EK:n Suhdannebarometri toukokuu 2016
•
0 likes•9,435 views
Tuoreimman Suhdannebarometrin mukaan odotuksissa on hienoista elpymistä, rakentamisessa vahvemmat näkymät.
Report
Share
Report
Share
Download to read offline
Recommended
Suhdannenäkymät toukokuussa 2014
Suhdannenäkymät toukokuussa 2014, EK:n toukokuun Suhdannebarometrin tulosten pohjalta.
EK:n Suhdannebarometri marraskuu 2016
EK:n 50-vuotiaan Suhdannebarometrin mukaan talouden näkymät Suomessa ovat edelleen syksyisen harmaat. Välttävä suhdannevaihe jatkuu ja kasvu jää loivaksi.
EK:n Suhdannaebarometri, helmikuu 2017
Johtava ekonomisti Penna Urrila taustoittaa taloustilannetta 1.2.2017.
EK:n Suhdannebarometri, helmikuu 2016
EK:n tuoreimman Suhdannebarometrin mukaan heikko suhdannevaihe jatkuu, vain vähäisiä elpymisodotuksia.
Suomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonna
Suomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonnaPalkansaajien tutkimuslaitos
Suomen elpyminen taantumasta on sujunut paremmin kuin mitä on yleisesti odotettu. Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 3,8 prosenttia eli suurin piirtein yhtä paljon kuin mitä ennustimme vuosi sitten ja viime syksynä. Ensi vuonna talouskasvu asettuu 3,1 prosenttiin. Suhteellisen hyvä talouskehitys tukee työmarkkinoita niin, että työttömyysaste alenee tänä vuonna keskimäärin 7,8 prosenttiin ja ensi vuonna 7,1 prosenttiin. Työtuntien tuntuva lisäys, yritysten kannattavuuden reipas koheneminen sekä välillisen verotuksen kiristys kasvattavat verotuottoja niin, että julkisen talouden rahoitusasema paranee merkittävästi. Jo tänä vuonna koko julkinen talous on lähes tasapainossa, ja ensi vuonna sille muodostuu ylijäämä, jonka koko on noin prosentin BKT:sta. Valtion rahoitusalijäämä on ensi vuonna noin 4,6 miljardia euroa, kun se viime vuonna ylitti 9 miljardia euroa.Recommended
Suhdannenäkymät toukokuussa 2014
Suhdannenäkymät toukokuussa 2014, EK:n toukokuun Suhdannebarometrin tulosten pohjalta.
EK:n Suhdannebarometri marraskuu 2016
EK:n 50-vuotiaan Suhdannebarometrin mukaan talouden näkymät Suomessa ovat edelleen syksyisen harmaat. Välttävä suhdannevaihe jatkuu ja kasvu jää loivaksi.
EK:n Suhdannaebarometri, helmikuu 2017
Johtava ekonomisti Penna Urrila taustoittaa taloustilannetta 1.2.2017.
EK:n Suhdannebarometri, helmikuu 2016
EK:n tuoreimman Suhdannebarometrin mukaan heikko suhdannevaihe jatkuu, vain vähäisiä elpymisodotuksia.
Suomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonna
Suomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonnaPalkansaajien tutkimuslaitos
Suomen elpyminen taantumasta on sujunut paremmin kuin mitä on yleisesti odotettu. Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 3,8 prosenttia eli suurin piirtein yhtä paljon kuin mitä ennustimme vuosi sitten ja viime syksynä. Ensi vuonna talouskasvu asettuu 3,1 prosenttiin. Suhteellisen hyvä talouskehitys tukee työmarkkinoita niin, että työttömyysaste alenee tänä vuonna keskimäärin 7,8 prosenttiin ja ensi vuonna 7,1 prosenttiin. Työtuntien tuntuva lisäys, yritysten kannattavuuden reipas koheneminen sekä välillisen verotuksen kiristys kasvattavat verotuottoja niin, että julkisen talouden rahoitusasema paranee merkittävästi. Jo tänä vuonna koko julkinen talous on lähes tasapainossa, ja ensi vuonna sille muodostuu ylijäämä, jonka koko on noin prosentin BKT:sta. Valtion rahoitusalijäämä on ensi vuonna noin 4,6 miljardia euroa, kun se viime vuonna ylitti 9 miljardia euroa.Lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, kevät 2017
10.5.2017 järjestetyn tiedotustilaisuuden esitysaineisto
PALTAn suhdannekatsaus 1_2014
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa,
majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä.
Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 15.5.2014 tilanteeseen.
EK:n Suhdannebarometri, marraskuu 2015
Marraskuun suhdannenäkymien mukaan suhdannetilanne jatkuu vaimeana vuodenvaihteessa.
TEM:n lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste. Infotilaisuuden 7.5.2013 esitysain...
TEM:n lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste. Infotilaisuuden 7.5.2013 esitysain...Työ- ja elinkeinoministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö laatii lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteen kaksi kertaa vuodessa. Ennuste muodostaa ministeriön asiantuntijanäkemyksen lähiajan kehityksestä ja toimii siten politiikkavalmistelun taustana.Suomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaa
Suomen bruttokansantuote on pysynyt alkuvuoden keskimäärin viime vuoden tasolla. Toisella vuosineljänneksellä bkt kasvoi 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Muualla Euroopassa kokonaistuotanto kasvaa selvästi nopeammin. Muuhun Eurooppaan nähden heikompi talouskehitys Suomessa selittyy pitkälti Venäjälle suuntautuvan viennin rajusta supistumisesta. Tämän vuoden jälkipuoliskolla kansantalous jo kasvaa, mutta kovin hitaasti. Kasvua tukee rakentamisen ja palvelutuotannon vauhdittuminen. Teollisuudessa huoltoseisokkien päättyminen ja uuden kapasiteetin käyttöönotto tukevat kasvua.
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen bkt kasvaa tänä vuonna 0,4 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Ensi vuonna myös teollisuus ja vienti tukevat talouskasvua. Euroopan talouskasvun vauhdittuminen vaikuttaa tuolloin myönteisesti Suomenkin talouteen. Tiukka finanssipolitiikka ei juuri tee tilaa kulutuksen merkittävälle kasvulle Suomessa, mutta investoinnit vilkastuvat, kun rakentaminen kääntyy nousuun. Kansainvälisessä taloudessa Kiinan orastavat talousongelmat sekä Venäjän vaikeuksissa oleva kansantalous ja ruplan kurssi ovat merkittävimmät epävarmuuden lähteet.
Palta suhdannekatsaus 2_2013
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen
(pl. kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito)
suhdannekehitystä. Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 15.8.2013
tilanteeseen.
Jatkoivatko investoinnit ja vienti talouskasvun vetureina? Samu Hakala
Tiedotustilaisuus: Kansantalouden kehitys 2018 , 28.2.2019
Suomen BKT taas kasvu-uralla – kilpailukykysopimuksesta toivotaan lisävauhdin...
