Tulevaisuuden ruoantuotantojärjestelmät, Elonkierron juhlaseminaari, Rikkonen Pasi

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Pasi Rikkonen, Johtava tutkija, KTT, MMM (agr.)
Ohjelmapäällikkö, Kestävä luonnonvaratalous
yhteiskunnassa (BioSociety)
Tulevaisuuden
ruoantuotantojärjestelmät
Elonkierron 20-vuotisjuhlaseminaari 15.8.2018

2. © Luonnonvarakeskus
Esityksen sisältö:
1. Keskeisiä kysymyksiä ruoantuotannon
tulevaisuuksille
2. Neljä vaihtoehtoista skenaariota
3. Johtopäätöksiä ja varautumistarpeita
Esitys perustuu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan
tulevaisuus (CAP2020) -hankkeeseen (Makera)
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-457-1
2 16.8.2018

3. © Luonnonvarakeskus
Keskeisiä kysymyksiä jotka muovaavat
ruoantuotantoa seuraavien 30 vuoden aikana
1. Maatalous joutuu sopeutumaan ja ennakoimaan, miten
ilmastonmuutoksen hillinnässä saavutetaan tuloksia
2. 30 vuoden aikana tulee monta myrskyä tasapainoilussa
ympäristö- ja ruokaturvatavoitteiden, globaalien markkinoiden
ja kansainvälisten sopimusten ristipaineissa
– Veturialueet muuttuvat, EU:n kohtalo?
3. Täysin uudenlaisia ratkaisuja (mm. keinoliha, hyönteisruoka)
haetaan ruoantuotannossa jatkuvasti. Kasvaessaan ne
vaikuttavat myös perusmaatalouden rooliin yhteiskunnassa.
4. Globaalit etäisyydet edelleen pienenevät ja
ihmisten/tavaroiden/palveluiden liikkuvuus kasvaa, niin
hallittu kuin hallitsematon
– Työ, ruokaturva, kaupungistuminen jne.
5. Yhteiskunnan energiamuutos fossiilisesta uusiutuvaan
toteutuu vahvasti hajautettuun suuntaan
3

4. © Luonnonvarakeskus
Skenaariotarkastelun toteuttaminen
kolmella vaiheella
4 16.8.2018Teppo Tutkija
2. Skenaarioiden
kuvaukset ja ääritulemat
1. Muutosvoimat,
muutokset ja trendit
3. Tulevaisuustaulukointi ja
skenaariokohtaiset vaikutukset

5. © Luonnonvarakeskus
Maa- ja elintarviketalouden toimintaympäristö
Kansallinen
politiikka
-liikkumavara
-kohdentaminen EU-politiikka
-CAP reformit
-CAP budjetti
-ilmasto- ja
energiapolitiikka
Globaali-
muutokset
-markkinat
-ilmasto
-energia
Ympäristö
-vesiensuojelu
-maaperä
-maisema
-luonnon
monimuotoisuusYrittäjä
-ikärakenne
-osaaminen
-jaksaminen
-kannattavuus
Yritysrakenne
-yrityskoko
-investoinnit
-tuottavuus
-erikoistuminen
-monialaisuus
-jalostus
Elintarvike-
markkinat
-kilpailupolitiikka
-hintakehitys
-kuluttajat
-luomu, lähiruoka,
standardit
Teknologia
-autom.tuotanto
teknologia
-biotekniikka
-energiaratkaisut
-uudet tuotanto-
järjestelmät
Suomen
maatalous
Political
Economic
Social
Technological
Environmental

6. © Luonnonvarakeskus
Keskeiset politiikkakysymykset skenaarioissa
1. Maatalouden rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä
2. Maatalous globaalien markkinoiden ja kansainvälisten
sopimusten keskiössä
3. Suomen elintarvikeketjun vientimahdollisuudet
4. Maatalouden energiamuutos yritysnäkökulmasta ja ilmasto-
ja energiapoliittisessa ohjauksessa
Tausta-aineistona laajasti ajankohtaisia kansallisen ja EU-tason tulevaisuuden
ennakoinnin, maatalouden ja ilmasto- ja energiatematiikan strategiaraportteja
sekä tutkimusraportteja
6 16.8.2018Teppo Tutkija

