Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset: Mielenterveys

Webinaarisarja
koronaepidemiaan
liittyvistä
tutkimuksista
#KoronanVaikutukset
Mielenterveys
25.11.2021
#KoronanVaikutukset #tttv21

Webinaarin ohjelma
9.00 Johdanto, Meri Larivaara, Mieli ry
9.05 Pandemiaan liittyvät psyykkiset haasteet ja ongelmat – aikuisväestö,
Jaana Suvisaari, THL
9.25 Hoitohenkilöstön kuormitus, HUS-pitkäaikaisseuranta, Tanja Laukkala, HUS
9.45 Pandemiaan liittyvät psyykkiset haasteet ja ongelmat – lapset ja nuoret,
Laura Kauhanen, INVEST-lippulaiva
10.05 Covid-19-tartunnan psyykkiset jälkioireet, Markku Partinen, Helsingin
yliopisto
10.25 Mielenterveyden ongelmat sosiaalityön asiakkailla, ongelmien
tunnistaminen ja kokemukset hoitoon pääsystä epidemian aikana,
Minna Kivipelto, THL
10.45 Yhteenveto, Meri Larivaara, Mieli ry
25.11.2021

Webinaarin esiintyjät
25.11.2021
Meri Larivaara Mieli ry
Minna Kivipelto THL
Jaana Suvisaari THL
Tanja Laukkala HUS
Laura Kauhanen INVEST-lippulaiva
Markku Partinen Helsingin yliopisto

Mukana webinaarin toteuttamisessa
25.11.2021

Pandemiaan liittyvät psyykkiset haasteet ja
ongelmat
Jaana Suvisaari
THL
25.11.2021

FinSote 2020: syksy 2020
• FinSoten avulla seurataan väestön hyvinvoinnissa ja palvelukokemuksissa tapahtuneita
muutoksia eri väestöryhmissä ja alueittain.
• Tutkimuksen otos koostuu Suomessa vakituisesti asuvasta 20 vuotta täyttäneestä väestöstä.
Yläikärajaa ei ole.
• Vuonna 2020 tutkimuksen otos oli 61 600 ja vastausprosentti 46,4 % (N=28 199). Aineisto kerättiin
syyskuun 2020 ja helmikuu 2021 välisenä aikana.
• Vastauskatoa korjataan käyttämällä painokertoimia, jotka on tuotettu Inverse Probability
Weighting (IPW) -menetelmällä. Painokertoimen laskentaan on käytetty koko otokselle saatavissa
olevia tietoja: ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutusaste, kieli ja asuinalue.
Lisätietoa:
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/finsote-tutkimus
https://www.julkari.fi/handle/10024/142888 (mielenterveysraportti)
terveytemme.fi
25.11.2021

Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden
osuus 2018 ja 2020 ikäryhmittäin
25.11.2021
0 %
5 %
10 %
15 %
20 %
25 %
30 %
20-29v 30-39v 40-49v 50-59v 60-69v 70-79v 80-89v
2018 2020
Lähde: FinSote 2017-2018, FinSote 2020, THL
95%
luotta-
musväli

Itsemurha-ajatuksia viimeisen 12 kk aikana
kokeneiden osuus 2018 ja 2020 ikäryhmittäin
25.11.2021
0 %
5 %
10 %
15 %
20 %
25 %
30 %
20-29v 30-39v 40-49v 50-59v 60-69v 70-79v 80-89v
2018 2020
95%
luotta-
musväli

Terveyspalvelujen käyttö mielenterveyteen liittyvien
ongelmien vuoksi viimeisen 12 kk aikana
0 %
5 %
10 %
15 %
20 %
25 %
30 %
20-29v 30-39v 40-49v 50-59v 60-69v
2018 2020
95%
luotta-
musväli
25.11.2021

Itsemurhakuolleisuus vähentyi miehillä 2020
(Partonen ym. 2021)
25.11.2021

Kouluterveyskysely: kevät 2021
• Kouluterveyskysely tuottaa monipuolista seurantatietoa eri ikäisten lasten ja
nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta,
osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palvelujen tarpeisiin vastaavuudesta.
• Kyselyyn osallistuvat seuraavat ryhmät:
- perusopetuksen 4. ja 5. vuosiluokan oppilaat
- perusopetuksen 8. ja 9. vuosiluokan oppilaat
- lukiokoulutuksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat
- ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat [ammatillista perustutkintoa
opiskelevat alle 21-vuotiaat]
Tulokset: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-
hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset;
https://www.julkari.fi/handle/10024/143129
25.11.2021

Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus (GAD-7)
vuosina 2019 ja 2021
25.11.2021
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Pojat, 8.-9.lk Pojat, lukio Pojat, AOL Tytöt, 8.-9.lk Tytöt, lukio Tytöt, AOL
%
2019 2021
Lähde: Kouluterveyskysely 2019 ja 2021

Mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime
viikon aikana 4. ja 5. luokan oppilailla
25.11.2021
0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
25,0
30,0
2017 2019 2021
%
Mielialaan liittyviä ongelmia viimeisen 2 vk aikana
Pojat Tytöt Kaikki

Koronapandemia ja perusterveydenhuollon
mielenterveyskäynnit: GSE Tilannehuone
25.11.2021

Kansalaispulssi
• Tilastokeskuksen tutkimus, aloitettu Valtioneuvoston kanslian
toimeksiannosta
• Kyselyssä kysytään kansalaisten mielipiteitä muun muassa
viranomaisten toiminnasta, vastaajan mielialasta,
luottamuksesta tulevaisuuteen, ohjeiden noudattamisesta,
muiden auttamisesta sekä siitä, miten hyvin kokee saaneensa
informaatiota.
• Aloitettu huhtikuussa 2020, toistettu siitä alkaen 3–6 vk välein
• Yhteenvedot: https://valtioneuvosto.fi/tietoa-
koronaviruksesta/kansalaispulssi
25.11.2021

25.11.2021

Psykiatrisen erikoissairaanhoidon jonot
pahentuneet vuonna 2021
25.11.2021

Johtopäätöksiä
• Pandemia on lisännyt
etenkin nuorten ja nuorten
aikuisten ahdistuneisuutta
ja psyykkistä
kuormittuneisuutta
• Hoitoon hakeutuminen on
lisääntynyt
• Erikoissairaanhoidon
jonotilanne on pahentunut
2021
25.11.2021

Hoitohenkilöstön kuormitus, HUS
pitkäaikaisseuranta
Tanja Laukkala
Hus Akuutti- ja konsultaatiopsykiatria
25.11.2021

Tutkimustietoa terveydenhuoltohenkilöstöstä
• Työterveyslaitoksen syksyn 2020 kyselytutkimus
• 22 528 sosiaali- ja terveydenhuollon vastaajaa pk-seudun
ulkopuolelta
• Tavoite oli kuvata työn muutoksia
• Noin kolmannes vastaajista koki työmäärän kasvaneen ja oli
pelännyt terveytensä puolesta
• Noin puolet oli opetellut uusia asioita kuten suojavarusteiden
käyttöä, noin viidenneksellä ei muutoksia työssä
• Huomioi erityisesti; nuoret työntekijät, röntgen- laboratorio- ja
sairaanhoitajat, lähi- ja perushoitajat
25.11.2021

Tutkimustietoa HUS henkilöstöstä
• Kesäkuussa 2020 käynnistynyt 18 kuukauden etenevä tutkimus
pandemiatyön vaikutuksista psyykkiseen hyvinvointiin,
tutkimusasetelma ensilinjan koronapotilaita hoitaneet vs. muut
• Mukaan 4 804 (19 % HUSin henkilöstöstä) 63 % hoitohenkilöstöä,
9 % lääkäreitä, myös koko muu henkilöstö edustettuna
• 89 % naisia, keski-ikä 47 vuotta, noin neljäsosa koronapotilaita
suoraan hoitamassa
• Työn muutokset pandemian alkuvaiheessa yleisiä, 82 %
• Alkuvaiheessa vastaajista 16,7 % psyykkistä kuormittuneisuutta
25.11.2021