Suomen BKT taas kasvu-uralla – kilpailukykysopimuksesta toivotaan lisävauhdin...Palkansaajien tutkimuslaitos
Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin kuin euroalueen bkt. Kasvuero selittyy kuitenkin lähes kokonaan Suomen Venäjän-viennin jyrkästä supistumisesta ja Suomen muuta euroaluetta kireämmästä finanssipolitiikasta. Tänä vuonna Suomen bkt kasvaa 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin tukemiseksi todennäköisesti tehtävä kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia tuntuvasti jo ensi vuonna. Odotukset sopimuksen työllisyysvaikutuksista ovat varsin toiveikkaita. Riskinä on, että sopimus heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, mihin reagoidaan lisäleikkauksin.Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015Palkansaajien tutkimuslaitos
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2017 asti. Näiden toimialojen tuotanto kasvaa tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin viime vuodesta. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto supistuu 0,6 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2016 ja 2017 näkyy tarkasteltavien toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna ja vuonna 2017 noin kolme prosenttia. Tehdasteollisuudessa kasvu jää tätä puoli prosenttiyksikköä hitaammaksi. Venäjän viennin jyrkkä supistuminen näyttää olevan pääsyy siihen, miksi teollisuutemme kasvu on vuodesta 2014 lähtien ollut muita Euroopan maita hitaampaa.Talous kasvaa jos politiikkavirheet vältetään
Talouden kasvunäkymät ovat suotuisat, mutta useat epävarmuustekijät varjostavat kehitystä. Niitä synnyttävät ensinnäkin kansainväliset poliittiset riskit. Yhdysvalloissa riskien lähteenä on laaja epäluottamus uuden presidentin talouspolitiikan onnistumista kohtaan. Euroopassa huolenaiheena on populististen liikkeiden suosio ja samalla eurojärjestelmään kohdistuva epäluottamus. Talouden indikaattorit viittaavat kasvun kiihtymiseen Suomessa ja muualla, mutta ”pehmeiden” ja ”kovien” kasvuindikaattorien välillä on vielä ainakin toistaiseksi selvä epäsuhta. Ennusteemme mukaan Suomen talous silti elpyy. Vuosina 2017–2018 vienti kasvaa vientikysynnän vahvistuessa sekä parantuneen hintakilpailukyvyn ja talouden luovan uudistumisen seurauksena. Myös investointien kasvu jatkuu kohtalaisen vauhdikkaana, ja alhainen korkotaso tukee yksityistä kulutusta. Kuitenkin myös kotimaassa talouspolitiikkaan liittyy riskejä. Ennustejakson aikana testataan ensinnäkin hallituksen kykyä yhtenäisyyteen keskeisissä rakenteellisissa uudistuksissaan. Työmarkkinoilla haasteena on saada aikaiseksi hallittu liittokierros tilanteessa, jossa vientivetoinen palkkamalli ja tarvittava palkkakoordinaation muoto ovat vielä avoinna.
Maltillistuva nousukausi poistaa työttömyyttä yllättävään tahtiin – työllisyy...
Maltillistuva nousukausi poistaa työttömyyttä yllättävään tahtiin – työllisyy...Palkansaajien tutkimuslaitos
Noususuhdanne maltillistuu mutta jatkuu. Viennin kasvu jää kuluvana vuonna viime vuoden huippulukemista, mutta ensi vuonna viennin kasvu nopeutuu jälleen jonkin verran. Ripeästi alentunut työttömyysaste jatkaa pienenemistään. Pidemmän tähtäimen työllisyyskehityksen ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että myönteinen työllisyyskehitys on painottunut yhtäältä nuorimpiin ja toisaalta ikääntyneisiin työntekijöihin, sen sijaan 25-34 -vuotiaiden miesten työllisyys alenee. Valtion budjettipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian elvyttävää.PALTAn suhdannekatsaus 4_2013
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa,
majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä.
Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 14.2.2014 tilanteeseen.
PALTA suhdannekatsaus 3_2013
Palveluiden suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen
(pl. kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito)
suhdannekehitystä. Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 14.11.2013
tilanteeseen.
Elintarviketeollisuuden talouskatsaus, syyskuu 2019
Katsauksessa tarkastellaan elintarviketeollisuuden suhdanteita, investointeja, vientiä ja syksyn 2019 satonäkymiä.
Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...
Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...Palkansaajien tutkimuslaitos
Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna 0,1 prosenttia, kun euroalue kasvoi samaan aikaan 0,9 prosenttia. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä bkt supistui edellisestä neljänneksestä 0,4 prosenttia. Talouden taantuma heikensi julkisen talouden rahoitusasemaa edelleen. Julkisyhteisöjen alijäämä nousi alustavan arvion mukaan 3,4 prosenttiin suhteessa bkt:en ja enimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 yli Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen 3 prosentin kynnysarvon.
