Yritys ei toimi ilman omistajatahtoa ja talouden suunnitteluaAnne Ala-Nissilä
Administer Oy:n Juha Sihvosen esitys omistajatahdosta ja talouden suunnittelusta tilaisuudessa Talous ja Johtajuus 2016 (Logomo, Turku). talousjajohtajuus.com
Millä tavalla tehdään rakennemuutos yritystasolla. Mitä on saatavaissa irti nykyisistä liiketoimintamalleista ja koska on aika lähteä tekemään uuden liiketoimintamallin suunnittelua. Nyt heti.
Mikä on kasvun merkitys? Miten ennustaa startup-yritysten menestystä? Tekes seuraa tarkasti myöntämänsä innovaatiorahoituksen vaikutuksia kansantalouteen ja yritysten liiketoimintaan. Näkökulma innovaatiorahoitukseen -katsaus tarkastelee muun muassa Tekesin asiakasyritysten kasvua ja startup-yritysten menestystekijöitä.
Teknologiateollisuus ja yritysvastuu. Tilastotietoja ja yritysesimerkkejä Suomen merkittävimmän vientialan taloudellisesta, sosiallisesta ja ympäristöllisestä vaikutuksesta.
Yritys ei toimi ilman omistajatahtoa ja talouden suunnitteluaAnne Ala-Nissilä
Administer Oy:n Juha Sihvosen esitys omistajatahdosta ja talouden suunnittelusta tilaisuudessa Talous ja Johtajuus 2016 (Logomo, Turku). talousjajohtajuus.com
Millä tavalla tehdään rakennemuutos yritystasolla. Mitä on saatavaissa irti nykyisistä liiketoimintamalleista ja koska on aika lähteä tekemään uuden liiketoimintamallin suunnittelua. Nyt heti.
Mikä on kasvun merkitys? Miten ennustaa startup-yritysten menestystä? Tekes seuraa tarkasti myöntämänsä innovaatiorahoituksen vaikutuksia kansantalouteen ja yritysten liiketoimintaan. Näkökulma innovaatiorahoitukseen -katsaus tarkastelee muun muassa Tekesin asiakasyritysten kasvua ja startup-yritysten menestystekijöitä.
Teknologiateollisuus ja yritysvastuu. Tilastotietoja ja yritysesimerkkejä Suomen merkittävimmän vientialan taloudellisesta, sosiallisesta ja ympäristöllisestä vaikutuksesta.
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen
ja työllisyys -verkosto.
Yrittäjyysstrategian valmistelua esiteltiin
Neuvotteleva virkamies Jaana Lappi työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osastolta esitteli tilaisuudessa hallituksen uuden Yrittäjyysstrategian valmisteluprosessia.
Lähes valmiista strategiasta ollaan järjestämässä myös 10.3. keskustelutilaisuus. Tärkeänä lähtökohtana strategialle Lappi piti mahdollisuutta luoda luottamusta kentälle ja tehdä Suomesta entistä houkuttelevampi maa yritysten luontia ja yrittäjänä toimimista varten sekä sijoituskohteena.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
Julkisissa hankintamenettelyissä on kauppakamarien yritysjohtajakyselyn mukaan runsaasti kehitettävää. Kaksi kolmesta julkisiin hankintakilpailuihin osallistuneesta yritysjohtajasta on tyytymätön menettelyjen sujuvuuteen.
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen
ja työllisyys -verkosto.
Yrittäjyysstrategian valmistelua esiteltiin
Neuvotteleva virkamies Jaana Lappi työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osastolta esitteli tilaisuudessa hallituksen uuden Yrittäjyysstrategian valmisteluprosessia.
Lähes valmiista strategiasta ollaan järjestämässä myös 10.3. keskustelutilaisuus. Tärkeänä lähtökohtana strategialle Lappi piti mahdollisuutta luoda luottamusta kentälle ja tehdä Suomesta entistä houkuttelevampi maa yritysten luontia ja yrittäjänä toimimista varten sekä sijoituskohteena.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
Julkisissa hankintamenettelyissä on kauppakamarien yritysjohtajakyselyn mukaan runsaasti kehitettävää. Kaksi kolmesta julkisiin hankintakilpailuihin osallistuneesta yritysjohtajasta on tyytymätön menettelyjen sujuvuuteen.
