The Black Sea is an endangered sea shared by Bulgaria, Georgia, Romania, Russia, Turkey & Ukraine. A large basin inhabited by 160 million people from 17 countries. The new GEF assistance is designed to address the three highest priority transboundary problems of the Black Sea (namely eutrophication, discharge of toxic substances including oil, loss of critical benthic habitats and wetlands) and to highlight emerging ones.

1. IInnddiiccaattoorrss ttoo mmoonniittoorr tthhee
eeffffeecctt ooff nnuuttrriieennttss wwiitthhiinn tthhee
BBllaacckk SSeeaa
THE GLOBAL ENVIRONMENT
FACILITY

2. The Black Sea
..an endangered sea shared by
Bulgaria, Georgia, Romania,
Russia, Turkey & Ukraine
….a large basin
Inhabited by 160 million people
from 17 countries

3. UN GEF/UNDDPP AAssssiissttaannccee ttoo tthhee WWiiddeerr BBllaacckk
SSeeaa BBaassiinn
TThhee nneeww GGEEFF aassssiissttaannccee iiss ddeessiiggnneedd ttoo aaddddrreessss tthhee tthhrreeee hhiigghheesstt
pprriioorriittyy ttrraannssbboouunnddaarryy pprroobblleemmss ooff tthhee BBllaacckk SSeeaa ((nnaammeellyy
eeuuttrroopphhiiccaattiioonn,, ddiisscchhaarrggee ooff ttooxxiicc ssuubbssttaanncceess iinncclluuddiinngg ooiill,, lloossss ooff ccrriittiiccaall
bbeenntthhiicc hhaabbiittaattss aanndd wweettllaannddss)) aanndd ttoo hhiigghhlliigghhtt eemmeerrggiinngg oonneess
AAssssiissttaannccee iiss pprroovviiddeedd aass tthhrreeee ccoommpplleemmeennttaarryy ccoommppoonneennttss::
TTwwoo RReeggiioonnaall PPrroojjeeccttss ffoorr tthhee BBllaacckk SSeeaa aanndd tthhee DDaannuubbee RRiivveerr BBaassiinn
BBllaacckk SSeeaa pprroojjeecctt wwhhiicchh wwiillll bbee iimmpplleemmeenntteedd iinn ttwwoo PPhhaasseess bbeettwweeeenn
((22000022-- 22000044)) aanndd ((22000044-- 22000066));;
AA sseerriieess ooff ccoouunnttrryy--rreellaatteedd iinnvveessttmmeenntt pprroojjeeccttss eexxeeccuutteedd tthhrroouugghh tthhee
WWoorrlldd BBaannkk--GGEEFF NNuuttrriieenntt IInnvveessttmmeenntt FFaacciilliittyy;;
OOtthheerr GGEEFF aanndd ddoonnoorr iinntteerrvveennttiioonnss iinn tthhee bbaassiinn ttaarrggeettiinngg rreedduuccttiioonn ooff
nnuuttrriieennttss//ttooxxiicc ppoolllluuttaannttss aanndd rreessttoorraattiioonn ooff ccrriittiiccaall hhaabbiittaattss..

4. EEuuttrroopphhiiccaattiioonn -- SSuummmmaarryy
 AAnntthhrrooppooggeenniicc eeuuttrroopphhiiccaattiioonn iiss uussuuaallllyy ccaauusseedd bbyy nniittrrooggeenn aanndd//oorr
pphhoosspphhaattee ccoommppoouunnddss eeiitthheerr dduummppeedd aatt sseeaa,, ddiisscchhaarrggeedd tthhrroouugghh
ppiippeess,, oorr lloosstt ttoo tthhee mmaarriinnee eennvviirroonnmmeenntt vviiaa tthhee aattmmoosspphheerree oorr rruunn
ooffff ffrroomm llaanndd..
 NNuuttrriieennttss aacctt aass ""ffoooodd"" ffoorr pphhyyttooppllaannkkttoonn ((ppllaanntt cceellllss iinn tthhee wwaatteerr
ccoolluummnn)),, ccaappaabbllee ooff mmuullttiippllyyiinngg aatt aann eennoorrmmoouuss rraattee,, ggiivveenn ssuuffffiicciieenntt
ffoooodd aanndd lliigghhtt.. TThhiiss iinn ttuurrnn ccaauusseess aa cchhaannggee iinn tthhee ppllaannkkttoonn
ppooppuullaattiioonn,, aa ggeenneerraall iinnccrreeaassee iinn wwaatteerr ttuurrbbiiddiittyy aanndd ggrreeaatteerr
fflluuccttuuaattiioonnss iinn ooxxyyggeenn lleevveellss..
 AAss lliigghhtt iiss pprreevveenntteedd ffrroomm ppeenneettrraattiinngg ddoowwnn,, ootthheerr oorrggaanniissmmss ssuucchh
aass sseeaa wweeeeddss ((aallggaaee)) aanndd sseeaa ggrraassss ccaann bbee aaddvveerrsseellyy eeffffeecctteedd..
 FFiinnaallllyy wwiitthh lliittttllee wwaatteerr mmoovveemmeenntt aanndd aa hhiigghh ppllaannkkttoonn mmaassss,,
ddeeooxxyyggeennaattiioonn aanndd mmaassss ddeeaatthh ooff oorrggaanniissmmss iinn tthhee aaffffeecctteedd aarreeaa
mmaayy bbee oobbsseerrvveedd

