Kumppanuuspaiva 2016 Jorma Niemela esitys
•
0 likes•82 views
Jorma Niemelän esitys Kumppanuuspäivässä 2016.
Report
Share
Report
Share
Download to read offline
Recommended
Sitran Megatrendit 2016
Vuonna 2016 Sitran megatrendilistassa tarkastellaan maailman ja Suomen kehitystä kolmen suuren muutosvoiman kautta: kiihtyvällä tahdilla kehittyvän teknologian, globaalin ja arkisen keskinäisriippuvuuden sekä luonnonvaroihin ja ilmastonmuutokseen liittyvän kestävyyskriisin kautta. Katso lisää: www.sitra.fi/megatrends
Uusi työelämä ja työn muutos
Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufvan esitys Työeläkepäivässä 20.11.2019.
Katja Henttonen ja Maija Federley: Yhteistoimintatalouden tulevaisuutta etsim...
Katja Henttonen ja Maija Federley: Yhteistoimintatalouden tulevaisuutta etsim...VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
Mitä on alustatalous, jakamistalous, yhteistoimintatalous, keikkatalous – ja entä se solidaarisuustalous? VTT:n asiantuntijoiden Katja Henttosen ja Maija Federleyn esitys 18.1.2017 VTT:n järjestämässä seminaarissa "Yhteistoimintatalouden tulevaisuutta etsimässä" http://www.vtt.fi/Documents/tapahtumat/Yhteistoimintatalous_180117.pdfYhte2017_henttonen_johdanto
Introduction of YHTE2017-seminar by Katja Henttonen and Maija Federley (VTT Finland)
Suomi 2030
Vision, Viitteen ja Vihreiden tietoyhteiskuntaryhmän Vihreä tietoyhteiskunta -koulutuspäivän päätöspuheenvuoro
Digitaalisuus strategisena mahdollisuutena - Petri Toikkanen - Soste Talk 8.1...
Digitaalisuus strategisena mahdollisuutena - Petri Toikkanen - Soste Talk 8.1...Osana yhteistä ratkaisua Oy
Strategiavalmentaja Petri Toikkasen puheen diat Soste Talkissa 8.10.2019 Tampereella. Elina Kiiski Kataja: Megatrendit 2016
Elina Kiiski Katajan alustus vuoden 2016 megatrendeistä Helsingin #Sanosinä-työpajassa 16.3.2016
Recommended
Sitran Megatrendit 2016
Vuonna 2016 Sitran megatrendilistassa tarkastellaan maailman ja Suomen kehitystä kolmen suuren muutosvoiman kautta: kiihtyvällä tahdilla kehittyvän teknologian, globaalin ja arkisen keskinäisriippuvuuden sekä luonnonvaroihin ja ilmastonmuutokseen liittyvän kestävyyskriisin kautta. Katso lisää: www.sitra.fi/megatrends
Uusi työelämä ja työn muutos
Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufvan esitys Työeläkepäivässä 20.11.2019.
Katja Henttonen ja Maija Federley: Yhteistoimintatalouden tulevaisuutta etsim...
Katja Henttonen ja Maija Federley: Yhteistoimintatalouden tulevaisuutta etsim...VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
Mitä on alustatalous, jakamistalous, yhteistoimintatalous, keikkatalous – ja entä se solidaarisuustalous? VTT:n asiantuntijoiden Katja Henttosen ja Maija Federleyn esitys 18.1.2017 VTT:n järjestämässä seminaarissa "Yhteistoimintatalouden tulevaisuutta etsimässä" http://www.vtt.fi/Documents/tapahtumat/Yhteistoimintatalous_180117.pdfYhte2017_henttonen_johdanto
Introduction of YHTE2017-seminar by Katja Henttonen and Maija Federley (VTT Finland)
Suomi 2030
Vision, Viitteen ja Vihreiden tietoyhteiskuntaryhmän Vihreä tietoyhteiskunta -koulutuspäivän päätöspuheenvuoro
Digitaalisuus strategisena mahdollisuutena - Petri Toikkanen - Soste Talk 8.1...
Digitaalisuus strategisena mahdollisuutena - Petri Toikkanen - Soste Talk 8.1...Osana yhteistä ratkaisua Oy
Strategiavalmentaja Petri Toikkasen puheen diat Soste Talkissa 8.10.2019 Tampereella. Elina Kiiski Kataja: Megatrendit 2016
Elina Kiiski Katajan alustus vuoden 2016 megatrendeistä Helsingin #Sanosinä-työpajassa 16.3.2016
Aktiivinen tulevaisuus
Kehitysjohtaja VTM Olli Hietanen, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Näkökulmia talous- ja velkaneuvonnan tulevaisuuteen
Puheenvuoro Takuu-säätiön talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivänä 14.12.2016. #puhurahasta #takuusäätiö. Ks. koko päivän sisältö: http://www.takuusaatio.fi/koulutus/takuu-saation-talous-ja-velka-asioiden-ajankohtaispaiva
Perusteollisuuden kuolema 2014
Suomalaisen perusteollisuuden eli teknologiateollisuúden tila ja tulevaisuus.
Tekoäly tulee - minne menet ihminen?
Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Millennial Board kutsuivat yli 70 huippuasiantuntijaa keskustelemaan otsikolla "Tekoäly tulee - Minne menet ihminen?". Tässä esityksessä on tiivistetty keskustelun keskeinen anti neljästä näkökulmasta:
1) Keskustelun anti kansalaiskampanjalle
2) Näkökulmia etiikkaan
3) Jäsentelyä ja toimintaehdotuksia yhteiskunnan ja työn murrokseen liittyen
4) Muuta millenniaalien mielestä keskeistä
Työpajan muistiinpanot kokonaisuudessaan: https://drive.google.com/drive/folders/1tTOaQZEr_Pej_xyhqm14_qh6KwEoNGzX?usp=sharing
Lisätietoja Millennial Boardista ja esityksestä:
Sara Peltola
etunimi.sukunimi(at)millennialboard.fi
+358 40 745 8104
Hyvä elämä maaseudulla -webinaarin 16.3.2022 esitykset
Neljä vuonna 2020 rahoitettua valtakunnallista maaseudun tutkimus- ja kehittämishanketta on tuottanut tietoa siitä, mitä hyvä elämä maaseudulla vaatii toteutuakseen.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin Hyvä elämä maaseudulla -webinaarissa 16.3.2022 Kunta.tv:ssä. Webinaarissa kuultiin myös professori Arto O. Salosen mietteitä siitä, mikä tekee elämästä hyvän.
Webinaarin järjestivät yhteistyössä maaseutupolitiikan neuvosto MANE, KestäväMaaseutu -hanke, Sopeutuvat innovatiiviset maaseudut (SOMA) -hanke, HYVIS – Hyvän elämän jäljillä -hanke ja SAPE – Sujuva arki, parempi elämä -hanke. Hankkeita rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.
Maaseutubarometri 2020: Maaseutu on hyvän elämän paikka 61 prosentille suomal...
Maaseutubarometri 2020: Maaseutu on hyvän elämän paikka 61 prosentille suomal...Maaseutupolitiikan verkosto
Järjestyksessä neljäs Maaseutubarometri on jatkumoa Maaseutubarometrille 2013 (julkaistu 2014) ja Maamerkit-barometrille (2009 ja 2011). Tutkimuksen on tilannut Maaseutupolitiikan neuvosto maa- ja metsätalousministeriöstä ja sen on tuottanut Luonnonvarakeskus. Vastausten keruun on toteuttanut Taloustutkimus Oy.
Maaseutubarometrin 2020 tulokset julkaistaan kolmessa osassa. Ensimmäinen osa, joka julkistettiin 17.6.2020, käsittelee suomalaisten mielikuvia maaseudusta, heidän kokemaa aluetyyppi-identiteettiä sekä näkemyksiä maaseudun tulevaisuudesta että maaseudun kehittämisestä.
Keskeisiä havaintoja / Maaseutubarometri osa 1:
Maaseutu on hyvän elämän paikka 61 prosentille suomalaisista.
Maaseutubarometri 2020 paljastaa, että maaseutu latautuu myönteisillä mielikuvilla kuten luonto, aitous ja vapaus. Myös avoimuus ja kulttuuritekijät liitetään maaseutuun, joka nähdään myös modernimpana kuin ennen. Ympäristöystävällinen elämäntapa liitetään huomattavasti enemmän maaseutuun (52 prosenttia) kuin kaupunkiin (kymmenen prosenttia).
Suomen kaupungistumisaste on 72 prosenttia, mutta kaupunkilaiseksi itsensä kokee vain 40 prosenttia suomalaisista. Sen sijaan 37 prosenttia kokee olevansa sekä kaupunkilainen että maalainen. Maalaisiksi itsensä kokee 20 prosenttia. Maalaisidentiteetti koetaan tärkeämpänä ja vahvempana kuin kaupunkilaisidentiteetti koetaan. Kaupunkilaisidentiteetti on yleisempi nuoremmilla vastaajilla.
Tuoreen barometrin mukaan lähes 25 prosenttia ison kaupungin keskustassa tai laidoilla asuvista haluaisi asua ydinmaaseudulla tai harvaan asutulla maaseudulla. Kyseisillä alueilla asuvat ovatkin tyytyväisimpiä asuinpaikkaansa. Muuttoaikeissa kaupunkimaisempaan ympäristöön on viisitoista prosenttia suomalaisista ja saman verran miettii muuttoa maaseutumaisempaan ympäristöön. Suurta muuttoaalto ei ole näköpiirissä. Suomalaiset mieltävät itsensä vahvasti monipaikkaisiksi. Neljännes kaupunkilaisista viettää maaseudulla aikaa kuukaudesta puoleen vuoteen. Yksitoista prosenttia maaseudulla asuvista viettää vähintään kuukauden kaupungin keskustassa. Monipaikkainen liike on kahdensuuntainen, mutta kaupungista maaseudulle liikkuu suurempia henkilömääriä.
Maaseutubarometri kertoo, että suomalaiset haluavat alueita kohdeltavan yhdenvertaisesti: 85 prosenttia katsoo, että pitäisi olla oikeus asua siellä, missä haluaa. 63 prosenttia ei pidä sopivana rajoittaa julkisia palveluja syrjäisillä seuduilla. Vain 17 prosenttia on edes osittain sitä mieltä, että haja-asutusalueille rakentamista pitäisi rajoittaa. Maaseutuun välinpitämättömästi suhtautuvien osuus on lisääntynyt; 18 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, ettei maaseudulla ole mitään merkitystä heidän elämäänsä. Kuitenkin yhä useampi suomalainen näkee maaseudun tulevaisuuden voimavarana. Tämä trendi on ollut nouseva jo kymmenen vuoden ajan.Tuomas Kuhmonen, Nuorten yrittäjäaktiivisuus, Nuorten polut yrittäjyyteen -mi...
