EK:n investointitiedustelun mukaan investointiodotukset ovat edelleen vain välttävät. Kiinteät investoinnit ovat piristymässä vähän, mutta pääomakanta supistuu yhä.
Tilanne ja näkymät 3/2014 -raportin kuvatTechFinland
Teknologiateollisuuden liikevaihto oli tammi-huhtikuussa hieman pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Tilausten kasvu on pysähtynyt. Venäjän tilanne leikkaa jo teknologiateollisuuden vientiä. Suomen talous ei selviä ilman yksityisten investointien merkittävää lisäystä.
EK:n investointitiedustelun mukaan investointiodotukset ovat edelleen vain välttävät. Kiinteät investoinnit ovat piristymässä vähän, mutta pääomakanta supistuu yhä.
Tilanne ja näkymät 3/2014 -raportin kuvatTechFinland
Teknologiateollisuuden liikevaihto oli tammi-huhtikuussa hieman pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Tilausten kasvu on pysähtynyt. Venäjän tilanne leikkaa jo teknologiateollisuuden vientiä. Suomen talous ei selviä ilman yksityisten investointien merkittävää lisäystä.
Työ- ja elinkeinoministeriön neljäs tilannetietopaketti kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Tämänkertaisessa tilannekuvassa pääpaino teollisuudessa ja alueellisissa kehitysnäkymissä.
Valmetin varsinainen yhtiökokous järjestettiin 26. maaliskuuta 2014 Messukeskuksessa, Helsingissä.
Esitysmateriaali toimitusjohtaja Pasi Laineen katsauksesta.
Työ- ja elinkeinoministeriön neljäs tilannetietopaketti kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Tämänkertaisessa tilannekuvassa pääpaino teollisuudessa ja alueellisissa kehitysnäkymissä.
Valmetin varsinainen yhtiökokous järjestettiin 26. maaliskuuta 2014 Messukeskuksessa, Helsingissä.
Esitysmateriaali toimitusjohtaja Pasi Laineen katsauksesta.
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2015 asti. Näiden toimialojen tuotanto supistuu tänä vuonna keskimäärin lähes prosentin. Viennin vauhdittuminen vuosina 2014 ja 2015 näkyy näiden toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna runsaat 4 prosenttia ja vuonna 2015 jo lähes 7 prosenttia. Tämä ei ole silti mitenkään tavatonta. Esimerkiksi vuonna 2010, jolloin Suomen talous toipui vuosien 2008–2009 finanssikriisistä, vastaava kasvuluku oli 9,1 prosenttia.
Tuotannon kääntyminen nousuun vahvistaa myös tarkasteltavien toimialojen työllisyyttä niin, että työllisten määrä kasvaa ensi vuonna 1,7 prosentilla ja vuonna 2015 jo 3,7 prosentilla. Maltillisen palkkaratkaisun vaikutuksesta näiden toimialojen ansiotason nousu rajoittuu vuosina 2014 ja 2015 noin yhteen prosenttiin. Toimialaennusteen raportissa on tarkasteltu myös Suomen teollista rakennetta ja sen kilpailukykyä. Tehdyn arvion mukaan Nokian toiminnan supistuminen ei heikennä ICT-toimialojen työmarkkinoita kuin korkeintaan väliaikaisesti. Nokian hyvä kannattavuus ja sen soveltama siirtohinnoittelu paisuttivat kuitenkin Suomen bruttokansantuotetta vuosina 1998–2008 noin 2–3 prosenttia yli ”normaalin”. Tämä bkt-lisä ei palaudu, kun entinen Nokia-konserni korvautuu kotimaisilla pk-yrityksillä ja ulkomaisten suuryhtiöiden omistamilla suomalaisilla tytäryhtiöillä.
