Asuntokannan ja asuinolojen kehittäminen kasvukeskusten ulkopuolella (AAKE-työryhmä)
•
1 like•906 views
Jarmo Lindén @ Yhdyskuntien uudistaminen: Kiva asua nyt ja tulevaisuudessa -seminaari 24.10.2017
Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to Asuntokannan ja asuinolojen kehittäminen kasvukeskusten ulkopuolella (AAKE-työryhmä)
Similar to Asuntokannan ja asuinolojen kehittäminen kasvukeskusten ulkopuolella (AAKE-työryhmä) (20)
More from Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)
More from Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) (20)
Asuntokannan ja asuinolojen kehittäminen kasvukeskusten ulkopuolella (AAKE-työryhmä)
- 1. ARA Jarmo Lindén 5.11.2010johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Asuntokannan ja asuinolojen kehittäminen kasvukeskusten ulkopuolella – AAKE-työryhmän työstä ja ehdotuksista Jarmo Lindén, johtaja Kiva asua nyt ja tulevaisuudessa -seminaari 24.10.2017
- 2. AAKE-työryhmän tehtävät • Selvittää kasvukeskusten ulkopuolella olevien valtion tukemien vuokrataloyhteisöjen taloudellisten vaikeuksien laajuutta ja tulevaa kehitystä, • arvioida vuonna 2013 voimaan tulleen, aravalainoitettujen vuokrataloyhteisöjen tukemista koskevan lainsäädännön toimivuutta ja riittävyyttä yhteisöjen ongelmien hoidossa (AKKU-työryhmä), • sekä arvioida valtion mahdollisuuksia tukea väestöltään vähenevillä alueilla asuvien pieni- ja keskituloisten kotitalouksien, erityisesti ikääntyneiden, omaehtoista asumista ja asuinolojen kehittämistä
- 3. AAKE-ryhmän kokoonpano • Työryhmän puheenjohtajana toimi ARAn johtaja Jarmo Lindén • Jäseninä toimivat: • hallitusneuvos Liisa Linna-Angelvuo ympäristöministeriöstä • neuvotteleva virkamies Armi Liinamaa valtiovarainministeriöstä • kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi ARAsta • apulaisjohtaja Sakari Lehtiö Valtiokonttorista ja • asumisen asiantuntija Laura Hassi Suomen Kuntaliitosta • Työryhmän sihteereinä toimivat lakimies Liisa Meritähti ARAsta sekä hallitussihteeri Ville Koponen ja hallitussihteeri Anna Saarinen (1.6.2017 alkaen) ympäristöministeriöstä • Työryhmä kokoontui 16 kertaa toimikaudellaan 1.2.-30.9.2017
- 4. Tarkasteltavat ”AAKE-alueet” • Valtiokonttorin luoma kuntariskiluokitus • Kunnat on jaettu luokkiin A-E sen perusteella, miten muun muassa kunnan väestöennusteen, työttömyysasteen ja tyhjien asuntojen määrän ennakoidaan kehittyvän A) Erittäin pieni riski B) Pieni riski C) Kohtalainen riski D) Suuri riski E) Erittäin suuri riski
- 5. ● Palvelut keskittyvät kaupunkiseuduille ● Muuttovoitto kohdistuu pääosin kasvaville kaupunkiseuduille ● Maahanmuutto vahvistaa kaupungistumista Kaupungistuminen ja kaupunkiseutujen eriytynyt kehitys jatkuu
- 6. Suomen kaupungistumisaste 1850-2030 – Ruotsissa jo 85%
- 10. Vuokrataloyhteisöt kasvukeskusten ulkopuolella ”Väestön väheneminen ja asuntojen jääminen tyhjilleen kasvukeskusten ulkopuolella on seurausta monista yhteiskunnallisista tekijöistä.” • Kaupungistuminen • Ikääntyminen • Elinkeinoelämän ja työpaikkojen muutokset • jne.
- 11. Vuokrataloyhteisöt kasvukeskusten ulkopuolella – tyhjät asunnot: • Vuoden 2016 lopulla Suomessa oli ARA-asuntoja 360 857 kappaletta • ARAn asuntomarkkinakatsauksen mukaan vuonna 2017 tyhjiä asuntoja oli 7 950 kappaletta • Tyhjiä asuntoja on siis 2,2 % koko ARA-asuntokannasta • Tyhjistä asunnoista 6 790 kappaletta sijaitsee AAKE-alueella eli niissä kunnissa, jotka kuuluvat kuntien riskiluokkiin C-E. • AAKE-alueella sijaitsee 85 % kaikista tyhjistä ARA-vuokra- asunnoista • Yli 20% ARA-asunnoista tyhjillään 24 kunnassa, yli 10% tyhjillään 72 kunnassa: näissä 3362 tyhjää (42%) vuokra-asuntoa 2016
- 13. Vuokrataloyhteisöt kasvukeskusten ulkopuolella – maksuviiveet kasvussa
- 15. KTI:n selvitys ARA-kannalle 2005-2016 tehdyistä toimenpiteistä hyödytti myös AAKE-työtä – ARA-vuokra-asuntokantaan liittyvät lähivuosien kehittämis- tai sopeuttamistoimenpiteet:
- 16. Erityiskysymyksenä vanhustentaloyhteisöt • Vanhustentaloyhdistysten maksuviiveet ovat kasvaneet muita enemmän • Yhdistystoiminnan haavoittuvuus • Jäsenten vaihtuminen ja pois jääminen • Resurssit • Sote-uudistus – alueellinen keskittyminen?