Tuomas Kuhmonen, Nuorten yrittäjäaktiivisuus, Nuorten polut yrittäjyyteen -mi...Maaseutupolitiikan verkosto
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen ja työllisyys -verkosto.
Nuorten yrittäjäaktiivisuus erilaisilla alueilla ja yrittäjyyden edistäminen -hanke
Tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta esitteli Nuorten yrittäjäaktiivisuus erilaisilla alueilla ja yrittäjyyden edistäminen –hankkeen tuloksia.
Tutkimuksen mukaan vaikuttavimmat syyt siihen, että nuoret kokevat yrittäjyyden omaksi ovat yrittäjyyden vetovoimaisuus, nuorten oma osaaminen sekä kynnys aloittaa yrittäjyys tai jatkaa perheyritystä. Ympäristön tarjoamat puitteet ja sparrausmahdollisuudet vaikuttavat sen sijaan paljon vähemmän.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissaTopi Tulla, Nuorten polut yrittäjyyteen -miniseminaari 4.3.2020
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Tilaisuudessa puhuivat lopuksi myös kaksi nuorta maaseudun yrittäjää omasta polustaan yrittäjiksi sekä millaista on toimia nuorena yrittäjänä maaseudulla. Topi Tullan (Tiiholan TOKA Ky, Kangasniemi) puheenvuoron esitysdiat.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen ja työllisyys -verkosto.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
Jarna Heinonen Nuorten yrittäjyyspolut ja yrittäjyysopetus maaseudulla, Nuort...
Jarna Heinonen Nuorten yrittäjyyspolut ja yrittäjyysopetus maaseudulla, Nuort...Maaseutupolitiikan verkosto
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen ja työllisyys -verkosto.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Jarna Heinonen esitteli nuorten yrittäjyyspolkuihin ja yrittäjyysopetukseen maaseudulla kohdistunutta tutkimusta. Heinonen myös painotti kuntatoimijoiden yhteistyön tärkeyttä yrittäjyyden edistämiseen maaseudulla.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissaJaana Lappi Yrittäjyysstrategian valmistelu, Nuorten polut yrittäjyyteen -min...
Jaana Lappi Yrittäjyysstrategian valmistelu, Nuorten polut yrittäjyyteen -min...Maaseutupolitiikan verkosto
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen
ja työllisyys -verkosto.
Yrittäjyysstrategian valmistelua esiteltiin
Neuvotteleva virkamies Jaana Lappi työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osastolta esitteli tilaisuudessa hallituksen uuden Yrittäjyysstrategian valmisteluprosessia.
Lähes valmiista strategiasta ollaan järjestämässä myös 10.3. keskustelutilaisuus. Tärkeänä lähtökohtana strategialle Lappi piti mahdollisuutta luoda luottamusta kentälle ja tehdä Suomesta entistä houkuttelevampi maa yritysten luontia ja yrittäjänä toimimista varten sekä sijoituskohteena.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissaAicha Manai, Nuorten yrittäjyyspolitiikka, Nuorten polut yrittäjyyteen -minis...
Aicha Manai, Nuorten yrittäjyyspolitiikka, Nuorten polut yrittäjyyteen -minis...Maaseutupolitiikan verkosto
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen
ja työllisyys -verkosto.
Nuorten yrittäjämyönteisyys nousussa
Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manai piti puheenvuoron nuorten yrittäjien yrittäjyyspolitiikasta.
Manai totesi, että nuorten yrittäjyysmyönteisyys on nousussa ympäri maailmaa. Suomessakin joka kolmatta nuorta kiinnostaa mahdollisuus ryhtyä yrittäjäksi. Nuorille on kuitenkin tehtävä tilaa yhteiskunnassa, esimerkiksi panostamalla heidän mahdollisuuteensa vaikuttaa myös vähemmän virallisia kanavia pitkin siihen, minkälaiseksi suomalainen yrittäjyys muovautuu.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissaKumppanuuspaiva 2016 Lotta Johansson_Overenskommelsen
Lotta Johanssonin esitys Kumppanuuspäivässä 2016.
Yhteistyon tiivistaminen uusissa_maakunnissa_asko_peltola_kumppanuuspaiva_181...
Yhteistyon tiivistaminen uusissa_maakunnissa_asko_peltola_kumppanuuspaiva_181...Maaseutupolitiikan verkosto
Kumppanuuspäivä 2017 kannusti rohkeuteen, uusiin ideoihin ja konkretiaan
Kumppanuuspäivä 2017 kokosi reilut 80 osallistujaa ympäri Suomen. Kumppanuuspäivän avasi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, ja pääpuhujana toimi professori emerita Briitta Koskiaho.
Järjestöjen ja yrittäjien näkökulmaa keskusteluun toivat Maaseudun Sivistysliitto ja Suomen Yrittäjien puheenvuorot.
Lisäksi päivän aikana kuultiin konkreettisia esimerkkejä kumppanuudesta ja sen vaikuttavuudesta Lapin liitolta (tämä esitys), 4H-liitolta, Rikoksentorjuntaneuvostolta, sekä Eskolan kylästä.
Maakuntajohtaja Asko Peltola sekä Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen esittelivät kumppanuutta tulevaisuuden hallinnossa.
Kumppanuuspäivän juontajana toimi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.
Esitys on Asko Peltolan, Etelä-Pohjanmaan liitto, Kumppanuuspäivässä 2017. Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa briitta_koskiaho_kumppanuuspaiva_18102017
Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa briitta_koskiaho_kumppanuuspaiva_18102017Maaseutupolitiikan verkosto
Kumppanuuspäivä 2017 kannusti rohkeuteen, uusiin ideoihin ja konkretiaan
Kumppanuuspäivä 2017 kokosi reilut 80 osallistujaa ympäri Suomen. Kumppanuuspäivän avasi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, ja pääpuhujana toimi professori emerita Briitta Koskiaho.
