Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to AI forsustainable consumptionand production patternsSmart farming: precisionagriculture, reduction ofpesticides and fertilizersSmart buildings: energyefficiency, renewableintegrationSmart grids: renewableintegration, demandresponseSmart cities: integratedplanning for sustainabilityDigital water: monitoring,leakage detectionDigital for nature:monitoring, protectionDigital skills for green jobsGreen public procurement:criteria for ICTGreen finance: taxonomy,standards, labels for greendigital investmentsGreen digital standards:interoperability,transparency, security bydesignGreen digital innovation:funding for startups
Similar to AI forsustainable consumptionand production patternsSmart farming: precisionagriculture, reduction ofpesticides and fertilizersSmart buildings: energyefficiency, renewableintegrationSmart grids: renewableintegration, demandresponseSmart cities: integratedplanning for sustainabilityDigital water: monitoring,leakage detectionDigital for nature:monitoring, protectionDigital skills for green jobsGreen public procurement:criteria for ICTGreen finance: taxonomy,standards, labels for greendigital investmentsGreen digital standards:interoperability,transparency, security bydesignGreen digital innovation:funding for startups (20)
More from Liikenne- ja viestintäministeriö
More from Liikenne- ja viestintäministeriö (20)
Recently uploaded
Recently uploaded (20)
AI forsustainable consumptionand production patternsSmart farming: precisionagriculture, reduction ofpesticides and fertilizersSmart buildings: energyefficiency, renewableintegrationSmart grids: renewableintegration, demandresponseSmart cities: integratedplanning for sustainabilityDigital water: monitoring,leakage detectionDigital for nature:monitoring, protectionDigital skills for green jobsGreen public procurement:criteria for ICTGreen finance: taxonomy,standards, labels for greendigital investmentsGreen digital standards:interoperability,transparency, security bydesignGreen digital innovation:funding for startups
- 1. ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategian toinen seurantafoorumi 23.11.2022 klo 9–11 Miten ICT-ala voi säästää energiaa?
- 2. 2 Ohjelma Tilaisuuden avaus Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (video) Yksikön johtaja Päivi Antikainen, LVM Mihin ICT strategian toimeenpanossa ja vaikuttavuuden kasvattamisessa pitäisi erityisesti panostaa tulevina vuosina? • Keskustelua Fostering synergy of the Green and Digital Transitions – an EU agenda Presentation by Mr Ilias Iakovidis, Adviser on Green Digital Transformation, Directorate-General for Communications Networks, Content and Technology, European Commission • Q & A Tilaisuuden päättäminen neuvotteleva virkamies Tuuli Ojala, LVM Miten asiat etenevät Suomessa? • Verkkojen energiankulutusta koskeva pilottitiedonkeruu Johtava asiantuntija Petri Makkonen, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom • Valtionhallinnon ICT-palvelujen energiatehokkuuden kehittäminen Yksikönpäällikkö Tuomo Kouhia, Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori • Energiatehokkaat ohjelmistot Chief Energy Efficient Software Solutions Architect Jarkko Koistinaho, AtoZ Oy • Miten digitalisaation keinoin voidaan tukea muiden alojen päästövähennyksiä? Kestävän kehityksen johtaja Kristiina Härkönen, Gofore Oyj
- 5. Taustaa • ICT-ilmastostrategia maaliskuussa 2021 • Toimenpidesuosituksena mm. alaan liittyvän tietopohjan ja läpinäkyvyyden lisääminen • Traficomille strategiassa osoitettuja tehtäviä • Suomen kannalta tarkoituksenmukaisen indikaattoriston luominen • ICT-alan seurantaindikaattoreihin liittyvän EU- työn seuranta ja vaikuttaminen 28.11.2022 5
- 6. Ympäristöpäästöjen jakautuminen ICT-alalla 28.11.2022 6 ICT-ala Päätelaitteet Verkot TV:t, isot näytöt Älypuhelimet, pienlaitteet Mobiili >50 % Korkeampi 65-80 % Videonkatselu 2,5 x kiinteä Liityntä 20-30 % Core/muu 70-80 % Datakeskukset ICT-ala Viestintäverkot Rakentaminen/ purkaminen Käyttö Kiinteä Datakeskukset <50 % 5-24 % ~10 % ~90 % Korkeampi Matalampi 65-80 % 15-20 % 2-4 % KHKe
