Jaani Heinonen, TEM & Team Finland, Esitys Uusi koulutus -foorumissa 21.1.2015Uusi koulutus -foorumi
Jaani Heinonen, TEM & Team Finland, "Miten ratkaisemme tuotteistamisen, myynnin ja markkinoinnin haasteet koulutusviennissä?" Esitys Uusi koulutus -foorumissa 21.1.2015
Suomen metsäkeskuksen Export Factory for Bio-Forestry -hankkeen 10.9.2019 Oulussa järjestämän
Kasvua ja vientiä puualalle - kansainvälistymistilaisuuden materiaalia.
Business Finlandin palvelut kansainvälistä kasvua hakevalle yritykselle: Jani Jokitalo, Senior Advisor
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen
ja työllisyys -verkosto.
Yrittäjyysstrategian valmistelua esiteltiin
Neuvotteleva virkamies Jaana Lappi työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osastolta esitteli tilaisuudessa hallituksen uuden Yrittäjyysstrategian valmisteluprosessia.
Lähes valmiista strategiasta ollaan järjestämässä myös 10.3. keskustelutilaisuus. Tärkeänä lähtökohtana strategialle Lappi piti mahdollisuutta luoda luottamusta kentälle ja tehdä Suomesta entistä houkuttelevampi maa yritysten luontia ja yrittäjänä toimimista varten sekä sijoituskohteena.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
Infolehtisessä kerrotaan Suomen työstä kestävän talouskasvun ja yritystoiminnan edistämiseksi kehitysmaissa sekä esitellään kehitysyhteistyövaroin rahoitettuja yksityisen sektorin tukimuotoja.
Team Finland -päivää vietettiin Helsingissä 10.9. Kahdessatoista työpajassa mietittiin, miten kansainvälistymispalveluita tulisi kehittää. Jokainen työpaja valmisti kolme pointtia, jotka viedään Team Finland ohjausryhmän käsittelyyn.
Jaani Heinonen, TEM & Team Finland, Esitys Uusi koulutus -foorumissa 21.1.2015Uusi koulutus -foorumi
Jaani Heinonen, TEM & Team Finland, "Miten ratkaisemme tuotteistamisen, myynnin ja markkinoinnin haasteet koulutusviennissä?" Esitys Uusi koulutus -foorumissa 21.1.2015
Suomen metsäkeskuksen Export Factory for Bio-Forestry -hankkeen 10.9.2019 Oulussa järjestämän
Kasvua ja vientiä puualalle - kansainvälistymistilaisuuden materiaalia.
Business Finlandin palvelut kansainvälistä kasvua hakevalle yritykselle: Jani Jokitalo, Senior Advisor
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen
ja työllisyys -verkosto.
Yrittäjyysstrategian valmistelua esiteltiin
Neuvotteleva virkamies Jaana Lappi työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osastolta esitteli tilaisuudessa hallituksen uuden Yrittäjyysstrategian valmisteluprosessia.
Lähes valmiista strategiasta ollaan järjestämässä myös 10.3. keskustelutilaisuus. Tärkeänä lähtökohtana strategialle Lappi piti mahdollisuutta luoda luottamusta kentälle ja tehdä Suomesta entistä houkuttelevampi maa yritysten luontia ja yrittäjänä toimimista varten sekä sijoituskohteena.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
Infolehtisessä kerrotaan Suomen työstä kestävän talouskasvun ja yritystoiminnan edistämiseksi kehitysmaissa sekä esitellään kehitysyhteistyövaroin rahoitettuja yksityisen sektorin tukimuotoja.
Team Finland -päivää vietettiin Helsingissä 10.9. Kahdessatoista työpajassa mietittiin, miten kansainvälistymispalveluita tulisi kehittää. Jokainen työpaja valmisti kolme pointtia, jotka viedään Team Finland ohjausryhmän käsittelyyn.
Suomen metsäkeskuksen Export Factory for Bio-Forestry -hankkeen 10.9.2019 Oulussa järjestämän
Kasvua ja vientiä puualalle - kansainvälistymistilaisuuden materiaalia.
Team Finland palvelut vientiin ja kasvuun: Juha Elf, Team Finland –koordinaattori, Ely-keskus
SAK esittelee näkemyksiä, miten Suomen kilpailukykyä voidaan parantaa ja työllisyyttä lisätä. Muistio esittelee ehdotusten lisäksi myös vastauksia yrittäjien ja työnantajien näkökulmiin.
