Kurikan Jurvassa 1.10.2019 järjestetyn
Suometsien käsittelytapojen monipuolistaminen -koulutuksen materiaalia.
Suometsien käsittelysuosituksia: Suometsien käsittelyn vesistövaikutukset - Pentti Niemistö, LUKE
Koulutuksen järjesti yhteistyössä Suomen metsäkeskus, LUKE, Tapio Oy, sekä Suometsien sadonkorjuu- ja Fenix -hankkeet.
Kurikan Jurvassa 1.10.2019 järjestetyn
Suometsien käsittelytapojen monipuolistaminen -koulutuksen materiaalia.
Suometsien käsittelysuosituksia: Suometsien käsittelyn vesistövaikutukset - Pentti Niemistö, LUKE
Koulutuksen järjesti yhteistyössä Suomen metsäkeskus, LUKE, Tapio Oy, sekä Suometsien sadonkorjuu- ja Fenix -hankkeet.
Turvetuotannon ympäristöluvat alle 10 ha alueilla ja turvesuonpohjan metsitys -tilaisuuden materiaalia. Tilaisuuden järjesti 25.9.2018 Alavudella yhteistyössä Fenix- ja OHKE -hankkeet.
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys: Jyrki Hytönen, Luke
Turvemaiden ojitusalueiden uudistaminen ja kasvatus vesiensuojelun näkökulmastaSuomen metsäkeskus
Monimetsä-hankkeen 20.11.2017 järjestämässä Luonnonhoidon ja vesiensuojelun hankeseminaarissa pidetyn esityksen materiaali. Esityksen piti Markku saarinen Luonnonvarakeskuksesta.
19.9.2019 Porissa järjestetyn
Ilmastoviisas metsien käyttö -tilaisuuden materiaalia
Ilmastoviisas Metsien käyttö: Lasse Rantala, Suomen metsäkeskus
Tilaisuus oli osa Suomen metsäkeskuksen Ryskettä Lounais-Suomen metsiin hanketta.
Resurssitehokas vihannestuotanto -hankkeen loppuseminaari Työkaluja tulevaisuuden vihannesviljelyyn
Kiinnostus kasvispainotteiseen ruokavalioon luo paljon mahdollisuuksia kotimaiselle vihannestuotannolle. Millaisin viljelymenetelmin vihanneksia tulisi tulevaisuudessa tuottaa, jotta kuluttajien ja yhteiskunnan odotukset täytetään ja viljelijät menestyvät?
2.4.2019 Hämeenlinna
Fenix - suonpohjille uusi elämä -hankkeen Toholammilla 23.10.2018 järjestämän Kunnostusojitus ja turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys -tilaisuuden materiaalia.
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys - Jyrki Hytönen, Luonnonvarakeskus
Fenix -hanketta toteuttaa Suomen metsäkeskus ja Luke.
Turvetuotannon ympäristöluvat alle 10 ha alueilla ja turvesuonpohjan metsitys -tilaisuuden materiaalia. Tilaisuuden järjesti 25.9.2018 Alavudella yhteistyössä Fenix- ja OHKE -hankkeet.
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys: Jyrki Hytönen, Luke
Turvemaiden ojitusalueiden uudistaminen ja kasvatus vesiensuojelun näkökulmastaSuomen metsäkeskus
Monimetsä-hankkeen 20.11.2017 järjestämässä Luonnonhoidon ja vesiensuojelun hankeseminaarissa pidetyn esityksen materiaali. Esityksen piti Markku saarinen Luonnonvarakeskuksesta.
19.9.2019 Porissa järjestetyn
Ilmastoviisas metsien käyttö -tilaisuuden materiaalia
Ilmastoviisas Metsien käyttö: Lasse Rantala, Suomen metsäkeskus
Tilaisuus oli osa Suomen metsäkeskuksen Ryskettä Lounais-Suomen metsiin hanketta.
Resurssitehokas vihannestuotanto -hankkeen loppuseminaari Työkaluja tulevaisuuden vihannesviljelyyn
Kiinnostus kasvispainotteiseen ruokavalioon luo paljon mahdollisuuksia kotimaiselle vihannestuotannolle. Millaisin viljelymenetelmin vihanneksia tulisi tulevaisuudessa tuottaa, jotta kuluttajien ja yhteiskunnan odotukset täytetään ja viljelijät menestyvät?
