Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Similar to Ministeri Anne Berner: Väylien korjausvelka
Similar to Ministeri Anne Berner: Väylien korjausvelka (20)
More from Liikenne- ja viestintäministeriö
More from Liikenne- ja viestintäministeriö (18)
Ministeri Anne Berner: Väylien korjausvelka
- 1. Väylien korjausvelka Tiedotustilaisuus 5.2.2016 Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner
- 2. Miten korjausvelka heikentää liikenteen toimintaedellytyksiä sekä lisää asiakkaiden ja väylänpidon kustannuksia? 2 Asiakas Väylän- pitäjä Matka- ja kuljetusajat pitenevät Polttoaineen kulutus lisääntyy Ajoneuvojen korjauskustannukset kasvavat Onnettomuusriski kasvaa Tärinä- ja meluhaitat lisääntyvät Ajomukavuus heikkenee Painorajoitukset alentavat kuljetusten tehokkuutta Matkojen ja kuljetusten täsmällisyys heikkenee Teiden talvihoito vaikeutuu ja taso laskee Väylän tulevat korjauskustannukset nousevat Tehostetun kunnon seurannan tarve kasvaa Akuuttien, äkillisten korjausten määrä kasvaa Vahingonkorvaukset lisääntyvät
- 3. Väylien korjausvelka vuonna 2011 Korjausvelka yhteensä 2165M€ Väyläomaisuustyyppi Tieverkko Rataverkko Vesiväylät Yhteensä linjaosuudet 737 788 14 1539 taitorakenteet 231 73 2 306 laitteet 0 255 17 271 varusteet 46 1 3 49 Yhteensä 1014 1115 36 2165 Korjausvelka yhteensä 2165M€ Väyläomaisuustyyppi Tieverkko Rataverkko Vesiväylät Yhteensä linjaosuudet 34 % 36 % 1 % 71 % taitorakenteet 11 % 3 % 0 % 14 % laitteet 0 % 12 % 1 % 13 % varusteet 2 % 0 % 0 % 2 % Yhteensä 47 % 52 % 2 % 100 % Valtion liikenneväyliä korjataan vuosittain yli 350 milj. eurolla. Rahoitus on kuitenkin tarpeisiin nähden niukka. Viime vuosien keskimääräisellä perusväylänpidon rahoitustasolla (965 milj. eur/ vuosi) korjausvelka lisääntyy vuosittain noin 100 milj. eurolla. Lähde: Liikenneväylien korjausvelka, Liikennevirasto 42/2011
- 4. Liikenneväylillä on noin 2,5 miljardin arvosta korjausvelkaa 4 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 nykyrahoitus +100M/vuosi +150M/vuosi +200 +250 +300 korjausvelkaM€ Lähde: Liikenneväylien korjausvelan vähentäminen ja uusien rahoitusmallien käyttö. Parlamentaarisen työryhmän ehdotus, LVM julkaisuja 35/2014 Korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon.
- 5. Mikä on korjausvelkaa ja mikä ei? Korjausvelkaa on mm: • Huonokuntoiset väylät ja niiden rakenteet • Tekniikaltaan vanhentuneet varusteet ja laitteet Korjausvelkaa ei ole mm. • Uusien väylien rakentaminen • Liittymien parantaminen • Lisäkaistat, lisäraiteet 5 Korjausvelkaa poistettaessa väylät korjataan nykyisten palvelutasovaatimusten mukaiselle tasolle.
