Innovaatiotoiminnalla on entistä suurempi rooli Suomen talouden kääntämisessä kasvuun. Suomen taloudessa on havaittavissa kahtia jakautuntta kehitystä. Lyhyellä aikavälillä näkyvät ovat heikohkot, mutta pitkän aikavälin kilpailukyky-mittauksissa Suomen sijoitus on edelleen hyvä. Myös pitkän aikavälin kilpailukyvyn säilyttämisessä innovaatiovetoisella kasvulla on haasteita. Julkisen sektorin osuus yritysten t&k-menoista on OECD-maiden alhaisempia. Myös julkinen rahoitus t&k- ja innovaatiotoimintaan kansantalouden tasolla on vähäinen. Kuitenkin OECD ja IMF näkevät, että Suomen tie yläs lamasta perustuu innovaatiovetoiseen kasvuun.
Suomen peliteollisuus on menestystarina vailla vertaa. Neogamesin Tekesin toimeksiannosta tekemässä selvityksessä käydään läpi menestyksen taustat ja syyt.
SAK:n näkemyksiä investointien edistämisestä Suomessa. SAK:n julkaisusarja helmikuu 2012.
Kiinteiden investointien lisäksi myös aineettomat investoinnit kuten investoinnit osaamiseen,
tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat tärkeitä.
Suomen peliteollisuus on menestystarina vailla vertaa. Neogamesin Tekesin toimeksiannosta tekemässä selvityksessä käydään läpi menestyksen taustat ja syyt.
SAK:n näkemyksiä investointien edistämisestä Suomessa. SAK:n julkaisusarja helmikuu 2012.
Kiinteiden investointien lisäksi myös aineettomat investoinnit kuten investoinnit osaamiseen,
tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat tärkeitä.
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen
ja työllisyys -verkosto.
Yrittäjyysstrategian valmistelua esiteltiin
Neuvotteleva virkamies Jaana Lappi työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osastolta esitteli tilaisuudessa hallituksen uuden Yrittäjyysstrategian valmisteluprosessia.
Lähes valmiista strategiasta ollaan järjestämässä myös 10.3. keskustelutilaisuus. Tärkeänä lähtökohtana strategialle Lappi piti mahdollisuutta luoda luottamusta kentälle ja tehdä Suomesta entistä houkuttelevampi maa yritysten luontia ja yrittäjänä toimimista varten sekä sijoituskohteena.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
Jaani Heinonen, TEM & Team Finland, Esitys Uusi koulutus -foorumissa 21.1.2015Uusi koulutus -foorumi
Jaani Heinonen, TEM & Team Finland, "Miten ratkaisemme tuotteistamisen, myynnin ja markkinoinnin haasteet koulutusviennissä?" Esitys Uusi koulutus -foorumissa 21.1.2015
Suomen metsäkeskuksen Export Factory for Bio-Forestry -hankkeen 10.9.2019 Oulussa järjestämän
Kasvua ja vientiä puualalle - kansainvälistymistilaisuuden materiaalia.
Business Finlandin palvelut kansainvälistä kasvua hakevalle yritykselle: Jani Jokitalo, Senior Advisor
CEO Survey 2014 - Poimintoja Suomen tuloksistaPwC Suomi
PwC:n 17. kansainvälinen toimitusjohtajatutkimus osoittaa yritysjohtajien uskovan jälleen kasvuun: lähes puolet toimitusjohtajista uskoo maailmantalouden paranevan kuluvana vuonna, kun viime vuonna samaan uskoi vain alle viidennes toimitusjohtajista kautta maailman. Kaksi viidestä johtajasta uskoo vahvasti myös oman yrityksensä kasvuun.
Слайды выступления на молодежном Форуме "Твой рост". Факторы влияющие на вероятность успеха любого бизнес начинания. Когда предприниматель может или должен начинать бизнес, а когда лучше повременить? Кто отвечает за продажу и когда формировать команду.