2.4.2019 Hämeenlinna
Fenix - suonpohjille uusi elämä -hankkeen Toholammilla 23.10.2018 järjestämän Kunnostusojitus ja turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys -tilaisuuden materiaalia.
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys - Jyrki Hytönen, Luonnonvarakeskus
Fenix -hanketta toteuttaa Suomen metsäkeskus ja Luke.
Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsän...Suomen metsäkeskus
Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsänkäsittelyyn ja -kasvatukseen - Sakari Sarkkola ja Markku Saarinen. Suometsien käsittelytapojen monipuolistaminen 26.9.2019, Heinävesi
Aika: Keskiviikko 28.8. klo 13–16
Paikka: Kansallisarkiston auditorio, Rauhankatu 17, Helsinki.
Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä tilaisuudessa kuullaan Luken maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävästä tutkimuksesta sekä aiheisiin liittyvistä pilottihankkeista.
17.2.2020 Kokkolassa järjestetyn Puhutaan metsästä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa tilaisuuden materiaalia.
Ratkaisut turvemaiden käytön hyväksyttävyyteen Keski-Pohjanmaan metsätalouden kohtalonkysymys? - Jyrki Hytönen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Suomen metsäkeskus ja Keski-Pohjanmaan liitto ja se oli osa alueellisen metsäohjelman 2021 - 2025 valmistelutyötä.
17.2.2020 Kokkolassa järjestetyn Puhutaan metsästä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa tilaisuuden materiaalia.
Ratkaisut turvemaiden käytön hyväksyttävyyteen Keski-Pohjanmaan metsätalouden kohtalonkysymys? - Jyrki Hytönen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Suomen metsäkeskus ja Keski-Pohjanmaan liitto ja se oli osa alueellisen metsäohjelman 2021 - 2025 valmistelutyötä.
Ruokopelto-hankkeen diasarja - matkalla eloisaan peltoon!Sanna Söderlund
Vapaasti käytettävissä oleva, Ruokopelto-hankkeessa tuotettu diasarja, joka käsittelee järviruo'on peltokäytön lisäksi eloperäisen aineksen merkitystä pellossa sekä maaperäasioita yleisesti.
Hyödyllinen opetuksessa, viljelijätilaisuuksissa ja muissa koulutuksissa, sekä ihan jokaiselle aiheesta kiinnostuneelle!
Syksyllä 2019 Kankaanpäässä, Porissa, Salossa ja Turussa järjestetyn
Ilmastoviisas metsien käyttö -tilaisuuden materiaalia.
Ilmastonmuutos ja metsät - lannoitukset, ojitukset, suojelu: Markus Nissinen, MTK-metsälinja
Tilaisuuskiertue oli osa Suomen metsäkeskuksen Ryskettä Lounais-Suomen metsiin hanketta. Kiertueyhteistyössä Metsänhoitoyhdistykset Karhu, Satakunta ja Lounametsä sekä MTK-metsälinja
12.9.2019 Kankaanpäässä järjestetyn
Ilmastoviisas metsien käyttö -tilaisuuden materiaalia.
Ilmastoviisas suometsien hoito - lannoituksen ja ojituksen ilmastovaikutukset: Risto Lauhanen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Tilaisuus oli osa Suomen metsäkeskuksen Ryskettä Lounais-Suomen metsiin hanketta.
Vesistön tilaa kuormittavat tekijät ja niiden ehkäisyn mahdollisuuksia Mikkelin Hanhijärven valuma-alueella, (c) Riikka Salomaa, Suomen metsäkeskus, 6.9.2018.
Similar to Metsätalouden vesiensuojelu - Esedu 25.9.2019 vesiensuojelukoulutus opiskelijoille (18)
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoillaSuomen metsäkeskus
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeen materiaalia
2. Poistuma ja kasvu
Lähde: Luke SVT ja Smk Amo-seuranta
2833 2858 3012 2998 3028 3077 3291 3217 3460
2642 2636
3051 2895 2998
3498 3359 3533 3340
1949 1993
2155 2123
2275
2357 2310
1807 1770
491 460
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
10000
pois tum a pois tum a pois tum a pois tum a pois tum a pois tum a kas v u
V M I11
pois tum a kas v u
V M I11/ 12
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
E te lä - S av o
1000 m³
Muu lehtipuu
Koivu
Lehtipuu
Kuusi
Mänty
7. Liuenneet ravinteet ja humus
Humus
• hajoavaa orgaanista ainetta, C 50 %
• kuluttaa hajotessaan happea
• humuksen hiili lisää perustuotantoa ja
rehevöitymistä
Ravinteita (P ja N) liukenee
valumaveteen hakkuutähteistä,
humuskerroksesta ja suoraan
maaperästä.