Järjestöjen ja yrittäjien näkökulmaa keskusteluun toivat Maaseudun Sivistysliitto ja Suomen Yrittäjien puheenvuorot.
Lisäksi päivän aikana kuultiin konkreettisia esimerkkejä kumppanuudesta ja sen vaikuttavuudesta Lapin liitolta (tämä esitys), 4H-liitolta, Rikoksentorjuntaneuvostolta, sekä Eskolan kylästä.
Maakuntajohtaja Asko Peltola sekä Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen esittelivät kumppanuutta tulevaisuuden hallinnossa.
Kumppanuuspäivän juontajana toimi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.
Tämä on Briitta Koskiahon esitys Kumppanuuspäivässä 2017. More Related Content
Similar to Kumppanuuspaiva 2016 Jorma Niemela esitys
Aktiivinen tulevaisuus
Kehitysjohtaja VTM Olli Hietanen, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Näkökulmia talous- ja velkaneuvonnan tulevaisuuteen
Puheenvuoro Takuu-säätiön talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivänä 14.12.2016. #puhurahasta #takuusäätiö. Ks. koko päivän sisältö: http://www.takuusaatio.fi/koulutus/takuu-saation-talous-ja-velka-asioiden-ajankohtaispaiva
Perusteollisuuden kuolema 2014
Suomalaisen perusteollisuuden eli teknologiateollisuúden tila ja tulevaisuus.
Tekoäly tulee - minne menet ihminen?
Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Millennial Board kutsuivat yli 70 huippuasiantuntijaa keskustelemaan otsikolla "Tekoäly tulee - Minne menet ihminen?". Tässä esityksessä on tiivistetty keskustelun keskeinen anti neljästä näkökulmasta:
1) Keskustelun anti kansalaiskampanjalle
2) Näkökulmia etiikkaan
3) Jäsentelyä ja toimintaehdotuksia yhteiskunnan ja työn murrokseen liittyen
4) Muuta millenniaalien mielestä keskeistä
Työpajan muistiinpanot kokonaisuudessaan: https://drive.google.com/drive/folders/1tTOaQZEr_Pej_xyhqm14_qh6KwEoNGzX?usp=sharing
Lisätietoja Millennial Boardista ja esityksestä:
Sara Peltola
etunimi.sukunimi(at)millennialboard.fi
+358 40 745 8104
Similar to Kumppanuuspaiva 2016 Jorma Niemela esitys (8)
Näkökulmia talous- ja velkaneuvonnan tulevaisuuteen
Näkökulmia talous- ja velkaneuvonnan tulevaisuuteen
Moderni yhteiskunta ja globaali talous, haasteet ja mahdollisuudet
Moderni yhteiskunta ja globaali talous, haasteet ja mahdollisuudet
More from Maaseutupolitiikan verkosto
Hyvä elämä maaseudulla -webinaarin 16.3.2022 esitykset
Neljä vuonna 2020 rahoitettua valtakunnallista maaseudun tutkimus- ja kehittämishanketta on tuottanut tietoa siitä, mitä hyvä elämä maaseudulla vaatii toteutuakseen.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin Hyvä elämä maaseudulla -webinaarissa 16.3.2022 Kunta.tv:ssä. Webinaarissa kuultiin myös professori Arto O. Salosen mietteitä siitä, mikä tekee elämästä hyvän.
Webinaarin järjestivät yhteistyössä maaseutupolitiikan neuvosto MANE, KestäväMaaseutu -hanke, Sopeutuvat innovatiiviset maaseudut (SOMA) -hanke, HYVIS – Hyvän elämän jäljillä -hanke ja SAPE – Sujuva arki, parempi elämä -hanke. Hankkeita rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.
Maaseutubarometri 2020: Maaseutu on hyvän elämän paikka 61 prosentille suomal...
Maaseutubarometri 2020: Maaseutu on hyvän elämän paikka 61 prosentille suomal...Maaseutupolitiikan verkosto
Järjestyksessä neljäs Maaseutubarometri on jatkumoa Maaseutubarometrille 2013 (julkaistu 2014) ja Maamerkit-barometrille (2009 ja 2011). Tutkimuksen on tilannut Maaseutupolitiikan neuvosto maa- ja metsätalousministeriöstä ja sen on tuottanut Luonnonvarakeskus. Vastausten keruun on toteuttanut Taloustutkimus Oy.
Maaseutubarometrin 2020 tulokset julkaistaan kolmessa osassa. Ensimmäinen osa, joka julkistettiin 17.6.2020, käsittelee suomalaisten mielikuvia maaseudusta, heidän kokemaa aluetyyppi-identiteettiä sekä näkemyksiä maaseudun tulevaisuudesta että maaseudun kehittämisestä.
Keskeisiä havaintoja / Maaseutubarometri osa 1:
Maaseutu on hyvän elämän paikka 61 prosentille suomalaisista.
Maaseutubarometri 2020 paljastaa, että maaseutu latautuu myönteisillä mielikuvilla kuten luonto, aitous ja vapaus. Myös avoimuus ja kulttuuritekijät liitetään maaseutuun, joka nähdään myös modernimpana kuin ennen. Ympäristöystävällinen elämäntapa liitetään huomattavasti enemmän maaseutuun (52 prosenttia) kuin kaupunkiin (kymmenen prosenttia).
