Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

[Alueseminaari] Antti Irjala - Ajankohtaista kestävän aluesuunnittelun ohjauksesta

375 views

Published on

Esitetty GBC Finlandin, Raklin ja ympäristöministeriön Kestävä aluesuunnittelu -seminaarissa.

Lue lisää:
http://figbc.fi/tapahtuma/kestavat-aluesuunnittelun-tyokalut-osa-ii/

Published in: Real Estate
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

[Alueseminaari] Antti Irjala - Ajankohtaista kestävän aluesuunnittelun ohjauksesta

  1. 1. Ajankohtaista  kestävän   aluesuunni1elun  ohjauksesta   Ympäristöneuvos  An7  Irjala   Ympäristöministeriö   Rakennetun  ympäristön  osasto    
  2. 2. Kansainvälinen  ja  EU:n  ilmastopoli3ikka   Kansainväliset  ilmastoneuvo1elut  (UNFCCC)   •  YK:n  ilmastosopimus  ja  Kioton  pöytäkirja  1997   •  Tavoi1eena  uusi  sopimus  vuonna  2015,  jolla  ilmastopäästöjä  vähenne1äisiin  vuoden   2020  jälkeen  maailmanlaajuisesL.     EU:n  ilmastopoliLikka   •  EU:n  päästövähennystavoite  toteutetaan  yhteisesL  jäsenmaiden  kesken  (ilmasto-­‐  ja   energiapakeLn  direkLivit)   •  Vihreä  Kirja  vuoden  2030  tavoi1eista  (Komissio  julkaisi  22.1.2014  ehdotuksen  EU:n   2030  ilmastotavoi1eiksi  vuodelle  2030)   •  EU:n  vähähiiliLekar1a  vuoteen  2050  (julkaisLin  2011)   •  EU:n  sopeutumisstrategia  2020  (julkaisLin  2013)   •  PäästökauppadirekLivi:  päästöoikeuksien  ylitarjonnan  vuoksi  hinnat  romahtaneet          
  3. 3. Kansallinen  ilmastopoli3ikka   Kansallinen  energia-­‐  ja  ilmastostrategia  (2008,  päivitys  2013)     •  Suomen  ilmasto-­‐  ja  energiapoliLikan  keskeiset  linjaukset  vuoteen  2020  saakka   •  Toimeenpanee  EU:n  ilmasto-­‐  ja  energiapakeLn  tavoi1eet     VN:n  ilmasto-­‐  ja  energiapolii7nen  tulevaisuusselonteko  (2009)   •  Pitkän  aikavälin  ilmasto-­‐  ja  energiapoliLikan  suuntaviivat   •  Tavoi1eeksi  vähentää  Suomen  kasvihuonekaasupäästöjä  vähintään  80  %  vuoden   1990  tasosta  vuoteen  2050  mennessä  osana  kansainvälistä  yhteistyötä     Energia-­‐  ja  ilmastoLekar1a  (2014)   •  Parlamentaarisen  komitean  Lekar1a  valmistumassa   •  Keinot  ja  kustannukset  vähähiilisen  yhteiskunnan  rakentamiseksi  ja  päästöjen   vähentämiseksi  80–95  prosenLlla    
  4. 4. Kansallinen  ilmastopoli3ikka   Ilmastolain  valmistelu   •  Hallitus  antoi  5.6.2014  esityksen  ilmastolaiksi   •  Valmistelun  lähtökohtana  80  %:n  vähennystavoite  vuodelle  2050   •  Sisältää  hallinnon  toimintaa  ohjaavan  suunni1elu-­‐  ja  seurantajärjestelmän   •  Ilmastonmuutokseen  sopeutumista  koskeva  suunnitelma  sisältää  riski-­‐  ja   haavoi1uvuustarkastelun,  ja  se  hyväksy1äisiin  vähintään  kerran  10  vuodessa.     Ilmastonmuutoksen  kansallinen  sopeutumissuunnitelma  2014   •  Työryhmän  ehdotuksen  pohjalta  valmisteilla  valLoneuvoston  periaatepäätös     •  Kyky  hallita  ilmastonmuutokseen  lii1yviä  riskejä  ja  sopeutua  niihin   •  Ympäristöhallinnon  toimintaohjelmien  päivitys  uuden  strategian  pohjalta    