Kysymyksiä pandemiatyöstä HUS henkilöstölle,
6/20 28 % kyllä ainakin yhteen kysymykseen
1. Ovatko työtehtäväsi COVID-19 (epäilty tai varmistettu) -
potilaiden hoitoon tai heidän kanssaan muuten työskentelyyn
liittyen olleet poikkeuksellisen järkyttäviä tai kuormittavia?
2. Oletko ollut voimakkaasti ahdistunut omasta tai läheistesi
vakavan sairastumisen riskistä johtuen työtehtävistäsi COVID-
19-potilaiden hoitoon tai muuten heidän kanssaan
työskentelyyn liittyen?
3. Oletko itse tai läheisesi tai omaisesi sairastanut vakavan,
sairaalahoitoa vaatineen, COVID-19-sairauden?
4. Onko omaisesi tai läheisesi menehtynyt COVID-19-sairauteen?
25.11.2021

Tutkimustietoa HUS
terveydenhuoltohenkilöstöstä 1/2
• Oirekyselyt seuraaviin; psyykkinen kuormittuneisuus,
univaikeudet, ahdistuneisuus, masentuneisuus ja
traumaperäiset oireet
• Alkuvaiheessa erityisesti hoitohenkilöstö kuormittunut
• Seurantakyselyissä toipuminen ja oireiden vaihtelua esiin
• Kuuden kuukauden seurannassa yksilöllisten tekijöiden
merkitys näkyviin
• Toinen aalto 2020 lopulla; COVID-19 ilmaantuvuuden
kasvuun liittyi kuormitusoireilua ja uniongelmien
lisääntymistä
25.11.2021

Tutkimustietoa HUS
terveydenhuoltohenkilöstöstä 2/2
• Vuoden kohdalla esiin sekä palautuminen, kuormitusoireilu
kaikilla vastaajilla lähestyy väestöä keskimäärin sekä osalla
yksilöllinen kuormitusoireiden kulku pandemian pitkittyessä
• Covid-19-potilaiden hoitaminen, kysytyt kuormitustapahtumat
sekä alueen Covid-19-ilmaantuvuuden kasvu liittyivät
henkilöstön psyykkiseen kuormitukseen
• Osa alkuvaiheessa työssä erityisesti kuormittuneista palautui,
osa alkoi oireilla viiveellä. Pandemiakuormitus ei jakaudu
tasaisesti terveydenhuollon sisällä. Yksinäisyyden merkitys?
25.11.2021

Kuormitusoireiden
hoitomalli
Kuuntele, tue, kouluta ja hoida jos sairastun
25.11.2021

Take home message
• Sairaalahenkilöstö kuormittuu pandemia-aikaan myös
psyykkisesti
• Pitkittyvä kuormitustilanne tuo yksilöllisiä reagointitapoja
esiin
• Osana pandemian aikaisia ja jälkeisiä toimenpiteitä
psykososiaalista tukea, taholta joka tuntee
toimintaympäristön, tulee olla tarjolla terveydenhuollon
henkilöstölle riittävän pitkään
25.11.2021

Teemassa mukana olevat tutkimukset
• Laukkala T, Tuisku K, Junttila K, Haravuori H, Kujala A, Haapa T, Jylhä P. COVID-19-pandemian aiheuttama
psyykkinen kuormitus terveydenhuollossa - seuranta on perusteltua LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA
DUODECIM 2020;136(18):2005-12
• Haravuori H*, Junttila K*, Haapa T, Tuisku K, Kujala A, Rosenström T, Suvisaari J, Pukkala E, Laukkala T*, Jylhä
P*. Personnel Well-Being in the Helsinki University Hospital during the COVID-19 Pandemic-A Prospective Cohort
Study. Int J Environ Res Public Health. 2020 Oct 28;17(21):7905
• Laukkala T, Suvisaari J, Rosenström T, Pukkala E, Junttila K, Haravuori H, Tuisku K, Haapa T, Jylhä P. COVID-19
Pandemic and Helsinki University Hospital Personnel Psychological Well-Being: Six-Month Follow-Up Results.
Int J Environ Res Public Health. 2021 Mar 4;18(5):2524
• Selander K, Nikunlaakso R, Sipponen J, Niemi M, Olin N, Laitinen J. Sosiaali- ja terveysalan kasautuva
koronakuorma: Kyselytutkimus Suomen tilanteesta syksyllä 2020. Tutkiva hoitotyö 2021 19(2): 30-7
• Haravuori H, Suvisaari J, Pellikka A, Junttila K, Haapa T*, Laukkala T*: Covid-19-pandemian alkuvaihe ja Husin
henkilöstön psyykkinen kuormitus. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2021:58: 337-348
• Rosenström T, Tuisku K, Suvisaari J, Pukkala E, Junttila K, Haravuori H, Elovainio M, Haapa T, Jylhä P, Laukkala
T. Healthcare workers’ heterogeneous mental-health responses to prolonging Covid-19 pandemic: A full year of
monthly follow up in Finland. Submitted to Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol. Preprint available
https://doi.org/10.31234/osf.io/59h2j
25.11.2021

Koronapandemian yhteys lasten ja nuorten
mielenterveyteen
Laura Kauhanen, TtT, LL
Turun yliopisto
25.11.2021

Esityksen sisältö
• Johdanto
• Ajankohtaista koronapandemiasta ja lasten ja nuorten
mielenterveydestä meillä ja muualla
• Lasten ja nuorten säätiön tutkimus, Kouluterveyskysely
• UNICEF raportti
• Turun yliopiston tutkimus
• Pohdintaa
• Johtopäätökset
25.11.2021

Johdanto 1
• Koronapandemian vaikutuksista lasten ja nuorten
mielenterveyteen on oltu huolissaan.
• Suomessa mm. nuorten väkivallanteot ovat puhuttaneet;
Koskelan teinimurha 4.-5.12.2020, puukotuksia, Nokian
kuolonkolari 8.2021, nuorten tekemät väkivaltaiset ryöstöt
ovat lisääntyneet.
• Poliisin mukaan viime vuonna nuorten tekemät vakavat
väkivallanteot lähtivät nousuun.
• Syytä nuorten vakavien väkivallantekojen kasvuun ei tiedetä,
mutta koronapandemiaa on epäilty yhdeksi syyksi taustalla.
25.11.2021

Johdanto 2
• Jo ennen koronaa oli hoitovelkaa, nuorisopsykiatrian lähetteet
olivat kasvussa ja oli vaikeata saada jatkohoitoa. Kun tuli korona-
aika, siirryttiin etävastaanottoihin, vertaistukiryhmät lopetettiin.
Arjen vertaistuki, kuten harrastukset, hävisivät.
• Koulujen terveystarkastukset ruuhkautuneet,
kouluterveydenhoitajat olleet osittain muissa töissä
(koronajäljitys, rokotukset ym.)
• Esim. Kuopiossa uhkasakon uhalla laitettava lasten ja nuorten
mielenterveyspalvelut kuntoon, jonossa yli 100 nuorta, yli 9kk:n
jono.
25.11.2021