Suomen t&k-verokannuste ei saavuttanut tavoitteitaan
Suomessa toteutettiin t&k-verokannustin vuosina 2013-2014. verokannustimesta tehty arviointi totesi, että tuen käyttö jäi vähäiseksi, eikä se kohdentunut nykyjärjestelmän katvealueille. Tulosten mukaan verotettavasta tulosta tehtiin vuonna 2013 t&k-toiminnan lisävähennyksiä noin 65 miljoonaa euroa ja vuonna 2014 noin 81 miljoonaa euroa. Efektiiviset vuotuiset veromenetykset olivat lisävähennysten vuoksi noin 16 miljoonaa euroa. Tämä oli vain noin 8 % hallituksen esityksessä arvioidusta 190 milj. eurosta.Verokannustinta hyödynsi noin 800 yritystä, joista 46 % käytti sitä molempina vuosina, neljännes vain vuonna 2013 ja 29 % vain vuonna 2014. Lisävähennystä haki alle kolmasosa yrityksistä, joiden tiedetään Tilastokeskuksen kyselyn perusteella harjoittavan t&k-toimintaa. Lisävähennystä hyödyntäneet yritykset olivat keskimäärin vanhempia, suurempia, kannattavampia, vakavaraisempia ja tuottavampia kuin suoraa t&k-tukea saaneet yritykset, joten verotuki ei kohdistunut toivotulla tavalla suoran tuen katvealueille. Tukea saaneilla yrityksillä oli vähemmän vaikeuksia rahoituksen saatavuudessa ja ne olivat muita harvemmin voimakkaasti kasvuhaluisia. Aiempien tutkimusten mukaan tuen kohdistaminen kasvaviin (ei välttämättä pieniin) yrityksiin maksimoi parhaiten syntyvät yhteiskunnalliset tuotot. Suomen tukikokeilun tulosten perusteella on vaikea nähdä edes paremmin suunnitellun ja tiedotetun verotuen tuovan suurta lisäarvoa nykyiseen suoriin tukiin perustuvaan innovaatiojärjestelmään.
Liiketoiminta ja -kilpailukykyvaikutukset SOTE-uudistuksessa Tekes Impact Br...Vapaa_Jakelu
Tekesin Impact Briefissä SOTE-uudistusta tarkastellaan terveysalojen kasvun, uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja innovaatiotoiminnan näkökulmasta.
SOTE-uudistuksen toimeenpano koskettavat merkittävää ja nopeasti muuttuvaa markkinaa. Tuo markkina on monelta osin voimakkaassa kehityksessä tai jopa perustavanlaatuisessa murroksessa. Markkinoiden murros luo aina myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Siksi SOTE-lain vaikutuksia ei tule arvioida ainoastaan sen suorina markkinavaikutuksina, vaan myös laajemmin sen avaamina mahdollisuuksina suomalaisen osaamisen laajempaan ja tehokkaampaan hyödyntämiseen,
sekä sitä myötä saavutettaviin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin hyötyihin.
Innovaatiotoiminnan alustat ja yrittäjähenkinen valtioVapaa_Jakelu
Yksi innovaatiopolitiikan ja julkisen innovaatiorahoituksen tärkeimmistä keskustelun aiheista on valinta alustoista, joita yritykset voivat hyödyntää omassa liiketoiminnassaan. Tämä perustuu näkemykseen, että yritykset eivät innovoi tarpeeksi yhteiskunnan näkökulmasta. Siksi julkisella innovaatiorahoituksella voidaan tehdä investointeja, joita yksityinen sektori ei lähde tekemään. Kuitenkin pitkällä aikavälillä nämä alustat tuottavat ulkoisvaikutuksia, jotka hyödyntävät koko yhteiskuntaa. Näiden ulkoisvaikutusten arvo on noin 50 % suuremmat kuin alun perin tehdyt julkiset investoinnit.
