Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin esitys liikenteen linjauksista kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Valtioneuvoston tiedotustilaisuus 24.11.2016

1. Liikenteen linjaukset
kansallisessa energia- ja
ilmastostrategiassa
Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri
24.11.2016

2. Kotimaan liikenteen khk-päästöt -
nykytilanne
• Kotimaan liikenne tuotti v. 2015 noin 11 miljoonaa tonnia
kasvihuonekaasupäästöjä (osuus kaikista päästöistä noin 20 % ja
ei-päästökauppasektorin päästöistä noin 40 %)
• Liikenteen khk-päästöt ovat pääsääntöisesti pienentyneet
vuodesta 2008 asti, vuosina 2013-2014 ne vähenivät yli miljoona
tonnia (!)
• Vuoteen 2030 mennessä päästöjen arvioidaan edelleen
vähenevän (yhteensä noin 22 % vähennys vuoteen 2005
verrattuna)
• Yli 90 % kotimaan liikenteen khk-päästöistä syntyy tieliikenteessä,
ja siitä
• 58 % henkilöautoista
• 37 % paketti- ja kuorma-autoista
• Rautatieliikenteen osuus 1 %, lentoliikenteen 2 % ja vesiliikenteen
4 %
2

3. Liikenteen päästövähennyskeinot
1. Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden
parantaminen; noin 1 milj. t
2. Ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen;
>0,6 milj. t
3. Fossiilisten öljypohjaisten polttoaineiden
korvaaminen uusiutuvilla; noin 2 milj. t
Kaikki keinot yhteensä: noin 3,6 milj. t (=noin 50 %
päästövähennys liikenteessä verrattuna vuoteen
2030)

4. Liikenteen päästövähennystavoite EI-
strategiassa
• Tehdään koko liikennejärjestelmästä pitkällä aikavälillä
erittäin vähäpäästöinen. Liikenteen päästöjä vähennetään
vuoteen 2030 mennessä noin 50 % verrattuna vuoden 2005
tilanteeseen. Päästövähennystoimenpiteet kohdistetaan
erityisesti tieliikenteeseen, jossa päästövähennyspotentiaali
on suurin.
• Vuonna 2050 tieliikenne olisi lähes nollapäästöistä
• Päästöjä vähennetään sekä liikennejärjestelmään, ajoneuvoihin että
polttoaineisiin vaikuttamalla
• Lisäksi selvitetään mahdollisuudet vaikuttaa liikennesuoritteisiin ja
kulkutapavalintoihin liikenneverkkoyhtiö LIVE:n asiakasmaksujen
sekä LIVE:n investointien kautta. Päätökset LIVE:stä tehdään
erikseen, kun tarvittavat selvitykset ovat valmiina.

5. 1. Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden
parantaminen
• Liikennesektorilla siirrytään nykyisestä itsepalvelumarkkinasta
palvelumarkkinoille. Toteutetaan liikennemarkkinoihin liittyvä lainsäädännön
uudistus (liikennekaari).
• Tavoitteena on ”liikenne palveluna” -toimintatapaa edistämällä, että
henkilöautolla yksin ajettavien matkojen määrä vähenee ja että
henkilöautosuoritteen kasvu kaupunkiseuduilla pysähtyy väestönkasvusta
huolimatta.
• Huolehditaan liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisesta sekä kävelyn,
pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä erityisesti kaupunkiseuduilla.
Kävelyn ja pyöräilyn osalta tavoitellaan 30 % kasvua näiden matkojen määrissä
vuoteen 2030 mennessä. Varaudutaan liikkumistottumuksien muuttumiseen
myös kaavoituksessa ja pysäköintinormeissa.
• Edistetään liikenteen automatisaatiota sekä erilaisia etäkäytäntöjä.
• Parannetaan kuljetusten energiatehokkuutta merkittävästi toimintatapoja
kehittämällä.
• Liikennejärjestelmän kehittämisen kustannukset vuosina 2016-2030 ovat satoja
miljoonia euroja, mutta pääasiallisena syynä näiden investointien toteuttamiselle
ei ole ilmastopolitiikka, vaan liikennejärjestelmän toimivuus (liikenteen sujuvuus
ja palveluiden saavutettavuus). Ilmastohyödyt tulevat pääasiallisen
toteuttamissyyn päälle, eli ovat lisähyöty, eivät lisäkustannus.

6. 2. Ajoneuvojen energiatehokkuuden
parantaminen
• Vaikutetaan EU:n autovalmistajia koskevan lainsäädännön valmisteluun
niin, että uusien henkilö- ja pakettiautojen ominaiskulutus ja -päästöt
laskevat noin 30 % vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030.
• Osallistutaan raskaan kaluston vastaavien raja-arvojen valmisteluun ja
käyttöönottoon EU:ssa.
• Nopeutetaan autokannan uusiutumista Suomessa huomattavasti.
Selvitetään mahdollisuudet keventää nykyistä hankintaan kohdentuvaa
verotusta vähäpäästöisten autojen osalta.
• Suomalaisten autojen keski-ikä on noussut vuodesta 2008 alkaen, ja se oli
vuonna 2015 noin 11,7 vuotta
• Tavoitteena on, että Suomessa olisi vuonna 2030 yhteensä vähintään 250
000 sähkökäyttöistä autoa (täyssähköautot, vetyautot ja ladattavat hybridit)
ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa.
• Eri polttoaineiden jakeluasemaverkosto sekä sähköautojen vaatimat julkiset latauspisteet
Suomessa rakennetaan pääsääntöisesti markkinaehtoisesti
• Valtion tulee kuitenkin huolehtia siitä, että uusien teknologioiden osuus autokannasta
saadaan markkinoiden toimivuuden näkökulmasta riittävälle tasolle.
• Lisäksi kiinnitetään huomiota raskaan liikenteen vaihtoehtoisiin ratkaisuihin, kuten esim.
sähköbussien yleistymiseen kaupunkiliikenteessä
• Kustannusvaikutus arviolta noin 100 M€ (25 M€/v. vuosina 2017-2020)

7. 3. Fossiilisten öljypohjaisten polttoaineiden
korvaaminen muilla vaihtoehdoilla
• Liikenteen biopolttoaineiden energiasisällön fyysinen osuus
kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta nostetaan
30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
• Polttoaineet tuotettaisiin pääosin kotimaassa kotimaisista raaka-
aineista
• Tuotannossa hyödynnettäisiin mahdollisuuksien mukaan jätteitä ja
tähteitä
• Arvioidaan eri keinoja, joilla raskaan kaluston kustannusten nousua
voitaisiin kompensoida (kustannusten arvioidaan
dieselpolttoaineessa nousevan noin 0,33 €/l)
• Toimintaympäristön vakauttamiseksi ja uusien investointien
varmistamiseksi tulee huolehtia biopolttoaineiden
markkinoiden jatkuvuudesta koko EU:ssa. Lisäksi
tarkastellaan mahdollisuuksia saada aikaan
yhteispohjoismaiset biopolttoainemarkkinat.
• Keskustelut yhteispohjoismaisten markkinoiden luomiseksi on
aloitettu syksyllä 2016