- 6. Korjausvelkarahoituksen kohdentaminen 1/3 • Liikenneinfraa tulee kehittää asiakastarpeet edellä, ja huomioon tulee ottaa niin elinkeinoelämän kuin asukkaidenkin tarpeet. • Elinkeinoelämän kilpailukyky ja investoinnit biotalouteen edellyttävät toimivaa liikennejärjestelmää ja laadukasta infrastruktuuria koko Suomessa. 6
- 7. Korjausvelkarahoituksen kohdentaminen 2/3 • Väyläomaisuutta on hallittava kestävästi myös omistajan näkökulmasta. • Tehokkaampia keinoja ongelmien ratkaisemiseen innovaatioita ja uutta teknologiaa hyödyntämällä. 7
- 8. Korjausvelkarahoituksen kohdentaminen 3/3 • Digitalisaatio ja automatisaatio muuttavat infran vaatimuksia. On välttämätöntä, että väyläverkkomme on digitalisaation ja automatisaation edellyttämässä hyvässä kunnossa ja olemassa oleva infra sopii liikenteen älykkäille palveluille. 8 Kuva: NordicWay, Coop-hanke
- 9. Miten kunnostuskohteet on valittu? ●Liikennevirasto on valinnut kohteet kuullen asiakkaita, erityisesti elinkeinoelämää ●Tietoa asiakastarpeista täydennettiin elinkeinoelämän kanssa keskustellen 10/2015-1/2016, (rahdinantajat, kuljetusyritykset) • SKALn, LALn, MTKn, ja Metsäteollisuus ryn jäsenten näkemykset kerättiin kootusti ja priorisoidusti • Liikennevirasto tapasi 45 suurinta rahdinantajaa ja kuljetusyritystä, myös ELYt ovat kontaktoineet yrityksiä • Muiden yritysten tarpeita kartoitettiin järjestöjen kautta jaetulla paikkatietopohjaisella verkkokyselyllä 11-12/2015. Vastauksia kertyi 666, joista 588 koski teitä, 49 ratoja ja 29 vesiväyliä. ●Vuoropuhelulla haettiin perusteluita jo tunnistetuille tarpeille (vaikutukset/ hyödyt/ menetykset), uusia tarpeita sekä näkökulmia korjauskohteiden priorisointiin 9
- 10. Korjausvelkarahoituksen käyttökohteita ●Teiden päällysteet, tierakenteet ja varusteet ●Huonokuntoiset ja painorajoitetut sillat ●Ratojen päällysrakenteet ja vaihteet ●Ratojen sähkö- ja turvalaitteet, asetinlaitteet ●Ratapihat ja raakapuuterminaalit ●Meriväylien turvalaitteet, kanavatekniikka Pääosa rahoituksesta käytetään normaalien ylläpito-ohjelmien laajentamiseen, mutta mukana on myös ”väliinputoajahankkeita”, jotka eivät ole mahtuneet viime vuosien ohjelmiin 10
- 11. Korjausvelkarahoituksen käyttökohteita Tiet (325 milj. euroa) ●Teiden uudelleenpäällystäminen 85 M€ ●Tierakenteiden korjaaminen 84 M€ ●Sorateiden parantaminen 16 M€ ●Varusteiden, laitteiden ja teiden kuivatuksen parantaminen 25 M€ ●Huonokuntoisten ja painorajoitettujen siltojen korjaaminen 35 M€ ●Jännevirran sillan uusiminen (Vt 9) 45 M€ ●Vt 21 liikennöitävyyden parantaminen (Aurora) 35 M€ 11
- 12. Korjausvelkarahoituksen käyttökohteita Radat (223 milj. euroa) ●Ratapihat 36 M€ ●Raakapuuterminaalit 11 M€ ●Sähkö-, turva- ja asetinlaitteet 68 M€ ●Ratojen päällysrakenteet ja vaihteet 80 M€ ●Sillat 28 M€ 12
- 13. Korjausvelkarahoituksen käyttökohteita Vesiväylät (12 milj. euroa) ● Saimaan kanavan sulkuporttien uudistaminen 9 M€ ● Merenkulun turvalaitteiden uudistaminen 3 M€ 13