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen
ja työllisyys -verkosto.
Yrittäjyysstrategian valmistelua esiteltiin
Neuvotteleva virkamies Jaana Lappi työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osastolta esitteli tilaisuudessa hallituksen uuden Yrittäjyysstrategian valmisteluprosessia.
Lähes valmiista strategiasta ollaan järjestämässä myös 10.3. keskustelutilaisuus. Tärkeänä lähtökohtana strategialle Lappi piti mahdollisuutta luoda luottamusta kentälle ja tehdä Suomesta entistä houkuttelevampi maa yritysten luontia ja yrittäjänä toimimista varten sekä sijoituskohteena.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
Jaani Heinonen, TEM & Team Finland, Esitys Uusi koulutus -foorumissa 21.1.2015Uusi koulutus -foorumi
Jaani Heinonen, TEM & Team Finland, "Miten ratkaisemme tuotteistamisen, myynnin ja markkinoinnin haasteet koulutusviennissä?" Esitys Uusi koulutus -foorumissa 21.1.2015
Suomen metsäkeskuksen Export Factory for Bio-Forestry -hankkeen 10.9.2019 Oulussa järjestämän
Kasvua ja vientiä puualalle - kansainvälistymistilaisuuden materiaalia.
Business Finlandin palvelut kansainvälistä kasvua hakevalle yritykselle: Jani Jokitalo, Senior Advisor
CEO Survey 2014 - Poimintoja Suomen tuloksistaPwC Suomi
PwC:n 17. kansainvälinen toimitusjohtajatutkimus osoittaa yritysjohtajien uskovan jälleen kasvuun: lähes puolet toimitusjohtajista uskoo maailmantalouden paranevan kuluvana vuonna, kun viime vuonna samaan uskoi vain alle viidennes toimitusjohtajista kautta maailman. Kaksi viidestä johtajasta uskoo vahvasti myös oman yrityksensä kasvuun.
Слайды выступления на молодежном Форуме "Твой рост". Факторы влияющие на вероятность успеха любого бизнес начинания. Когда предприниматель может или должен начинать бизнес, а когда лучше повременить? Кто отвечает за продажу и когда формировать команду.
Suomen t&k-verokannuste ei saavuttanut tavoitteitaan
Suomessa toteutettiin t&k-verokannustin vuosina 2013-2014. verokannustimesta tehty arviointi totesi, että tuen käyttö jäi vähäiseksi, eikä se kohdentunut nykyjärjestelmän katvealueille. Tulosten mukaan verotettavasta tulosta tehtiin vuonna 2013 t&k-toiminnan lisävähennyksiä noin 65 miljoonaa euroa ja vuonna 2014 noin 81 miljoonaa euroa. Efektiiviset vuotuiset veromenetykset olivat lisävähennysten vuoksi noin 16 miljoonaa euroa. Tämä oli vain noin 8 % hallituksen esityksessä arvioidusta 190 milj. eurosta.Verokannustinta hyödynsi noin 800 yritystä, joista 46 % käytti sitä molempina vuosina, neljännes vain vuonna 2013 ja 29 % vain vuonna 2014. Lisävähennystä haki alle kolmasosa yrityksistä, joiden tiedetään Tilastokeskuksen kyselyn perusteella harjoittavan t&k-toimintaa. Lisävähennystä hyödyntäneet yritykset olivat keskimäärin vanhempia, suurempia, kannattavampia, vakavaraisempia ja tuottavampia kuin suoraa t&k-tukea saaneet yritykset, joten verotuki ei kohdistunut toivotulla tavalla suoran tuen katvealueille. Tukea saaneilla yrityksillä oli vähemmän vaikeuksia rahoituksen saatavuudessa ja ne olivat muita harvemmin voimakkaasti kasvuhaluisia. Aiempien tutkimusten mukaan tuen kohdistaminen kasvaviin (ei välttämättä pieniin) yrityksiin maksimoi parhaiten syntyvät yhteiskunnalliset tuotot. Suomen tukikokeilun tulosten perusteella on vaikea nähdä edes paremmin suunnitellun ja tiedotetun verotuen tuovan suurta lisäarvoa nykyiseen suoriin tukiin perustuvaan innovaatiojärjestelmään.
