Matkailu- ja ravintola alan yritysten liikevaihto kasvoi 4,9 prosenttia vuonna 2016. Kasvu jatkuu 6-8 prosenttia vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla.
Matkailu- ja ravintola-ala hyvässä kasvuvireessä – yritysten kannattavuus on ...wwwMaRafi
Matkailu- ja ravintola-alan yritysten myynnin kasvu jatkui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa vahvana. Koko mara-alan liikevaihto kasvoi 8,5 prosenttia. Kasvu oli majoitusliikkeissä ravintoloita ripeämpää. Matkailu ulkomailta Suomeen ja hyvä kotimaan talousvire tukevat toimialan näkymiä: matkailu- ja ravintola-alan liikevaihdon odotetaan kasvavan vuoden ensimmäisellä puoliskolla lähes 8 prosenttia. Alan yritysten ongelmana on kuitenkin heikko kannattavuus. Mara-alan palvelujen kysyntä on vasta saavuttamassa finanssikriisiä edeltävän tason.
Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin kuin euroalueen bkt. Kasvuero selittyy kuitenkin lähes kokonaan Suomen Venäjän-viennin jyrkästä supistumisesta ja Suomen muuta euroaluetta kireämmästä finanssipolitiikasta. Tänä vuonna Suomen bkt kasvaa 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin tukemiseksi todennäköisesti tehtävä kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia tuntuvasti jo ensi vuonna. Odotukset sopimuksen työllisyysvaikutuksista ovat varsin toiveikkaita. Riskinä on, että sopimus heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, mihin reagoidaan lisäleikkauksin.
Matkailu- ja ravintola-ala hyvässä kasvuvireessä – yritysten kannattavuus on ...wwwMaRafi
Matkailu- ja ravintola-alan yritysten myynnin kasvu jatkui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa vahvana. Koko mara-alan liikevaihto kasvoi 8,5 prosenttia. Kasvu oli majoitusliikkeissä ravintoloita ripeämpää. Matkailu ulkomailta Suomeen ja hyvä kotimaan talousvire tukevat toimialan näkymiä: matkailu- ja ravintola-alan liikevaihdon odotetaan kasvavan vuoden ensimmäisellä puoliskolla lähes 8 prosenttia. Alan yritysten ongelmana on kuitenkin heikko kannattavuus. Mara-alan palvelujen kysyntä on vasta saavuttamassa finanssikriisiä edeltävän tason.
Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin kuin euroalueen bkt. Kasvuero selittyy kuitenkin lähes kokonaan Suomen Venäjän-viennin jyrkästä supistumisesta ja Suomen muuta euroaluetta kireämmästä finanssipolitiikasta. Tänä vuonna Suomen bkt kasvaa 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin tukemiseksi todennäköisesti tehtävä kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia tuntuvasti jo ensi vuonna. Odotukset sopimuksen työllisyysvaikutuksista ovat varsin toiveikkaita. Riskinä on, että sopimus heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, mihin reagoidaan lisäleikkauksin.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Talouden kasvunäkymät ovat suotuisat, mutta useat epävarmuustekijät varjostavat kehitystä. Palkansaajien tutkimuslaitos on nostanut Suomen tämän vuoden kasvuennustettaan 0,6 prosenttiyksiköllä viime syksystä 1,9 prosenttiin, josta se hidastuu ensi vuonna 1,7 prosenttiin. Vuosina 2017–2018 vienti kasvaa vientikysynnän vahvistuessa sekä parantuneen hintakilpailukyvyn ja talouden luovan uudistumisen seurauksena. Myös investointien kasvu jatkuu kohtalaisen vauhdikkaana, ja alhainen korkotaso tukee yksityistä kulutusta. Julkinen sektori pysyy alijäämäisenä nopeutuvasta kasvusta huolimatta.
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2017 asti. Näiden toimialojen tuotanto kasvaa tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin viime vuodesta. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto supistuu 0,6 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2016 ja 2017 näkyy tarkasteltavien toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna ja vuonna 2017 noin kolme prosenttia. Tehdasteollisuudessa kasvu jää tätä puoli prosenttiyksikköä hitaammaksi. Venäjän viennin jyrkkä supistuminen näyttää olevan pääsyy siihen, miksi teollisuutemme kasvu on vuodesta 2014 lähtien ollut muita Euroopan maita hitaampaa.
Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna 0,1 prosenttia, kun euroalue kasvoi samaan aikaan 0,9 prosenttia. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä bkt supistui edellisestä neljänneksestä 0,4 prosenttia. Talouden taantuma heikensi julkisen talouden rahoitusasemaa edelleen. Julkisyhteisöjen alijäämä nousi alustavan arvion mukaan 3,4 prosenttiin suhteessa bkt:en ja enimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 yli Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen 3 prosentin kynnysarvon.
Tarve tasapainottaa julkinen talous on nousemassa tärkeimmäksi lähiajan tavoitteeksi. Suurin riski näissä pyrkimyksissä on liiallinen äkkijarrutus. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteessa arvioidaan, että julkiset menot – mukaan lukien sosiaalimenot – kasvavat ensi vuonna reaalisesti 0,7 prosenttia. Julkiset kulutusmenot kasvaisivat vain 0,1 prosenttia. Kokonaisveroasteen arvioimme nousevan vuoden 2015 44,2 prosentista 44,4 prosenttiin vuonna 2016. Oletettu kireähkö finanssipolitiikka ja talouskasvun voimistuminen painaisivat julkisen talouden alijäämän tänä vuonna 2,8 prosenttiin suhteessa bkt:en viime vuoden 3,4 prosentista. Ensi vuonna alijäämän bkt-suhde alenisi 2,2 prosenttiin.
Jos julkisia menoja leikattaisiin ensi vuonna lisää 2,1 miljardia euroa, noin yksi prosentti bkt:sta, bkt:n arvioitu kasvuvauhti alenisi 1,6 prosentista 0,6 prosenttiin (laskelman perustana olevasta kerroinoletuksesta ks. Liite 1). Kyseinen politiikan kiristys heijastuisi myös työmarkkinoille. Luonnehdittu leikkaus vähentäisi työllisten määrää arviolta noin 24 000 henkilöllä jo ensimmäisenä vuonna. Menojen 2,1 miljardin leikkaus vähentäisi kerroinvaikutusten jälkeen veroja niin, että julkiseen talouteen kertyisi enintään 1,3 miljardin säästöt. Tämän seurauksena julkisen alijäämän suhde bkt:en supistuisi 0,6 prosenttiyksikköä. Tällaista lisäkiristystä voidaan pitää ylireaktiona. Toimenpiteen hinta työllisyyden heikkenemisen muodossa olisi liian suuri.
Anniskelun määrä alkoholin kokonaiskulutuksesta on laskenut 10 prosenttiin. Pääasiallisena syynä tähän on alkoholin korkea hinta verrattuna kaupasta hankittuun alkoholiin, puhumattakaan Baltian maista tuodusta alkoholista. Arvonlisäveron alentaminen 14 prosenttiin lisäisi paitsi alkoholijuomien myös ruoan kysyntää ravintoloissa.
Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat muodostamiensa seitsemän esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2010–2015 ja ennustanut sitä tälle ja ensi vuodelle. Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotumaksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa. Yhteensä aikavälillä 2010–2017 käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat vähiten palkansaajaperheillä, 0–3 prosenttia, ja eniten eläkeläisperheellä, 13 prosenttia. Kilpailukykysopimus jättää ansiotason nousun ensi vuonna liukumien varaan, mutta samalla kaikkien esimerkkiperheiden verotus kevenee. Vuonna 2016 ostovoiman muutokset asettuvat välille -2,0 ja 1,6 prosenttia ja vuonna 2017 välille -1,5 ja 0,8 prosenttia.
Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin kuin euroalueen bkt. Kasvuero selittyy kuitenkin lähes kokonaan Suomen Venäjän-viennin jyrkästä supistumisesta ja Suomen muuta euroaluetta kireämmästä finanssipolitiikasta. Tänä vuonna Suomen bkt kasvaa 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin tukemiseksi todennäköisesti tehtävä kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia tuntuvasti jo ensi vuonna. Odotukset sopimuksen työllisyysvaikutuksista ovat varsin toiveikkaita. Riskinä on, että sopimus heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, mihin reagoidaan lisäleikkauksin.