Suomen metsäkeskuksen Export Factory for Bio-Forestry -hankkeen 10.9.2019 Oulussa järjestämän
Kasvua ja vientiä puualalle - kansainvälistymistilaisuuden materiaalia.
Team Finland palvelut vientiin ja kasvuun: Juha Elf, Team Finland –koordinaattori, Ely-keskus
SAK esittelee näkemyksiä, miten Suomen kilpailukykyä voidaan parantaa ja työllisyyttä lisätä. Muistio esittelee ehdotusten lisäksi myös vastauksia yrittäjien ja työnantajien näkökulmiin.
Kasvua ja vientiä puualalle -kansainvälistymistilaisuus, Helsinki 26.3.2019
Team Finland palvelut vientiin ja kasvuun
Henri Molander, Team Finland –koordinaattori, Ely-keskus
Esitys 100 kehitystulosta -sivuston tuloksista painopisteenä Suomen rahoittama humanitaarinen apu. Kaikki tulokset ovat luettavissa: kehityslehti.fi/100-kehitystulosta
Esitys 100 kehitystulosta -sivuston tuloksista painopisteenä Suomen kehitysyhteistyön toimiva yhteiskunta ja demokratia. Kaikki tulokset ovat luettavissa: kehityslehti.fi/100-kehitystulosta
Esitys 100 kehitystulosta -sivuston tuloksista painopisteenä Suomen kehitysyhteistyön luonnonvarat, energia, vesi ja ruokaturva. Kaikki tulokset ovat luettavissa: kehityslehti.fi/100-kehitystulosta
Esitys 100 kehitystulosta -sivuston tuloksista painopisteenä Suomen kehitysyhteistyön talous ja työpaikat. Kaikki tulokset ovat luettavissa: kehityslehti.fi/100-kehitystulosta
Role of private sector in Finland's development cooperation. Presentation prepared by Mika Vehnämäki (Ministry for Foreign Affairs of Finland) in July 2016.
Finland’s development policy has been outlined in the Government Report on Development Policy, published in February 2016. The goal of Finnish development policy is to reduce poverty and inequality. Finnish development policy lays particular emphasis on the rights of women and girls and on the strengthening of the developing countries' own economies to promote employment, livelihoods and well-being. The priorities also include the democracy and the functioning of societies, as well as access to food, water and energy, and the sustainable use of natural resources.
Suomen kehityspolitiikka on linjattu hallituksen selonteossa helmikuussa 2016. Suomen kehityspolitiikan keskeinen tavoite on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen. Suomen kehityspolitiikassa painottuvat erityisesti naisten ja tyttöjen oikeudet sekä kehitysmaiden omien talouksien vahvistaminen työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Painopisteisiin kuuluvat myös yhteiskuntien demokraattisuus ja toimintakyky sekä ruoan, veden ja energian saatavuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö.
Riktlinjerna för Finlands utvecklingspolitik har dragit upp i statsrådets redogörelse i februari 2016. Målet för Finlands utvecklingspolitik är att minska fattigdom och ojämlikhet.
Candidature of Finland to the
Executive Board of UNESCO
for 2017–2021
Towards 2030 through actions
Candidature of Finland to the Executive Board of UNESCO for 2017-2021.
As a member of the Executive Board Finland will work for…
- an effective and active UNESCO based on
• policy coherence
• efficient governance
• functional inter-sectoral linkages
• strong partnerships
- the implementation of the 2030 Agenda for Sustainable Development
- gender equality in all walks of life
- an inclusive and equitable high-quality education
- an integrated approach to sustainability in sciences
- safeguarding tangible and intangible heritage
- freedom of information and pluralistic media
- unique added value of UNESCO’s work
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
1. Uusien työpaikkojen luomiseen ja hyvinvoinnin edistämi-
seen tarvitaan talouskasvua. Köyhyyden ja epätasa-arvon
poistaminen edellyttää, että talous on vakaalla pohjalla.
Suomi auttaa kehitysmaita vahvistamaan talouksiaan ja
kasvattamaan yksityissektorin toimintaa, jotta työpaikkoja
syntyy lisää ja yritystoiminnan mahdollisuudet paranevat.