Liiketoiminta ja -kilpailukykyvaikutukset SOTE-uudistuksessa Tekes Impact Br...Vapaa_Jakelu
Tekesin Impact Briefissä SOTE-uudistusta tarkastellaan terveysalojen kasvun, uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja innovaatiotoiminnan näkökulmasta.
SOTE-uudistuksen toimeenpano koskettavat merkittävää ja nopeasti muuttuvaa markkinaa. Tuo markkina on monelta osin voimakkaassa kehityksessä tai jopa perustavanlaatuisessa murroksessa. Markkinoiden murros luo aina myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Siksi SOTE-lain vaikutuksia ei tule arvioida ainoastaan sen suorina markkinavaikutuksina, vaan myös laajemmin sen avaamina mahdollisuuksina suomalaisen osaamisen laajempaan ja tehokkaampaan hyödyntämiseen,
sekä sitä myötä saavutettaviin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin hyötyihin.
Innovaatiotoiminnan alustat ja yrittäjähenkinen valtioVapaa_Jakelu
Yksi innovaatiopolitiikan ja julkisen innovaatiorahoituksen tärkeimmistä keskustelun aiheista on valinta alustoista, joita yritykset voivat hyödyntää omassa liiketoiminnassaan. Tämä perustuu näkemykseen, että yritykset eivät innovoi tarpeeksi yhteiskunnan näkökulmasta. Siksi julkisella innovaatiorahoituksella voidaan tehdä investointeja, joita yksityinen sektori ei lähde tekemään. Kuitenkin pitkällä aikavälillä nämä alustat tuottavat ulkoisvaikutuksia, jotka hyödyntävät koko yhteiskuntaa. Näiden ulkoisvaikutusten arvo on noin 50 % suuremmat kuin alun perin tehdyt julkiset investoinnit.
How to improve global competitiveness in finnish business and industry teke...Vapaa_Jakelu
Global success of Finnish business and economy requires strong home ecosystems and a strategic place in global value chains. Tekes has done and can do in the future to make Finnish companies globally competitive, meaning that the value created in Finland is captured in Finland and helps maintain a high standard of living, quality employment and social well-being.
Слайды выступления на ежегодной международной выставке-конференции Moscow Watch Expo, Часовой бизнес всерьез интересует CRM. Предстоит пройти долгий путь, но оно того стоит.Enjoy!
Один день из жизни компании. Как методология SDM и CRM BPM online кардинальн...Vadim Dozortsev
Слайды выступления на конференции iSM, Минск 2016. Реальный кейс о изменениях в системе продаж B2B компании. Методология Sales Drive Management и BPM Online творят чудеса.
Tekesin vaikutukset digitalisoituvan sairaalan kehittämiseen - Impact Brief 5...Vapaa_Jakelu
Tekesin koko 2000-luvun aikainen innovaatiorahoitus terveys- ja IT-aloille ovat luoneet perustan myös digitalisoituvan sairaalan kehittämiselle. Tekesin digitalisoituvan sairaalan vaikuttavuuspolku kuvaa disruptiivista muutosta, joka
rakentuu neljän eri polun yhteisvaikutuksesta: tutkimustulosten kaupallistamisen polku, osaamispohjan vahvistaminen, tutkimus- ja innovaatioyhteistyön uudet muodot ja politiikkalinjaukset ja innovaatiomyönteinen sääntely.