EK:n 50-vuotiaan Suhdannebarometrin mukaan talouden näkymät Suomessa ovat edelleen syksyisen harmaat. Välttävä suhdannevaihe jatkuu ja kasvu jää loivaksi.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on määritellyt itselleen uuden suunnan: EK:n sääntömuutoksen myötä Suomessa ei enää tehdä keskitettyjä palkkaratkaisuja; palkoista sopiminen viedään liitoille ja yhä enemmän työpaikoille. EK haluaa tehdä kaikkensa, että yritysten toimintaympäristö saadaan mahdollisimman pian takaisin muiden Pohjoismaiden tasolle. EK vaikuttaa niillä alueilla, jotka ovat keskeisiä yritysten toimintaedellytysten ja Suomen kilpailukyvyn kannalta. Niitä ovat: yrittäjyyden ja omistajuuden edistäminen, työelämän kehittäminen kilpailukyvyn parantamiseksi, terve julkinen talous, EU-edunvalvonta ja kauppapolitiikka, koulutus ja tutkimus, kestävä kehitys sekä yritys- ja kilpailulainsäädäntö.
6. Investointimenot ulkomaille
21.1.2015 Penna Urrila
6
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
EU pl. Suomi 2 004 763 743 1 743 456 2 155 412
Pohjois-Amerikka 5 802 170 365 419 142 174 153
Etelä- ja Keski-Amerikka 208 801 155 230 218 134 114
Venäjä 236 99 52 144 178 107 41
Aasia 384 271 265 611 364 283 302
Muut 431 35 15 27 141 28 11
Investointimenot 9 065 2 139 1 595 3 173 1 499 2 881 1 031
ulkomaille yhteensä
7. Yhteenveto tuloksista
21.1.2015 Penna Urrila
7
• Tehdasteollisuuden kiinteät investoinnit kasvavat jonkin verran
- Vuoden 2015 odotettu investointitaso vajaat 3,8 miljardia euroa, eli 6 %
viimevuotista enemmän
- Laajennusinvestointien osuus kasvaa hieman
• Investoinnit eivät riitä korvaamaan pääomakannan odotettua
kulumista
• Energia-ala investoi yhä melko vilkkaasti, ennuste n. 1,7 mrd.
euroa
• Investointiaste kohenee hieman vajaaseen 13 prosenttiin
- Edelleen alempi taso kuin Länsi-Euroopassa keskimäärin
• Ulkomaiset investoinnit jäivät melko matalalle vuonna 2014
- Tärkein kohdealue EU-maat ja Aasia
- Tiedustelussa mukana myös yrityskaupat
8. Tutkimus- ja kehitystoiminta osaksi
investointeja – miten käy pääomakannan?
21.1.2015 Penna Urrila
8
• Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta (T&K) luetaan nykyisin
investoinniksi myös virallisissa tilastoissa
- EK on jo yli 10 vuotta kartoittanut T&K-toimintaa loppukeväisin
julkistettavassa Investointitiedustelussa
• Tilastomuutos on sinänsä hyvin perusteltu
- T&K luo tulevaisuuden tuotantopotentiaalia kiinteiden investointien tapaan
• T&K-toiminta on nyt mukana myös pääomakantaluvuissa =>
”henkinen pääoma”
- Vaikea tulkita, koska kyse on pitkälti aiempien vuosien palkkamenoista
- Teollisuudessa tämä ”T&K-pääoma” noin 20 mrd. euroa!
9. Teollisuuden pääomakannan kehitys (M€)
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
40 000
45 000
50 000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Ohjelmistot jne.
Koneet ja laitteet
Rakennukset
"Kiinteä" pääomakanta yhteensä
10. Teollisuuden pääomakannan kehitys (M€)
21.1.2015 Penna Urrila
10
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
40 000
45 000
50 000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Ohjelmistot jne.
Koneet ja laitteet
Rakennukset
"Kiinteä" pääomakanta yhteensä
Pääomakanta, tutkimus ja
kehittäminenNoin 20 mrd. pääomakanta
tutkimustoiminnassa => myös se
kääntynyt tilastoissa jo laskuun