Tarve tasapainottaa julkinen talous on nousemassa tärkeimmäksi lähiajan tavoitteeksi. Suurin riski näissä pyrkimyksissä on liiallinen äkkijarrutus. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteessa arvioidaan, että julkiset menot – mukaan lukien sosiaalimenot – kasvavat ensi vuonna reaalisesti 0,7 prosenttia. Julkiset kulutusmenot kasvaisivat vain 0,1 prosenttia. Kokonaisveroasteen arvioimme nousevan vuoden 2015 44,2 prosentista 44,4 prosenttiin vuonna 2016. Oletettu kireähkö finanssipolitiikka ja talouskasvun voimistuminen painaisivat julkisen talouden alijäämän tänä vuonna 2,8 prosenttiin suhteessa bkt:en viime vuoden 3,4 prosentista. Ensi vuonna alijäämän bkt-suhde alenisi 2,2 prosenttiin.
Jos julkisia menoja leikattaisiin ensi vuonna lisää 2,1 miljardia euroa, noin yksi prosentti bkt:sta, bkt:n arvioitu kasvuvauhti alenisi 1,6 prosentista 0,6 prosenttiin (laskelman perustana olevasta kerroinoletuksesta ks. Liite 1). Kyseinen politiikan kiristys heijastuisi myös työmarkkinoille. Luonnehdittu leikkaus vähentäisi työllisten määrää arviolta noin 24 000 henkilöllä jo ensimmäisenä vuonna. Menojen 2,1 miljardin leikkaus vähentäisi kerroinvaikutusten jälkeen veroja niin, että julkiseen talouteen kertyisi enintään 1,3 miljardin säästöt. Tämän seurauksena julkisen alijäämän suhde bkt:en supistuisi 0,6 prosenttiyksikköä. Tällaista lisäkiristystä voidaan pitää ylireaktiona. Toimenpiteen hinta työllisyyden heikkenemisen muodossa olisi liian suuri.Ukrainan kriisi taittoi Suomen talouskasvun
Palkansaajien tutkimuslaitos alentaa Suomen tämän vuoden kasvuennusteen -0,3 prosenttiin viime maaliskuun 0,9 prosentista. Ensi vuonna bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan yhden prosentin, kun maaliskuussa ennustimme kasvun olevan 2,2 prosenttia. Ennusteen korjaukset johtuvat pitkälti Ukrainan kriisin kärjistymisestä. Ukrainan kriisin negatiivinen vaikutus Suomen talouskasvuun on muodostumassa ennakoitua suuremmaksi. Tämä konflikti, joka vaikuttaa talouspakotteiden kautta, on näillä näkymin supistamassa Suomen kokonaistuotantoa noin puolitoista prosenttia. Tästä puoli prosenttia realisoituu tänä vuonna ja yksi prosentti ensi vuonna. Teollisuuden alkuvuonna vahvistunut tilauskertymä osoittaa, että edellytykset kasvun liikkeelle lähdölle ja sen nopeutumiselle olivat olemassa. Pakotteiden ja vastapakotteiden suorat ja epäsuorat vaikutukset alkavat kuitenkin voimistua loppuvuodesta. Suomen vienti Venäjälle supistuu tänä vuonna noin 20 prosenttia viime vuodesta. Tilanne pysyy tältä osin huonona pitkälle ensi vuoteenkin. Vaikka Ukrainan konflikti lientyy, pakotteita puretaan hyvin hitaassa aikataulussa.
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
More Related Content
What's hot
Lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, kevät 2017
10.5.2017 järjestetyn tiedotustilaisuuden esitysaineisto
PALTAn suhdannekatsaus 1_2014
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa,
majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä.
Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 15.5.2014 tilanteeseen.