Kuluvana vuonna Suomen talouskasvu on nopeutunut ja muuttunut vientivetoiseksi. Myönteistä käännettä selittävät yhtäältä talouskasvun kiihtyminen useissa tärkeissä vientimaissa ja toisaalta toimialakohtaiset erityistekijät. PT on nostanut viimekeväisiä kasvuennusteitaan tälle vuodelle 1,7 prosenttiyksikköä ja ensi vuodelle 0,8 prosenttiyksikköä. Arvioimme, että kuluvana vuonna Suomen bkt kasvaa 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Ensi vuoden loivempi kasvu saattaa olla pitkäaikaista. Vakavimmat siihen kohdistuvat uhkakuvat ovat peräisin Suomen ulkopuolelta.
Suomen bruttokansantuote on pysynyt alkuvuoden keskimäärin viime vuoden tasolla. Toisella vuosineljänneksellä bkt kasvoi 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Muualla Euroopassa kokonaistuotanto kasvaa selvästi nopeammin. Muuhun Eurooppaan nähden heikompi talouskehitys Suomessa selittyy pitkälti Venäjälle suuntautuvan viennin rajusta supistumisesta. Tämän vuoden jälkipuoliskolla kansantalous jo kasvaa, mutta kovin hitaasti. Kasvua tukee rakentamisen ja palvelutuotannon vauhdittuminen. Teollisuudessa huoltoseisokkien päättyminen ja uuden kapasiteetin käyttöönotto tukevat kasvua.
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen bkt kasvaa tänä vuonna 0,4 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Ensi vuonna myös teollisuus ja vienti tukevat talouskasvua. Euroopan talouskasvun vauhdittuminen vaikuttaa tuolloin myönteisesti Suomenkin talouteen. Tiukka finanssipolitiikka ei juuri tee tilaa kulutuksen merkittävälle kasvulle Suomessa, mutta investoinnit vilkastuvat, kun rakentaminen kääntyy nousuun. Kansainvälisessä taloudessa Kiinan orastavat talousongelmat sekä Venäjän vaikeuksissa oleva kansantalous ja ruplan kurssi ovat merkittävimmät epävarmuuden lähteet.
Esitys keskittyy Tampereen vetovoimaan muuttovirtojen näkökulmasta. Tampereen vetovoimalla on kaksi puolta: vetovoima on määrällisesti maan kärkiluokkaa, mutta laadullisesti tilanne ei ole yhtä kilpailukykyinen ja jää jälkeen muun muassa pääkaupunkiseudusta. Esityksessä taulukoita ja graafeja Tampereen ja Tampereen seudun vetovoimasta.
Palkansaajien tutkimuslaitos alentaa Suomen tämän vuoden kasvuennusteen -0,3 prosenttiin viime maaliskuun 0,9 prosentista. Ensi vuonna bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan yhden prosentin, kun maaliskuussa ennustimme kasvun olevan 2,2 prosenttia. Ennusteen korjaukset johtuvat pitkälti Ukrainan kriisin kärjistymisestä. Ukrainan kriisin negatiivinen vaikutus Suomen talouskasvuun on muodostumassa ennakoitua suuremmaksi. Tämä konflikti, joka vaikuttaa talouspakotteiden kautta, on näillä näkymin supistamassa Suomen kokonaistuotantoa noin puolitoista prosenttia. Tästä puoli prosenttia realisoituu tänä vuonna ja yksi prosentti ensi vuonna. Teollisuuden alkuvuonna vahvistunut tilauskertymä osoittaa, että edellytykset kasvun liikkeelle lähdölle ja sen nopeutumiselle olivat olemassa. Pakotteiden ja vastapakotteiden suorat ja epäsuorat vaikutukset alkavat kuitenkin voimistua loppuvuodesta. Suomen vienti Venäjälle supistuu tänä vuonna noin 20 prosenttia viime vuodesta. Tilanne pysyy tältä osin huonona pitkälle ensi vuoteenkin. Vaikka Ukrainan konflikti lientyy, pakotteita puretaan hyvin hitaassa aikataulussa.