Johdanto 3
• MLL lasten ja nuorten puhelin: Harmi ja turhautuneisuus
rajoitustoimenpiteiden vuoksi peruuntuneista suunnitelmista ja
harrastuksista, kavereiden tapaamisten vähyys sekä pelot
kaveriporukan ulkopuolelle jäämisestä kuormittivat lapsia ja nuoria
keväällä ja kesällä 2020.
• Vakavimpia tilanteita pandemian aikainen koteihin eristäytyminen
aiheutti niille lapsille ja nuorille, joiden perheissä oli jo ennestään
isoja vaikeuksia, esimerkiksi lähiaikuisten päihteiden ongelmakäyttöä
tai mielenterveysongelmia.
• Korona-aika kuritti ankarimmin nuoria aikuisia, joiden työssäkäynti ja
työllistymismahdollisuudet heikkenivät ja jatko-opiskelut siirtyivät
etäopetukseen. Syksyn 2020 aikana erityisesti nuorten aikuisten
masennuksen ja ahdistuksen kokemukset lisääntyivät.
25.11.2021

Ajankohtaista koronapandemiasta ja lasten ja
nuorten mielenterveydestä meillä ja muualla 1
• Lasten ja nuorten säätiön tutkimus
• Kyselyyn vastasi 1 068 yläkouluikäistä nuorta ympäri Suomea
27.3.–6.4.2020 välisenä aikana, jolloin nuoret olivat käyneet
etäkoulua pari viikkoa.
• Raja koulun ja vapaa-ajan välillä hämärtyy, kun koko elämä pyörii
neljän seinän sisällä. Koulu vie enemmän aikaa ja tuntuu
rankemmalta nyt, kun opiskelusta pitää suoriutua omin voimin.
• Uusimman Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten ahdistus-
ja masennusoireilu oli keväällä 2021 lisääntynyt huomattavasti
verrattuna epidemiaa edeltävään mittaukseen sekä tytöillä
että pojilla.
25.11.2021

Ajankohtaista koronapandemiasta ja lasten ja
nuorten mielenterveydestä meillä ja muualla 2
• USA:n pediatrit julistaneet kansallisen hätätilan lasten ja nuorten
mielenterveydelle 21.10.2021.
• UNICEF ”Maailman lasten tila 2021” raportti ”Korona tulee
vaikuttamaan lasten ja nuorten mielenterveyteen ja hyvinvointiin
useita vuosia”.
• Joka seitsemäs 10–19 -vuotias nuori kärsii jostakin diagnosoidusta
mielenterveyden ongelmasta, pojat useammin kuin tytöt. Se
tarkoittaa yhteensä noin 169 miljoonaa nuorta. Eniten nuoria
kuormittavat masennuksen ja ahdistuksen oireet. Lähes 46 000
nuorta päättää elämänsä itse joka vuosi. Itsemurha on yksi viidestä
yleisimmästä kuolinsyystä nuorten keskuudessa maailmassa.
25.11.2021

Systemaattinen katsausartikkeli/ Turun yliopisto
Tutkimusprotokolla ja -kysymykset
• Systemaattisen katsauksen
raportointiohje: PRISMA (Moher et
al. 2009) & Synteesi ilman meta-
analysia (SWiM) (Campbell et al.
2020)
• Tutkimuksen laatu - NIH quality
assessment tool for observational
cohort and cross-sectional
studies
• 2 itsenäistä arvioijaa Azam Y &
Laura K, David G jos erimielisyyttä
• Analyysi – narratiivinen synteesi
1. Onko lasten ja nuorten
mielenterveys muuttunut
verrattuna aikaan ennen
koronapandemiaa ja
pandemian aikana?
2. Onko
mielenterveyspalvelujen
käyttö muuttunut
koronapandemian aikana
verrattuna aikaan ennen
pandemiaa?
25.11.2021

Vuokaavio
systemaattiseen
katsausartikkeliin
valikoiduista
tutkimuksista
Raportteja identifioitu tietokannnoista (Web of Science,
PubMed, EMBASE, PsycINFO)
(n = 2671)
Lisä raportteja hankittu muuta
kautta
(n = 4)
Raportteja , kun tuplat poistettu
(n = 2100)
Raportteja käyty läpi
(n = 2100)
Raportteja poistettu
(n = 1969)
Koko-teksti artikkelit käyty
läpi
(n = 131)
Koko-teksti artikkelit
poistettu; syitä,
(n = 110 ;EI kahta
aikapistettä ennen
pandemiaa a pandemian
aikana, , ei 0-24 vuoden
ikää, ,eri muuttujat ennen
ja pandemian aikana, ei
mielenterydestä, kliininen
tutkimus)
Tutkimukset ,jotka hyväksyttiin
katsausartikkeliin
(n = 21; kansallisesti edustava otos,
koko ikäkohortti kyseisessä
maassa,, tai satunnaisotanta,
pitkittäistutkimus, kahta
poikittais tutkimusta verrattu,
ei-satunnaistettu otos)
25.11.2021

Lasten ja nuorten mielenterveys / Kooste
tuloksista 1
• Lasten ja nuorten mielenterveys huononi koronapandemian
aikana verrattuna aikaan ennen pandemiaa suurimmassa
osassa tutkimuksia tässä systemaattisessa katsauksessa.
• Masennus- ja ahdistusoireet lisääntyivät lapsilla ja nuorilla 17 tutkimuksen
mukaan. Yhden tutkimuksen mukaan masennus laski nuorilla.
• Lisääntynyt psyykkinen stressi viidessä ja huonontunut henkinen hyvinvointi
kolmessa tutkimuksessa
• Huonompi terveyteen liittyvä elämänlaatu (HRQoL) yhdessä ja lisääntynyt
yksinäisyys, lisääntynyt negatiivinen affekti ja vähentynyt positiivinen affekti
kolmessa tutkimuksessa.
• Huonontunut psyykkinen toimintakyky yhden tutkimuksen mukaan.
25.11.2021

Lasten ja nuorten mielenterveys / Kooste
tuloksista 2
1
8
1
9
3
5
3
1
3
1
1
0
5
10
15
20
25
30
35
40
No difference Declined mental health Improved mental health
Changes in Mental Health
Depression Anxiety Mental well-being Psychological distress Negative affect
Health-related quality of life Loneliness Emotional functioning Positive affect Hyperactivity/Impulsivity
Inattention Conduct problems Peer problems
Figure 2. Changes in mental health before and during the COVID-19 pandemic by four classes of
mental health (No difference, Declined mental health, Improved mental health) within the
studies (n=21).
25.11.2021

Masennus- ja ahdistusoireet 1
• Impact of the COVID-19 pandemic on quality of life and mental
health in children and adolescents in Germany. Ravens-Sieberer,
U., Kaman, A., Erhart, M. et al. (2020)
• Kansallisesti edustava kyselytutkimus n = 1586 perhettä 7–17-
vuotiaita lapsia ja nuoria, 26.5.–10.6.2020.
• Kaksi kolmasosaa lapsista ja nuorista raportoivat olevansa
erittäin kuormittuneita COVID-19 pandemian takia.
• Heillä oli merkittävästi huonompi elämänlaatu HRQoL (40,2 % vs.
15,3 %), enemmän mielenterveysongelmia (17,8 % vs. 9,9 %) ja
enemmän ahdistuneisuutta(24,1 % vs. 14,9 %) kuin ennen
pandemiaa.
• Pojilla enemmän mielenterveysongelmia kuin tytöillä.
25.11.2021

Mental health
problems (total)
Emotional
symptoms
Conduct
problems
Hyperactivity Peer problems
Boys and girls
Before pandemic (n = 1553)
Normal 82.4% 83.6% 86.9% 87.2% 88.6%
Borderline 7.8% 6.2% 6.5% 5.1% 3.9%
Noticeable/abn
ormal
9.9% 10.2% 6.6% 7.7% 7.5%
During pandemic (n = 1585)
Normal 69.6% 79.0% 80.8% 76.4% 78.2%
Borderline 12.5% 7.7% 9.1% 8.9% 10.2%
Noticeable/abn
ormal
17.8% 13.3% 10.0% 14.6% 11.5%
p < .001 p = .007 p < .001 p < .001 p < .001
Table 2 Mental health problems in children and adolescents before vs. during the COVID-19 pandemic, stratified
by gender (parent-report, 7–17 years)
25.11.2021

