))
- 29. Rimonabant (Acomplia, Bethin, Monaslim, Remonabent, Rimoslim, Riobant, Riomont, Slimona, Zimulti)
- 33. Neurofarmacologia ddeellllaa SSPPWW:: qquuaallii pprroossppeettttiivvee ppeerr iill ffuuttuurroo?? • AApppprrooffoonnddiirree llee ccoonnoosscceennzzee nneeuurroocchhiimmiicchhee ssuu mmooddeellllii aanniimmaallii ee ssuullll’’uuoommoo • VVaalluuttaarree,, ssuu ssccaallaa nnaazziioonnaallee,, mmeeddiiaannttee qquueessttiioonnaarrii ssppeecciiffiiccii :: nn..rroo ddii ssooggggeettttii iinn ttrraattttaammeennttoo,, ttiippoo ddii tteerraappiiaa,, eeffffiiccaacciiaa,, EECC,, eettcc.. • PPrrooggeettttaarree ppiiùù ssttuuddii nneeuurrooffaarrmmaaccoollooggiiccii ddii ttiippoo ccoonnttrroollllaattoo,, iinn DDCC ssuu ssooggggeettttii ccoonn SSPPWW ((rruuoolloo ddeellllee aassssoocciiaazziioonnii!!)) • QQuuaannttiiffiiccaarree ll’’eeffffiiccaacciiaa ddeeii ssiinnggoollii ffaarrmmaaccii ssuuii ssiinnggoollii ““eennddooffeennoottiippii””,, mmeeddiiaannttee ssccaallee ssttaannddaarrddiizzzzaattee ((iippeerrffaaggiiaa,, DDOOCC,, aaggggrreessssiivviittàà,, eettcc..)) • …
- 35. SSttrraatteeggiiee nnoonn ffaarrmmaaccoollooggiicchhee • UUnn pprrooggrraammmmaa ccoommppoorrttaammeennttaallee gglloobbaallee cchhee ccoommpprreennddaa uunn aammbbiieennttee ddii vviittaa ssttrruuttttuurraattoo,, uunnaa ppssiiccootteerraappiiaa ddii ggrruuppppoo ee iill ttrraattttaammeennttoo ppssiiccooffaarrmmaaccoollooggiiccoo èè eeffffiiccaaccee nneell mmiigglliioorraarree ii pprroobblleemmii ccoommppoorrttaammeennttaallii ddeeggllii aaddoolleesscceennttii ee aadduullttii ccoonn SSPPWW • CCoonn uunn’’aapppprroopprriiaattaa ggeessttiioonnee ccoommppoorrttaammeennttaallee ee aammbbiieennttaallee,, ssoolloo iill 3300%% ddeeggllii aadduullttii ee iill 1155%% ddeeii bbaammbbiinnii ccoonn SSPPWW nneecceessssiittaannoo ddeell ttrraattttaammeennttoo ppssiiccooffaarrmmaaccoollooggiiccoo ((BBrriiccee,, 22000000))
- 36. Geessttiioonnee ccoommppoorrttaammeennttaallee ee tteeccnniicchhee ddii iinntteerrvveennttoo -- Geenneerraallii • FFoorrnniirree lliimmiittii ee rroouuttiinnee cchhiiaarrii ee ccooeerreennttii nneeii vvaarrii sseettttiinngg ddeellllaa vviittaa qquuoottiiddiiaannaa • OOffffrriirree aaiiuuttoo ““eexxttrraa”” mmeeddiiaannttee ttrraannssiizziioonnii ((aadd eess..,, ttrraa uunn’’aattttiivviittàà ee ll’’aallttrraa)) ee ffaacceennddoo ssìì cchhee llee ppeerrssoonnee ssii ssttaacccchhiinnoo ddaallllee ccoommppuullssiioonnii ((aadd eess..,, pprrooggrraammmmaazziioonnee ccoommppoorrttaammeennttaallee)) • AAuummeennttaarree llaa ffrreeqquueennzzaa ddeellll’’aattttiivviittàà ddii eedduuccaazziioonnee ffiissiiccaa aaddaattttaattaa • PPrreennddeerree iinn ccoonnssiiddeerraazziioonnee llaa tteerraappiiaa ooccccuuppaazziioonnaallee ppeerr ssvviilluuppppaarree llee aabbiilliittàà ddeellllaa vviittaa qquuoottiiddiiaannaa • PPrreennddeerree iinn ccoonnssiiddeerraazziioonnee iill ttrraaiinniinngg ssuullllee aabbiilliittàà ssoocciiaallii ((DDyykkeennss && SShhaahh,, 22000033))
