Sosiaalityöntekijä Jaana Kortesniemi, Helsingin kaupunki FGM-työkokous 23.11.2018

1. Tyttöjen
ympärileikkauksien
puheeksi ottaminen
lastensuojelussa
23.11.2018 Jaana Kortesniemi VTM

2. Taustaa
 Valtiotieteiden maisteri v. 2016
 Pääaineena sosiaalityö
 Kandidaatin tutkielma tyttöjen ympärileikkauksien
ehkäisystä Suomessa
 Pro gradu tutkielma lastensuojelun
sosiaalityöntekijöiden tuottamista kategorioista tyttöjen
ympärileikkauksien puheeksi ottamisen yhteydessä

3. Kiinnostus aihetta kohtaan
 Kiinnostuksen taustalla:
 Meeri Koutaniemen kuvista noussut keskustelu
 Ajankohtaisuus
 Aihetta tutkittu hyvin vähän.
 Sosiaalityön oppiaineen puolelta en ole löytänyt yhtään
tutkimusta kyseisestä aiheesta

4. Pro gradu –tutkielma
 Tutkimuskysymys:
 Millaisia puheessa tuotettuja kategorioita lastensuojelun
sosiaalityöntekijät rakentavat haastattelutilanteissa
maahanmuuttajataustaisista asiakkaista tyttöjen
ympärileikkauksen puheeksi ottamisesta keskusteltaessa?
 Miten lastensuojelun sosiaalityöntekijät suhtautuvat tyttöjen
ympärileikkausaiheen puheeksi ottamiseen
maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa?
 Tutkimuksen aineiston muodostus:
 8 lastensuojelun sosiaalityöntekijälle tehdyt haastattelut.
 Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin ja kategoria-analyysin
yhdistelmällä.

5. Tutkielman tuloksia
SOSIAALITYÖNTEKIJÄT PUHEEKSI OTTAJINA
 Sosiaalityöntekijät suhtautuvan positiivisesti tyttöjen
ympärileikkausaiheen puheeksi ottamiseen.
 Tyttöjen ympärileikkausaiheen puheeksi ottaminen
maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa oli ollut
hyvin vähäistä:
Haastattelemistani sosiaalityöntekijöistä ainoastaan yksi oli
ottanut tyttöjen ympärileikkauksen puheeksi
maahanmuuttajataustaisten asiakkaidensa kanssa.
 Yleisin syy aiheen puheeksi ottamisen vähäisyydelle oli
tietämättömyys itse ympärileikkausilmiöstä.
 Lisäksi sosiaalityöntekijät olivat tietämättömiä siitä, ketä
ympärileikkausaihe koskee.

6.  Sosiaalityöntekijöistä suurin osa koki, että aiheen
puheeksi ottaminen on haasteellista
lastensuojelutyössä.
 Vähäisistä tiedoista tyttöjen ympärileikkaukseen liittyen.
 Vähäisestä kokemusta sukupuoleen ja seksuaalisuuteen
liittyvissä asioissa.
 Ympärileikkaus on aiheena arkaluontoinen, vaikea tai
epämiellyttävä.
 Huoli institutionaalisesta rasismista, mikäli aihe otetaan puheeksi
maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa.
 Osa sosiaalityöntekijöistä koki, ettei tyttöjen
ympärileikkausaiheen puheeksi ottaminen ole vaikeaa
tai haasteellista.
“Maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa työskentelevillä
sosiaalityöntekijöillä on oltava kompetenssia, kykyä ja rohkeutta
puhua aroistakin aiheista.”

7. PUHEEKSI OTTAMISEN KYNNYKSEN MADALTAMINEN
 Sosiaalityöntekijät toivat esille erilaisia toimintatapoja,
joilla voitaisiin helpottaa tyttöjen ympärileikkausaiheen
puheeksi ottamista.
 Koulutus
 Kulttuuritulkit
 Julkisen keskustelu
 Kokemusasiantuntijat
“…ja sitte ois niin ku kokemusasiantuntijat vois olla, maahan ne vois olla semmonen,
maahanmuuttajat jotka on ite sil silvottu ja taas esille ja nekin vois keskustella vaik
turvapaikan hakijoitten kanssa. Niin naisten tietosuutta niin niin kun niitten tietosuutta ja
niitten kokemuksia ehkä hyväks käyttää myös. Rohkeasti nostaa sieltä.”