Masennus- ja
ahdistusoireet
3
Mental health
problems (total)
Emotional
symptoms
Conduct
problems
Hyperactivity Peer problems
Boys
Normal
a
81.3% 88.3% 84.5% 84.4% 88.9%
Borderline
a
8.8% 4.3% 8.1% 5.4% 3.5%
Noticeable/
abnormal
a
9.8% 7.4% 7.4% 10.2% 7.6%
Normal 66.2% 80.6% 77.5% 70.3% 76.2%
Borderline 14.1% 8.0% 10.9% 11.3% 10.3%
Noticeable/
abnormal
19.7% 11.4% 11.6% 18.4% 13.5%
P
b
< .001 p = .007 p = .004 p < .001 p < .001
Girls
Normal 83.4% 78.7% 89.5% 90.1% 88.3%
Borderline 6.7% 8.3% 4.9% 4.7% 4.3%
Noticeable/
abnormal
9.9% 13.0% 5.7% 5.1% 7.4%
Normal 73.3% 77.2% 84.4% 82.8% 80.4%
Borderline 10.8% 7.4% 7.3% 6.4% 10.1%
Noticeable/
abnormal
15.9% 15.3% 8.3% 10.8% 9.5%
p < .001 p = .198 p = .042 p < .001 p = .137
Table 2 Mental health problems
in children and adolescents
before vs. during the COVID-19
pandemic, stratified by gender
(parent-report, 7–17 years)
25.11.2021

• Thorisdottir et al. (2021) Youth in Iceland study 2016, 2018, 2020
• Koko ikäkohortti 13–15-vuotiaat ja 16–18-vuotiaat
• 59 701 kyselytutkimusvastausta; osallistumisprosentti 63 %–86 %.
• Masennusoireet kasvoivat ja henkinen hyvinvointi laski kaikissa ikäryhmissä
pandemian aikana verrattuna aikaan ennen pandemiaa.
• 16–18-vuotiailla nuorilla oli kaikista eniten masennusoireita
• Tytöt raportoivat enemmän masennusoireita ja hyvinvoinnin laskua kuin
pojat
• Tutkijat pohtivat, että autonomian ja ystävien/vertaisten vuorovaikutuksen
tarve on suurempi 16–18 ikäryhmässä verrattuna nuorempiin ikäryhmiin.
25.11.2021

Figure 1 Depressive
symptoms and mental
wellbeing among adolescents
before and during the COVID-
19 pandemic in Iceland
Thorisdottir IE, et al.
Depressive symptoms, mental
wellbeing, and substance use
among adolescents before and
during the COVID-19
pandemic in Iceland: a
longitudinal, population-based
study. Lancet Psychiatry. 2021
Aug;8(8):663-672.
25.11.2021

Figure 3. Mental health and health behaviours
before (2017–2019) and during the COVID-19
lockdown (April 2020) by subgroup.
Claire L Niedzwiedz et al. J Epidemiol
Community Health 2021;75:224-231
©2021 by BMJ Publishing Group Ltd
25.11.2021

Mielenterveyspalvelujen käyttö 1
• Kirjallisuuskatsaus: Mielenterveyteen liittyvien palvelujen käyttö
laski kaikissa muissa, paitsi itsemurhiin liittyvissä, sekä
syömishäiriöön liittyvissä käynneissä eri maissa.
• Suurimman osan tutkimuksista tutkimusajanjakso käsitti vain
pandemian alkuajan verrattuna aikaan ennen pandemiaa.
• Tutkimustulos heijastelee hoitokäytäntöjen muuttumista
pandemian alkuaikana (etävastaanotot, telelääketiede ym.), sekä
mahdollista hoitovajetta/hoitoonpääsyn ongelmia.
• Yhdysvalloissa 5–11-vuotiaiden lasten mielenterveyteen liittyvien
päivystyskäyntien määrä kasvoi 24 prosenttia maalis-lokakuussa
2020. 12–17-vuotiaiden nuorten kohdalla kasvua oli 31 prosenttia.
• Alkuvuonna 2021 epäiltyihin itsemurhayrityksiin liittyvät
päivystyskäynnit kasvoivat 51 prosenttia 12–17-vuotiailla tytöillä
verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2019.
25.11.2021

• Mieli Ry:n Kriisipuhelimeen on tullut tänä vuonna
ennätysmäärä itsetuhoisia yhteydenottoja. Eniten niitä tuli
kesäkuussa, 603 kappaletta. Nousussa ovat etenkin alle 30-
vuotiaiden soitot, kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna
Winterin mukaan.
• Kuluneen vuoden aikana joka kymmenes 18–34-vuotias
suomalainen on vakavasti harkinnut henkensä riistämistä.
25.11.2021

• Helsinki Graduate School of Economics, Koronapandemia ja
mielenterveyserot eri sosioekonomisissa ryhmissä
• THL:n Avohilmo-rekisterin julkisen terveydenhuollon mielenterveys-
ja käyttäytymishäiriöiden käynnit perusterveydenhuollossa
• Mielenterveyteen liittyvät käynnit ovat olleet selvässä kasvussa sekä
korkea-asteen opiskelijoiden että muiden saman ikäluokan
edustajien keskuudessa syksystä 2020 lähtien.
• Myös toisen asteen opiskelijoilla mielenterveyteen liittyvät käynnit
ovat nousseet syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana.
25.11.2021

Kuvio 4. Mielenterveyden ja
käyttäytymisen häiriöihin liittyvät
julkisen perusterveydenhuollon
käynnit (per 1 000 asukasta) toisen
asteen ja korkea-asteen opiskelijoilla
25.11.2021

Itsemurhakuolleisuus
• Suomessa nuorten miesten itsemurhakuolleisuus on suurta
verrattuna muihin Euroopan maihin.
• Vuonna 2019 105 itsemurhaa 15–24 v.ikäryhmässä, joista 75 nuoret
miehet ja 30 nuoret naiset.
• Suomessa itsemurhakuolleisuus ei ole kasvanut pandemian aikana
Poliisihallituksen tietojen mukaan. Tammi–lokakuussa (2021) 572
epäiltyä itsemurhaa. Viralliset kuolemansyytilastot valmistuvat
vuoden lopulla.
• Japanissa lasten ja nuorten (alle 20 v.) itsemurhakuolleisuus nousi
pandemian toisessa aallossa, kun ensimmäisessä aallossa tätä
yhteyttä ei vielä näkynyt.
25.11.2021

Pohdintaa
• On mahdollista, että pandemian alussa on
ns.“kuherruskuukausi”, saadaan viettää enemmän aikaa
yhdessä, mutta pitkään jatkuva altistuminen
koronapandemian rajoitustoimille vaikuttaa kumulatiivisesti
negatiivisesti lasten ja nuorten mielenterveyteen.
• ”Olemme huolissamme siitä, että masennus, ahdistus,
traumat, yksinäisyys ja itsetuhoisuus ovat huimassa
nousussa nuorten keskuudessa. Sillä on pysyviä vaikutuksia
heihin, heidän perheisiinsä, yhteisöihinsä ja kaikkien meidän
tulevaisuuteen”, sanoi AACAP:n puheenjohtaja Gabrielle A.
Carlson 21.10.2021
25.11.2021