5. WWhhaatt ttoo mmeeaassuurree??
Biota
(Phytoplankton,
macrophytes, benthic
algae, invertebrates,
fish etc.)
Firmly bound
particulate P
Mineral-forming reactions
Desorption
Firmly bound
sediment P
particulate P Soluble P
Desorption
P inputs
Slow
diffusion
Settlement/
resuspension
Uptake
Release
Wash-out
Uptake
Microbial
decomposition
Water
column
Sediment
Export from river reach
Diffusion
and flushing
Decomposition
Diffusion
Labile
Labile Porewater P
sediment P
Sediment organic
matter
Uptake/
decomposition
Bioturbation
Sediment infauna
Sorption/
desorption

6. Strategic GGooaallss ffoorr NNuuttrriieennttss iinn tthhee BBllaacckk SSeeaa
11.. AA lloonngg tteerrmm ggooaall ooff nnuuttrriieenntt rreedduuccttiioonn ttoo aa lleevveell wwhhiicchh
wwiillll aallllooww tthhee eeccoossyysstteemm ttoo rreeccoovveerr ((11996600ss lleevveell));;
22.. AAnn iinntteerrmmeeddiiaattee ggooaall nnoott ttoo eexxcceeeedd lleevveellss ooff nnuuttrriieennttss
aabboovvee lleevveellss eennccoouunntteerreedd iinn 11999977;;
33.. TToo rreeaacchh aaggrreeeemmeenntt oonn aa ccoommmmoonn mmeetthhooddoollooggyy ffoorr aa
mmoonniittoorriinngg aapppprrooaacchh;;
44.. TToo ffuurrtthheerr aasssseessss tthhee nnuuttrriieenntt iinnppuutt llooaaddss aanndd tthhee
eeccoollooggiiccaall ssttaattuuss ooff tthhee BBllaacckk SSeeaa aanndd tthhee SSeeaa ooff AAzzoovv

7. Im Areas of Imppaacctt ooff NNuuttrriieennttss iinn tthhee BBllaacckk SSeeaa
 TThhee cceennttrraall ppaarrtt ooff tthhee nnoorrtthh-wweesstteerrnn sshheellff
 bbiioommaassss rreedduuccttiioonn ooff 1100 mmiilllliioonn ttoonnss iinn PPhhyylllloopphhoorraa ffiieelldd ffrroomm
11995500 ttoo 11999900
 SSeeaassoonnaall hhyyppooxxiicc zzoonneess iinn ffrroonntt ooff llaarrggeesstt rriivveerrss
 bbiioollooggiiccaall lloossss ooff 220000 tt ppeerr ssqquuaarree kkiilloommeettrree ooff sseeaabbeedd..
 ddiissaappppeeaarraannccee ooff llaarrggee aammoouunnttss ooff ssuurrffaaccee--lliivviinngg oorrggaanniissmmss ooff
bbootthh ooff mmaarriinnee aanndd ffrreesshh--wwaatteerr oorriiggiinn
 RRoocckkyy sshhoorreess
 ddiissaappppeeaarraannccee ooff eeppiipphhyyttee aallggaaee,, iinnvveerrtteebbrraatteess aanndd ffiisshh..
 SSaannddyy bbeeaacchheess
 ddeeccrreeaassee ooff ppoollyycchhaaeetteess aanndd bbiivvaallvveess
 TThhee ooppeenn ccooaassttaall wwaatteerrss
 iinnccrreeaassee iinn mmaassss ssppeecciieess ooff pphhyyttooppllaannkkttoonn
 CCooaassttaall wweettllaannddss
 ddeeccrreeaassee ooff ssppeecciieess aanndd iinnccrreeaassee ooff hhyyppooxxiiaa