Elinvoima-seminaari 30.1.2019, Pirkanmaan YrittäjätMaria Virtanen
Pirkanmaan Yrittäjien Elinvoima 2019 -seminaari kokosi 130 kuntavaikuttajaa Ylöjärven koulutuskeskus Valoon. Vuosittain järjestettävän seminaarin tavoitteena on nostaa esiin ajankohtaisia teemoja ja antaa osallistujille uusia näkökulmia kunnan elinvoimaan vaikuttaviin tekijöihin ja ideoita elinvoiman kasvattamiseen.
Vuoden 2019 seminaarin diapaketti sisältää Jarkko Tuomennoron (Ylöjärven lukio), Mika Kuismasen (Suomen Yrittäjät), Satu Grekinin (Suomen Yrittäjät), Katri Tannin (Differo Oy), Pasi Mäkisen (Pirkanmaan Yrittäjät) ja Maria Virtasen (Pirkanmaan Yrittäjät) esitykset.
https://www.yrittajat.fi/pirkanmaan-yrittajat/a/elinvoima-seminaari-2019
Infolehtisessä kerrotaan Suomen työstä kestävän talouskasvun ja yritystoiminnan edistämiseksi kehitysmaissa sekä esitellään kehitysyhteistyövaroin rahoitettuja yksityisen sektorin tukimuotoja.
Rahoitusinfo yrityksille 29.04.2021
Tervetuloa Turku Science Park Oy:n järjestämään rahoitusinfoon, jossa käydään läpi ajankohtaiset julkiset tukirahoitusmahdollisuudet yrityksille.
10.05 – 10.25 ELY-keskuksen palvelut, rahoitus & elpymispaketin React EU-haku, Leevi Törmäkangas, ELY-keskus
Julkaisimme 2019 ja 2020 yhdessä Helsingin seudun kauppakamarin kanssa Kaupallistamisen Tila -selvityksen. Ensimmäisessä (2019) paneuduimme yleisiin kaupallistamisen menestystekijöihin ja toisessa selvityksessä painotimme erityisesti kansainvälistymistä. Sarjan kolmas julkaisu keskittyi yritysverkostoihin ja kumppanuuksiin. Se löytyy erillisenä täältä myös.
Suomen pääomasijoitusyhdistyksen toimitusjohtaja Pia Santavirta ja Deloitten Leader of Sustainable Services Riikka Poukka puhuivat vastuullisuussijoittamisesta (Impact Investing) Suomen pääomasijoitusyhdistyksen jäsenkentässä
Mikä on kasvun merkitys? Miten ennustaa startup-yritysten menestystä? Tekes seuraa tarkasti myöntämänsä innovaatiorahoituksen vaikutuksia kansantalouteen ja yritysten liiketoimintaan. Näkökulma innovaatiorahoitukseen -katsaus tarkastelee muun muassa Tekesin asiakasyritysten kasvua ja startup-yritysten menestystekijöitä.
Mix of Interventions increase Company Growth and Renewal - Impact Brief 2/2019Vapaa_Jakelu
Interventions can be shared to financial or non-financial modes to encourage companies for renewing innovations and accelerating global growth. Most of impact studies concentrate either on grants or other modes in finding most valuable results of these interventions. This brief discusses shortly about the main findings of recently published studies if both modes are used concurrently.
Digitaalisuus muuttaa kansantaloutta_-_impact_brief_7_2017Vapaa_Jakelu
Digitalisaatio on tällä hetkellä suurin muutostrendi, joka vaikuttaa läpileikkavasti kansantalouteen. Se muuttaa kansalaisten palvelujen tarjontaa niin terveydenhuollossa, pankkiasioinnissa, vapaa-ajan palveluissa sekä teollisuudessa eri prosessien uudistamisessa ja palvelumuotoilussa. Tekes on
ollut mukana kehittämässä yritysten ja tutkijoiden kanssa digitaalisaation eri muotoja. Tässä Impact Briefissä on tehty yhteenveto digitalisaation hyödyntämisestä cleantech-, terveys- ja AR/VR-aloilla. Kaikista näistä aloista löytyy mielenkiintoisia esimerkkejä, joissa digitalisaatio on merkittävä tekijä Suomen kansantalouden kehityksessä ja yritysten menestymisessä globaaleilla markkinoilla.