29. Suojavyöhykkeet PEFC/FSC
PEFC
• Vesistöt ja lähteet
• Suojakaistan leveys min 5 - 10 m
• EI: maanmuokkaus, lannoitus,
kannonnosto, raivaus, torjunta-
aineet, latvusmassa
• Poimintahakkuut sallittuja
• Kerroksellisuus, pensaskerros ja
pienpuusto säilytetään
FSC
• Vesistöt ja pienvedet
• Suojakaistan leveys min:
10 m järvet ja lammet,
15 m joet ja purot
20 m luonnontilaiset joet ja purot
• Ei metsätaloustoimenpiteitä
• Välttämättömät ylitykset ok
• Selkeästi ennallistavat ja
luonnonhoidolliset hakkuut ok
• Suojakaistan pinta-ala luetaan
5 %:n suojeluvelvoitteeseen
• Lannoitus: vesistöt 50 m
purot 20 m, ojat 5 m
36. Yli 90 % metsätalouden
aiheuttamasta kiintoainekuormasta
Yli puolet fosforikuormasta
Kunnostusojitukset
37. Kunnostusojitus
• Ravinteisuus: liian karut ennallistumaan
• Kangasmaiden ojitukset
• Pohjavesipinnan taso > 35 cm, ei lisäkasvua
• Puusto: kuutiomäärä 120 m3/ha, puulaji
• Liian suurien ojien välttäminen, kivennäismaa
• Kuormituksen kesto 10 v
38. Veden pinnan taso – tärkeä hallita
Hyvä kuivatus vähentää fosforin ja orgaanisen hiilen huuhtoumaa
Ojien ulottaminen pohjamaahan ja rikotun maanpinnan suuruus riskejä
Kevein mahdollinen muokkaus, muokkaukseen pintavalutusta
Ei naveroita kuivatusojiin
Turvemaametsien uudistaminen
48. Tuhka lisää neulasmassaa ja kasvua
ja alentaa pohjavesipinnan tasoa
• Suurempi neulasmassa pidättää
sadetta ja haihduttaa maasta enemmän
vettä
• Näkyy syvempänä pohjaveden tasona
muutama vuosi lannoituksen jälkeen,
3 – 4 cm 2 – 4 vuoden kuluessa
• Johtaa parantuneeseen kasvuun ja
nopeampaan tilavuuden kehitykseen
edelleen lisää veden käyttöä ja
kuivattaa kasvupaikkaa
Hannu HökkäHannu Hökkä
51. Tuhkalannoituksen hyödyt suhteessa kunnostusojitukseen
• Suurempi ja pidempi kasvureaktio
– Kunnostusojitus 15 v, lannoitus 40 v.
– Parempi kannattavuus
• Parantunut maaston kantavuus ja korjuukelpoisuus
tulevaisuudessa
• Parantunut hiilitase
• Ei vesistökuormitusta
• Edistää kuusen luontaista taimettumista?
• Tuhkan ravinteet hyötykäyttöön
Hannu Hökkä
54. Laskeutusaltaat
• Teho 20 %, parhaimmillaan 30 – 50 %
• Hieta ja sitä karkeammat lajitteet
• Mitoitus oltava riittävä 3 – 8 m2/ha
• Max 50 ha valuma-alue
59. Nykytila ojitusalueilla
Hannu Hökkä
• Maaperän hiilidioksidin tuotanto kohonnut ojituksen
jälkeen; sitä enemmän mitä viljavampi suo.
• Kuivatuksen tuloksena parantunut puuston kasvu sitoo
ilmakehästä hiiltä maanpäälliseen biomassaan.
• Kasvavan puuston ansiosta suometsät ovat selkeä nielu.
• Vain viljavimmilla soilla Etelä-Suomessa biomassan
kasvu ei riitä kompensoimaan maaperän CO2-lähdettä.
• Karuhkoilla soilla myös maaperä voi olla CO2-nielu.
• Hakkuut voivat pitkällä ajalla muuttaa ojitetut suometsät
hiilen lähteeksi.