Johtopäätökset
• Tarvitaan ratkaisukeskeisiä investointeja lasten ja nuorten mielenterveyteen laajasti eri
yhteiskunnan sektoreilla.
• Olisi tärkeää turvata koulujen ja päiväkotien, liikunnan ym. harrastaminen ja harrastuspaikkojen
auki pitäminen lapsille ja nuorille mielenterveyden ylläpitämiseksi pandemian aikana ja jälkeen.
• Tunne- ja vuorovaikutuskasvatus kouluissa ennaltaehkäisee mielenterveyden ongelmia ja
pahoinvointia.
• Kouluihin lisää koulupsykologeja, koulukuraattoreita, taideterapeutteja, koululääkäreitä,
lastenpsykiatreja ym.
• Olisi tärkeää taata lapsille ja nuorille pääsy psykologiseen neuvontaan ym. terapiaan matalalla
kynnyksellä.
• Enemmän ennaltaehkäisevää työtä kodeissa, vanhemmuuden tukiohjelmat auttavat
parantamaan lapsen ja huoltajan välistä kiintymyssuhdetta, tukemaan huoltajan mielenterveyttä
sekä lapsen kognitiivista kehitystä.
• Etsivää nuorisotyötä syrjäytyneille/syrjäytymisvaarassa oleville nuorille
25.11.2021

Lähteet
• Ravens-Sieberer, U., Kaman, A., Erhart, M. et al. Impact of the
COVID-19 pandemic on quality of life and mental health in
children and adolescents in Germany. Eur Child Adolesc
Psychiatry (2021).
• Rogers AA, Ha T, Ockey S. Adolescents’ Perceived Socio-
Emotional Impact of COVID-19 and Implications for Mental
Health: Results From a US-Based Mixed-Methods Study. J Adolesc
Heal. 2021;68(1):43-52. doi:10.1016/j.jadohealth.2020.09.039
• Banks J, Xu XW. The Mental Health Effects of the First Two Months
of Lockdown during the COVID-19 Pandemic in the UK*. Fisc Stud.
2020;41(3):685-708. doi:10.1111/1475-5890.12239
• Niedzwiedz CL, Green MJ, Benzeval M, et al. Mental health and
health behaviours before and during the initial phase of the
COVID-19 lockdown: longitudinal analyses of the UK Household
Longitudinal Study. J Epidemiol Community Health.
2021;75(3):224-231. doi:10.1136/jech-2020-215060
• Pierce M, Hope H, Ford T, et al. Mental health before and during
the COVID-19 pandemic: a longitudinal probability sample survey
of the UK population. Lancet Psychiatry. 2020;7(10):883-892.
doi:10.1016/s2215-0366(20)30308-4
• Thorisdottir IE, Asgeirsdottir BB, Kristjansson AL, et al. Depressive
symptoms, mental wellbeing, and substance use among
adolescents before and during the COVID-19 pandemic in Iceland:
a longitudinal, population-based study. The Lancet Psychiatry.
2021;8(8):663-672. doi:10.1016/S2215-0366(21)00156-5
• Xiang M, Yamamoto S, Mizoue T. Depressive symptoms in
students during school closure due to COVID-19 in Shanghai.
Psychiatry Clin Neurosci. 2020;74(12):664-666.
doi:10.1111/pcn.13161
• Liébana-Presa C, Martínez-Fernández MC, Benítez-Andrades JA,
Fernández-Martínez E, Marqués-Sánchez P, García-Rodríguez I.
Stress, Emotional Intelligence and the Intention to Use Cannabis
in Spanish Adolescents: Influence of COVID-19 Confinement. Front
Psychol. 2020;11. doi:10.3389/fpsyg.2020.582578
• Wang X, Hegde S, Son C, Keller B, Smith A, Sasangohar F.
Investigating mental health of US college students during the
COVID-19 pandemic: Cross-sectional survey study. J Med Internet
Res. 2020;22(9). doi:10.2196/22817
• Magson NR, Freeman JYA, Rapee RM, Richardson CE, Oar EL,
Fardouly J. Risk and Protective Factors for Prospective Changes in
Adolescent Mental Health during the COVID-19 Pandemic. J Youth
Adolesc. 2021;50(1):44-57. doi:10.1007/s10964-020-01332-9
• Gray NS, O’Connor C, Knowles J, et al. The Influence of the COVID-
19 Pandemic on Mental Well-Being and Psychological Distress:
Impact Upon a Single Country. Front Psychiatry. 2020;11.
doi:10.3389/fpsyt.2020.594115
• https://www.unicef.org/reports/state-worlds-children-2021
25.11.2021

COVID-19 tartunnan psyykkiset jälkioireet
THL; Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset
Mielenterveys 25.11.2021
Markku Partinen
Prof, neurol. dos., Unilääket. erit.pät
Lääketieteellinen johtaja, unilääketiede, Terveystalo
Vastuututkija, Unilääketiede, Clinicum, Neurotieteet
Helsingin yliopisto

Väsymys on lisääntynyt ja siitä kysytään paljon

”Unfortunately, current
numbers and trends indicate that
“long-haul Covid” (or “long Covid”)
is our next public health disaster
in the making.”

Long Covidin oireet
ovat hyvin
monimuotoisia
Lopez-Leon et al. Nature 2021

Kansallinen Long COVID asiantuntijaryhmä; STM
Puheenjohtaja: Risto O Roine, Suomen Aivot ry, neurologian prof emer (TY)
Jäsenet: Tiina Heliö, HY, HUS, kardiologian dos, sydän- ja vaskulaarisairaudet
Aki Hietaharju, TUNI, neurologian dos, neuroimmunologia
Johanna Hästbacka, HY, HUS, tehohoito, vaikea COVID-infektio
Ilkka Julkunen, TY, virologian prof, koronavirus, rokotukset
Helena Liira, HUS, Long COVID pkl, HUS, LC ja toiminnalliset sairaudet
Jarmo Oksi, TY, sisät prof, sisätaudit, kliininen kuva
Seppo Parkkila, TUNI, anat. prof., mekanismit, kliininen kuva
Markku Partinen, HY ja Terveystalo, prof, neurol dos., autonomisen hermoston oireet, toiminnalliset oireet
Markus Perola, THL, tutk.prof, epidemiologia, molekyylibiologia
Jere Reijula, HUS, keuhkosair. dos, keuhkosairaudet
Mika Rämet, lastentaudit (OY) ja kok. immunologia (TUNI)
Terhi Tapiainen, OY, lastent. prof., lapset ja nuoret
Risto Vataja, HUS, linjajohtaja, psykiatria, neurocovid, psykiatriset oireet, toiminnalliset oireet

WHO: Long COVID = Post Covid-19 condition

WHO:n Long COVID tilan määritelmä
1. Oireet ovat alkaneet varmistetun (confirmed) tai todennäköisen (probable) COVID-19 infektion jälkeen*
2. Oireet ovat alkaneet kolmen (3) kuukauden sisällä sairastetun koronainfektion alkamisesta tai positiivisesta
testituloksesta
3. Oireet ovat kestäneet vähintään kaksi (2) kuukautta
4. Yleisimmät oireet: Kognitiiviset häiriöt (”aivosumu”), uupumus ja hengenahdistus*. Lisäksi voi olla monia
muita oireita
5. Yleensä potilailla on useita samanaikaisia oireita (clustering of symptoms; yksittäisiä oireita on > 80 %:lla)
6. Oireet ovat jatkuvia (persistent)*, aaltoilevia (fluctuating), uusia (new onset), uusiutuvia (relapsing) tai
jatkuvasti pahenevia (increasing)
7. Oireet huonontavat toimintakykyä ja haittaavat jokapäiväistä elämää
8. Oirekuvaa ei voi selittää paremmin muilla syillä*
9. Lapsilla voidaan käyttää erilaista määritelmää
*Tummennetulla painetut asiat tulivat esille WHO:n DELPHI-paneelin ensimmäisessä vaiheessa