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2016 asti. Näiden toimialojen tuotanto pysyy tänä vuonna keskimäärin viime vuoden tasolla. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto supistuu 0,6 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2015 ja 2016 näkyy näiden toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna vajaat neljä
prosenttia ja vuonna 2016 noin neljä prosenttia.
Satakunnan asema alueiden välisessä kilpailussa 2000-luvullaTimoAro
Esityksessä kuvataan Satakunnan positiota ja position muutosta suhteessa muiden maakuntien (18) kehitykseen 2000-luvulla. Kehitystä verrataan absoluuttisin ja suhteellisin luvuin. Vertailussa keskitytään kolmeen teema-alueeseen: alue- ja kuntatalouteen, työpaika- ja työllisyyskehitykseen sekä osaamis- ja TKI-toimintaan liittyviin liittyviin indikaattoreihin.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Talouden kasvunäkymät ovat suotuisat, mutta useat epävarmuustekijät varjostavat kehitystä. Palkansaajien tutkimuslaitos on nostanut Suomen tämän vuoden kasvuennustettaan 0,6 prosenttiyksiköllä viime syksystä 1,9 prosenttiin, josta se hidastuu ensi vuonna 1,7 prosenttiin. Vuosina 2017–2018 vienti kasvaa vientikysynnän vahvistuessa sekä parantuneen hintakilpailukyvyn ja talouden luovan uudistumisen seurauksena. Myös investointien kasvu jatkuu kohtalaisen vauhdikkaana, ja alhainen korkotaso tukee yksityistä kulutusta. Julkinen sektori pysyy alijäämäisenä nopeutuvasta kasvusta huolimatta.
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2017 asti. Näiden toimialojen tuotanto kasvaa tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin viime vuodesta. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto supistuu 0,6 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2016 ja 2017 näkyy tarkasteltavien toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna ja vuonna 2017 noin kolme prosenttia. Tehdasteollisuudessa kasvu jää tätä puoli prosenttiyksikköä hitaammaksi. Venäjän viennin jyrkkä supistuminen näyttää olevan pääsyy siihen, miksi teollisuutemme kasvu on vuodesta 2014 lähtien ollut muita Euroopan maita hitaampaa.
Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna 0,1 prosenttia, kun euroalue kasvoi samaan aikaan 0,9 prosenttia. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä bkt supistui edellisestä neljänneksestä 0,4 prosenttia. Talouden taantuma heikensi julkisen talouden rahoitusasemaa edelleen. Julkisyhteisöjen alijäämä nousi alustavan arvion mukaan 3,4 prosenttiin suhteessa bkt:en ja enimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 yli Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen 3 prosentin kynnysarvon.
Tarve tasapainottaa julkinen talous on nousemassa tärkeimmäksi lähiajan tavoitteeksi. Suurin riski näissä pyrkimyksissä on liiallinen äkkijarrutus. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteessa arvioidaan, että julkiset menot – mukaan lukien sosiaalimenot – kasvavat ensi vuonna reaalisesti 0,7 prosenttia. Julkiset kulutusmenot kasvaisivat vain 0,1 prosenttia. Kokonaisveroasteen arvioimme nousevan vuoden 2015 44,2 prosentista 44,4 prosenttiin vuonna 2016. Oletettu kireähkö finanssipolitiikka ja talouskasvun voimistuminen painaisivat julkisen talouden alijäämän tänä vuonna 2,8 prosenttiin suhteessa bkt:en viime vuoden 3,4 prosentista. Ensi vuonna alijäämän bkt-suhde alenisi 2,2 prosenttiin.