Suomen kaupungistumisaste on 72 prosenttia, mutta kaupunkilaiseksi itsensä kokee vain 40 prosenttia suomalaisista. Sen sijaan 37 prosenttia kokee olevansa sekä kaupunkilainen että maalainen. Maalaisiksi itsensä kokee 20 prosenttia. Maalaisidentiteetti koetaan tärkeämpänä ja vahvempana kuin kaupunkilaisidentiteetti koetaan. Kaupunkilaisidentiteetti on yleisempi nuoremmilla vastaajilla.
Tuoreen barometrin mukaan lähes 25 prosenttia ison kaupungin keskustassa tai laidoilla asuvista haluaisi asua ydinmaaseudulla tai harvaan asutulla maaseudulla. Kyseisillä alueilla asuvat ovatkin tyytyväisimpiä asuinpaikkaansa. Muuttoaikeissa kaupunkimaisempaan ympäristöön on viisitoista prosenttia suomalaisista ja saman verran miettii muuttoa maaseutumaisempaan ympäristöön. Suurta muuttoaalto ei ole näköpiirissä. Suomalaiset mieltävät itsensä vahvasti monipaikkaisiksi. Neljännes kaupunkilaisista viettää maaseudulla aikaa kuukaudesta puoleen vuoteen. Yksitoista prosenttia maaseudulla asuvista viettää vähintään kuukauden kaupungin keskustassa. Monipaikkainen liike on kahdensuuntainen, mutta kaupungista maaseudulle liikkuu suurempia henkilömääriä.
Maaseutubarometri kertoo, että suomalaiset haluavat alueita kohdeltavan yhdenvertaisesti: 85 prosenttia katsoo, että pitäisi olla oikeus asua siellä, missä haluaa. 63 prosenttia ei pidä sopivana rajoittaa julkisia palveluja syrjäisillä seuduilla. Vain 17 prosenttia on edes osittain sitä mieltä, että haja-asutusalueille rakentamista pitäisi rajoittaa. Maaseutuun välinpitämättömästi suhtautuvien osuus on lisääntynyt; 18 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, ettei maaseudulla ole mitään merkitystä heidän elämäänsä. Kuitenkin yhä useampi suomalainen näkee maaseudun tulevaisuuden voimavarana. Tämä trendi on ollut nouseva jo kymmenen vuoden ajan.Tuomas Kuhmonen, Nuorten yrittäjäaktiivisuus, Nuorten polut yrittäjyyteen -mi...
Tuomas Kuhmonen, Nuorten yrittäjäaktiivisuus, Nuorten polut yrittäjyyteen -mi...Maaseutupolitiikan verkosto
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen ja työllisyys -verkosto.
Nuorten yrittäjäaktiivisuus erilaisilla alueilla ja yrittäjyyden edistäminen -hanke
Tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta esitteli Nuorten yrittäjäaktiivisuus erilaisilla alueilla ja yrittäjyyden edistäminen –hankkeen tuloksia.
Tutkimuksen mukaan vaikuttavimmat syyt siihen, että nuoret kokevat yrittäjyyden omaksi ovat yrittäjyyden vetovoimaisuus, nuorten oma osaaminen sekä kynnys aloittaa yrittäjyys tai jatkaa perheyritystä. Ympäristön tarjoamat puitteet ja sparrausmahdollisuudet vaikuttavat sen sijaan paljon vähemmän.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissaTopi Tulla, Nuorten polut yrittäjyyteen -miniseminaari 4.3.2020
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Tilaisuudessa puhuivat lopuksi myös kaksi nuorta maaseudun yrittäjää omasta polustaan yrittäjiksi sekä millaista on toimia nuorena yrittäjänä maaseudulla. Topi Tullan (Tiiholan TOKA Ky, Kangasniemi) puheenvuoron esitysdiat.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen ja työllisyys -verkosto.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
Jarna Heinonen Nuorten yrittäjyyspolut ja yrittäjyysopetus maaseudulla, Nuort...
Jarna Heinonen Nuorten yrittäjyyspolut ja yrittäjyysopetus maaseudulla, Nuort...Maaseutupolitiikan verkosto
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen ja työllisyys -verkosto.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Jarna Heinonen esitteli nuorten yrittäjyyspolkuihin ja yrittäjyysopetukseen maaseudulla kohdistunutta tutkimusta. Heinonen myös painotti kuntatoimijoiden yhteistyön tärkeyttä yrittäjyyden edistämiseen maaseudulla.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissaJaana Lappi Yrittäjyysstrategian valmistelu, Nuorten polut yrittäjyyteen -min...
Jaana Lappi Yrittäjyysstrategian valmistelu, Nuorten polut yrittäjyyteen -min...Maaseutupolitiikan verkosto
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen
ja työllisyys -verkosto.
Yrittäjyysstrategian valmistelua esiteltiin
Neuvotteleva virkamies Jaana Lappi työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osastolta esitteli tilaisuudessa hallituksen uuden Yrittäjyysstrategian valmisteluprosessia.
Lähes valmiista strategiasta ollaan järjestämässä myös 10.3. keskustelutilaisuus. Tärkeänä lähtökohtana strategialle Lappi piti mahdollisuutta luoda luottamusta kentälle ja tehdä Suomesta entistä houkuttelevampi maa yritysten luontia ja yrittäjänä toimimista varten sekä sijoituskohteena.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissaAicha Manai, Nuorten yrittäjyyspolitiikka, Nuorten polut yrittäjyyteen -minis...