Ihmisoikeudet ohjaavat Suomen kehityspolitiikkaa, ja ne
sisällytetään järjestelmällisesti kehitysyhteistyön tavoittei-
siin ja toteutukseen.
Maailmanpankki ja muut kansainväliset
rahoituslaitokset ovat tärkeitä yhteis-
työkumppaneita, kun tuetaan liiketoi-
mintaympäristön uudistuksia, raha-
laitosten ja infrastruktuurin kehittä-
mistä sekä rahoituspalvelujen saata-
vuutta. Suomi on myöntänyt rahoi-
tusta myös YK:n teollisen kehityksen
järjestölle (UNIDO, 4,2 milj. € vuosina
2014−2015) sekä Kansainväliselle kaup-
pakeskukselle (International Trade Centre,
ITC, 3,2 milj. € vuosina 2016–2017).
Enhanced Integrated Framework ohjelma (EIF, Suomelta
10 milj. € vuosille 2016−2020) on Suomen pääasiallinen
yhteistyökumppani vähiten kehittyneiden maiden kau-
pankäyntikyvyn tukemisessa.
UN Global Compact on Suomen strateginen pääkump-
pani yritysvastuun edistämisessä.
Suomi tukee myös kotimaisten yritysten liikekumppa-
nuuksia ja liiketoimintamahdollisuuksia kehitysmaissa.
Tavoitteena on helpottaa työpaikkojen ja innovaatioiden
luomista, osaamisen ja hyvien liiketoimintatapojen
siirtymistä sekä lisätä kauppaa. Välineitä tähän
tarjoavat muun muassa Finnfund, Finn-
partnership,kehitysmaideninnovaatio-
ohjelma (BEAM) ja investointituki
kehitysmaiden julkiselle sektorille
(PIF – Public Sector Investment Faci-
lity). Team Finland -verkosto avustaa
myös muutoin kuin kehitysyhteis-
työn keinoin.
Vuosien 2016−2019 kuluessa
Suomi ohjaa yli 500 miljoonaa euroa kes-
tävää kehitystä edistävien investointien
liikkeelle saamiseen kehitysmaissa. Näitä resurs-
seja kanavoidaan pääomasijoitusten ja lainojen muodossa.
KEHITYSMAIDEN TALOUKSIEN
VAHVISTAMINEN
Lisää työpaikkoja, toimeentuloa ja hyvinvointia
Suomi edistää toiminnallaan sitä, että:
• kaikille ihmisille, myös naisille, nuorille ja köyhimmille, on tarjolla enemmän
ihmisarvoista työtä, elinkeinoja ja toimeentuloa;
• kehitysmaiden yksityissektori ja talouselämä ovat vahvistuneet ja
monipuolistuneet;
• kansainväliset liiketoiminnan säännöt tukevat aiempaa paremmin yritys-
toiminnan kehittymisen edellytyksiä ja vastuullisuutta sekä sovittujen
standardien noudattamista kehitysmaissa ja
• uutta kestävän kehityksen mukaista osaamista, arvoketjuja sekä teknologiaa
ja innovaatioita hyödynnetään aiempaa paremmin.
Suomi ohjaa yli
500 miljoonaa
euroa kestävää
kehitystä edistäviin
investointeihin.
2. SOMALIA
VIETNAM
AFGANISTAN
KIRGISIA
TANSANIA
NEPAL
UZBEKISTAN
SAMBIA
Tansaniassa Suomi rahoittaa innovaa-
tiojärjestelmän kehittämistä ja tukee
innovaatiotoimintaa yksityissektorilla.
Suomi on varannut hanketta varten
8,95 milj. € vuosille 2017−2021.
Esimerkkejä Suomen toimista:
Enhanced Integrated Framework on kansainvälinen useiden avunantajien yhteinen ohjelma, joka tukee vähiten kehittyneiden maiden
aktiivisempaa osallistumista kansainväliseen kauppaan. Ohjelman avulla parannetaan kaupankäyntiä, helpotetaan kauppaan
liittyvien tarvearviointien tuottamista ja lisätään maiden kykyä integroida kaupan kysymykset omiin kansallisiin kehitysstrategioi-
hin. Suomi on osoittanut hankkeeseen 10 milj. € vuosille 2016−2020.