- 18. Arvio AAKE-alueen maksuviiveiden tulevasta kehityksestä A= nykytrendi, B=ennuste
- 19. Arvio tyhjien asuntojen määrän kehityksestä AAKE-alueella
- 20. Muissa pohjoismaissa väestö lisääntynyt 2010-2016 maan eri puolilla … paitsi Suomessa!
- 21. RUOTSI: Tyhjien asuntojen ongelma kärjistyi nopeasti 1990-luvulla • Vuonna 1990 Ruotsissa oli vain 3600 tyhjää vuokra-asuntoa: 0,23% • 1991 alkanut talouskriisi muutti nopeasti tilanteen • Vuonna 1998 oli jo 62 000 tyhjää vuokra-asuntoa! (45 000 kuntien): 4,3% • Suuria tyhjien asuntojen keskittymiä rakennemuutoksen runtelemilla teollisuusalueilla, ruukkipaikkakunnilla ja pohjoisessa (Norrland) • Kunnat ja niiden vuokrataloyhtiöt ajautuivat suuriin vaikeuksiin – konkurssiaalto uhkasi – luottamus kuntien velanhoitokykyyn horjui • Kunnilla myös suuret omavelkaiset takaukset muille kuin omille yhtiöille: yhteensä 17 miljardia SEK, josta puolet asumisoikeusyhdistyksille
- 22. Tyhjien vuokra-asuntojen määrä Ruotsissa 1976-2003 (lähde: SCB)
- 23. Oheisessa kartassa ne 50 kuntaa, joiden kanssa valtio teki sopeuttamissopimuksen 1998- 2005 Kaikkiaan 102 kuntaa on hakenut tukea 52 kuntaa saanut kielteisen päätöksen tai peruuttanut itse hakemuksensa Tuetut kunnat keskimäärin 12 000 asukkaan kuntia, vain yksi yli 30 000 asukkaan kunta
- 24. Kuntien vuokrataloyhtiöistä puretut asunnot 1998-2017 (2016-17 arvio) Lähde: Boverket - bostadsmarknadsenkäten
- 25. Sopeuttamistoimien hintalappu: 2,5 miljardia (valtio) + 2,3 miljardia (kunnat) = 4,8 miljardia SEK = 14 000 asuntoa poistettu • Sopeuttamissopimuksilla tasapainotettu tilanne 50 kunnassa ja saneerattu kunnan vuokrataloyhtiöt elinkelpoisiksi • Yhtiöiden kannasta poistettu 14 000 tyhjää asuntoa, joista valtaosa purettu (suuri määrä tyhjiä asuntoja purettiin myös muissa kunnissa, jotka eivät olleet oikeutettuja valtiontukeen, edellinen kuva) • Tukitoimet keskimäärin 50/50 periaatteella kunnan kanssa, jossain tapauksissa valtio maksoi lähes kokonaan • Tuen perustana valtionviranomaisen kehitysanalyysi • Kannasta poistettiin niin paljon asuntoja, jotta päästiin hyväksyttävään tyhjäkäyttöön = noin 2% kannasta • Kassavirtalaskelman pohjalta ”liika laina” poistettiin taseesta ja purettujen asuntojen tasearvo kirjattiin alas
- 26. Ruotsin asuntopolitiikan pääongelma kuitenkin kasvava asuntopula kautta maan! Boverketin asuntomarkkinakyselyssä vuonna 2016 vain 10 kuntaa ilmoittaa merkittävästä tyhjien asuntojen ongelmasta Allmännytta-kannassa keskimäärin 1,5 % tyhjiä, yksityisillä 2 % kannasta
- 28. Tavoitteena toimivat asuntomarkkinat myös kasvukeskusten ulkopuolella • Valtion tukemia vuokra-asuntoja tulisi olla niiden kysyntää vastaava määrä myös AAKE-alueella • Asuntojen tulisi myös laadullisesti vastata nykypäivän tarpeita ja olla vuokraltaan kohtuullisia • Vuokrataloyhteisöjen talous tulisi olla vakaalla pohjalla • Valtion tukitoimenpiteiden tulisi olla tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja joustavia
- 29. ARA-uustuotanto AAKE-alueella - pääsääntöisesti ei, 3 poikkeusta: • 1) kun asuntotarvetta erityistä tukea asumisessaan tarvitseville ryhmille, kuten huonokuntoisille ja muistisairaille ikääntyneille, kehitysvammaisille henkilöille sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujille; • 2) jos syntyy uusia työpaikkoja esimerkiksi jonkin suuren investoinnin seurauksena ja joilla sen vuoksi on akuutti tarve vuokra-asuntotarjonnan lisäämiselle; • 3) Joissakin yksittäistapauksissa osana kunnan sitoutumista asuntokannan sopeuttamiseen, kun kanta vanhaa ja huonokuntoista, että asumisolojen turvaamiseksi perusteltua tukea näiden asuntojen perusparannuksia tai sijainti niin epätarkoituksenmukaisilla alueilla, että olisi korvattava uusilla asunnoilla. Tällöin kunnan tulee esittää selkeä suunnitelma sopeuttamistoimenpiteistä sekä niiden toteuttamisaikataulusta. • Valtion riskit eivät saisi kasvaa – sopivaa tukimuotoa ja kunnan takausta harkittava (kunta saa taata palveluvelvoitteista ARA-tuotantoa)