Mitä ”aivosumu” tarkoittaa?
Ross et al. Clin Auton Res 2013

Long COVID oireet (4828 pot): uupumus 64%, unihäiriöt 47%,
hengenahdistus 39.5%, anosmia 20%, nivelkivut 24.5%, päänsärky 21%,
mielenterveysongelmat 14.5%

Psyykkiset / neuropsykiatriset häiriöt ovat yleisiä Long COVID-
potilailla
Long COVID oire %
Hengitysongelmat 92.1
Uupumus 83.3
Lihasheikkous, niveljäykkyys 50.6
Unihäiriöt 46.2
Kognitiiviset häiriöt 45.9
Mielialahäiriöt 43.1
Yskä 42.3
N = 3290; 1865(62.1%)
vastasi > 12 viikkoa
oireiden alusta
BMJ Open Resp 2021;8: e001075

Ahdistus ja depressio-oireet voivat kestää pitkään. Komorbiditeetti on
yleistä; TAQUET ym. N = 273 618 COVID-19 sairastanutta

Long COVID-oireiden esiintyminen vaihtelee sen
mukaan, kuinka vaikea koronainfektion on ollut; eri
fenotyyppejä
– LongCOVID sairastetun koronainfektion jälkeen (positiivinen testitulos)
• Tehohoitopotilas / sairaalapotilas
– Keuhkovaurio / ei keuhkovaurioita
– Dysautonomia (Autonomisen hermoston häiriö) / ei dysautonomiaa
• Ei sairaalahoitoa
– Dysautonomia (Autonomisen hermoston häiriö) / ei dysautonomiaa
– LongCOVID ilman näyttöä sairastetusta koronainfektiosta (ei posit.
testitulosta)
• Dysautonomia (Autonomisen hermoston häiriö) / ei dysautonomiaa

Post-COVID-konditio; Long COVID
Väsymyksen taustalla voi olla useita eri syitä
1. Biologinen – virusinfektion jälkeinen väsymys
• LongCOVID ≈ ME/CFS
• Autonomisen hermoston häiriöt
• Geneettinen tausta
2. Biopsykososiaaliset tekijät voivat selittää väsymystä
• Stressi – ahdistuneisuus – immunologisen järjestelmän häiriöt
– unettomuus, unen häiriintyminen
• Rajoitukset – eristäytyminen - taloudelliset vaikeudet

Onko kyseessä kokonaan uusi sairaus, vai onko
historiassa ollut aiempia todennäköisiin
virusinfektioihin liitettyjä epidemioita ja pandemioita,
joissa on ollut samoja neuropsykiatirisia ja tai
autonomisen hermoston toimintahäiriöiden piirteitä
kuin COVID-19:ssa ja Long COVIDissa?

Has been seen
before…
https://slidetodoc.com/sleeping-princes-and-princesses-the-encephalitis-lethargica-epidemic/

POTS: Ortostaattinen takykardia (>30/min aikuisilla; >40/min lapsilla)
ilman samanaikaista verenpaineen laskua ja ilman hyperventilaatiota

Akureyren tauti Islannissa 1948– 49
Júlíus Sigurjónsson
Jóhann Þorkelsson
Jón Hjaltalín Sigurðson
Björn Sigurðsson
Kjartan Guðmundsson

Myalgic Encephalomyelitis - ryvästymiä
60-luvulla
1950 - Louisville, Kentucky, US
1950 - Upper New York State, US
1952 - London, England
1952 - Copenhagen, Denmark
1952 - Lakeland, Florida, US
1953 - Coventry and Coventry District, England
1953 - Rockville, Maryland, US
1953 - Jutland, Denmark
1954 - Tallahassee, Florida, US
1954 - Seward, Alaska
1954 - Berlin, Germany
1954 - Liverpool, England
1954 - Dalston, Cumbria, England
1954 – Johannesburg
1955 - Perth, Australia
1955 - Gilfach Goch, Wales
1955 - Durban and Durban City, South Africa
1955 – North of England
1955-56 - Segbwema, Sierra Leone
1955-56 - Patreksfordur and Thorshofn, Iceland
1955-1957 - Royal Free Hospital outbreak, London, England
1956 - Ridgefield, Connecticut, US
1956 - Punta Gorda, Florida, US
1956 - Newton-le-Willows, Lancashire, England
1956 - Pittsfield, Williamstown, Massachusetts, US
1956-57 - Coventry, England
1957 - Brighton, South Australia
1958 - Athens, Greece
1958-59 - S.W. London, England
1959 - Newcastle upon Tyne, England
1959 - N.W. London, England
1959 - England

1961 - Basel, Switzerland
1961-62 - New York State, US
1964-66 - N.W. London, England
1964-66 - Franklin, Kentucky, US
1965-66 - Galveston County, Texas, US
1967-70 - Edinburgh, Scotland
1968 - Fnaidek, Lebanon
1969 - State University of New York, US
1970 - Lackland Air Force Base, Texas, US
1970-71 - London, England
1975 - Sacramento, California, US
1976 - Southwest Ireland
1977 - Dallas-Fort Worth, Texas, US
1979 - Southampton, England
1980-81 - West Kilbridge, Ayrshire, Scotland
1980-83 - Helensburgh, Scotland
1981-82 - Stirlingshire, Scotland
1981 - Gunnedah, NSW, Australia
1984 - Tapanui & West Otago, New Zealand
1984 - North America (Endemic)
1984 - Incline village, Lake Tahoe, Nevada, US
1984 - Chapel Hill, North Carolina, US
1984 - Montreal, Quebec-Ontario, Canada
1984-85 - Truckee, California, US
1985 - Lyndonville, New York, US
1985 Yerington, Nevada, US
1986 - Placerville, California, US
1988 - Sonora, California, US
1988 - Narrabeen, NSW, Australia
1989 - Roseville, California, US

1990 - Elk Grove, California, US
1996 - Mohave Valley region, Arizona, US
2000s
2003 Hong Kong outbreak
2004 Bergen, Norway outbreak
2011-2015 Suomessa Hämeenlinnan seudulla
2019-21- Coronavirus pandemic outbreak

Long Covidin esiintyvyyydestä
Väsymystä esiintyy noin 20-25 %:lla väestötasolla
Long COVID → 1.5 – 2 - 5 - 10 % COVIDin sairastaneista
• → Suomessa LongCOVID-potilaita > 80 000 ?
• Vertailuna Iso-Britannia; n 1 M LC; 66 M asukasta

ICOSS-collaboration
ICOSS: International COVID-19 sleep studies
HARMONISATION OF DATA – COMPARABILITY OF RESULTS !
COVID-19 and sleep
Post-COVID
1st Survey 2020:
N = 26 539
2nd Survey 2021 > 12 000
17 maata
Linkki Helsingin yliopiston ICOSS-kollaboraation sivulle;
https://www2.helsinki.fi/en/projects/icoss

Second ICOSS Survey – datan keruu päättyy 31.11.2021
More information on the effects of the pandemic (with or without infection)
More specific information on:
• Daytime sleepiness
– Also ESS included in addition to the measures of the 1st ICOSS-survey:
• BNSQ
• GAD2, PHQ2, WHO-5, PTSD
• Fatigue and post-covid
– FSS, WHODAS 2.0 12 items
• RBD
• Olfactory symptoms (before, during infection, after infection)
• Symptoms of autonomic dysfunction
• Suicidality
• Nightmares, lucid dreaming
• Work-life, service workers, health-care workers
• Hospitalisation, severity of disease, test positivity, duration of intensive care
• Vaccinations