- 7. Tilannekatsaus • Traficomin ehdotus pilotti-indikaattoreiksi loppuvuodesta 2021 • Keskustelut suurimpien teleyritysten kanssa, kommentointikierros vuodenvaihteessa • Tunnistettuja haasteita mm.: vuokratilojen energiankulutus, liityntä- ja runkoverkon rajapinta, kiinteä/mobiili –jako runkoverkkotasolla • Pilottitiedonkeruu loppukeväällä 2022 • Tiivistetty mittaristo, painopiste viestintäverkkojen energiankulutuksessa • Vastaukset noin 10 teleyrityksiltä, hyvä kattavuus • BEREC-työ EU-tason indikaattoreiden osalta viivästynyt 28.11.2022 7
- 8. Pilottitiedonkeruun tuloksia • Kokonaisenergiankulutus noin 650 GWh/v • noin 60% radioverkot, 20% kiinteät liityntäverkot, 20% muut verkon osat • Suomen osalta kiinnostavaa myös kiinteä/mobiili -vertailu • Suuntaa-antavia tunnuslukuja • Energiaa kuluu: kiinteä 0,05 kWh/Gt, mobiili 0,12 kWh/Gt • Tietoa siirtyy: kiinteä 20 Gt/kWh, mobiili 8,5 Gt/kWh • Suurin osa käytetystä energiasta uusiutuvaa • erityisesti suurimmilla yrityksillä käytännössä kaikki 28.11.2022 8 140 380 130 0 100 200 300 400 500 600 700 2 0 2 1 Muut verkon osat yhteensä Matkaviestinverkon radioverkko Kiinteä liityntäverkko GWh
- 9. Seuraavat askeleet • Loppukeväällä 2023 toteutetaan uusi tiedonkeruu samoilla indikaattoreilla • Kyselyn aikataulu 05/2023 • Osallistutaan BEREC:in indikaattorityöhön • Parhaillaan menossa BEREC:in kysely sidosryhmille • Regulaattoreiden välillä eriäviä näkemyksiä esim. indikaattoreiden määrästä, kattavuudesta, painotuksista jne. 28.11.2022 9
- 12. Valtionhallinnon ICT-palvelujen energiatehokkuuden kehittäminen, Valtorin näkökulma ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategian 2. seurantafoorumi 23.11.2022 Tuomo Kouhia yksikönpäällikkö, Hankinnat
- 13. Mikä on Valtori? • Tuotamme valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut sekä korkean varautumisen ja turvallisuuden vaatimukset täyttäviä tieto- ja viestintäteknisiä palveluja ja integraatiopalveluja. • Palvelutuotannossamme yhdistämme sekä omaa tuotantoamme että markkinoilta hankittuja kumppaniemme palveluja. • Valtorista asiakkaat saavat käyttöönsä markkinoiden parhaan ja sitoutuneimman valtionhallinnon ICT:n asiantuntemuksen.
- 14. Faktoja Valtorista • Henkilöstö: noin 1 500 henkilöä • Liikevaihto: noin 406,1 M€ • Työasemia hoidossa: noin 95 500 kpl • Palvelimia vastuulla: noin 14 200 kpl Valtorin ICT-hankinnat vuonna 2021 olivat 282 m€
- 15. Päätelaitteiden energiatehokkuus Valtori on jo vuosien ajan tehnyt yhteistyötä Hanselin kanssa. Yhteistyöllä on varmistettu, että hankitut työasemat, mobiililaitteet, näytöt, verkkolaitteet ja tulostimet/monitoimilaitteet kuluttavat vähän energiaa. • Myös laitevalmistajilta edellytetään ekologista toimintaa ja pientä hiilijalanjälkeä. • Laitteiden jatkokäyttö ja asianmukainen kierrätys on järjestetty leasing-palvelun yhteydessä laadukkaasti. • Vain pieni osa asiakasvirastoista käyttää tehotyöasemia ja suuria näyttöjä, jotka kuluttavat paljon energiaa. • Käyttäjiä on ohjeistettu sulkemaan päätelaitteet ja irrottamaan laitteiden laturit silloin, kun niitä ei tarvita. Virastojen työntekijöiden ympäristötietoisuus on parantunut jatkuvasti.
- 16. Valtionhallinnon ICT-palveluiden välilliset säästöt energiankulutukseen • Monipaikkaisen työn tarpeisiin Valtori hyödyntää uusimpia teknologioita, jotka mahdollistavat välillisesti monia kestävän kehityksen tavoitteita. • Koronan myötä toteutunut siirtyminen etätyöskentelyyn säästää merkittävästi energiaa matkustamisen vähennyttyä oleellisesti. • Etätyöskentely on edelleen erittäin yleistä ja vähentää toimistotilojen tarvetta. • Virtuaalikokoukset säästävät energiaa ja kehittyneiden sähköisten työtilojen avulla etäkokoukset ovat entistä tuottavampia. Välineitä on myös totuttu käyttämään.