  5. 5. Maailmanlaajuiset  kehityspolut  ja  keskeisten   ilmastoriskien  lisääntyminen   Ympäristöministeriö  /  An7  Irjala   5   Lähde:  IPCC  (2014)  
  6. 6. Alla  oleva  kaavio  esi<ää  energian  loppukäytön  jakautumisen  eri   sektoreiden  kesken  vuonna  2012     Lähde:  TEM  
  7. 7. Ilmastonmuutoksen  hillinnän  kannalta  keskeiset  tekijät   kaavoituksessa,  rakennuksissa  ja  rakentamisessa   Keskeiset  tekijät  alueidenkäytön  suunni1elussa   •  Yhdyskuntarakenne  (erityisesL  kaupunkiseudut)   •  Laadukas  täydennysrakentaminen  ja  elinympäristön  laatu   •  Maankäytön  ja  liikenteen  yhteensovi1aminen   •  Edellytysten  luominen  uusiutuvan  energian  hyödyntämiselle                                                   (mm.  lähienergiaratkaisut  ja  tuulivoimatuotanto)   •  Mahdollistaminen  kestäviin  ratkaisuihin  ja  elämäntapaan     Rakentamisen  ja  rakennuskannan  kannalta  keskeiset  tekijät   •  Uudisrakentaminen   •  Suunnitelmallinen  kiinteistönpito  ja  korjausrakentaminen   •  Uusiutuvan  energian  käy1ö   •  Energian  käy1ö/energian  tuotanto  
  8. 8. EPBD  direk3ivi  –  millainen  on    kaavoituksen  ja  rakentamisen   rajapinta?   Rakennusten  energiatehokkuusdirekLivin  (Energy  Performance  of  Buildings,  EPBD)   mukaan  EU:n  jäsenvalLoiden  tulee  taata,  e1ä  kaikki  31.12.2020  jälkeen  rakennetut   uudet  rakennukset  ovat  lähes  nollaenergiatasoa.     Lähes  nollaenergiarakennuksella  tarkoitetaan  rakennusta,  jolla  on  eri1äin  korkea   energiatehokkuus.  Tarvi1ava  lähes  olematon  tai  eri1äin  vähäinen  energiamäärä  olisi   hyvin  laajalL  kate1ava  uusiutuvista  lähteistä  peräisin  olevalla  energialla,  mukaan  lukien   paikan  päällä  tai  rakennuksen  lähellä  tuote1ava  uusiutuvista  lähteistä  peräisin  oleva   energia  (EPBD,  arLkla  2.2)     Lähes  nollaenergiarakentaminen  vaiku1aa  kaavoitukseen  muun  muassa  energian   pientuotannon  ja  yhteiskäy1öratkaisujen  sekä  rakentamisen  sijainnin  ohjauksen  kau1a.  
  9. 9. MRL  toimii  keskeisiltä  periaa<eiltaan  hyvin  ja   sille  asete<ujen  tavoi<eiden  suuntaises3   Tarvitaan  kuitenkin  lain  osauudistuksia   ja  käytäntöjen  kehi1ämistä     Kaupunkiseutujen  suunni1eluun  on   panoste1ava,  ml.  kaupunkien         kehysalueet     Kaupunkien  taajamien  kehysalueiden   ulkopuolella  ja  muualla  maaseudulla               ohjauksen  tarve  on    vähäisempi.     Neljä  viidestä  kaavoi1ajasta  kokee,  e1ä   kaavajärjestelmä  tarjoaa  toimivia   välineitä  erilaisiin  suunni1elutarpeisiin      Ma7  LaiLo,  ympäristöministeriö  