ICOSS-1, Suomi COVID-19 liittyviä oireita
Oire COVID-19 liittyen Lievä Keskivaikea tai vaikea
Uupumus 15.9 % 47.6 %
Päiväaikainen uneliaisuus 15.6 % 40.6 %
Päänsärky 20 % 40.1 %
Lihaskivut 26.6 % 37.5 %
Hengenahdistus 15.9 % 31.7 %
Yskä 23 % 32.3 %
Haju- tai makuaistin häiriöt 9.4 % 28.1 %
Nuha 23.8 % 20.7 %

Ahdistus ja depressio-oireet vaihtelivat eri maissa mm. koronatilanteeseen liittyen
Morin ym. Sleep Med 2021; 87: 38-45

POTS ≈ ME/CFS ≈ Long COVID
Symptom POTS (%) ME/CFS (%) LC (%)
Fatigue 90 100 >90
Lightheadedness/ brain fog 99 >95 >90
Postural tachycardia 97 >50 >50
Non-restorative sleep 80 >90
Presyncope / fainting 94
Headache 94 >80
Difficulty concentrating 94
Nausea 90
Shortness of breath 88 >80 >90
Memory problems 87 >80
Palpitations 87
Muscle pains 84

Complexity of ME/CFS (SEID) and LongCOVID
Sleep/wake disturbances
- Non-restorative sleep
- Daytime sleepiness
- Insomnia
- Delayed sleep phase
- Other sleep disorders
Peripheral symptoms
- Loss of power / loss muscle
energy
- Sensory disturbances, tingling
- Reduced endurance
- Post-exertional malaise
- Muscular or soft-tissue pains
CNS (neurological) symptoms
- Problems of concentration
- Problems of attention
- Problems of executive function
- Reduced motivation
- “Brain fog”
- Central sensitization - pain
Autonomic nervous symptoms
- Orthostatic hypotension
- Postural orthostatic tachycardia
- Stomach pains / obstipation
- Urinary symptoms
- Dizziness
Etiology
Causal factors
• Genetic
susceptibility
• Familial factors
• JHM/ HSD
• Caucasian
• Female
• Microbiota: gut-
brain
• Childhood events
• High achievers
• Immunological
triggers
• Traumatic events
Pathophysiology: Immunology, mitochondria/ energy issues/ gut-
brain/ central sensitization/ viscious cycle/ deconditioning

Long-COVID ≈ ME/CFS (KVO)
Long-COVID ME/CFS (IOMS/ ICC kriteerit)
Krooninen väsymys, fatiikki + +
Huonolaatuinen yöuni + +
Aamuväsymys + +
PEM-oireet (rasitus pahentaa oireita) + +
Kognitiiviset oireet (”aivosumu”) + +
POTS (ortostaattinen intoleranssi) + +
Kiputilat (vatsakipu, päänsärky ym) + +
Objektiiviset tulehdusmarkkerit ± ±
Sairastanut COVID-19:n ± (±) ?
Alkanut pandemia-aikana + ± ?

LongCOVID – hypoteeseja / mekanismeja
Sytokiinimyrsky, aivojen mikrogliasolujen tulehdus
Mitokondrioiden toimintahäiriö, aivojen glymfaattisen järjestelmän häiriö, hajuhermon osuus –
yhteys aivoihin
Autonomisen hermoston toimintahäiriö, POTS, autonominen neuropatia, ganglioniitti – AAG
(autoimmuuni autonominen gangliopatia)
Mikrobiomin osuus - vagushermo / aivo-suolistoakseli
Muiden virusten (mm. EBV) aktivaatio
Geneettiset tekijät: suojaavat geenit ja altistegeenit
Altistavat ympäristötekijät
Laukaisevat tekijät
• Virusinfektio ja tulehdus
• Muut traumaattiset tekijät triggerinä
Sairauskäyttäytyminen

Yhteenveto 1/2
• Long COVID oireet ovat yleisiä (> 1 %:lla sairastaneista pitkittyneitä oireita)
• Yleisiä oireita: uupumus, kognitiiviset häiriöt (aivosumu),
hengenahdistus, unihäiriöt, dysautonomia, huono rasituksen sieto ym.
• Long COVIDin eri fenotyyyppejä
• Vaikea COVID-19, tehohoito/ sairaalahoito
• Ei sairaalahoitoa, mutta on objektiivinen näyttö koronainfektiosta
• Dysautonomia
• Ei dysautonomiaa
• Ei sairaalahoitoa, ei näyttöä sairastetusta koronainfektiosta
• Dysautonomia
• Ei dysautonomiaa

Yhteenveto 2/2
• Psykiatriset oireet ovat yleisiä
• Long COVIDin ennuste
• Yli 80 % toipuu ?
• Lapsilla parempi ennuste kuin aikuisilla
• Pitkittynyt long COVID liittyy dekonditioon
• Long COVID muistutaa ME/CFS:aa
• Diagnoosi: XX + U09.x
• Jos täyttää ME/CFS:n kriteerit → G93.3 + U09.x

Kiitos
Helsinki Uniklinikan henkilökunta
ICOSS-kollaboraation jäsenet
- Ilona Merikallio
Markku Partinen
markku.partinen@terveystalo.com
markku.partinen@helsinki.fi
050 5604999
https://ww2.helsinki.fi/en/icoss

Mielenterveyden ongelmat sosiaalityön
asiakkailla, ongelmien tunnistaminen ja
kokemukset hoitoon pääsystä epidemian aikana
Minna Kivipelto
THL
25.11.2021

Mielenterveyden ongelmien tunnistaminen
sosiaalityössä
• Asiakkaiden mielenterveyden ongelmat lisääntyneet pitkin
2010–2020-lukua.
• 50–60 % sosiaalityön asiakkaista haluaa saada apua
mielenterveyden häiriöistä aiheutuvien vaikeuksien
helpottumiseen.
• Psyykkinen terveys vaikeuttaa valtaosalla omien tavoitteiden
saavuttamista.
• THL:n kuntakokeiluissa on havaittu mielenterveys- ja
päihdetyön osaamisen vahvistamisen tarvetta sosiaalityössä.
25.11.2021

Sosiaalityöntekijöiden huoli asiakkaiden
mielenterveyden ongelmista kasvoi (2020–2021)
• Syys-joulukuussa 2020
sosiaalityöntekijät olivat eniten
huolissaan asiakkaiden
mielenterveyteen liittyvistä
ongelmista (48 %).
• Huoli mielenterveyteen liittyvistä
ongelmista kaksinkertaistui
keväästä 2020, jolloin 25 prosenttia
sosiaalityöntekijöistä toi esiin sen
keskeisimpänä asiakkaita
koskevana haasteena.
25.11.2021

Huoli asiakkaiden mielenterveydestä erilaista
eri alueilla
• Mielenterveyteen liittyvistä ongelmista oltiin eniten
huolissaan yli 50 000 asukkaan alueilla. 53 prosenttia yli 200
000 asukkaan alueiden sosiaalityöntekijöistä oli huolissaan
asiakkaiden mielenterveyteen liittyvistä kysymyksistä.
• Vähäisin huoli sosiaalityön asiakkaiden
mielenterveysongelmista oli alle 20 000 asukkaan alueilla (46
%).
• Alle 20 000 asukkaan alueilla huoli oli suurin asiakkaiden
taloudellisesta pärjäämisestä, elämänhallinnan ja arkirytmin
sujumisesta.
25.11.2021

Sosiaalityön asiakkaiden pääsy
mielenterveyspalveluihin
• Koronaepidemian alettua mielenterveyteen, päihteisiin ja
riippuvuuksiin liittyvät yhteydenotot lisääntyivät verrattuna
niin sanottuun normaalitilanteeseen.
• Vuonna 2020 enemmän puheluja kuin aikaisempina vuosina.
Soittaneilla on ollut esimerkiksi harhaisuutta ja
itsetuhoisuutta.
• Epidemian aikana noin puolet sosiaalityöntekijöistä arvioi,
että mielenterveyspalveluihin pääsyä odottavien
sosiaalityön asiakkaiden palvelutarpeisiin kyettiin
vastaamaan huonosti tai melko huonosti.
25.11.2021