8. PUHEEKSI OTTAMINEN KÄYTÄNNÖLLISENÄ KYSYMYKSENÄ
 Sosiaalityöntekijät nostivat esille runsaasti tyttöjen
ympärileikkauksien puheeksi ottamiseen liittyviä
käytännöllisiä kysymyksiä.
 Maahanmuuttajataustaiset asiakkaat eivät tiedä tarpeeksi
suomalaiseen yhteiskuntaan liittyvistä asioista. 
Maahanmuuttajataustaisille asiakkaille tulisi jakaa tietoa erityisesti
yhteiskuntamme käytännöistä.
 Informointi perinteen laittomuudesta Suomessa.  Ympärileikkaus
on ristiriidassa erityisesti lastensuojelulain sekä rikoslain
näkökulmista.
 Kulttuurisensitiivinen lähestymistapa.
 Intensiivisempää ja pitkäjänteisempää tukea ympärileikkausaiheen
käsittelyyn.  Aiheen puheeksi ottaminen ei ole tarpeeksi vaikuttava
tapa ehkäistä tyttöjä joutumasta ympärileikatuiksi.
 Mahdollisuus ohjata ympärileikkauksia kannattavat perheet sellaisen
palvelun piiriin, jolla on aiheesta kattavasti tietoa.

9. MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN ASIAKKAIDEN
KOLME KATEGORIAA
 Lastensuojelu sosiaalityöntekijät rakensivat
maahanmuuttajataustaisista asiakkaista
haastattelutilanteissa paljon erilaisia kategorioita.
 Kyseiset kategoriat ryhmiteltiin kolmeen
kategoriaryhmään.
1. Erilaisuuden kategoriaa sosiaalityöntekijät tuottivat mm.
suhteessa kantaväestöön ja kulttuuriin.
2. Diasporan kategoriaa sosiaalityöntekijät rakensivat mm.
Suhteessa kommunikoinnin haasteisiin.
3. Sulautumisen kategoriaa sosiaalityöntekijät tuottivat suhteessa
elämäntapoihin.

10. Tutkimuksen johtopäätöksiä
 Tutkimus toi esille sosiaalityöntekijöiden positiivista
suhtautumista tyttöjen ympärileikkausaiheen puheeksi
ottamiseen.
 Sosiaalityöntekijöiden haastatteluista kuulsi epävarmuus
siitä miten ja keiden kanssa ympärileikkausaiheesta tulisi
keskustella.
 Epävarmuuden vuoksi aihe jätetään mieluummin
kokonaan käsittelemättä.
 Lisäksi aiheesta on edelleen vaikea puhua ilman, että
samalla liitetään vähemmistöön lisää stigmoja ja
stereotypioita.

11. LISÄÄ AIHEESTA KIINNOSTUNEILLE:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/169871

12. Lähteet
Johansson, Janneke 2006. Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus. Teoksessa Salonen, Annamari - Villa, Susan (toim.). Rasismi ja
etinen syrjintä Suomessa 2005. Cosmoprint, Helsinki. 83-85.
Johansson, Janneke - Mohammed, Saido 2006. Terveydenhoitajilla keskeinen rooli tyttöjen ympärileikkausten
ennaltaehkäisyssä. Terveydenhoitaja 1/2006. 26-27.
Katisko, Marja 2013. Kulttuurinen sensitiivisyys. Teoksessa Heino, Eveliina – Veistilä, Minna - Hännikäinen, Päivi –
Vauhkonen, Teemu – Kärmeniemi, Nadezda. Vastavuoroiset ja voimaantumista tukevat käytännöt perhetyön kehittämisessä.
Empowerment of Families with Children –hanke 2011-2014. Kopijyvä. 47-51.
Lastensuojelulaki (417/2007)
Mölsä, Mulki 2008. Tyttöjen ja naisten ympärileikkausperinne. Teoksessa Brusila, Pirkko (toim.). Seksuaalisuus eri
kulttuureissa. Otavan kirjapaino, Keuruu. 116-133.
Sosiaali- ja terveysminsiteriön julkaisuja 2012. Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelma 2012-2016
(FGM). Tampereen yliopistopaino Oy, Tampere.
THL. Lastensuojelun käsikirja. <http://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/lastensuojelun-
kasikirja/tyoprosessi/erityiskysymykset/pahoinpitely-ja-seksuaalinen-hyvaksikaytto/tyttojen-ymparileikkaus> [Viittauspäivä
19.11.2014.].
THL. Seksuaali- ja lisääntymisterveys. https://www.thl.fi/fi/web/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/seksuaalisuus-ja-
vakivalta/tyttojen-ja-naisten-ymparileikkausten-fgm-ehkaisy/ehkaiseva-tyo [Viittauspäivä 11.4.2015.].
Tiilikainen, Marja (toim.) 2011. Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus Suomessa. Asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja
terveydenhuollon henkilöstölle. Ihmisoikeusliitto ry. Kainuun sanomat, Kajaani.
Tiilikainen, Marja 2004. Ongelmallinen ympärileikkaus. Teoksessa Kouros, Kristiina & Villa, Susan (toim.). Ihmisoikeudet ja
islam. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu. 257-264.

13. KIITOS!