Aicha Manai, Nuorten yrittäjyyspolitiikka, Nuorten polut yrittäjyyteen -minis...Maaseutupolitiikan verkosto
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen
ja työllisyys -verkosto.
Nuorten yrittäjämyönteisyys nousussa
Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manai piti puheenvuoron nuorten yrittäjien yrittäjyyspolitiikasta.
Manai totesi, että nuorten yrittäjyysmyönteisyys on nousussa ympäri maailmaa. Suomessakin joka kolmatta nuorta kiinnostaa mahdollisuus ryhtyä yrittäjäksi. Nuorille on kuitenkin tehtävä tilaa yhteiskunnassa, esimerkiksi panostamalla heidän mahdollisuuteensa vaikuttaa myös vähemmän virallisia kanavia pitkin siihen, minkälaiseksi suomalainen yrittäjyys muovautuu.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissaKumppanuuspaiva 2016 Lotta Johansson_Overenskommelsen
Lotta Johanssonin esitys Kumppanuuspäivässä 2016.
Yhteistyon tiivistaminen uusissa_maakunnissa_asko_peltola_kumppanuuspaiva_181...
Yhteistyon tiivistaminen uusissa_maakunnissa_asko_peltola_kumppanuuspaiva_181...Maaseutupolitiikan verkosto
Kumppanuuspäivä 2017 kannusti rohkeuteen, uusiin ideoihin ja konkretiaan
Kumppanuuspäivä 2017 kokosi reilut 80 osallistujaa ympäri Suomen. Kumppanuuspäivän avasi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, ja pääpuhujana toimi professori emerita Briitta Koskiaho.
Järjestöjen ja yrittäjien näkökulmaa keskusteluun toivat Maaseudun Sivistysliitto ja Suomen Yrittäjien puheenvuorot.
Lisäksi päivän aikana kuultiin konkreettisia esimerkkejä kumppanuudesta ja sen vaikuttavuudesta Lapin liitolta (tämä esitys), 4H-liitolta, Rikoksentorjuntaneuvostolta, sekä Eskolan kylästä.
Maakuntajohtaja Asko Peltola sekä Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen esittelivät kumppanuutta tulevaisuuden hallinnossa.
Kumppanuuspäivän juontajana toimi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.
Esitys on Asko Peltolan, Etelä-Pohjanmaan liitto, Kumppanuuspäivässä 2017. Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa briitta_koskiaho_kumppanuuspaiva_18102017
Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa briitta_koskiaho_kumppanuuspaiva_18102017Maaseutupolitiikan verkosto
Kumppanuuspäivä 2017 kannusti rohkeuteen, uusiin ideoihin ja konkretiaan
Kumppanuuspäivä 2017 kokosi reilut 80 osallistujaa ympäri Suomen. Kumppanuuspäivän avasi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, ja pääpuhujana toimi professori emerita Briitta Koskiaho.
Järjestöjen ja yrittäjien näkökulmaa keskusteluun toivat Maaseudun Sivistysliitto ja Suomen Yrittäjien puheenvuorot.
Lisäksi päivän aikana kuultiin konkreettisia esimerkkejä kumppanuudesta ja sen vaikuttavuudesta Lapin liitolta (tämä esitys), 4H-liitolta, Rikoksentorjuntaneuvostolta, sekä Eskolan kylästä.
Maakuntajohtaja Asko Peltola sekä Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen esittelivät kumppanuutta tulevaisuuden hallinnossa.
Kumppanuuspäivän juontajana toimi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.
Tämä on Briitta Koskiahon esitys Kumppanuuspäivässä 2017. Kumppanina kyla eskolan_kyla_miia_tiilikainen_kumppanuuspaiva_18102017
Kumppanuuspäivä 2017 kannusti rohkeuteen, uusiin ideoihin ja konkretiaan
Kumppanuuspäivä 2017 kokosi reilut 80 osallistujaa ympäri Suomen. Kumppanuuspäivän avasi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, ja pääpuhujana toimi professori emerita Briitta Koskiaho.
Järjestöjen ja yrittäjien näkökulmaa keskusteluun toivat Maaseudun Sivistysliitto ja Suomen Yrittäjien puheenvuorot.
Lisäksi päivän aikana kuultiin konkreettisia esimerkkejä kumppanuudesta ja sen vaikuttavuudesta Lapin liitolta (tämä esitys), 4H-liitolta, Rikoksentorjuntaneuvostolta, sekä Eskolan kylästä.
Maakuntajohtaja Asko Peltola sekä Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen esittelivät kumppanuutta tulevaisuuden hallinnossa.
Kumppanuuspäivän juontajana toimi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.
Tämä esitys on Eskolan kylän keissistä Kumppanuuspäivässä 2017.
Arjen turvan toimintamalli_marko_palmgren_kumppanuuspaiva_18102017
Kumppanuuspäivä 2017 kannusti rohkeuteen, uusiin ideoihin ja konkretiaan
Kumppanuuspäivä 2017 kokosi reilut 80 osallistujaa ympäri Suomen. Kumppanuuspäivän avasi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, ja pääpuhujana toimi professori emerita Briitta Koskiaho.
Järjestöjen ja yrittäjien näkökulmaa keskusteluun toivat Maaseudun Sivistysliitto ja Suomen Yrittäjien puheenvuorot.
Lisäksi päivän aikana kuultiin konkreettisia esimerkkejä kumppanuudesta ja sen vaikuttavuudesta Lapin liitolta (tämä esitys), 4H-liitolta, Rikoksentorjuntaneuvostolta, sekä Eskolan kylästä.