- 30. Aravalainojen korkeiden korkojen alentaminen • ”Työryhmä esittää, että olemassa olevista aravalainoista perittäviä korkeita korkoja alennettaisiin valtaosassa aravalainakannassa tällä hetkellä käytössä olevan 1,39 prosentin tasolle.” • Yli 1,39 prosentin korkoa maksetaan tällä hetkellä 759 M€ lainakannasta • Yli 5% korkoa peritään 54 M€ aravalainoista
- 31. Laina-ajan pidentäminen • ”Työryhmä esittää, että aravalainojen kokonaislaina-aikaa voidaan tervehdyttämistoimenpiteitä tehtäessä pidentää nykyistä laissa säädettyä laina-aikaa pidemmäksi tapauskohtaisesti. • Lisäksi on tarpeen selvittää, miten olisi mahdollista toteuttaa vastaavia muutoksia korkotukijärjestelmään. ” • Taustalla lainajärjestelmän takapainotteisuus • HE-luonnos korkotuen uudistamisesta: myös vanhaan kantaan kumulatiivinen lyhennysmalli, ei enää luovutushintasäätelyä
- 32. Valtion tukitoimenpiteiden kehittäminen – ennakointi • ”Työryhmä esittää, että tervehdyttämistoimia koskevaa lainsäädäntöä muutettaan siten, että tervehdyttämistoimien myöntäminen olisi mahdollista jo ennakoivasti siinä vaiheessa, kun vuokrataloyhteisön tilanteen heikkenevä kehitys on todettavissa.” • Ennaltaehkäisevän näkökulman huomioon ottaminen • AKKU-työryhmän ehdotuksen perusteella tehdyt lainsäädäntömuutokset hyviä, mutta myöntöedellytykset liian tiukat (=2 vuodelta alijäämää tilinpäätöksissä)
- 33. Koron alentaminen lainaehtomuutoksissa • ”Työryhmä esittää, että lainaehtomuutosten käsittelyissä käytössä ollut pohjakorko poistettaisiin” • Lainaehtomuutosten käsittelyssä alin sallittu korko on lain mukaan tällä hetkellä 2% • 2% aikanaan määritelty aivan toisissa korko-oloissa - tällä hetkellä korkea verrattuna sekä markkinakorkoihin että pääosaan aravalainakannan normaalikoroista
- 34. Akordiosuuksien nostaminen ja myöntö ennakoivammaksi • ”Työryhmä esittää, että purkuakordin myöntöperusteita muutetaan ennakoivammiksi. Muutoksella ennaltaehkäistäisiin vuokrataloyhtiöiden talousvaikeuksia ja valtion luottotappioriskiä. • Lisäksi työryhmä ehdottaa sekä purku- että rajoitusakordin enimmäismäärän nostamista 10 prosenttiyksiköllä.” • Soveltumattoman asuntokannasta luopumisen ja sen purkamisen helpottaminen
- 35. Erillinen toimenpideohjelma vanhustentaloyhdistyksille • ”Työryhmä esittää, että erityisesti väestöltään vähenevillä alueilla sijaitsevien vanhustentaloyhdistysten ja -säätiöiden tilaan haetaan ratkaisuja erillisen toimenpideohjelman avulla. • Ohjelmassa tulisi käydä läpi koko vanhustentaloyhteisökenttä ja sen lainakanta. • • Ohjelmassa arvioitaisiin yhteisökohtaisesti edellytyksiä yhdistysten ja säätiöiden toiminnan jatkamiselle sekä tarvittaville kiinteistö- ja lainakantaan kohdistuville toimenpiteille.”
- 36. Sopimus asuntokannan kehittämiseksi kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla • ”Työryhmä esittää, että asuntokannan sopeuttamiseksi kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla tulisi selvittää mallia, jossa valtio ja seudun kunnat sekä niiden vuokrataloyhteisöt sitovalla sopimuksella sopivat asuntokannalle tehtävistä sopeuttavista toimenpiteistä.” • Mallia Ruotsista?