Tekesin innovaatioseteli on tarkoitettu vakiintunutta liiketoimintaa (yrityksellä on liikevaihtoa vähintään yhdeltä päättyneeltä tilikaudelta) harjoittaville pk-yrityksille, jotka haluavat käynnistää innovaatiotoiminnan. Innovaatiosetelistä tilattiin ulkopuolinen arviointi. Arvioinnin mukaan setelin saaneet yritykset ovat laajalti tyytyväisiä innovaatiosetelillä toteutettuihin hankkeisiin.
Tekesin kansainvälistymisen kasvupaketti koostuu kuudesta rahoituspalvelusta: Innovaatioseteli, Team Finland Explorer, Messuavustus, Digiboosti, Tempo ja Kiito. Väliarvioinnin mukaan digiboosti, Innovaatioseteli ja Team Finland Explorer laajentavat Tekesin palvelutarjontaa uusille kohdeyrityksille
Tekesin vaikutukset lisätyn ja virtuaalitodellisuuden innovaatioekosysteemin ...Vapaa_Jakelu
Lisätty todellisuus (engl. Augmented Reality; AR) ja virtuaalitodellisuus (engl. Virtual Reality; VR)1 ovat teknologioita, joiden kaupallista läpimurtoa on ennustettu ja
odotettu jo pitkään. Virtuaali- ja lisätyn todellisuuden sovellusten taustalla olevienteknologioiden viimeaikaisen kehityksen myötä ala on alkanut lunastaa siihen
kohdistettuja odotuksia. Tässä Impact Briefissä on esitetty keskeiset havainnot Tekesin vaikutuksista suomalaisten AR/VR-yritysten taustalla olevan osaamisen sekä näiden liiketoimintaedellytysten kehitykseen.
AR/VR-ala on hyvä esimerkki sellaisesta korkeatasoisesta ja lupaavasta suomalaisesta innovaatioekosysteemistä, jota Tekes on ollut määrätietoisesti edistämässä. Erityisesti pelialan yrityksille kohdistunut rahoitus on merkittävällä tavalla luonut perustaa myös AR/VR-ekosysteemille.
Tekes cleantech yritysten kansainvälisen kasvun tukena - kilpailuetuna digita...Vapaa_Jakelu
Globaalit megatrendit, kuten ilmastonmuutos, luonnonvarojen hupeneminen ja kaupungistuminen luovat monia muita aloja nopeammin ja varmemmin kasvavat kansainväliset markkinat cleantech-tuotteille. Kasvavat markkinat ovat suomalaisille cleantech –alan yrityksille iso mahdollisuus. Menestyksen yksi vauhdittaja on digitalisaatio, eli digitaalisten sulautettujen ratkaisujen tuominen osaksi cleantech -tuotteita ja -palveluja sekä uusien ratkaisujen ketterä jalkautus tuotekehityksestä markkinoille. Tässä Impact Briefissä arvioidaan Tekesin vaikutusta digitalisaation ja cleantechin rajapinnoilla toimivien yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittymiseen.
Modernit arvot ja asenteet lisäävät innovatiivista kasvua
Mistä johtui, että tietyt maat USA:n ohella kasvoivat nopeammin kuin toiset maat?
Eräs keskeinen syy oli maiden modernit arvot ja asenteet oppia uusista ideoista, tuottaa ja ottaa käyttöön innovaatioita, sekä suhtautuminen kilpailun ja tuottavuuden lisääntymiseen. Tärkeä havainto oli, että moderneihin arvoihin luottavissa maissa työtyytyväisyys oli korkeampi kuin perinteisiin arvoihin tukeutuvissa maissa. Siis uudet ideat ja toimintatapojen uusiutuminen lisäsivät työtyytyväisyyttä. Tämä on nähtävissä myös pitkän aikavälin tuottavuusvertailuissa: ne maat, jotka ovat valmiita kehittämään ja ottamaan käyttöön uusia ideoita ja innovaatioita ovat myös tuottavuuskasvun kärjessä.