Mielenterveyspalveluissa etäasioinnin
lisääntyminen hankaloitti avun saantia
• Mielenterveyden ja käyttäytymiseen liittyvien ongelmien
(esim. päihteiden käyttö, erilaiset kriisit, mielenterveyden
häiriöt ja psykiatriset sairaudet) käynnit kolminkertaistuivat
koronaepidemian aikana.
• Käyntityypit mielenterveyspalveluissa (2019-2020):
• Henkilökohtaiset vastaanottokäynnit vähenivät.
• Reaaliaikainen etäasiointi lisääntyi.
• Asiointi ilman asiakaskontaktia lisääntyi (esim. reseptien
uusiminen).
25.11.2021

Take home message
• Mielenterveyspalveluissa tapahtunut siirtymä etä- ja
digiasiointiin ei soveltunut kaikille sosiaalityön asiakkaille.
• Korona-aikana sosiaalityön asiakkaat ovat kokeneet myös
kokonaisvaltaisen välittämisen puutetta
palvelutilanteissaan.
• Sosiaalityössä hyviä kokemuksia monialaisista tiimeistä,
joissa mukana psykiatrinen asiantuntija.
• Erilaisiin asiointi- ja palvelumuotoihin tulee kiinnittää
huomiota. Itsenäinen asiointi ei voi korvata
henkilökohtaiseen tapaamiseen pohjautuvaa palvelua.
25.11.2021

Teemassa mukana olevat tutkimukset
• Eronen, Anne & Hiilamo, Heikki & Ilmarinen, Katja & Jokela, Merita & Karjalainen, Pekka & Karvonen, Sakari & Kivipelto, Minna &
Knop, Jade & Londén, Pia (2021) Sosiaalibarometri 2021. Koronakriisi ja palvelujärjestelmän joustavuus. Helsinki: SOSTE Suomen
sosiaali ja terveys ry.
• Iivonen, Saija & Kivipelto, Minna (2022) Aikuissosiaalityön asiakkaiden etuus- ja palvelutarpeen tyydyttymistä tukevat ja
vaikeuttavat tekijät COVID19-epidemian aikana. Helsinki: THL. (Ilmestyy 2022)
• Jokela, Merita & Kivipelto, Minna & Hiilamo, Heikki (2021, May 5). Responding to adult social work clients’ needs in Finland during
the COVID-19 pandemic. https://doi.org/10.31235/osf.io/k7uwv
• Jokela, Merita & Kivipelto, Minna & Ylikännö, Minna (2021). Social assistance beneficiaries’ access to social services in a digitalised
and centralised social assistance system. Retrieved from osf.io/preprints/socarxiv/rku9y
• Kivipelto, Minna (2021) Koronaepidemia toi esiin henkilökohtaiseen tapaamiseen liittyvän palvelun vähenemisen. Julkaisussa:
Honkatukia ym. (toim.) Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen, Helsinki: THL 13-15.
• Kivipelto, Minna & Hiilamo, Heikki (2021) Sosiaalipalvelut ja etuudet. Teoksessa: Laura Kestilä & Merita Jokela & Vuokko Härmä &
Pekka Rissanen (toim.) Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen : Asiantuntija-
arvio, kevät 2021, Helsinki: THL, 101-107.
• Kivipelto, Minna & Koponen, Erja (2021) Osallistavan sosiaaliturvan mallin vaikuttavuus. Teoksessa: Matthies, Aila-Leena & Svenlin,
Anu-Riina & Turtiainen, Kati (toim.) Aikuissosiaalityö. Tieto, käytäntö, vaikuttavuus. Jyväskylä: Gaudeamus.
• Kivipelto, Minna & Liukko, Eeva (2021) Vaikeassa sosiaalisessa tilanteessa olevat työikäiset. Teoksessa: Laura Kestilä & Merita
Jokela & Vuokko Härmä & Pekka Rissanen (toim.) Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja
kansantalouteen : Asiantuntija-arvio, kevät 2021 Helsinki: THL, 139-145.
25.11.2021

Yhteenveto
Meri Larivaara
MIELI Suomen Mielenterveys ry
25.11.2021

Signaaleja järjestökentältä
• Kriisipuhelimessa soittomäärät +33 %, vastatut puhelut
+61 %
• Paha olo, itsetuhoisuus, akuutti itsetuhoisuus
• Alle 30-vuotiaiden osuus kasvoi
• Pitkiä ja haastavia puheluita
• Myös nuorten verkkokriisityössä Sekasinissa
yhteydenottojen määrä korkeammalla tasolla
• Mahdollisuus ottaa yhteyttä anonyymisti on monille nuorille
tärkeä
25.11.2021

Signaaleja järjestökentältä
• Mielenterveysbarometrin mukaan mielenterveyden häiriön
koettu leimaavuus ja hoitoon hakeutumisen aiheuttama
häpeä ovat yleistyneet vuosien 2019 ja 2021 välillä
• FinFamin arvion mukaan mielenterveysomaisten kuormitus
on kasvanut
• Jatkuva valmius, oireilun vaikeutuminen, palveluiden
ohentuminen, hengähdystaukojen vähentyminen
25.11.2021

Tunnistettuja tarpeita
• Mielenterveysstrategian toimeenpanossa lasten ja nuorten
mielenterveyden edistäminen jää heikoille
• Entistä suurempi tarve nopeuttaa pääsyä
mielenterveyspalveluihin
• Peruspalvelut ja erikoissairaanhoito
• Yhteiskunnallisen turvaverkon kykyä kannatella
haavoittuvissa tilanteissa olevia vahvistettava
• Palvelujen kyky kohdata ja yhdistää monialaista osaamista
• Tietopohjaa on vahvistettava edelleen
25.11.2021

Aukkoja tietopohjassamme
• Eri tavoin haavoittuvissa tilanteissa olevat, joiden on vaikea
saada ääntään kuuluville
• Miesten ja poikien mielenterveys ja psyykkinen
kuormittuneisuus
• Tunnistetun kuormittuneisuuden ja oireilun taustalla olevat
kausaaliketjut
• Palvelujärjestelmän vaihteleva kyky reagoida joustavasti
kriisitilanteessa ja erilaisten toimien vaikuttavuus
25.11.2021

Tulevien kriisien varalle
• Käsitys mielenterveydestä muuttui häiriökeskeisyydestä kohti
moniulotteisempaa ymmärrystä
• Yksilöllinen resilienssi syntyy yksilön ja ympäristön
vuorovaikutuksessa
• Yhteisöllinen resilienssi rakentuu mm. toimintavoista ja
toimintakulttuurista, kyvystä oppia koetuista kriiseistä ja
ennakoida tulevaa
• Yhteiskunnallinen resilienssi muodostuu mm. osaamisesta,
luottamuksesta, hyvinvoinnista ja terveydestä,
yhteiskunnallisesta vakaudesta, toimivista rakenteista ja
taloudellisesta turvallisuudesta
25.11.2021

Pandemiasta voi kasvaa myös hyvää
Tunnistamme aikaisempaa paremmin
• Mielenterveyden merkityksen kaikkien ihmisten toimintakyvylle
• Arkiympäristöjen ja niiden toimintakulttuurien merkityksen
mielenterveydelle
• Erilaisten yhteiskunnallisten rakenteiden merkityksen sekä
niiden heikkoudet ja vahvuudet
Luottamus hyvinvointivaltion toimintakykyyn vahvistui (?)
25.11.2021

Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset: Mielenterveys

More Related Content

Similar to Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset: Mielenterveys

More from THL

Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset: Mielenterveys