Maakuntajohtaja Asko Peltola sekä Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen esittelivät kumppanuutta tulevaisuuden hallinnossa.
Kumppanuuspäivän juontajana toimi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.
Tämä esitys on Lapin liitolta Kumppanuuspäivässä 2017.
Tule kanssamme tekemään Maaseutuparlamentti 2020 –tapahtumaa – nostetaan yhde...
Tule kanssamme tekemään Maaseutuparlamentti 2020 –tapahtumaa – nostetaan yhde...Maaseutupolitiikan verkosto
Maaseutuparlamentti 2020 –tapahtumaa tehdään yhdessä!
Valtakunnallinen Maaseutuparlamentti järjestetään Kurikassa 1.-3.10.2020. Tulevaisuus lautasella -otsikon alla heittäydymme rohkeasti luomaan kaikille parempaa tulevaisuutta. Maaseudut ovat avainasemassa siirryttäessä kestävään yhteiskuntaan, jossa rajat kaupunkien ja maaseutujen välillä hälvenevät. Tapahtuman punaisina lankoina ovat kestävä kehitys ja nuoret.
Tapahtuma on tarkoitettu kaikille maaseudun ja koko Suomen tasapainoisesta kehittämisestä kiinnostuneille. Mukaan kutsutaan kaikki kylistä kaupunkeihin. Tulkaa tekin kumppaneiksi tekemään kanssamme tapahtumasta huikea! Jokaiselle organisaatiolle löytyy sopiva rooli.
Maaseutuparlamentissa nostetaan maaseutunäkökulmia poliittisen keskustelun ytimeen. Tapahtumassa kirkastetaan yhteiset maaseutujemme tulevaisuutta koskevat tavoitteet ja muotoillaan yhteinen julkilausuma. Nyt haetaan ratkaisuja koko Suomea koetteleviin muutoshaasteisiin:
- miten maaseutu ja perinteinen tieto ajatellaan uusiksi ja kuinka uudet teknologiat valjastetaan lisäämään kestävää työtä ja yrittäjyyttä maaseuduilla?
- miten kestävä arki ja hyvä elämä varmistetaan ikäystävällisesti ja miten lisätään paikkojen veto- ja pitovoimaa?
- miten luodaan luonnon monimuotoisuutta turvaava hiilineutraali talous, joka tukee paikallistaloutta ja kestävää arkea maaseuduilla?
- miten nuoret ratkaisisivat nämä haasteet kestävällä tavalla?
Huom. Maaseutuparlamentti kumppanikyselyn aikaa on jatkettu: avoinna 15.1.2020 saakka. Tulettehan mukaan! Lue tarkemmin alustavasta ohjelmasta Maaseutuparlamentti.fi-sivuilta: maaseutuparlamentti.fi/kumppaniksi
Vastaamme mielellämme mahdollisiin kysymyksiin.
maaseutuparlamentti[at]mmm[piste]fithe National Rural policy of Finland
Rural areas cover 95% of Finland's land area but are home to only 31% of the population. The Rural Policy Council was established in 2016 to address structural changes in rural areas and take a holistic, national approach to rural policy aligned with regional and EU policies. The Council is chaired by the Minister of Agriculture and Forestry and includes representatives from various ministries, regional authorities, organizations, and networks focused on issues like sustainable development, regional development, entrepreneurship, and citizens' participation in rural areas. The Council oversees the Rural Policy Programme which funds various projects, events, and research to support rural communities and policymaking.
Mielikuvien maaseutupolitiikkaa
Tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläisen esitys Maaseutuja tulevaisuudessa - maaseutupolitiikan 30-vuotisjuhlaseminaarissa Säätytalolla 29.11.2018.
Maaseutukuvat ja -mielikuvat maaseudun kehittämisessä -artikkeli luettavissa kokonaisuudessaan täältä: http://www.mua-lehti.fi/maaseutukuvat-ja-mielikuvat-maaseudun-kehittamisessa/
Maaseutupolitiikan ja maaseutututkimuksen vuorovaikutus - MUA-lehden näkökulm...
Maaseutupolitiikan ja maaseutututkimuksen vuorovaikutus - MUA-lehden näkökulm...Maaseutupolitiikan verkosto
Yliopistotutkija, dosentti Maarit Sirenin esitys Maaseutuja tulevaisuudessa - maaseutupolitiikan 30-vuotisjuhlaseminaarissa Säätytalolla 29.11.2018.
MUA-lehden erikoisnumero Maaseutuja tulevaisuudessa -luettavissa kokonaisuudessaan täältä: http://www.mua-lehti.fi/More from Maaseutupolitiikan verkosto (20)
Hyvä elämä maaseudulla -webinaarin 16.3.2022 esitykset
Hyvä elämä maaseudulla -webinaarin 16.3.2022 esitykset
Maaseutubarometri 2020: Maaseutu on hyvän elämän paikka 61 prosentille suomal...
Maaseutubarometri 2020: Maaseutu on hyvän elämän paikka 61 prosentille suomal...
Tuomas Kuhmonen, Nuorten yrittäjäaktiivisuus, Nuorten polut yrittäjyyteen -mi...
Tuomas Kuhmonen, Nuorten yrittäjäaktiivisuus, Nuorten polut yrittäjyyteen -mi...
Topi Tulla, Nuorten polut yrittäjyyteen -miniseminaari 4.3.2020
Topi Tulla, Nuorten polut yrittäjyyteen -miniseminaari 4.3.2020
Jarna Heinonen Nuorten yrittäjyyspolut ja yrittäjyysopetus maaseudulla, Nuort...