8. Criteria for the Choice of Environmental SSttaattuuss IInnddiiccaattoorrss
CCoonnsseennssuuss-- ddooeess eevveerryybbooddyy aaggrreeee tthhaatt ““lleessss iiss bbeetttteerr””,, oorr vviiccee vveerrssaa??
RReessppoonnssiivveenneessss - wwiillll wwee sseeee ccoommppaarraabbllee ffiigguurreess iinn tthhee nneexxtt 55 yyeeaarrss?? HHooww
qquuiicckkllyy wwiillll cchhaannggeess bbee ddeetteecctteedd??
IInnddeeppeennddeennccee ooff aassssuummppttiioonnss - ccoouulldd tthhee vvaalluuee cchhaannggee ddrraassttiiccaallllyy bbyy
ffuummbblliinngg wwiitthh ssoommee aassssuummppttiioonnss??
TTrraannssppaarreennccyy - ccaann aa llaayyppeerrssoonn uunnddeerrssttaanndd wwhhaatt’’ss hhaappppeenniinngg?? ddooeess tthhee
iinnddiiccaattoorr hhiiddee oorr rreevveeaall ffaaccttss??
EExxppeerriieennccee - IIss tthhee tteecchhnniiccaall ccaappaacciittyy aavvaaiillaabbllee iinn tthhee rreeggiioonn?? IIss tthheerree aa
ssiiggnniiffiiccaanntt vvaarriiaabbiilliittyy iinn tthhee hhiissttoorriiccaall mmeeaassuurreemmeennttss//
RReessppoonnssiibbiilliittyy - ddooeess tthhee iinnddiiccaattoorr ppooiinntt aatt tthhoossee wwhhoo sshhoouulldd bbee hheelldd
rreessppoonnssiibbllee??
IInntteerrnnaattiioonnaall ssttaannddaarrdd –– hhaass tthhee sscciieennttiiffiicc ccoommmmuunniittyy aatt lleeaasstt rriinngg--tteesstteedd tthhee
mmeetthhooddoollooggyy
AAnnaallyyttiiccaall ssoouunnddnneessss - ddooeess tthhee iinnddiiccaattoorr mmeeaassuurree tthhee pprroobblleemm,, oorr rraatthheerr
ssoommeetthhiinngg eellssee??

9. Potential EESS IInnddiiccaattoorrss ffoorr tthhee BBllaacckk SSeeaa
 CChheemmiiccaall ccoonncceennttrraattiioonnss aanndd llooaaddiinnggss iinn
wwaatteerr aanndd sseeddiimmeenntt
 PPhhyyssiiccaall mmeeaassuurreemmeennttss –– ttuurrbbiiddiittyy rreellaatteedd
 BBiioollooggiiccaall ppaarraammeetteerrss
 mmiiccrroo-aallggaaee,, mmaaccrroo-aallggaaee aanndd hhiigghheerr ppllaannttss
 IInnvveerrtteebbrraatteess