Suomen Digimenestyjät 2015 -tutkimus paljastaa kuinka Suomen menestyneimpien yritysten digitaalinen osaaminen on kehittynyt vuodesta 2014. Tutkimus keskittyy analysoimaan miten 40 suomalaisyritystä sijoittuvat digitaalisuuden eri alueilla sekä nostaa esiin mitkä toimialat ovat digitaalisuuden alueilla edistyksellisimpiä.
Oheisessa kartassa palvelut on ryhmitetty palvelun tuottajien perusteella koordinaatistossa julkiset – kaupalliset - vapaaehtoiset. Kartoitus ei ole kaikkea kattava ja tarkastelee palveluja nimenomaan helsinkiläisen kasvuyrityksen kannalta. Näin siitä puuttuu lukuisia kansallisia, paikallisia ja kansainvälisiä kehityspalveluita. Kartoituksen perusteella voi tehdä mm. seuraavia huomioita: Palveluita on tarjolla runsaasti, mutta yrittäjät kokevat vaikeaksi hyödyntää niitä. Palveluiden runsaus on ymmärrettävää, sillä kukin tuottajaorganisaatio tuottaa palveluitaan omista lähtökohdistaan suunnattuna omille kohderyhmilleen. Tällöin palvelut ovat tuottajansa toimintaperiaatteiden ja –kulttuurin mukaisia. Palvelun tuottajille on elintärkeää näkyvyys Internetissä, minkä vuoksi palveluita ei haluta sulauttaa yhteen portaaliin. Myönteistä tässä palveluiden runsaudessa on se, että on valinnan varaa ja palveluiden keskeinen kilpailu pitää kehitystä yllä. Myös käyttäjille on luontevampaa hakeutua palveluihin oman viiteyhteisönsä kautta: esim. helsinkiläisten alkavien yrittäjien YritysHelsingin kautta. Merkittävää viime vuosien kehityksessä on kaupallisten ja vapaaehtoispohjaisten palveluiden tulo kentälle täydentämään julkisia palveluita. Tästä voi päätellä, että markkinoilla on kysyntää lukuisten julkisten palveluiden lisäksi jopa kaupallisille palveluille. Tähän vaikuttaa myös nykyiset asenteet, joissa esiintyy julkisten palveluiden vastaisuutta ja toisaalta ns. start up skenen voimakas yhteisöllisyys ja itseriittoisuus. Julkisilla palveluilla on myös vaikeuksia pysyä Internetin kehityksen tasalla ja hyödyntää sosiaalisen median yhteisöllisyyden mahdollisuuksia. Sosiaalinen media on mahdollistanut uusia Internet-pohjaisia vapaaehtoispalveluita, kuten esim. Facebook-ryhmästä alkanut Aalto Enterpreneurship Society yms. Havaintojeni mukaan ratkaisu julkisten palveluiden osittaiseen jälkeenjääneisyyteen ei niinkään ole julkisten palvelujen pakollinen keskittäminen, vaan nykyisten palveluiden kehittäminen käyttäjälähtöisesti paremmin palvelevaksi ja niiden yhteistyön vapaaehtoinen kehittäminen (esim. palveluiden linkittäminen keskenään ja hakutoimintojen kehittäminen). Myös yritysneuvojia tulee perehdyttää tarjolla oleviin palveluihin ja tarjota uusia välineitä yritysten kehitystarpeiden tunnistamiseen ja ohjaamiseen soveltuvimpiin palveluihin hyödyntäen erityisesti ns. sosiaalista mediaa
Tässä on eritelty palveluita vaaka-akselilla yrityksen elinkaaren vaihe tai tilanne. Pystysuunnassa erilaiset palvelutyypit.