Jarna Heinonen Nuorten yrittäjyyspolut ja yrittäjyysopetus maaseudulla, Nuort...
Jaana Lappi Yrittäjyysstrategian valmistelu, Nuorten polut yrittäjyyteen -min...
Jaana Lappi Yrittäjyysstrategian valmistelu, Nuorten polut yrittäjyyteen -min...
Aicha Manai, Nuorten yrittäjyyspolitiikka, Nuorten polut yrittäjyyteen -minis...
Aicha Manai, Nuorten yrittäjyyspolitiikka, Nuorten polut yrittäjyyteen -minis...
Kumppanuuspoyta 3 Kumppanuuspaiva 2016 Case Pudasjarvi
Kumppanuuspoyta 3 Kumppanuuspaiva 2016 Case Pudasjarvi
Kumppanuuspaiva 2016 Lotta Johansson_Overenskommelsen
Kumppanuuspaiva 2016 Lotta Johansson_Overenskommelsen
Yhteistyon tiivistaminen uusissa_maakunnissa_asko_peltola_kumppanuuspaiva_181...
Yhteistyon tiivistaminen uusissa_maakunnissa_asko_peltola_kumppanuuspaiva_181...
Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa briitta_koskiaho_kumppanuuspaiva_18102017
Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa briitta_koskiaho_kumppanuuspaiva_18102017
Kumppanina kyla eskolan_kyla_miia_tiilikainen_kumppanuuspaiva_18102017
Kumppanina kyla eskolan_kyla_miia_tiilikainen_kumppanuuspaiva_18102017
Arjen turvan toimintamalli_marko_palmgren_kumppanuuspaiva_18102017
Arjen turvan toimintamalli_marko_palmgren_kumppanuuspaiva_18102017
Tule kanssamme tekemään Maaseutuparlamentti 2020 –tapahtumaa – nostetaan yhde...
Tule kanssamme tekemään Maaseutuparlamentti 2020 –tapahtumaa – nostetaan yhde...
Maaseutupolitiikan ja maaseutututkimuksen vuorovaikutus - MUA-lehden näkökulm...
Maaseutupolitiikan ja maaseutututkimuksen vuorovaikutus - MUA-lehden näkökulm...
Recently uploaded
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
Hyvinvointialueet työmarkkinatilastoissa, yliaktuaarit Heli Udd ja Antti Saarinen, Tilastokeskus
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
Hyvinvointialueet julkisen talouden näkökulmasta, yliaktuaari Maija Sappinen, Tilastokeskus
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
Hyvinvointialueet tilastoissa, kehittämispäällikkö Pasi Piela, Tilastokeskus
SAK:n jäsentutkimus 2024 – SAK:laisten alojen työntekijöiden työelämäodotukse...
SAK:n jäsentutkimus 2024 – SAK:laisten alojen työntekijöiden työelämäodotukse...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n vuosikertomus 2023
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n vuosikertomus 2023Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Tietoja SAK:n edunvalvonnasta, vaikuttamisesta, järjestötoiminnasta ja viestinnästä vuonna 2023.4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
THL:n kehittyvä tietotarjonta seurantaan, arviointiin ja ohjaukseen, hankepäällikkö Sanna Rautalammi, THL
Recently uploaded (6)
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
SAK:n jäsentutkimus 2024 – SAK:laisten alojen työntekijöiden työelämäodotukse...
SAK:n jäsentutkimus 2024 – SAK:laisten alojen työntekijöiden työelämäodotukse...
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n vuosikertomus 2023
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n vuosikertomus 2023
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
Kumppanuuspaiva 2016 Jorma Niemela esitys
- 1. Kurkistus tulevaisuuteen: Millainen on hyvinvoiva ja elinvoimainen Suomi 2020- luvulla? Jorma Niemelä 19.10.2016
- 2. Syksyinen tunti Korttionmäellä 8.10.2016 Yksi todellisuus, monta kuvakulmaa
- 5. Talouden yhtälö ei toimi
- 9. Millainen on hyvinvoiva ja elinvoimainen Suomi 2020- luvulla?
- 21. Uutta paradigmaa
- 22. Uusia rakenteita
- 26. 1. Muutoksen hallinta (transition management) 2. Uudistumis- ja sopeutumiskyky (resilience) 3. Suunnanmuutos kohti tasa- arvoisempaa, osallistavampaa (inclusion) ja… 4. Ihmistä arvostavampaa yhteiskuntaa (dignity) 18.10.2016 Jorma Niemelä 26 Mitä nyt tarvitaan?
- 27. Alustavaa kontribuutiota 2020-luvun hyvään yhteiskuntaan Tavoitteena on luoda yhdessä osaaminen ja voimavarat yhdistäen sellaisia inklusiivisia, älykkäitä ja resurssitehokkaita toimintatapoja ja palvelukokonaisuuksia, joissa • valtaistetaan ja voimaannutetaan kansalaiset ja kansalaisyhteiskunta, • yhdistetään kaikkien eri toimijoiden kyvykkyys ratkaista taloudellisia, ekologisia, sosiaalisia, terveydellisiä ja sivistyksellisiä ongelmia luomalla edellytyksiä ja mahdollisuuksia, • siirretään painopistettä ehkäisevään otteeseen ja joissa • hyödynnetään teknologia! 18.10.2016 Jorma Niemelä 27
- 28. Matka Korttionmäellä on nyt ohi Mitä näimme? jorma@niemelat.net Puhelin 0400 200760 www.diak.fi www.doktriini.fi