- 14. Korjausvelkarahoituksen käyttökohteita Digitalisaatio ja uudet palvelut (35 milj. euroa) ●Liikenne- ja liikkumistietojen keruu ja jakelu 2 M€ ●Rataverkon kapasiteetin hallinta 2 M€ ●Tieverkon ennakoiva kunnonhallinta 12 M€ ●Rataverkon kunnonhallinnan kehittäminen 13 M€ ●Merenkulun älyväylä 4 M€ ●Asiakasvuorovaikutuksen digitalisointi 2 M€ 14
- 15. Lisärahoituksen jako väylämuodoittain ja kriteereittäin (milj.euroa) 325 223 12 35 Väylämuodoittain Tiet Radat Vesiväylät Digitalisaatio 15 310250 35 Kriteereittäin Asiakkaiden tarpeet Korjausvelan hallinta Digitalisaatio
- 16. Lisärahoituksen jako toimialoittain (milj. euroa) 103 21 109363 Raakapuu Muu biotalous Muu teollisuus Palvelee kaikkia toimialoja 16
- 17. Rahoituksella saatavia vaikutuksia ●Matka- ja kuljetusajat lyhenevät ●Ajo- ja kuljetuskustannukset pienentyvät ●Liikenteen täsmällisyys ja matka-aikojen ennustettavuus paranee ●Liikenneverkkojen käytettävyys säilyy jatkossakin ●Väylien hoito- ja ylläpitokustannukset pienenevät 17
- 18. Ilman lisärahoitusta päällysteiden kunto heikkenisi nopeasti
- 19. Lisärahoituksen jaksotus 2016-2019 (milj. euroa) 2016 2017 2018 2019 Yhteensä Korjausvelkarahoitus 100 *) 300 200 600 Siirto kehittämishankkeista perusväylänpitoon 114 150 100 364 **) Yhteensä 100 414 350 100 964 19 *) sisältää 5 M€ yksityistieavustusten rahoitusta **) sisältää 30 M€ yksityistieavustusten rahoitusta Korjausvelkaohjelman (600 M) sisältö päätetään nyt kokonaisuudessaan vuosille 2016-18. Ohjelma on osa hallituksen kärkihankekokonaisuutta. Nopea päätöksenteko ohjelman toteuttamisesta mahdollistaa vuoden 2016 rahoituksen käytön suunnitelmien mukaisesti.
- 20. Kehittämishankkeista siirrettävän 364 M€ käyttö ●Rahoituksen käytön suunnittelu tehdään sen jälkeen, kun 600 M€ paketti on saatu käyntiin ●Suunnittelu tehdään samaan tapaan kuin korjausvelkarahoitus, toteutus vuosina 2017-2019 ●Korjausvelan vähentämisen lisäksi rahoitusta suunnataan väylien pieniin parantamishankkeisiin elinkeinoelämän kanssa käytyyn vuoropuheluun perustuen ●Käynnistetään liikenneturvallisuutta parantava teemahanke (Valtiovarainvaliokunnan mietintö 11.12.2015) 20
- 21. Liitteet
- 45. 45 Digitalisaatiohankkeet Digitalisaatio ja uudet palvelut Liikenteen ja liikenteen palvelujen digitalisaation, liikenteen automaation ja muun älykkään liikenteen kehittämiseen sekä väyläomaisuuden hallinnan kehittämiseen. milj. euroa Automatisoitu liikenne- ja liikkumistietojen kerääminen ja jakelu Kerätään tietoa tie-, vesi- ja rautatieliikenteestä moderneilla teknisillä välineillä, jotka mahdollistavat jatkuvan tilannekuvan, ennustamisen sekä analyysit. Tietoja hyödynnetään liikenteenohjauksessa, liikennetiedottamisessa, kunnossapidossa, väylien parantamishankkeiden suunnittelussa ja tietopalveluissa. 2,0 Rataverkon kapasiteetin hallinta ja optimointi Simulointi- ja analytiikkamenetelmien kehittäminen tukemaan tehokasta rataverkon käyttöä, suunnittelun automatisointia ja häiriötilanteiden hallintaa sekä tukemaan junien kulun ohjausta sujuvaksi ja energiatehokasta. 