10. Potential EESS IInnddiiccaattoorrss ffoorr tthhee BBllaacckk SSeeaa
 CChheemmiiccaall llooaaddiinnggss ttoo tthhee BBllaacckk SSeeaa
 TTPP,, SSRRPP,, TTNN,, TTIINN,, SSiilliiccaattee,, BBOODD
• FFrreeqquueennccyy ooff mmeeaassuurreemmeennttss rreeqquuiirreedd iiss vveerryy hhiigghh –– wweeeekkllyy bbaassiiss
• CCoonnttiinnuuoouuss ffllooww ddaattaa
• AAnnnnuuaall mmeeaann llooaadd wwiitthh ccoonnffiiddeennccee lliimmiittss
• TToottaall nnuuttrriieenntt iinnppuutt iimmppoorrttaanntt ttoo ddeetteerrmmiinnee tthhee ppootteennttiiaall bbiiooaavvaaiillaabbllee llooaadd
 CChheemmiiccaall ccoonncceennttrraattiioonnss iinn wwaatteerr ccoolluummnn
 BBiiooaavvaaiillaabbllee nnuuttrriieennttss ((SSRRPP,, TTIINN)) aanndd BBOODD
• TTrreenndd aannaallyyssiiss mmuusstt iinncclluuddee ccoonnffiiddeennccee lliimmiittss
• WWiinntteerr mmoonniittoorriinngg ffoorr nnuuttrriieennttss ttoo rreemmoovvee sseeaassoonnaalliittyy
 CChheemmiiccaall ccoonncceennttrraattiioonnss iinn sseeddiimmeenntt
 BBiiooaavvaaiillaabbllee nnuuttrriieennttss ((SSRRPP,, TTIINN)) aanndd BBOODD iinn iinntteerrssttiittiiaall wwaatteerr
• AAnnaallyyssiiss aatt ssppeecciiffiicc ddeepptthhss iiss iimmppoorrttaanntt –– ddiiaattoommss vveerrssuuss mmaaccrroopphhyytteess
 MMiinneerraalliissaattiioonn,, nniittrriiffiiccaattiioonn aanndd ddeenniittrriiffiiccaattiioonn rraatteess

11. Potential EESS IInnddiiccaattoorrss ffoorr tthhee BBllaacckk SSeeaa
 PPhhyyssiiccaall mmeeaassuurreemmeennttss –– ttuurrbbiiddiittyy rreellaatteedd
 SSeecccchhii ddiisscc
• MMeeaassuurree ooff ddiissaappppeeaarraannccee ooff ddiisscc
• CChheeaapp aanndd ssiimmppllee
 SSuussppeennddeedd ssoolliiddss
• MMaayy bbee ssiimmppllee bbuutt pprroonnee ttoo llaarrggee vvaarriiaabbiilliittyy
 MMeeaassuurree ooff ssccaatttteerreedd oorr aaddssoorrbbeedd lliigghhtt

12. The PPrroocceessss ooff AAddooppttiioonn ooff EESS IInnddiiccaattoorrss
 BBiioollooggiiccaall ppaarraammeetteerrss –– mmiiccrroo--aallggaaee
 PPrriimmaarryy pprroodduuccttiivviittyy
• MMeeaassuurreedd aass ttoonnnnee CC//hhaa//yyeeaarr
 SSttaannddiinngg ccrroopp --mmiiccrroo--aallggaall bbiioommaassss
• mmeeaassuurreedd aass CChhlloorroopphhyyllll--aa ccoonntteenntt
• SSaammpplliinngg mmaayy mmiissss bblloooomm
 CCoommmmuunniittyy ccoommppoossiittiioonn
• TThhee ddeevveellooppmmeenntt ooff aann iinnddeexx oorr tthhee iiddeennttiiffiiccaattiioonn ooff iinnddiiccaattoorr
ssppeecciieess mmaayy bbee bbeesstt rreepprreesseenntteedd oonnllyy oonn aa ssiinnggllee ccoommmmuunniittyy

13. The PPrroocceessss ooff AAddooppttiioonn ooff EESS IInnddiiccaattoorrss
 BBiioollooggiiccaall ppaarraammeetteerrss –– mmaaccrroo--aallggaaee aanndd hhiigghheerr ppllaannttss
 MMaaxxiimmuumm ddeepptthh ooff ccoolloonniissaattiioonn
• OOffffeerrss tthhrreeee mmaajjoorr aaddvvaannttaaggeess oovveerr ccoonnvveennttiioonnaall SSeecccchhii ddeepptthh oorr
ssuussppeennddeedd ssoolliiddss mmoonniittoorriinngg::
 IItt pprroovviiddeess aann iinntteeggrraatteedd mmeeaassuurree ooff ttuurrbbiiddiittyy oovveerr ttiimmee -- ppeerrhhaappss 66
mmoonntthhss--22 yyeeaarrss..
 IItt pprroovviiddeess aa ggeennuuiinnee mmeeaassuurree ooff tthhee ddeepptthh ooff tthhee eeuupphhoottiicc zzoonnee, nnoott
ssiimmppllyy aa mmeeaassuurree ooff wwaatteerr ccllaarriittyy aatt aa ppaarrttiiccuullaarr ddeepptthh wwiitthhiinn tthhee wwaatteerr
ccoolluummnn..
 IItt iiss mmuucchh mmoorree eeccoollooggiiccaallllyy rreelleevvaanntt..
 BBiioommaassss aanndd pprroodduuccttiivviittyy
• PPoossssiibbllee pprroobblleemmss wwiitthh ssttoorrmm ddaammaaggee..
• nnuummbbeerr ooff ssaammpplleess rreeqquuiirreedd ttoo ddeetteecctt aa ssiiggnniiffiiccaanntt cchhaannggee iinn
bbiioommaassss oovveerr, ssaayy, 55 yyeeaarrss,