7. © Luonnonvarakeskus
Vapautuvat
markkinat,
markkinaehtoisuuden
lisääntyminen
Julkinen ohjaus
ja julkinen
rahoitus vahvaa
Suomen maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky vahvistuu
Suomen maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky heikkenee
Julkinen vs. markkinat
Maa- ja elintarviketalouden skenaariot vuoteen 2030
4. Maatalous muuttuvan
kauppapolitiikan
puristuksessa
-skenaario
5. Arktisuuden brändäys
viennin veturina
-skenaario
2. Maatalous
hillintätalkoisiin
-skenaario
3. Energiamuutos
maataloudessa
-skenaario
SKENAARIO 5
1. BAU nykyiseeen
suuntaan -skenaario
- Eloperäiset maat (raivaus,
monivuotiset kasvit, muut
viljelyvaihtoehdot)
- Päästövähennyksiä tuottavaa
teknologiaa + biokaasun lisääminen
- Kulutus kasvispainotteisemmaksi
- Uusiutuvaa ja hajautettua laajasti
(mm. hybridijärjestelmät)
- Maatalouden biomassan suurempi
valjastaminen energiantuotantoon
- Tukipolitiikan uudelleensuuntaus
hajautetumman ja pienimuotoisen
energiatuotannon lisäämiseksi (mm.
tarjouskilpailumalli)
- Niukkuus maatalousmaasta johtaa
kansainvälisiin konflikteihin
- Protektionismia sekä kahdenvälisiä
liittoumia
- EU joutuu tekemään sopimuksia
maatalouden kustannuksella
- Ilmasto-olosuhteet aiheuttavat
vaihteluita tuotantomääriin ja hintoihin
- ’Arktisen’ tuotteen lisäarvotekijät
onnistutaan hinnoittelemaan
- Erilaistetut, korkean lisäarvon tuotteet,
onnistunut markkinointi
- Globaalit tuotanto- ja tuotestandardit
edesauttavat
- Venäjän markkinoiden palautuminen

8. © Luonnonvarakeskus
Niche
Regime/ Vallitseva toimintajärjestelmä
Landscape
(toimintamaisema)
Sovellettu: Foxon et al. 2010,
Geels 2011, Wessberg ym. 2016
2030 - 2040
2018
Ilmastonmuutos
Niukkuus
luonnonvaroissa
Kiertotalous
Kaupan vapautuminenTaloustaantuma
Fossiilisesta uusiutuvaan
Biokaasu,
hybridijärjestelmät,
GM-tekniikka,
digitaalisuus
MEGATRENDIT
UUDET TEKNOLOGIAT
KOKEILUT
YLLÄTTÄVÄT ASIAT
HEIKOT SIGNAALIT
Luonnononnettomuudet, sään ääri-ilmiöt
sodat, terrorismi
Toivottavatulevaisuudentila
Maatalous
hillintätalkoisiin
Automaatioteknologia,
digitalisoituminen
Väestönkasvu, ikärakenne
Maatalous muuttuvan
kauppapolitiikan
puristuksessa
Nykyiseen
suuntaan
Arktisuuden brändäys
viennin veturina
Energiamuutos
maataloudessa
Kasvispainotteisuus
Rakennekehitys, tila- ja tilusrakenne
Viljelytekniikat, vallitseva teknologia
Infrastruktuuri
Maataloustuotteiden markkinat
Maatalousympäristön tila, peltojen kasvukunto
Ohjaava lainsäädäntö
Ohjaavat politiikat: Ilmasto- ja
energiatavoitteet, maatalous- ja maaseutu, alue-,
elinkeinopolitiikka
Kuluttajakäyttäytyminen, arvot jne.
Uudet kasvit,
Kaupunkiviljely,
hyönteistalous,
keinoruoka

9. © Luonnonvarakeskus9
Ruokajärjestelmät ovat
monipuolistuneet 2040
• peltoon perustuva tuotanto, urbaani
tuotanto, 3D, keinoliha,
hyönteisproteiini
• paikallisuus, luomu, kestävyys

10. © Luonnonvarakeskus
Mahdollisia polkuja ruoantuotannossa aikavälillä 2020–2040
• Ruokajärjestelmät ovat monipuolistuneet
– Useita rinnakkaisia ruokajärjestelmiä
• Suuri vaikuttava tekijä on ihmisten ajatusmaailman muutos ja sen
näkyminen ruokavaliossa.
– Kasvis- ja kalapainotteinen ruokavalio yleistyy 2020-luvulle tultaessa
– Lihasta on tullut ylellisyystuote, jota syödään harvemmin.
– Vähäpäästöisten tuotteiden kulutus kasvaa niiden halventuessa
(+politiikkaohjauksen vaikutuksesta).
• Kulutuksessa korostuu
– paikallisuus, tuottajan ja kuluttajan vuorovaikutus, sopimuksellisuus
tuotantoperiaatteista (luomu, paikallisuuteen perustava ruoka jne.)
– osalla taas helppo saatavuus, hinta jne.
• Ilmastonmuutoksen hillintä keskiössä
– Suurin osa päästövähennyksistä on saatu eloperäisten maiden
viljelykäyttöön puuttumisella ja ohjauksella
• Ruoan jakelukanavat ovat monipuolistuneet, ostoalustana verkkopalvelut
ja toimitusketjut robotiikalla
10

11. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
16.8.201811
Lisää lukemista?
https://www.luke.fi/julkaisut/