Jos julkisia menoja leikattaisiin ensi vuonna lisää 2,1 miljardia euroa, noin yksi prosentti bkt:sta, bkt:n arvioitu kasvuvauhti alenisi 1,6 prosentista 0,6 prosenttiin (laskelman perustana olevasta kerroinoletuksesta ks. Liite 1). Kyseinen politiikan kiristys heijastuisi myös työmarkkinoille. Luonnehdittu leikkaus vähentäisi työllisten määrää arviolta noin 24 000 henkilöllä jo ensimmäisenä vuonna. Menojen 2,1 miljardin leikkaus vähentäisi kerroinvaikutusten jälkeen veroja niin, että julkiseen talouteen kertyisi enintään 1,3 miljardin säästöt. Tämän seurauksena julkisen alijäämän suhde bkt:en supistuisi 0,6 prosenttiyksikköä. Tällaista lisäkiristystä voidaan pitää ylireaktiona. Toimenpiteen hinta työllisyyden heikkenemisen muodossa olisi liian suuri.
Anniskelun määrä alkoholin kokonaiskulutuksesta on laskenut 10 prosenttiin. Pääasiallisena syynä tähän on alkoholin korkea hinta verrattuna kaupasta hankittuun alkoholiin, puhumattakaan Baltian maista tuodusta alkoholista. Arvonlisäveron alentaminen 14 prosenttiin lisäisi paitsi alkoholijuomien myös ruoan kysyntää ravintoloissa.
Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat muodostamiensa seitsemän esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2010–2015 ja ennustanut sitä tälle ja ensi vuodelle. Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotumaksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa. Yhteensä aikavälillä 2010–2017 käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat vähiten palkansaajaperheillä, 0–3 prosenttia, ja eniten eläkeläisperheellä, 13 prosenttia. Kilpailukykysopimus jättää ansiotason nousun ensi vuonna liukumien varaan, mutta samalla kaikkien esimerkkiperheiden verotus kevenee. Vuonna 2016 ostovoiman muutokset asettuvat välille -2,0 ja 1,6 prosenttia ja vuonna 2017 välille -1,5 ja 0,8 prosenttia.
Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin kuin euroalueen bkt. Kasvuero selittyy kuitenkin lähes kokonaan Suomen Venäjän-viennin jyrkästä supistumisesta ja Suomen muuta euroaluetta kireämmästä finanssipolitiikasta. Tänä vuonna Suomen bkt kasvaa 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin tukemiseksi todennäköisesti tehtävä kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia tuntuvasti jo ensi vuonna. Odotukset sopimuksen työllisyysvaikutuksista ovat varsin toiveikkaita. Riskinä on, että sopimus heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, mihin reagoidaan lisäleikkauksin.
Kuluvana vuonna Suomen talouskasvu on nopeutunut ja muuttunut vientivetoiseksi. Myönteistä käännettä selittävät yhtäältä talouskasvun kiihtyminen useissa tärkeissä vientimaissa ja toisaalta toimialakohtaiset erityistekijät. PT on nostanut viimekeväisiä kasvuennusteitaan tälle vuodelle 1,7 prosenttiyksikköä ja ensi vuodelle 0,8 prosenttiyksikköä. Arvioimme, että kuluvana vuonna Suomen bkt kasvaa 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Ensi vuoden loivempi kasvu saattaa olla pitkäaikaista. Vakavimmat siihen kohdistuvat uhkakuvat ovat peräisin Suomen ulkopuolelta.
Suomen bruttokansantuote on pysynyt alkuvuoden keskimäärin viime vuoden tasolla. Toisella vuosineljänneksellä bkt kasvoi 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Muualla Euroopassa kokonaistuotanto kasvaa selvästi nopeammin. Muuhun Eurooppaan nähden heikompi talouskehitys Suomessa selittyy pitkälti Venäjälle suuntautuvan viennin rajusta supistumisesta. Tämän vuoden jälkipuoliskolla kansantalous jo kasvaa, mutta kovin hitaasti. Kasvua tukee rakentamisen ja palvelutuotannon vauhdittuminen. Teollisuudessa huoltoseisokkien päättyminen ja uuden kapasiteetin käyttöönotto tukevat kasvua.
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen bkt kasvaa tänä vuonna 0,4 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Ensi vuonna myös teollisuus ja vienti tukevat talouskasvua. Euroopan talouskasvun vauhdittuminen vaikuttaa tuolloin myönteisesti Suomenkin talouteen. Tiukka finanssipolitiikka ei juuri tee tilaa kulutuksen merkittävälle kasvulle Suomessa, mutta investoinnit vilkastuvat, kun rakentaminen kääntyy nousuun. Kansainvälisessä taloudessa Kiinan orastavat talousongelmat sekä Venäjän vaikeuksissa oleva kansantalous ja ruplan kurssi ovat merkittävimmät epävarmuuden lähteet.