14. The PPrroocceessss ooff AAddooppttiioonn ooff EESS IInnddiiccaattoorrss
 IInnvveerrtteebbrraatteess –– sseeddiimmeenntt iinnffaauunnaa
 TToo bbee uusseedd ffoorr mmoonniittoorriinngg mmeeddiiuumm--lloonngg tteerrmm
((>>55 yyeeaarrss)) rreeccoovveerryy ooff tthhee BBllaacckk SSeeaa..
 MMuusstt uussee hhaarrmmoonniizzeedd mmoonniittoorriinngg pprroottooccooll
 TThhee sseeddiimmeenntt sshhoouulldd aallssoo bbee aannaallyysseedd ffoorr
ttooxxiiccaannttss ((oorrggaanniicc aanndd iinnoorrggaanniicc)), ppaarrttiiccllee ssiizzee
aannaallyyssiiss aanndd ttoottaall oorrggaanniicc ccaarrbboonn, iinn aaddddiittiioonn
ttoo wwaatteerr ccoolluummnn ssaalliinniittyy..

15. Implementation iinn tthhee BBllaacckk SSeeaa RReeggiioonn
11.. PPrrooppoossaall ooff EESS iinnddiiccaattoorrss ffoorr ccoonnssuullttaattiioonn wwiitthh tthhee BBllaacckk SSeeaa
CCoommmmiissssiioonn’’ss AAddvviissoorryy ggrroouuppss –– KKeeyy ggrroouupp:: ppoolllluuttiioonn mmoonniittoorriinngg
aanndd aasssseessssmmeenntt
22.. CCoonnssuullttaattiioonn wwiitthh tthhee IICCPPDDRR aanndd tthhee BBllaacckk SSeeaa CCoommmmiissssiioonn JJooiinntt
TTeecchhnniiccaall WWoorrkkiinngg GGrroouupp
33.. IInntteeggrraattee ffeeeeddbbaacckk oonn ccrriitteerriiaa aanndd wweeiigghhttiinngg
44.. PPrriioorriittiissaattiioonn ooff iinnddiiccaattoorrss
55.. SSuubbmmiissssiioonn ttoo tthhee BBllaacckk SSeeaa CCoommmmiissssiioonn ffoorr rreevviieeww
66.. UUnnddeerrttaakkee ppiilloott mmoonniittoorriinngg pprrooggrraammmmee
11.. -- iinncclluuddee ttrraaiinniinngg, QQAA//QQCC aanndd iinntteerr--ccoommppaarriissoonn eexxeerrcciissee
22.. -- aaggrreeee ssaammpplliinngg ssiitteess
77.. CCoolllleecctt bbaasseelliinnee ddaattaa
88.. IInncclluuddee EESS iinnddiiccaattoorrss iinnttoo tthhee BBllaacckk SSeeaa IInntteeggrraatteedd PPoolllluuttiioonn
MMoonniittoorriinngg aanndd AAsssseessssmmeenntt PPrrooggrraammmmee ((BBSSIIPPMMAAPP))

16. Where are we lliikkeellyy ttoo eennccoouunntteerr ddeellaayy
 AAggrreeeemmeenntt ooff tthhee sscciieennttiiffiicc ccoommmmuunniittyy
 CCoommbbaatt wwiitthh aa pprrooaaccttiivvee aapppprrooaacchh
 LLiimmiitt tthhee iinnppuutt ooff nnoonn--rreelleevvaanntt aaddvviissoorryy
ggrroouuppss
 QQuuaalliittyy ccoonnttrrooll –– vvaalliiddiittyy ooff ddaattaa
 SSaammpplliinngg
 AAnnaallyyssiiss
 PPrroocceedduurreess ffoorr aasssseessssmmeenntt ooff ddaattaa

17. Thank yyoouu ffoorr yyoouurr aatttteennttiioonn