- 17. Valtionhallinnon IT-infran energiatehokkuus paranee • Modernit ulkoistetut käyttöpalvelut Suomessa hyödyntävät tehokkaasti laitteiden tuottamaa lämpöä ja laitteistot käyttävät vähän sähköä, jotta turhaa lämmöntuottoa voidaan välttää. Automaation määrä kasvaa kotimaisilla konesalipalveluiden toimittajilla, mikä pienentää energiankulutusta. • Valtion omat konesalit ovat osin moderneja ja energiatehokkaita. Osa vanhoista asiakaskohtaisista konesaleista on pieniä yksiköitä, joiden suhteellinen energiatehokkuus on huonompi, mutta niiden merkitys kokonaisuudessa on pieni. • Kansainvälisten pilvipalveluiden käyttöönotto parantaa palvelinkapasiteetin energiatehokkuutta tasolle, johon ei päästä kansallisella tasolla. Automaation avulla ympäristöt voidaan ajaa alas ja käynnistää nopeasti käyttötarpeen ilmaannuttua. • Suurta laskentatehoa (suuri energiankulutus) vaativia käyttötarpeita on valtion virastoilla vähän. • Tietoliikenneverkon energiatehokkuus paranee uusien laitesukupolvien myötä. • Konesalipalveluiden toimittajat ja tietoliikenneoperaattorit käyttävät toiminnassaan uusiutuvaa energiaa.
- 18. Valtion ICT-toiminnan energiatehokkuuden jatkokehitys • Tuotannossa siirrytään uusiin tehokkaampiin laitteisiin ja tuotantoympäristöihin nykyisten teknologioiden elinkaari huomioiden. • Energiatehokkuutta tullaan suosimaan ja edellyttämään tulevissa hankinnoissa mahdollisuuksien mukaan, mutta tehtävä on vaikea. • Energiatehokkuuden mittaaminen vertailukelpoisesti on vaikeaa lukuun ottamatta laitteita. • ICT-palveluiden ostaminen kasvaa ja palvelutuottajien energiatehokkuuden ja hiilijalanjäljen vertaaminen on vaikeaa. • Valtori on Hanselin kanssa mukana pohjoismaisessa hankintojen kehittämisprojektissa, jossa pyritään löytämään yhtenäisiä laskentatapoja ICT-laitteiden ja mahdollisesti ICT-palvelujen ympäristökuoman mittaamiseen.
- 19. Kiitos! Tuomo Kouhia yksikönpäällikkö, Hankinnat tuomo.kouhia@valtori.fi Energiatehokkuutta välillisesti myös Valtorin vastuullisuustyöllä! valtori.fi/vastuullisuus Suuret volyymit ICT-laitteissa ja -hankinnoissa suuret vaikutusmahdollisuudet
- 30. New Commission Priorities • A European Green Deal • A Europe fit for the digital age • An economy that works for people • Protecting our European way of life • A stronger Europe in the world • A new push for European democracy ‘ ..a once-in-a-generation opportunity to ensure Europe leads the way on the twin ecological and digital transitions’. Ilias Iakovidis Green digital twin transition DG CONNECT
- 31. Twin transition: The nexus of Green transition & Digital Transformation Synergies Digital transformation for climate neutrality. It can reduce 15-20% of total GHG emissions Green transition for sustainable financing and new jobs in green digital transformation Conflicts ICT footprint: 2.1 and 3.9% of total emissions; eWaste- fastest growing waste category Green transition may block certain digitalisations patterns (built in obsolescence, blockchain mining, single use electronics, etc). • Today’s focus is mostly on the Conflicts because they are measurable. • What is needed: To realise benefits of Synergies for sustainability and digital sector • How: Science based methods to measure the contribution of digital to environment -> leading to sustainable finance for green digital ( EU Taxonomy, Green Public Proc.)