EK:n Suhdannebarometri, marraskuu 2015
Marraskuun suhdannenäkymien mukaan suhdannetilanne jatkuu vaimeana vuodenvaihteessa.
TEM:n lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste. Infotilaisuuden 7.5.2013 esitysain...
TEM:n lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste. Infotilaisuuden 7.5.2013 esitysain...Työ- ja elinkeinoministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö laatii lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteen kaksi kertaa vuodessa. Ennuste muodostaa ministeriön asiantuntijanäkemyksen lähiajan kehityksestä ja toimii siten politiikkavalmistelun taustana.Suomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaa
Suomen bruttokansantuote on pysynyt alkuvuoden keskimäärin viime vuoden tasolla. Toisella vuosineljänneksellä bkt kasvoi 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Muualla Euroopassa kokonaistuotanto kasvaa selvästi nopeammin. Muuhun Eurooppaan nähden heikompi talouskehitys Suomessa selittyy pitkälti Venäjälle suuntautuvan viennin rajusta supistumisesta. Tämän vuoden jälkipuoliskolla kansantalous jo kasvaa, mutta kovin hitaasti. Kasvua tukee rakentamisen ja palvelutuotannon vauhdittuminen. Teollisuudessa huoltoseisokkien päättyminen ja uuden kapasiteetin käyttöönotto tukevat kasvua.
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen bkt kasvaa tänä vuonna 0,4 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Ensi vuonna myös teollisuus ja vienti tukevat talouskasvua. Euroopan talouskasvun vauhdittuminen vaikuttaa tuolloin myönteisesti Suomenkin talouteen. Tiukka finanssipolitiikka ei juuri tee tilaa kulutuksen merkittävälle kasvulle Suomessa, mutta investoinnit vilkastuvat, kun rakentaminen kääntyy nousuun. Kansainvälisessä taloudessa Kiinan orastavat talousongelmat sekä Venäjän vaikeuksissa oleva kansantalous ja ruplan kurssi ovat merkittävimmät epävarmuuden lähteet.
Palta suhdannekatsaus 2_2013
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen
(pl. kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito)
suhdannekehitystä. Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 15.8.2013
tilanteeseen.
Jatkoivatko investoinnit ja vienti talouskasvun vetureina? Samu Hakala
Tiedotustilaisuus: Kansantalouden kehitys 2018 , 28.2.2019
Suomen BKT taas kasvu-uralla – kilpailukykysopimuksesta toivotaan lisävauhdin...
Suomen BKT taas kasvu-uralla – kilpailukykysopimuksesta toivotaan lisävauhdin...Palkansaajien tutkimuslaitos
Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin kuin euroalueen bkt. Kasvuero selittyy kuitenkin lähes kokonaan Suomen Venäjän-viennin jyrkästä supistumisesta ja Suomen muuta euroaluetta kireämmästä finanssipolitiikasta. Tänä vuonna Suomen bkt kasvaa 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin tukemiseksi todennäköisesti tehtävä kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia tuntuvasti jo ensi vuonna. Odotukset sopimuksen työllisyysvaikutuksista ovat varsin toiveikkaita. Riskinä on, että sopimus heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, mihin reagoidaan lisäleikkauksin.Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015Palkansaajien tutkimuslaitos
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2017 asti. Näiden toimialojen tuotanto kasvaa tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin viime vuodesta. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto supistuu 0,6 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2016 ja 2017 näkyy tarkasteltavien toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna ja vuonna 2017 noin kolme prosenttia. Tehdasteollisuudessa kasvu jää tätä puoli prosenttiyksikköä hitaammaksi. Venäjän viennin jyrkkä supistuminen näyttää olevan pääsyy siihen, miksi teollisuutemme kasvu on vuodesta 2014 lähtien ollut muita Euroopan maita hitaampaa.Talous kasvaa jos politiikkavirheet vältetään