Esitys keskittyy Tampereen vetovoimaan muuttovirtojen näkökulmasta. Tampereen vetovoimalla on kaksi puolta: vetovoima on määrällisesti maan kärkiluokkaa, mutta laadullisesti tilanne ei ole yhtä kilpailukykyinen ja jää jälkeen muun muassa pääkaupunkiseudusta. Esityksessä taulukoita ja graafeja Tampereen ja Tampereen seudun vetovoimasta.
Palkansaajien tutkimuslaitos alentaa Suomen tämän vuoden kasvuennusteen -0,3 prosenttiin viime maaliskuun 0,9 prosentista. Ensi vuonna bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan yhden prosentin, kun maaliskuussa ennustimme kasvun olevan 2,2 prosenttia. Ennusteen korjaukset johtuvat pitkälti Ukrainan kriisin kärjistymisestä. Ukrainan kriisin negatiivinen vaikutus Suomen talouskasvuun on muodostumassa ennakoitua suuremmaksi. Tämä konflikti, joka vaikuttaa talouspakotteiden kautta, on näillä näkymin supistamassa Suomen kokonaistuotantoa noin puolitoista prosenttia. Tästä puoli prosenttia realisoituu tänä vuonna ja yksi prosentti ensi vuonna. Teollisuuden alkuvuonna vahvistunut tilauskertymä osoittaa, että edellytykset kasvun liikkeelle lähdölle ja sen nopeutumiselle olivat olemassa. Pakotteiden ja vastapakotteiden suorat ja epäsuorat vaikutukset alkavat kuitenkin voimistua loppuvuodesta. Suomen vienti Venäjälle supistuu tänä vuonna noin 20 prosenttia viime vuodesta. Tilanne pysyy tältä osin huonona pitkälle ensi vuoteenkin. Vaikka Ukrainan konflikti lientyy, pakotteita puretaan hyvin hitaassa aikataulussa.
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2016 asti. Näiden toimialojen tuotanto pysyy tänä vuonna keskimäärin viime vuoden tasolla. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto supistuu 0,6 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2015 ja 2016 näkyy näiden toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna vajaat neljä
prosenttia ja vuonna 2016 noin neljä prosenttia.
Satakunnan asema alueiden välisessä kilpailussa 2000-luvullaTimoAro
Esityksessä kuvataan Satakunnan positiota ja position muutosta suhteessa muiden maakuntien (18) kehitykseen 2000-luvulla. Kehitystä verrataan absoluuttisin ja suhteellisin luvuin. Vertailussa keskitytään kolmeen teema-alueeseen: alue- ja kuntatalouteen, työpaika- ja työllisyyskehitykseen sekä osaamis- ja TKI-toimintaan liittyviin liittyviin indikaattoreihin.
CEO's Guide to Sound Decision Making in 21st CenturyVivek Sood
Technology revolution is making decision sciences more complex than ever before. Here is a short 9 slide deck to look at the latest and greatest tools at your disposal
MERI NAZAR--Contribution of Solcrats in my SBL JourneySBL DIGITAL
An Overview with FUN showing Contribution of Solcrats(Employees) on another one Solcrat(
Employee) in her Solace journey in enhancing her Personality with all the Flying Colours.
The ECRINAL range of products is specially designed to meet the needs of your nails, eyelashes and eyebrows naturally.
To normalize and maintain their vital well being, ECRINAL offers a number of solutions specifically designed for each concern.
- PARABEN FREE
- ACETONE FREE
- FORMALDEHYDE FREE
- TOLUENE FREE
«Журнал "Мій Бізнес"» № 19, березень 2017DIXI Group
У свіжому номері журналу "Мій Бізнес":
- фінанси;
- ресурсоефективність;
- консультація;
- торгівля;
- маркетинг;
- ІТ для бізнесу;
- огляд ринку;
- ідея для бізнесу;
- власний досвід.