- 32. Sustainable Digital Technologies Climate Neutral and highly energy efficient datacentres by 2030: review JRC’s CoC, the Energy Efficiency Directive and the Taxonomy Regulation Greener electronic communications by 2030: Transparency measures Administrative incentives for green deployment Circular Electronics Initiative: Better durability, reparability, refurbishment, recycling for consumer and industrial electronics & IoT “Right to repair” for consumers. Low power processors, software and AI: investing in new ultra-low-power
- 33. Digital contribution to environment & climate Digital product passport: Data for circular business models, Sustainable, integrated Single Market Destination Earth / digital twins: High Performance Computing, AI for better anticipation of extreme events prediction, climate modelling. Smart mobility: reduction of transport emissions up to 37%; smart buildings with emissions reduction by 17%; Digital contribution: reduction by up to 15%-20% of total emissions with deployment of today’s technology. RRPs: Missed opportunity to use digital solutions for climate action Also: smart energy networks; Precision farming, Blockchain for emissions accounting, smart cities; AI for climate; smart manufacturing; ETSI ES 203 199 V1.3.0 (2014-12)
- 34. EU Countries commit to leading Green Digital Transformation https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/news/eu-countries-commit-leading-green-digital-transformation Digital Day- March 19, 2021 Example of commitments made: - Making green public procurement the default option overall; - Support the deployment of green digital solutions that accelerate the decarbonisation of energy networks, enable precision farming, decrease pollution, combat the loss of biodiversity and optimise resource efficiency; - Propose permits for deployment of networks and data centres that comply with the highest environmental sustainability standards;
- 35. European Green Digital Coalition Declaration 36 CEOs of ICT companies, with 2040 Net Zero targets, have committed to take action in the following areas: •Investing in the development and deployment of green digital solutions with significant energy and material efficiency that achieve a net positive impact in a wide range of sectors. •Developing methods and tools to measure the net impact of green digital technologies on the environment and climate by joining forces with NGOs and relevant expert organizations. •Co-creating, with representatives of others sectors, recommendations and guidelines for green digital transformation of these sectors that benefits environment, society and economy. https://www.greendigitalcoalition.eu/
- 36. Green-Digital Transition Relevant EU policies and programmes (2021-2027) • European Green Deal Investment Plann – 1 Trillion € • NextGenerationEU – (~700 Bil €) - 20% for digital, 37% for green • Horizon Europe: R&I (95,5 Bil €) – 35% for digital, 35% for green, • Digital Europe: Support to digital deployment (7,6 Bil €) • Connecting Europe Facility 2: Digital (5G) Infrastructures (2,7 Bil €) • Invest EU: Sustainable infrastructure: €11.5 billion • Research, innovation and digitisation: €11.25 billion • SMEs: €11.25 billion • Social investment and skills: €4 billion https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/activities/funding-digital
- 37. The international dimension: Digital 4 Development Hub (D4D) Team Europe Multi- stakeh older Interna tional Partner ships • Team Europe coordination platform • Members: EU, Belgium, Estonia, France, Germany, Luxembourg, Spain, Lithuania, Netherlands, Portugal, Finland, Sweden • Dialogue and creation of international strategic partnerships between institutions, industry, civil society, research • Pooling of experts and resources at the service of joint projects aimed at creating new opportunities for investment, work and growth in the areas of digital transformation • Four regional branches: (1) Africa, 2) Asia and Pacific; 3) Latin America and the Caribbean; 4) Neighborhood- Eastern Countries • Launch event: December 8, 2020 https://d4dlaunch.eu /
- 38. Key for Sustainability - Circular economy Cooperation among manufacturers, retailers, repairers, recyclers, is essential to enable these ‘circles’
- 39. Transition to Circular economy Sustainable products – durable, re-usable, reparable, refurbishable, …recyclable Sustainable Business models – e.g. Product as a service, Key enabler: Digital Product Passport Recent EU legislations: • Ecodesign for sustainable products - European Commission – product requirements, information requirements across who supply chain, Digital Product passport (30.3.2022) • Empowering consumers for the green transition - European Commission (30.3.2022) • Initiative on substantiating green claims - European Commission ( coming soon)
- 40. ESPR Digital Product Passport (DPP) – expected benefits Tracking of raw materials extraction/production , supporting due diligence efforts Enable manufacturers to create products digital twins, embedding all the information required Tracking the life story of a product, enabling services related to its remanufacturing, reparability, re- use/re-sale/second-life, recyclability, new business models Benefit market surveillance authorities and customs authorities, by making available information they would need to carry out their Make available to public authorities and policy makers reliable information. Enable to link incentives to sustainability performance Allow citizens to have access to relevant and verified information related to the characteristics of the products they own or are considering to buy/rent (e.g. using apps able to read the identifier
- 43. • • •
- 44. • • • •
- 47. • •
- 48. • •
- 49. • • • • •
- 50. • •
- 51. • • •
- 52. • • •