2,0 Tieverkon ennakoiva kunnonhallinta Otetaan käyttöön uusia automatisoituja koko tieverkon kattavia tiedonkeruumenetelmiä ja kehitetään tiestötietojen ja kunnonhallinnan järjestelmiä, jotka mahdollistavat väylänpidon toimenpiteiden suunnittelun ja tarkan kohdentamisen siten, että tiestön kuntoa ylläpitävät tai parantavat toimenpiteet on mahdollista toteuttaa mitattuun tietoon perustuen ja ennen mahdollisten vaurioiden syntymistä. Digitaalista suunnittelutietoa hyödynnetään ja ylläpidetään koko väylän elinkaaren ajan. 12,0 Rataverkon kunnonhallinnan ja ylläpitojärjestelmien kehittäminen Otetaan käyttöön uusia automatisoituja koko rataverkon kattavia tiedonkeruumenetelmiä ratojen ja turvalaitteiden kunnossapidon ja kunnon seurantaan. Kehitetään ratatietojen ja kunnonhallinnan järjestelmiä, jotka mahdollistavat toimenpiteiden suunnittelun ja tarkan kohdentamisen siten, että ratojen kuntoa ylläpitävät tai parantavat toimenpiteet toteutetaan mitattuun tietoon perustuen ja ennen liikenteelle aiheutuvan haitan syntymistä. Digitaalista suunnittelutietoa hyödynnetään ja ylläpidetään koko väylän elinkaaren ajan. 13,0 Merenkulun älyväylä Toteutetaan Merenkulun älyväylä palveluiden ja tiedontuotantokokeiluiden pilotointi ja tuotteistaminen. Näitä ovat esimerkiksi turvalaitteiden kaukohallinta, turvalaitetietojen ja turvallisuustiedotteiden digitaaliset palvelut navigointiin sekä joukkoistettu tiedonkeruu. 4,0 Asiakasvuorovaikutuksen digitalisointi Digitalisoidaan Liikenneviraston ja ELY:jen L-vastuualueen prosessit ja rajapinnat asiakaskontaktien käsittelyyn koskien mm. palautteita, lupia ja tietopyyntöjä. Kehitetään modernit vuorovaikutuksen mahdollistavat kanavat väylien kuntoon ja liikenteeseen kohdistuvien havaintojen ilmoittamiseen ja jakamiseen joukkoistamalla. 2,0
- 46. 46 Rahoituksen jaon vertailu lokakuun 2015 alustavaan suunnitelmaan Perusväylänpidon 600 miljoonan lisärahan käyttösuunnitelma 2016-2018 (lokakuu 2015) Luonnoksen milj. euroa 25.1.2016 Pääkriteerit Yhteensä 2016 2017 2018 jako Asiakkaiden tarpeet 47 % 53 % Maantiet 134 17 82 35 174 kanta-, seutu- ja yhdysteiden parantaminen 31 21 10 74 sorateiden parantaminen 23 3 10 10 20 Jännevirran sillan uusiminen (Vt9) 45 4 36 5 45 Vt21:n liikennöitävyden parantaminen (Aurora) 35 10 15 10 35 Radat 135 15 70 50 132 ratapihojen korjaaminen 50 5 20 25 36 raakapuuterminaalit 30 5 15 10 11 turvalaitteet 39 5 19 15 68 Karjalan radan sillat 16 16 17 Vesiväylät 9 2 7 12 Saimaan kanavan sulkuporttien uusiminen yms. 9 2 7 12 Yhteensä 278 32 154 92 318 Korjausvelan hallinta 47 % 41 % Maantiet 187 41 93 53 151 teiden päällystämisen lisääminen 120 30 52 38 73 painumakorjaukset 15 12 3 18 siltojen peruskorjaukset 29 5 15 9 33 kuivatuksen parantaminen 10 4 6 12 varusteiden ja laitteiden uudistaminen 13 2 8 3 15 Radat 91 14 38 39 91 ratojen päällysrakenteet 60 5 25 30 76 vaihteet 20 5 10 5 3 ratasillat 11 4 3 4 12 Yhteensä 278 55 131 92 242 Digitalisaatio / uudet palvelut 7 % 6 % Maantiet 22 4 8 10 14 Radat 13 3 5 5 16 Vesiväylät 4 1 2 1 5 Yhteensä 39 8 15 16 35 Yhteensä väylämuodoittain Tiet 343 62 183 98 339 Radat 239 32 113 94 239 Vesiväylät 13 1 4 8 17 Yhteensä 595 95 300 200 595 Vuosi Liikenteen ja liikenteen palveluiden digitalisaation, liikenteen automaation ja muun älykkään liikenteen kehittämiseen sekä väyläomaisuuden hallinnan kehittämiseen