Afganistanin sodasta toipumista ja jälleenrakenta-
mista Suomi tukee ensisijaisesti Maailmanpankin
jälleenrakennusrahaston (Afghanistan Reconstruc-
tion Trust Fund) kautta. Suomi on myöntänyt
rahastoon 50 milj. € vuosille 2014−2018. Rahasto
on parantanut väestön mahdollisuuksia saada
muun muassa koulutusta ja terveydenhuoltoa,
infrastruktuuri-, vesihuolto- ja sanitaatiopalveluja
sekä luonut työpaikkoja ihmisille.
YK:n tasa-arvojärjestön (UN Women)
hanke Nepalissa parantaa köyhimpien
ja haavoittuvimmassa asemassa
olevien naisten yrittäjyyttä ja
ammattitaitoa. Suomi on varannut
hankkeeseen 4 milj. € vuosille
2015−2017.
Kaksi Suomen tärkeimpiin kuuluvista
hankkeista Keski-Aasiassa keskittyy
kauppaan ja työllisyyteen. Kauppaa
tukeva kehitysyhteistyöhanke
tukee kauppapoliittisia uudistuksia,
maanviljelijöiden ja maatalousyritysten
tuottavuutta, alueellista kauppaa sekä
naisten yrittäjyyttä Kirgisiassa, Tadžikis-
tanissa ja Uzbekistanissa. Tähän liittyen
Suomi tukee YK:n kehitysohjelmaa (UNDP)
9 milj. € vuosina 2014−2018. Ihmisar-
voinen työ -hanke auttaa parantamaan
työsuojelua, työllisyyttä ja sosiaaliturvaa
Kirgisiassa ja Tadžikistanissa. Suomi on
myöntänyt Kansainväliselle työjärjestölle
(ILO) 4 milj. € vuosille 2014−2018 hank-
keen toteuttamista varten.
TADŽIKISTAN
Vuosina 2014−2018 Suomi
avustaa Vietnamia 9,9 milj.
eurolla start-up-yritysten
toimintaympäristön kehittä-
misessä sekä auttaa yrityksiä
ja muita organisaatioita
kehittämään uusia innovatiivi-
sia tuotteita ja palveluita.
Trademark East Africa (TMEA) on kahdeksan rahoittajatahon
yhteinen aloite Itä-Afrikan kaupankäyntiyhteyksien
vahvistamiseksi. Suomen osuus 560 milj. dollarin budjetista
on 6 milj. € vuosina 2013−2016. Hankkeessa kehitetään Dar
es Salaamin ja Mombasan satamien toimintaa sekä maiden
rajavalvontaa ja infrastruktuuria. Lisäksi parannetaan kaupan-
käynnistä saatavien tulojen keruujärjestelmiä ja poliittista
vuoropuhelua. Yksi TMEA-ohjelman keskeisiä osa-alueita on
myös naisyrittäjien tukeminen.
Suomi rahoittaa myös alueellista innovaa-
tioyhteistyötä useissa eteläisen Afrikan
maissa. Suomi on myöntänyt 9,3 milj. €
vuosille 2017−2020 yksityissektorin
innovaatioiden ja sosiaalisesti osallistavan
liiketoiminnan kehittämiseen.
Maailmanpankin kumppanuusrahasto
tukee Somalian valtion- ja rauhanraken-
nusta vahvistamalla hallintoa ja valtion
tulojen hallintaa mukaan lukien
verotus. Lisäksi rahastosta kehitetään
maan taloutta, infrastruktuuria,
sähkönjakelua ja yksityissektoria.
Suomen panos rahastoon on 4 milj. €
vuosina 2016−2019.
Yksityissektorin kehittäminen on osa
Suomen kehitysyhteistyötä Sambiassa.
Suomi tukee YK:n yhteistyöohjelmaa,
joka auttaa mikro- ja pk-yrityksiä
kehittämään kestävää liiketoimintaa
ja tarjoamaan työntekijöilleen sosiaali-
turvan perustason. Suomi on sitoutunut
tukemaan ohjelmaa 8,7 milj. € vuosina
2013−2018. Kahden vuoden aikana on
syntynyt yli 2 600 työpaikkaa ja yli 2 000
työpaikan olot ovat parantuneet.
http://formin.finland.fi/kehityspolitiikka
Sinisellä merkityt maat kuuluvat Suomen
kahdenvälisen yhteistyön kumppanimaihin ja
vihreällä merkittyjä maita Suomi tukee
muilla keinoilla.