Matkailu- ja ravintola-alan suhdannekatsaus 2/2018wwwMaRafi
Suhdannekatsaus 2/2018: Majoitus- ja ravintola-alan liikevaihdon odotetaan kasvavan tänä vuonna lähes 5 prosenttia, ravintoloiden liikevaihdon hieman majoitusliikkeitä rivakammin. Kuumat kesäkelit hyödyttivät terassiravintoloita, mutta majoitusliikkeissä yövyttiin vähemmän kuin keskimäärin kevään ja syksyn aikana. Yöpymiset kaikissa majoitusliikkeissä lisääntyivät tammi-lokakuussa 1,2 prosenttia. Kotimaan matkailun kasvu on ollut kuluvana vuonna ulkomailta Suomeen suuntautuvaa matkailua vahvempaa. Ongelmia toimialalle aiheuttavat ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja raaka-aineiden hintojen nopea nousu.
Matkailu- ja ravintola-alan loppuvuoden näkymät myönteisiäwwwMaRafi
Matkailu- ja ravintola-alan yritysten myynnin kasvu jatkui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa kohtalaisena. Koko toimialan myynti kasvoi vajaat kolme prosenttia. Kevään suhdannetiedustelussa alan yritykset kuvaavat suhdannetilanteensa olevan keskimääräisellä tasolla. MaRan suppean tiedustelun mukaan ravintoloiden myynti kasvoi touko-kesäkuussa 5–10 prosenttia.
Suomalaisten alkoholituonti toukokuu 2016 - huhtikuu 2019wwwMaRafi
Tutkimus- ja Analysointikekkuksen toukokuussa 2019 julkaisema tutkimus alkoholin matkustajatuonnista erityisesti viimeisen 12 kuukauden aikana.
Tutkimuksen ovat tilanneet Palvelualojen ammattiliitto PAM, Panimo- ja virvoitusjuoma- teollisuusliitto, Päivittäistavarakauppa ry PTY, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ja Suomen alkoholijuomakauppayhdistys SAJK.
Suomalaiset Virossa tammikuu 2016 – joulukuu 2018wwwMaRafi
Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy on selvittänyt alkoholin matkustajatuonnin kehitystä 2016–2018. TAKin haastattelututkimuksessa haastateltiin Viron ja Suomen välisillä laivoilla tammi-joulukuussa 2018 yhteensä 1988 suomalaista matkustajaa.
Tutkimuksen tilasivat Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry ja Suomen alkoholijuomakauppayhdistys SAJK ry.
Matkailu- ja ravintola-alan hallitusohjelmatavoitteet 2019wwwMaRafi
Kilpailukyky kuntoon: Valtion kannattaa panostaa matkailu- ja ravintola-alaan. Ala on työvoimavaltainen, kotimainen ja verointensiivinen kasvuala. Matkailu- ja ravintola-alan työpaikat pysyvät Suomessa. Esityksessä on tiivistetysti alan hallitusohjelmatavoitteet.
Pikkujoulumyynti menestys – myös venäläisten määrä kasvussa wwwMaRafi
MaRan jäsenkyselyn mukaan alan yritysten pikkujoulumyynti sujui jopa ennakko-odotuksia paremmin. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 83 prosenttia kasvatti myyntiään edellisestä vuodesta. Venäläisten asiakkaiden määrä kasvoi vuodenvaihteen sesongin aikana noin 70 prosentissa MaRan jäsenyrityksistä. Myynnin kasvu ei kuitenkaan näy kannattavuuden parantumisena raaka-aineiden hintakehityksen ja verotuksen vuoksi.
Suomalaisten ravintoloiden ja hotellien henkilökunnan asiakasystävällisyys Eu...wwwMaRafi
TCI Research -tutkimuslaitos teki tutkimuksen*, jossa arvioitiin kansainvälisten asiakkaiden hotelli- ja ravintolapalveluihin liittyviä elämyksiä Euroopan maissa. Tutkimus selvitti myös heidän tulevaisuuden odotuksiaan hotelli- ja ravintolapalveluista. Tutkimus toteutettiin hotelli- ja ravintola-alan eurooppalaisen kattojärjestön Hotrecin toimeksiannosta. Kansainväliset asiakkaat arvioivat suomalaiset hotellit ja ravintolat kolmen parhaan Euroopan maan joukkoon neljällä osa-alueella seitsemästä.