1. Tekesin innovaatiorahoituksen strateginen tuki analysoi vaikuttavuutta ja toimintaympäristöä
Jari Hyvärinen
Innovaatiotoiminnalla on entistä suurempi rooli Suomen talouden kääntämisessä
kasvuun. Suomen taloudessa on havaittavissa kahtia jakautunutta kehitystä. Lyhyellä
aikavälillä näkyvät ovat heikohkot, mutta pitkän aikavälin kilpailukyky-mittauksissa
Suomen sijoitus on edelleen hyvä. Myös pitkän aikavälin kilpailukyvyn säilyttämisessä
innovaatiovetoisella kasvulla on haasteita. Julkisen sektorin osuus yritysten t&k-
menoista on OECD-maiden alhaisempia. Myös julkinen rahoitus t&k- ja
innovaatiotoimintaan kansantalouden tasolla on vähäinen. Kuitenkin OECD ja IMF
suosittelevat, että Suomen tie ylös lamasta perustuu innovaatiovetoiseen kasvuun.
Menestyäkseen kansainvälisillä markkinoilla yritysten on pystyttävä uudistumaan
jatkuvasti ja kasvattamaan liikevaihtoaan korkean arvonlisän tuotteilla. Teollisuuden
globaalin rakennemuutoksen aikana uudistumista ja radikaaleja muutoksia tarvitaan
entistä enemmän.
Suomessa tuottavuuden kasvu perustuu entistä enemmän aineettomiin investointeihin,
kuten osaamiseen, tietoon ja innovaatioihin. Hyvä tuottavuuden kasvu yksityisellä
sektorilla on tuonut suomalaisille vaurautta ja kykyä rahoittaa hyvinvointipalvelujamme.
Emme selviä kansainvälisessä kilpailussa raaka-ainevetoisella kasvulla, vaan uusilla
innovaatioilla, jotka luovat kasvua.
Suomessa työn tuottavuuden kasvu romahti finanssikriisin seurauksena, kuten
muissakin kehittyneissä talouksissa. Suomessa tuottavuuden kasvu on jatkunut hitaana,
kun monet muut maat, kuten Ruotsi, Saksa ja Yhdysvallat, ovat toipuneet. Yleinen
näkemys on, että tämä johtuu elektroniikka- ja metsäalan vaikeuksista, mutta myös
muilla aloilla on tuottavuuden kasvu ollut hitaampaa kuin ennen lamaa.
Suomen innovaatioympäristön näkymät - Joulukuu
2015
2. Tekesin innovaatiorahoituksen strateginen tuki tekee analyysejä vaikuttavuudesta ja toimintaympäristöstä
Suomen talouskasvu perustuu tavaroiden ja palveluiden vientiin. Viime vuosien globaali
lama on vaikuttanut Suomeen siten, että vienti ei ole toipunut lamaa edeltävälle tasolle.
Innovaatiotoiminnalla on entistä suurempi rooli Suomen talouden kääntämisessä
kasvuun. Uudentyyppisillä innovaatioilla voimme lisätä talouskasvua ja vientiä ja korjata
elinkeinoelämän rakenteita. Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan silloin, kun talouskasvu
ei käynnisty suhdanteiden parantuessa. Innovaatiotoiminta edistää rakennemuutosta
pitkällä aikavälillä.
Suomen taloudessa on havaittavissa kahtia jakautunutta kehitystä. Lyhyellä aikavälillä
näkyvät ovat heikohkot, mutta WEF:n pitkän aikavälin kilpailukyky-mittauksissa Suomen
sijoitus on edelleen hyvä, vaikkakin sijoitus on laskenut viime vuosina.