Talouden kasvunäkymät ovat suotuisat, mutta useat epävarmuustekijät varjostavat kehitystä. Niitä synnyttävät ensinnäkin kansainväliset poliittiset riskit. Yhdysvalloissa riskien lähteenä on laaja epäluottamus uuden presidentin talouspolitiikan onnistumista kohtaan. Euroopassa huolenaiheena on populististen liikkeiden suosio ja samalla eurojärjestelmään kohdistuva epäluottamus. Talouden indikaattorit viittaavat kasvun kiihtymiseen Suomessa ja muualla, mutta ”pehmeiden” ja ”kovien” kasvuindikaattorien välillä on vielä ainakin toistaiseksi selvä epäsuhta. Ennusteemme mukaan Suomen talous silti elpyy. Vuosina 2017–2018 vienti kasvaa vientikysynnän vahvistuessa sekä parantuneen hintakilpailukyvyn ja talouden luovan uudistumisen seurauksena. Myös investointien kasvu jatkuu kohtalaisen vauhdikkaana, ja alhainen korkotaso tukee yksityistä kulutusta. Kuitenkin myös kotimaassa talouspolitiikkaan liittyy riskejä. Ennustejakson aikana testataan ensinnäkin hallituksen kykyä yhtenäisyyteen keskeisissä rakenteellisissa uudistuksissaan. Työmarkkinoilla haasteena on saada aikaiseksi hallittu liittokierros tilanteessa, jossa vientivetoinen palkkamalli ja tarvittava palkkakoordinaation muoto ovat vielä avoinna.
Maltillistuva nousukausi poistaa työttömyyttä yllättävään tahtiin – työllisyy...
Maltillistuva nousukausi poistaa työttömyyttä yllättävään tahtiin – työllisyy...Palkansaajien tutkimuslaitos
Noususuhdanne maltillistuu mutta jatkuu. Viennin kasvu jää kuluvana vuonna viime vuoden huippulukemista, mutta ensi vuonna viennin kasvu nopeutuu jälleen jonkin verran. Ripeästi alentunut työttömyysaste jatkaa pienenemistään. Pidemmän tähtäimen työllisyyskehityksen ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että myönteinen työllisyyskehitys on painottunut yhtäältä nuorimpiin ja toisaalta ikääntyneisiin työntekijöihin, sen sijaan 25-34 -vuotiaiden miesten työllisyys alenee. Valtion budjettipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian elvyttävää.PALTAn suhdannekatsaus 4_2013
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa,
majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä.
Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 14.2.2014 tilanteeseen.
PALTA suhdannekatsaus 3_2013
Palveluiden suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen
(pl. kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito)
suhdannekehitystä. Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 14.11.2013
tilanteeseen.
Elintarviketeollisuuden talouskatsaus, syyskuu 2019
Katsauksessa tarkastellaan elintarviketeollisuuden suhdanteita, investointeja, vientiä ja syksyn 2019 satonäkymiä.
Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...
Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...Palkansaajien tutkimuslaitos
Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna 0,1 prosenttia, kun euroalue kasvoi samaan aikaan 0,9 prosenttia. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä bkt supistui edellisestä neljänneksestä 0,4 prosenttia. Talouden taantuma heikensi julkisen talouden rahoitusasemaa edelleen. Julkisyhteisöjen alijäämä nousi alustavan arvion mukaan 3,4 prosenttiin suhteessa bkt:en ja enimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 yli Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen 3 prosentin kynnysarvon.
Tarve tasapainottaa julkinen talous on nousemassa tärkeimmäksi lähiajan tavoitteeksi. Suurin riski näissä pyrkimyksissä on liiallinen äkkijarrutus. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteessa arvioidaan, että julkiset menot – mukaan lukien sosiaalimenot – kasvavat ensi vuonna reaalisesti 0,7 prosenttia. Julkiset kulutusmenot kasvaisivat vain 0,1 prosenttia. Kokonaisveroasteen arvioimme nousevan vuoden 2015 44,2 prosentista 44,4 prosenttiin vuonna 2016. Oletettu kireähkö finanssipolitiikka ja talouskasvun voimistuminen painaisivat julkisen talouden alijäämän tänä vuonna 2,8 prosenttiin suhteessa bkt:en viime vuoden 3,4 prosentista. Ensi vuonna alijäämän bkt-suhde alenisi 2,2 prosenttiin.