3. Liikevaihtoennuste:
2017 toiselle neljännekselle odotettavissa
6-8 prosentin kasvua
ravintoloille ja majoitukselle hyvät näkymät
Liikevaihdon vuosimuutos 2016, liukuva 3 kk ja ennuste Q2 2017 saakka, prosenttia
Lähde: Tilastokeskus; palvelualojen liikevaihtoindeksi, MaRan ennuste
Ravintolat
Q2 2017 +6,2 %
2016 +4,7 %
Majoitus
Q2 2017 +8,2 %
2016 +5,9 %
3
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
4. Ravintolat:
Liikevaihdon vuosimuutos 1/2016-12/2016
ja ennuste 6/2017 saakka
Ennusteen mukaan ravintoloilla kuuden prosentin kasvuvauhti vuoden 2017 toisella
neljänneksellä
Lähde: Tilastokeskus, EK, MaRa
4
1.9
7.4
4.0
9.7
4.7
5.7
5.3
0.5
6.0
1.8
4.3
5.3
4.6
5.3
5.8 5.9
6.5
6.2
0
2
4
6
8
10
12
Ennuste
5. Majoitus:
Liikevaihdon vuosimuutos 1/2016-12/2016
ja ennuste 6/2017 saakka
Ennusteen mukaan majoituksella kahdeksan prosentin kasvuvauhti vuoden 2017 toisella
neljänneksellä
Lähde: Tilastokeskus, EK, MaRa
5
Ennuste
5.0
5.6
2.4
10.9
4.3
1.5
10.4
4.5
7.3
4.1
6.9 7.1
6.8
6.5
7.3
7.7
8.4
8.7
0
2
4
6
8
10
12
6. Venäläiset edelleen suurin
matkailijamaa
Ruotsin, Saksan ja Iso-Britannian kisa tiivistyy
Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto
6
Lähtömaiden osuudet (%) ulkomaisista yöpymisistä
12
9.5 9.4
8.7
4.0 4.0 3.7
0.0
5.0
10.0
15.0
20.0
25.0
30.0
Venäjä Ruotsi Saksa Iso-Britannia Yhdysvallat Kiina Japani
2010 2011 2013 2014 2015 2016
Ulkomaisten yöpymiset vuonna 2016, vrk
7. Kongressikävijöiden määrässä
huima kasvu
Kongressikävijöihin panostaminen kannattaa: kuluttaa keskimäärin 4-5 kertaa
enemmän kuin keskivertoturisti
Lähde: Tilastokeskus, Visit Finland
7
Suomalaisten kaupunkien
kongressikävijöiden määriä vuonna 2016
+33 %
Vuonna 2016 kongressikävijät (101 514) jättivät
laskennallisesti Suomeen lähes 166 milj. euroa!
0
20000
40000
60000
80000
100000
120000
Yhteensä Helsinki Tampere Turku Jyväskylä Oulu Muut
+72 %
+45 %
8. Alkoholi:
Kotimaan myynnissä laskua
matkustajatuonti verottaa
Anniskelun (100 % alkoholi) vuosimuutos tammi-joulukuu 2016, % Alkoholin (100 % alkoholina) myynti myyntikanavittain,
vuosimuutos tammi-joulukuu 2016, %
(THL matkustajatuonti)
Lähde: Valvira, THL
Vuonna 2016 alkoholijuomien
matkustajatuonti kasvoi 13,3 %. Oluen tuonti
kasvoi 15,7 %. Sataprosenttiseksi alkoholiksi
muunnettuna Matkustajatuonti kasvoi 4,9
prosentilla (THL 2/2017).
-4.9
4.8
-3.1
-6.4
-2.4 -2.3
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
Long
drink
Miedot
viinit
Olut Siideri Väkevät
juomat
Yhteensä
-2.3
-0.9
0.1
-0.6
4.9
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
Anniskelu Alko Muu
vähittäismyynti
Myynti
Suomessa
Matkustaja
tuonti