- 37. Gestione ccoommppoorrttaammeennttaallee eetteeccnniicchhee ddii iinntteerrvveennttoo –– SSkkiinn--ppiicckkiinngg • VVeessttiiaarriioo oo pprreessiiddii pprrootteettttiivvii ((ccaasscchhii,, mmaasscchheerree ffaacccciiaallii,, gguuaannttii ddii ccoottoonnee,, bbeennddaaggggii,, eettcc..)) nneellllaa ccoonnttiinnggeennzzaa oo ccrroonniiccaammeennttee • RRiinnffoorrzzoo ddiiffffeerreennzziiaallee ddii uunn aallttrroo ccoommppoorrttaammeennttoo ((DDRROO)),, ssoommmmiinniissttrraattoo qquuaannddoo iill ccoommppoorrttaammeennttoo ttaarrggeett ((sskkiinn--ppiicckkiinngg)) èè aasssseennttee • RRiinnffoorrzzoo ddiiffffeerreennzziiaallee ddii uunn ccoommppoorrttaammeennttoo iinnccoommppaattiibbiillee ((DDRRII)) ((aadd eess..,, sseeddeerrssii ssuullllee mmaannii)) • RRiinnffoorrzzoo ddiiffffeerreennzziiaallee ddii uunn ccoommppoorrttaammeennttoo aalltteerrnnaattiivvoo ((DDRRAA)) oo TTrraaiinniinngg ddii CCoommuunniiccaazziioonnee FFuunnzziioonnaallee:: iill ccoommppoorrttaammeennttoo aalltteerrnnaattiivvoo rriissppoonnddee aallllaa sstteessssaa ffuunnzziioonnee ssoocciiaallee ((ootttteenneerree aatttteennzziioonnee oo rriicchhiieeddeerree uunn bbrreeaakk nneell llaavvoorroo)) • SSeelleezziioonnaarree ggiiooccaattttoollii pprreeffeerriittii ee mmaanntteenneerree ll’’aacccceessssoo aadd eessssii • PPuunniizziioonnee vveerrbbaallee ((““NNOO””)) • ““TTiimmee oouutt uuddiittiivvoo”” mmeeddiiaannttee ccuuffffiiee,, ccoonn bbllooccccoo ddii ttuuttttii ii ssuuoonnii ccoommee ppuunniizziioonnee ppeerr lloo sskkiinn--ppiicckkiinngg • SSpprruuzzzzoo dd’’aaccqquuaa ssuull vvoollttoo • ““AAwwaarreenneessss ttrraaiinniinngg”” ((lliimmiittaazziioonnee ddeellll’’aacccceessssoo aadd aammbbiieennttii aassssoocciiaattii aalllloo sskkiinn--ppiicckkiinngg)),, ““sseellff--mmaannaaggeemmeenntt””,, ““mmaattcchheedd ssttiimmuullaattiioonn””,, eessttiinnzziioonnee ((LLaanngg eett aall..,, 2001100))
- 38. GGeessttiioonnee ccoommppoorrttaammeennttaallee ee tteeccnniicchhee ddii iinntteerrvveennttoo -- IIppeerrffaaggiiaa • FFoorrnniirree ssttrreettttaa ssuuppeerrvviissiioonnee ssuullll’’aassssuunnzziioonnee ddeell cciibboo nneeii vvaarrii sseettttiinngg ddeellllaa vviittaa qquuoottiiddiiaannaa ((aadd eess..,, aall rreeffeettttoorriioo ssccoollaassttiiccoo,, aall ppaarrccoo--ggiioocchhii,, aall llaavvoorroo,, aa ccaassaa,, iinn ccoommuunniittàà)) • IImmpplleemmeennttaarree uunnaa ddiieettaa iippooccaalloorriiccaa • MMiissuurraarree ppeerriiooddaammeennttee iill ppeessoo • AAssssiiccuurraarree llaa ppaarrtteecciippaazziioonnee aadd eesseerrcciizzii rreeggoollaarrii oo aadd aattttiivviittàà ffiissiiccaa ssoosstteennuuttaa • UUttiilliizzzzaarree llee mmooddiiffiiccaazziioonnii aammbbiieennttaallii nneecceessssaarriiee ((aadd eess..,, lluucccchheettttii aadd aarrmmaaddii oo ffrriiggoorriiffeerrii)) • IInnccoorraaggggiiaarree uunn aapppprroopprriiaattoo ““ddeecciissiioonn mmaakkiinngg”” ee ll’’iinnddiippeennddeennzzaa iinn aarreeee ddeellllaa vviittaa nnoonn lleeggaattee aall cciibboo ((DDyykkeennss && SShhaahh,, 2000033))