  10. 10. Maankäy<ö-­‐  ja  rakennuslain  arvioin3  ja   ilmastonmuutos   Maankäy1ö-­‐  ja  rakennuslakia  valmisteltaessa  päästöjen  voimakas   vähentäminen  ei  ollut  keskeisenä  tekijänä.  MRL  kuitenkin  sisältää   ilmastonmuutoksen  kannalta  keskeisiä  seikkoja.     Ilmastonmuutoksen  hillintä  on  välillisesL  sisällä  jo  olemassa  olevissa   pykälissä  ja  lii1yy  erityisesL  yhdyskuntarakenteen  ehey1ämiseen   (esimerkiksi  maakuntakaavan  ja  yleiskaavan  sisältövaaLmukset).     Ilmastonmuutoksen  hillintä  korostaa    laadukkaan   täydennysrakentamisen  merkitystä          
  11. 11. Maankäy<ö-­‐  ja  rakennuslain  arvioin3  ja   ilmastonmuutos   Maankäy1ö-­‐  ja  rakennuslain  kokonaisarvioinnin  johtopäätökset     ilmastonmuutoksen  näkökulmasta   •  Valtakunnallisten  alueidenkäy1ötavoi1eiden  tarkistus  2008   •  Ilmastovaikutusten  arvioinL  kaavoituksessa   •  Tulvavaara-­‐alueiden  muu1uminen   Ilmastonmuutoksen  hillintä  ja  siihen  sopeutuminen  osana  maankäy1ö-­‐   ja  rakennuslain  kehi1ämistä       Kaavoituksessa  ilmastonmuutoksen  hillintää  koskevat  ratkaisut  ovat   kiinteässä  yhteydessä  kunLen  strategioihin  ja  muun  muassa   maapoliLikkaan.  Mikä  on  eri  ohjauskeinojen  merkitys  ja  vaiku1avuus?        
  12. 12. Osauudistusten  valmistelun  alustava  ajoitus   Tuleva  hallitusohjelma  vaiku<aa  hankkeiden  etenemiseen   Ympäristöministeriö  /  Ma7  LaiLo  
  13. 13. Miten  edetään?   Kaavajärjestel-­‐   mä    ja  sen    sovel-­‐   taminen   (sisältää  ky-­‐    ja    ly  –näkökulman)   VAT   Poikkeamis mene1ely   Kaupunki-­‐   seudut  ja     maaseutu   Sähköinen   asioinL   Kehi1ämisa lueet  ja   raakamaan   lunastus   Kaupan   ohjaus   RAPO-­‐   pake7   Rajapinta-­‐   kysymykset   Rakentami-­‐   sen   säännökset   Perustuslaki   Kaavaohjauksen    kehi1äminen   Muutoksenhaku   Kaavojen     toteu1aminen  
  14. 14. Ilmastonmuutokseen  sopeutuminen     Ympäristöministeriö  /  An7  Irjala   14   Lähde:  Luonnos  kansalliseksi   sopeutumissuunnitelmaksi  
  15. 15. Päivite<y  opas  alimpien  rakentamiskorkeuksien   määri<ämiseksi  (Syke,  IL,  YM,  MMM)     Meriveden  noususkenaariot     Ilmaston  muu1uminen  tulee   huomioida  rakentamisessa,   kaavoituksessa  ja  kaavojen   ajantasaisuuden  arvioinnissa     Riskien  tunnistaminen  ja   tapauskohtainen  harkinta   (todennäköisyys  x  vaikutusten   merki1ävyys)         Ympäristöministeriö  /  An7  Irjala   15  
  16. 16. Hulevesien  kokonaishallinnasta  säädetään  1.9.2014   lukien  maankäy<ö-­‐  ja  rakennuslaissa       103  c  §  Hulevesien  hallinnan  yleiset  tavoi/eet       Hulevesien  hallinnan  yleisenä  tavoi1eena  on:     1)  kehi1ää  hulevesien  suunnitelmallista  hallintaa  erityisesL   asemakaava-­‐alueella;     2)  imey1ää  ja  viivy1ää  hulevesiä  niiden  kerääntymispaikalla;   3)  ehkäistä  hulevesistä  ympäristölle  ja  kiinteistölle  aiheutuvia   hai1oja  ja  vahinkoja  o1aen  huomioon  myös  ilmaston   muu1uminen  pitkällä  aikavälillä;  ja     4)  edistää  luopumista  hulevesien  johtamisesta  jätevesiviemäriin.     16  

×