3. Tekesin innovaatiorahoituksen strateginen tuki tekee analyysejä vaikuttavuudesta ja toimintaympäristöstä
• WEF:n kilpailukykyraportti 2014–2015: Suomi on neljäntenä Sveitsin, Singaporen
ja USA:n jälkeen globaalin kilpailukyvyn indeksillä mitattuna ja ensimmäisenä
innovoinnissa.
• IMD:n vuoden 2015 kilpailukykyvertailussa Suomi on sijalla 20. Suomen sijoitus
nousi hieman. Suomen vahvuuksia ovat koulutus ja toimiva infrastruktuuri.
• WEF:n Europe 2020 kilpailukykyraportti: Suomi on EU-alueen kilpailukykyisin
maa. Suomen vahvuuksia ovat koulutus, innovaatiot, muutos kohti
digitaalitaloutta sekä yritysten toimintaympäristö.
• Innovation Union Scoreboardin (2014) mukaan Suomi on yksi EU:n
innovaatiojohtajista Ruotsin, Saksan ja Tanskan kanssa. Suomi menestyy eritoten
tutkimus- ja innovaatiopanoksissa, julkaisuissa, patenttihakemuksissa, yritysten
innovaatiotoiminnassa ja yhteistyössä sekä patentti- ja lisenssituloissa
ulkomailta.
Myös pitkän aikavälin kilpailukyvyn säilyttämisessä innovaatiovetoisella kasvulla on
haasteita. Julkisen sektorin osuus yritysten t&k-menoista on OECD-maiden alhaisempia.
OECD kyseenalaistaa uusimmassa innovaatiostrategiassa verokannusteiden merkityksen
aineettoman pääoman luomisessa. Sen sijaan kilpailuun perustuvat ja läpinäkyvät
avustukset toimivat paremmin: ne ovat tehokkaampia nuorille yrityksille, lisäävät
yhteistyötä innovaatiotoiminnassa ja ne ovat ketterämpiä ohjata kohteisiin, joissa on
korkein vaikuttavuus.
4. Tekesin innovaatiorahoituksen strateginen tuki tekee analyysejä vaikuttavuudesta ja toimintaympäristöstä
Suomessa julkinen rahoitus t&k- ja innovaatiotointaan myös kansantalouden tasolla on
vähäinen. Avustukset ja verohelpotukset yhteensä suhteessa BKT:hen on OECD-maiden
häntäpäässä. Vain Italiassa ja Sveitsissä suhde on pienempi kuin Suomessa. IMF:n
näkemys tukee kuitenkin innovaatiovetoista kasvua:
· Suomen suurin haaste on saada kasvu käyntiin. Korkean teknologian
sektoreiden ongelmat ovat vaikuttaneet negatiivisesti työn ja
kokonaistuottavuuteen, ja tuottavuuden kasvu jatkuu hitaana verrattuna ennen
kriisiä vallinneeseen tilanteeseen. Eräs keino on lisätä t&K-rahoitusta ja tällä
tavoin parantaa PK-yritysten vientiä kohentamalla innovaatioita, tuottavuutta ja
kasvua.
5. Tekesin innovaatiorahoituksen strateginen tuki tekee analyysejä vaikuttavuudesta ja toimintaympäristöstä
Lähteet:
Tekes (2015): Tekesin ja innovaatiotiminnan vaikutukset 2015.
http://www.tekes.fi/globalassets/julkaisut/vaikuttavuusraportti_2015.pdf
Tekes (4/2015) indikaattorit
IMF (2015): Finland—Concluding Statement for the 2015 Article IV Consultation
http://www.imf.org/external/np/ms/2015/091515.htm
OECD (2015): The Innovation Imperative - Contributing to Productivity, Growth and
Well-Being, http://www.oecd.org/sti/the-innovation-imperative-9789264239814-
en.htm