Jos julkisia menoja leikattaisiin ensi vuonna lisää 2,1 miljardia euroa, noin yksi prosentti bkt:sta, bkt:n arvioitu kasvuvauhti alenisi 1,6 prosentista 0,6 prosenttiin (laskelman perustana olevasta kerroinoletuksesta ks. Liite 1). Kyseinen politiikan kiristys heijastuisi myös työmarkkinoille. Luonnehdittu leikkaus vähentäisi työllisten määrää arviolta noin 24 000 henkilöllä jo ensimmäisenä vuonna. Menojen 2,1 miljardin leikkaus vähentäisi kerroinvaikutusten jälkeen veroja niin, että julkiseen talouteen kertyisi enintään 1,3 miljardin säästöt. Tämän seurauksena julkisen alijäämän suhde bkt:en supistuisi 0,6 prosenttiyksikköä. Tällaista lisäkiristystä voidaan pitää ylireaktiona. Toimenpiteen hinta työllisyyden heikkenemisen muodossa olisi liian suuri.Ukrainan kriisi taittoi Suomen talouskasvun
Palkansaajien tutkimuslaitos alentaa Suomen tämän vuoden kasvuennusteen -0,3 prosenttiin viime maaliskuun 0,9 prosentista. Ensi vuonna bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan yhden prosentin, kun maaliskuussa ennustimme kasvun olevan 2,2 prosenttia. Ennusteen korjaukset johtuvat pitkälti Ukrainan kriisin kärjistymisestä. Ukrainan kriisin negatiivinen vaikutus Suomen talouskasvuun on muodostumassa ennakoitua suuremmaksi. Tämä konflikti, joka vaikuttaa talouspakotteiden kautta, on näillä näkymin supistamassa Suomen kokonaistuotantoa noin puolitoista prosenttia. Tästä puoli prosenttia realisoituu tänä vuonna ja yksi prosentti ensi vuonna. Teollisuuden alkuvuonna vahvistunut tilauskertymä osoittaa, että edellytykset kasvun liikkeelle lähdölle ja sen nopeutumiselle olivat olemassa. Pakotteiden ja vastapakotteiden suorat ja epäsuorat vaikutukset alkavat kuitenkin voimistua loppuvuodesta. Suomen vienti Venäjälle supistuu tänä vuonna noin 20 prosenttia viime vuodesta. Tilanne pysyy tältä osin huonona pitkälle ensi vuoteenkin. Vaikka Ukrainan konflikti lientyy, pakotteita puretaan hyvin hitaassa aikataulussa.
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
What's hot (19)
TEM:n lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste. Infotilaisuuden 7.5.2013 esitysain...
TEM:n lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste. Infotilaisuuden 7.5.2013 esitysain...
Suomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaa
Suomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaa
Jatkoivatko investoinnit ja vienti talouskasvun vetureina? Samu Hakala
Jatkoivatko investoinnit ja vienti talouskasvun vetureina? Samu Hakala
Suomen BKT taas kasvu-uralla – kilpailukykysopimuksesta toivotaan lisävauhdin...
Suomen BKT taas kasvu-uralla – kilpailukykysopimuksesta toivotaan lisävauhdin...
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015
Maltillistuva nousukausi poistaa työttömyyttä yllättävään tahtiin – työllisyy...
Maltillistuva nousukausi poistaa työttömyyttä yllättävään tahtiin – työllisyy...
Elintarviketeollisuuden talouskatsaus, syyskuu 2019
Elintarviketeollisuuden talouskatsaus, syyskuu 2019
Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...
Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...
Teollisuustuotanto elpyy – kansantalous uuteen nousuun
Teollisuustuotanto elpyy – kansantalous uuteen nousuun
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
More from Elinkeinoelämän keskusliitto
Luottamusindikaattorit, maaliskuu 2017
EK:n luottamusindikaattorit teollisuudessa, rakentamisessa, palveluissa ja vähittäiskaupassa.
EK:n Luottamusindikaattorit, marraskuu 2016
EK:n luottamusindikaattorit, marraskuu 2016, Confidence Indicators in Finland, november 2016
EK:n luottamusindikaattorit, lokakuu 2016
Luottamusindikaattoreissa lokakuussa vain pieniä muutoksia ja pysyivät kokonaisuutena lähes ennallaan.
EK:n Luottamusindikaattorit, syyskuu 2016
Syyskuun luottamusindikaattorien mukaan teollisuuden luottamus kääntyi vihdoin nousuun.
Elinkeinoelämän keskusliitto uudistuu (syyskuu 2016)
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on määritellyt itselleen uuden suunnan: EK:n sääntömuutoksen myötä Suomessa ei enää tehdä keskitettyjä palkkaratkaisuja; palkoista sopiminen viedään liitoille ja yhä enemmän työpaikoille. EK haluaa tehdä kaikkensa, että yritysten toimintaympäristö saadaan mahdollisimman pian takaisin muiden Pohjoismaiden tasolle. EK vaikuttaa niillä alueilla, jotka ovat keskeisiä yritysten toimintaedellytysten ja Suomen kilpailukyvyn kannalta. Niitä ovat: yrittäjyyden ja omistajuuden edistäminen, työelämän kehittäminen kilpailukyvyn parantamiseksi, terve julkinen talous, EU-edunvalvonta ja kauppapolitiikka, koulutus ja tutkimus, kestävä kehitys sekä yritys- ja kilpailulainsäädäntö.
EK:n Luottamusindikaattorit, elokuu 2016
EK:n elokuun luottamusindikaattorien mukaan yleinen suhdannekuva pysyi likimain ennallaan, eikä eri toimialojen luottamusindikaattoreissa ollut yhtenäistä suuntaa.
Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset
EK selvitti pk-yritysten aktiivisuutta kansainvälistymisessä ja viennissä. Miten vienti on kehittynyt ja millainen viennin rakenne on? Aineisto selvitykseen kerättiin loppukeväästä 2016.
More from Elinkeinoelämän keskusliitto (20)
Elinkeinoelämän keskusliitto uudistuu (syyskuu 2016)
Elinkeinoelämän keskusliitto uudistuu (syyskuu 2016)
Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset
Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset
EK:n Suhdannebarometri toukokuu 2016
- 4. Uusien tilausten määrä kasvanut vain vähän => Myös lähikuukausille ennustetaan pientä kasvua
- 7. • Teollisuudessa ja palveluissa kasvu on hidasta • Rakentamisessa ripeämpää nousua
- 10. • Teollisuudessa ja palveluissa vain vaimeaa parannusta • Rakentamisessa vahvempia elpymisodotuksia
- 14. Elinkeinoelämän suhdannekuva toukokuussa 2016 ● Kaikkien toimialojen suhdannenäkymät hieman plussalla ● Uusia tilauksia saataisiin hieman alkuvuotta runsaammin ● Rakentamisen arviot lähitulevaisuudesta melko myönteiset ● Monien EU-maiden luottamusindikaattorit melko korkealla ● Mutta maailmantalouden kasvuarvioita alennettu ● Tämänhetkinen suhdannetilanne heikko erityisesti teollisuudessa ja palvelualoilla ● Tilauskanta alle tavanomaisen ja kapasiteettia paljon vapaana ● Teollisuuden ja palveluiden suhdanteiden ennustetaan elpyvän vain aavistuksen kesän ja alkusyksyn 2016 aikana