- 39. IIll mmooddeelllloo ““OOaassii”” L’approccio mmuullttiiddiisscciipplliinnaarree iimmpplliiccaa uunn llaavvoorroo ssiinneerrggiiccoo ffiinnaalliizzzzaattoo aallllaa ccuurraa ddeellllaa ppeerrssoonnaa ccoonn SSPPWW ee qquuiinnddii aall mmiigglliioorraammeennttoo ddeellllaa qquuaalliittàà ddeellllaa ssuuaa vviittaa,, ssuullllaa bbaassee ddii uunn pprrooggrraammmmaa iinnddiivviidduuaalliizzzzaattoo
- 40. TTeeaamm ddii pprrooffeessssiioonniissttiiccooiinnvvoollttii MMeeddiiccoo PPssiiccoollooggoo PPeeddaaggooggiissttaa AAssssiisstteennttee ssoocciiaallee DDiieettiissttaa EEdduuccaattoorree TTeerraappiissttii ddeellllaa rriiaabbiilliittaazziioonnee LLooggooppeeddiissttaa PPssiiccoommoottrriicciissttaa FFiissiiootteerraappiissttaa TTeerraappiissttaa ooccccuuppaazziioonnaallee AAnniimmaattoorree
- 41. MMeettooddoollooggiiaa ddii iinntteerrvveennttoo • DDeeggeennzzaa oossppeeddaalliieerraa • DDuurraattaa 4455 ggiioorrnnii • RRiiccoovveerroo ccoonn uunn ggeenniittoorree • AApppprroocccciioo dd’’ééqquuiippee • FFoollllooww--uupp sseemmeessttrraallee
- 42. EEsseemmppiioo ddii uunnpprrooggrraammmmaa mmuullttiiddiisscciipplliinnaarree ddii ttrraattttaammeennttoo ((11)) • DDiieettaa iippooccaalloorriiccaa obiettivo : dimagrimento • EEdduuccaazziioonnee aalliimmeennttaarree obiettivo : conoscenza degli alimenti e della loro densità calorica acquisizione del concetto di porzioni gestione del cibo in situazioni particolari (ristorante, pizzeria, etc.) • IInntteerrvveennttoo ppssiiccoollooggiiccoo obiettivo : ridurre le condotte disadattive migliorare la compliance alla dieta gestire le problematiche comportamentali legate al disturbo alimentare fornire sostegno e counselling alle figure genitoriali finalizzato alla gestione educativa favorire lo sviluppo di un’autoimmagine positiva e le abilità di coping
- 43. EEsseemmppiioo ddii uunnpprrooggrraammmmaa mmuullttiiddiisscciipplliinnaarree ddii ttrraattttaammeennttoo ((2)) Psicomotricità obiettivo: favorire la presa di coscienza del corpo e delle sue diverse posizioni nello spazio favorire la percezione delle sensazioni propriocettive ed esterocettive migliorare la coordinazione dinamica generale e favorire il rilassamento · Attività motoria di base obiettivo: ridurre l’impaccio motorio e la tendenza alla passività · Fisioterapia obiettivo: migliorare l’equilibrio dinamico e la coordinazione motoria · Terapia occupazionale obiettivo: migliorare le abilità pratico-manuali e facilitare la socializzazione · Intervento educativo obiettivo: migliorare le abilità di autonomia di base e di gestione ambientale · Intervento sociale obiettivo: creare una rete di servizi territoriali di supporto
- 45.