Esitys Kunnon työn päivän tilaisuudessa Turussa 7. lokakuuta 2013. Työpsykologi Elisa Valtanen, Työterveyslaitos

1. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä
Työterveyslaitos / EV / 7.10.2013

2. TYÖYHTEISÖN KEINOT RAKENTAA
TYÖHYVINVOINTIA
Kunnon työn päivä 7.10.2013
Elisa Valtanen
Työterveyslaitos / EV / 7.10.2013

3. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Henkisen hyvinvoinnin
tunnusmerkkejä
• Tyytyväisyys elämään ja työhön:
vaikka asiat eivät olisikaan täydellisesti,
on silti pääsääntöisesti hyvä olla
• Aktiivisuus: jaksaa tehdä muutakin
kuin sen, mikä on pakko
• Myönteinen perusasenne:
suhtautuminen asioihin avoimesti ja
kiinnostuneesti
• Kyky sietää epävarmuutta ja
vastoinkäymisiä (kohtuullisesti)
• Oman itsensä hyväksyminen
puutteineen ja vahvuuksineen
(Hakanen ym. 1999; Ahola 2010)
Hyvinvointi työssä:
• tyytyväisyys työhön
• aikaansaaminen
• luovuus, kiinnostus, innostus
• avoimuus
• pystyvyyden tunne
Työterveyslaitos / EV / 7.10.2013

4. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Tilanne on hyvä kun...
• Aamulla herätessään tuntee itsensä
levänneeksi ja odottaa päivän
tapahtumia kiinnostuneena
• Työssä ollessa tuntee itsensä päteväksi,
vireäksi ja varmaksi
• Työstä tultua pystyy rentoutumaan noin
tunnin kuluttua työpäivän päättymisestä,
• Nukkumaan mennessä on levollinen olo
Työterveyslaitos / EV / 7.10.2013

5. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Henkinen hyvinvointi työssä
kokonaisvaltainen
myönteinen
kokemus työstä
- yksilölliset
voimavarat ja
niiden ylläpito
- tasapaino työn
vaatimusten ja
työn voima-
varojen välillä
- toimivuus
- tuottavuus
- terveys
(Kirsi Ahola 2010)
Työterveyslaitos / EV / 7.10.2013

6. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Mitä nykytyöelämä tarjoaa:
yksi näkökulma
• Osaamisvaatimukset vaihtuvia ja korkealla
• Organisaatiomuutokset jatkuvia
• Epävarmuus
• Tehtävät ja työt pirstaleisia, hallinta
haasteellista
• Lisääntynyt paine ja kiire työssä
Työterveyslaitos / EV / 7.10.2013

7. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Porina
Päällimmäisiä ajatuksia ja kokemuksia
työhyvinvoinnista!
Työterveyslaitos / EV / 7.10.2013

8. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työyhteisön sosiaalinen
pääoma
• Pidämme toisemme ajan tasalla
työasioissa
• Työyhteisön jäsenet toimivat
yhdessä toteuttaakseen uusia
ideoita
• Työyhteisön jäsenet ottavat
työssään huomioon muiden
esittämät parannusehdotukset
päästäkseen parhaaseen
mahdolliseen lopputulokseen
• Esimieheeni voi luottaa
• Esimieheni kohtelee alaisiaan
ystävällisesti ja huomaavaisesti
• Esimies kunnioittaa
työntekijöiden oikeuksia
• Asenteemme on 'toimimme
yhdessä'
• Jokainen tuntee olevansa
ymmärretty ja hyväksytty
(Kouvonen A., Kivimäki M., Vahtera J., Oksanen T. ym. 2006)
Työterveyslaitos / EV / 7.10.2013

9. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työterveyslaitos / EV / 7.10.2013
Joukkuepelin onnistumista
tukee…
• Selkeät yhteiset tavoitteet – jokaisella työntekijällä on selkeä
käsitys työyhteisön perustehtävästä
• Kullakin on selkeä käsitys tehtävistään ja asemastaan,
työyhteisössä on selkeät roolit
• Tunnetaan myös toisten työtehtävät
• Sovitut pelisäännöt ja toimintatavat
• Voimakas tehtäväsuuntautuneisuus
• Yhteinen vastuu ja halu tehdä oikeasti töitä yhdessä
• Keskinäinen avuliaisuus ja tukeminen
• Pyritään yhteisymmärrykseen työyhteisöä koskevissa ratkaisuissa
• Työyhteisön toimintaa käsitellään säännöllisesti yhteisillä
foorumeilla
• Ihmissuhteet ovat luottamukselliset ja suorat
• Vuorovaikutus on toimivaa, vilkasta ja monensuuntaista
• Tiedonkulku on avointa, rehellistä ja peittelemätöntä
• Mukava ja vapautunut ilmapiiri

10. © Työterveyslaitos – www.ttl.fiTyöterveyslaitos / EV / 7.10.2013
Vuorovaikutussuhteiden
merkitys työpaikalla
• Kaikkien kanssa pitää tulla toimeen
• asiallinen yhteistyö kaikkien työyhteisön jäsenten
kanssa
• ihmissuhdeasiat eivät määrää työpaikan toimintaa
• Erilaisuus on sallittua
• ei haikailua sellaisen yhdenmukaisuuden ja me-
hengen perään, joka ei ole realistista
• Vuorovaikutus kytkeytyy ensisijaisesti työhön ja
tietojen välittämiseen
(Järvinen 2001)

11. © Työterveyslaitos – www.ttl.fiTyöterveyslaitos / EV / 7.10.2013
Työyhteisön pelisääntöjä
Tavattaessa tervehdin kaikkia
Annan toisille työrauhan
Autan pyydettäessä, tarjoan apua aktiivisesti
Pyydän, en käske
Kiitän
Otan puheeksi, jos joku asia ei suju
Kiistat selvitän puhumalla; en huuda enkä rähjää
Kuuntelen ja yritän ymmärtää toisen viestin
Vastaan, kun kysytään
Puhun vain omasta puolestani ja annan muiden tehdä
samoin
Uskon saamiini vastauksiin; en haudo mahdollisia
piilomerkityksiä
Keskustelen yhdessä toisten kanssa, en toisista
harvoin joskus lähes aina

12. © Työterveyslaitos – www.ttl.fiTyöterveyslaitos / EV / 7.10.2013
Esimies osana hyvää
työyhteisöä
• huolehtii, että perustehtävä tiedetään ja sen
toteutumiseksi työskennellään
• luo selkeitä rakenteita, jotka helpottavat työntekoa ja
luovat onnistumisen edellytyksiä
• edistää suotuisia asioita
• varmistaa yhteiset pelisäännöt
• tukee keskustelukulttuuria
• varmistaa ongelmien käsittelyn ja ratkaisun teon
• johtaa yksilöitä ja koko ryhmää
• edistää hyvää palautekulttuuria: palautteen
antaminen ja vastaanottaminen
• tukee ja auttaa tarvittaessa

13. © Työterveyslaitos – www.ttl.fiTyöterveyslaitos / EV / 7.10.2013
Mitä on johtamisen
oikeudenmukaisuus?
• Päätöksenteon menettelytavat
• Päätökset tehdään oikean tiedon perusteella
• Epäonnistuneet päätökset voidaan purkaa tai niitä voidaan muuttaa
• Kaikki asianomaiset ovat edustettuina päätöksiä tehtäessä
• Tehdyt päätökset ovat johdonmukaisia (säännöt kaikille samat)
• Kaikilla on oikeus sanoa mielipiteensä itseään koskevissa asioissa
• Kohtelun menettelytavat
• Esimies kuuntelee alaisiaan tärkeissä asioissa
• Esimies on puolueeton
• Esimies tiedottaa riittävän ajoissa tehdyistä päätöksistä
• Esimies kunnioittaa työntekijän oikeuksia
• Esimieheen voi luottaa (Moorman, 1991)

14. © Työterveyslaitos – www.ttl.fiTyöterveyslaitos / EV / 7.10.2013
Miten voin esimiehenä tukea
työntekijöiden jaksamista?
• Ole hyvä esimerkki alaisillesi - pidä huolta omasta
hyvinvoinnistasi!
• Viestitä työntekijöille, että työkuormituksesta ja
aikatauluista on lupa ja niistä tulee keskustella
• Käy säännöllisesti kehityskeskusteluja, joissa
mietitään työn tavoitteet, työmäärä ja ajankäyttö
• Seuraa työntekijöiden ajankäyttöä ja puutu
ylipitkiin työaikoihin
• Varaa työyksikössäsi aikaa toiminnan
kehittämiseen ja yhteisiin palavereihin

15. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Porina
Yksi asia!
- yksi omalta tuntuva keino edistää
työhyvinvointia työyhteisössä?
Työterveyslaitos / EV / 7.10.2013

16. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Yksilön hyvinvointi
muutoksessa
Hyvinvointia muutoksessa edistää,
jos muuttuvat asiat ja tapahtumat
• ymmärretään
• niihin voidaan vaikuttaa
• ne koetaan mielekkäiksi
Työterveyslaitos / EV / 7.10.2013

17. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Muuttuva työyhteisö vaatii
ihmisiltä ja organisaatiolta
• tulevaisuuteen suuntautuneisuutta
• uuden ja vanhan tai erilaisten kulttuurien
yhteensovittamista
• esimiehen ja koko työyhteisön roolin muutosta
• työn ja muun elämän uudenlaista
yhteensovittamista
• voimavarojen riittävyyttä
Työterveyslaitos / EV / 7.10.2013

18. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Kysymyksiä käsiteltäväksi
muutostilanteessa
• Mitä kysymyksiä, huolia tai pelkoja muutos herättää?
• Mitä mahdollisuuksia tai hyviä puolia muutokseen liittyy?
• Mistä syntyy hyvä ja onnistunut muutos? Tärkeintä on,
että...
• Mitä voimme jatkossa tehdä muutoksen onnistumiseksi: itse
- työyhteisö – esimies?
• Mitä muutos merkitsee työmme kannalta: Mikä muuttuu?
Mikä pysyy ennallaan?
• Mitä otamme mukaan siirtyessämme uuteen? Mistä en
ainakaan luopuisi?
• Mihin asioihin tarvitaan yhteiset pelisäännöt? ->
Toteutuksesta sopiminen (vastuuhenkilöt, aikataulu)
• Mistä asiasta ja kenelle/keille antaisit myönteistä palautetta
muutoksen etenemisestä – mikä on sujunut hyvin?
Työterveyslaitos / EV / 7.10.2013

19. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työterveyslaitos / EV / 7.10.2013
Esimiehen monet roolit
muutostilanteissa
• Muutoksen kokijana
Omat tunteet muutoksen suhteen
Työstäminen usein eri tahdissa työntekijöiden kanssa
• Työntekijöiden muutoksen ymmärtäjänä
Myötäeläminen ja tukeminen
• Muutosten käynnistäjänä ja läpiviejänä
• Tulevaisuuteen valmistautujana
Resurssit, osaaminen
Uudet haasteet
Edellyttää koko organisaation edun hahmottamista sekä eri
ryhmien välisten suhteiden ymmärtämistä
(mukaellen Airikoski & Sallinen 2007;
Järvinen 2005)

20. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Esimiestyön keskeisyys
muutostilanteissa
• Muutostilanteessa esimieheen kohdistuu normaaliakin
suurempia odotuksia, toiveita ja vaatimuksia.
• Muutostilanteet koettelevat esimiehen johtajuutta,
moraalia ja jaksamista.
• Esimiehen haasteena on oman ammatillisen roolin
säilyttäminen
• Johtamisen perusasioiden toimivuus tai
toimimattomuus korostuu muutostilanteissa!
Työterveyslaitos / EV / 7.10.2013

21. © Työterveyslaitos – www.ttl.fiTyöterveyslaitos / EV / 7.10.2013
Esimiehen kaksi tehtäväaluetta
muutostilanteessa
Menneestä luopuminen
• tosiasioiden tunnustaminen (surutyö, tunteet…)
• tunnereaktioiden kohtaaminen
• ristiriitojen käsittely
• menneen arvostaminen, "mitä saatu jo aikaan…"
Suuntaaminen eteenpäin
• selkiyttäminen, "mikä on tärkeää…"
• tavoitteet ja niiden priorisointi
• tehtävien siirron suunnittelu
• työtehtävien läpikäynti
• kehittämistarpeiden konkretisointi

22. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Porina
Ajatuksia työhyvinvoinnin edistämisestä
muutostilanteessa
Mistä saat voimaa muutoksessa?
Työterveyslaitos / EV / 7.10.2013

23. © Työterveyslaitos – www.ttl.fiTyöterveyslaitos / EV / 7.10.2013
Työyhteisön kehittäminen on
ongelmien ennaltaehkäisyä
• yhteinen asioiden pohtiminen, keskustelut, ideoinnit
• selkeät palaverikäytännöt
• yhteistyö
• keskustellut ja sovitut pelisäännöt
• aktiivinen ristiriitojen käsittely
• toimintamallit ja –ohjeet
• ilmapiirikyselyt ja niiden hyödyntäminen kehittämistyössä
• kehityskeskustelut
• ennakointi ja valmistautuminen muutoksiin
• muut menetelmät kuten hyvinvointiohjelma, riskin
arviointi, työpaikkaselvitysmenetelmät

24. © Työterveyslaitos – www.ttl.fiTyöterveyslaitos / EV / 7.10.2013
Kehittämiselle oltava aito
tarve
Tilanteessa, jossa kehittäminen on välttämätöntä,
mutta yksimielisyyttä tavoista ei ole, kannattaa varata
enemmän aikaa keskustelulle.
Seuraavia kysymyksiä voi käyttää:
• Mitä asioita pitäisi muuttaa?
• Mikä on tärkein muutettava asia?
• Miksi juuri tämä asia on tärkeä?
• Miten asian pitäisi muuttua?
• Mitä tehdään?
• Mitä hyötyä asian muuttamisesta on?
(Multanen ym. 2004, TTL)

25. © Työterveyslaitos – www.ttl.fiTyöterveyslaitos / EV / 7.10.2013
Kehittämisprosessissa
esimiehen vastuulla on:
• tunnistaa ja konkretisoida kehittämiskohteet
• jakaa vastuuta
• tukea kehittämishankkeiden vetäjiä ja
vastuuhenkilöitä
• varmistaa aikataulujen pitävyys
• olla osaltaan mukana ja tehdä sovitut asiat
• toteuttaa suunnitelmaa
• seurata toimien toteutumista
• arvioida toimenpiteiden onnistumista
• antaa ja vastaanottaa palautetta

26. © Työterveyslaitos – www.ttl.fiTyöterveyslaitos / EV / 7.10.2013
Työyhteisön jäsenen rooli
kehittämisessä
• Osallistua kehittämiseen, se on osa työtä
• Toisten tukeminen ja auttaminen, mahdollisuuksien näkeminen
• Oman osaamisen ja kokemusten tuominen mukaan
• Ratkaisuihin pyrkivä tapa keskustella
• Sopimuksista ja suunnitelmista kiinnipitäminen
• Positiivisen ilmapiirin ylläpito, vastuunkanto osaltaan.
• Palautteen antaminen
• Muutoksien näkeminen
• Oman toiminnan muuttaminen ja kehittäminen sekä arviointi
Pohdittavaksi: Miten tällaisen työotteen vahvistumista
työyhteisössä voidaan tukea?

27. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Miten esimies voi tukea
osallistuvaa innovointia
työyhteisössä?
Arjen pieniä tekoja – innovointia matalalla kynnyksellä
• Asiakkaan tarvetta ja oman työyhteisön
toimintatapoja havainnoidaan ja niistä keskustellaan
jatkuvasti työn lomassa, monilla foorumeilla
• Vähäiseltäkin tuntuvat työhön liittyvät asiat otetaan
esille ja yhteiseen käsittelyyn välittömästi
• Esitellään puolivalmiitakin ratkaisuja ja kehitellään
niitä yhdessä
• Omaksutaan kokeileva asenne uusiin toimintatapoihin
Työterveyslaitos / EV / 7.10.2013
www.osuva-foorumi.fi
Osuva - Osallistuvaa innovaatiotoimintaa ja
sen johtamista edistävät tekijät

28. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Kiitos!
Työterveyslaitos / EV / 7.10.2013
Elisa Valtanen
psykologi, PsM, KTM
työnohjaaja, prosessikonsultti
elisa.valtanen@ttl.fi
043 824 2467