Kansainvälinen ja eurooppalainen näkökulma metsäalaan - Lauri Hetemäki, Euroo...Suomen metsäkeskus
Kansainvälinen ja eurooppalainen näkökulma metsäalaan - Lauri Hetemäki, Euroopan metsäinstituutti
Puhutaan metsästä, Pohjois-Karjala -tilaisuus 11.3.2020 Joensuussa. Järjestäjinä Suomen metsäkeskus ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Puhutaan metsästä on Suomen metsäkeskuksen sidosryhmätilaisuus, joka kokoaa yhteen metsäalan vaikuttajat ja tekijät. Tilaisuudessa puhutaan valmisteilla olevasta alueellisesta metsäohjelmasta.
SAK on huolissaan ilmastonmuutoksen seurauksista ja kansainvälisen ilmastopolitiikan riittämättömyydestä. Suomen on tehtävä osansa yhdessä EU:n kanssa.
Kansainvälinen ja eurooppalainen näkökulma metsäalaan - Lauri Hetemäki, Euroo...Suomen metsäkeskus
Kansainvälinen ja eurooppalainen näkökulma metsäalaan - Lauri Hetemäki, Euroopan metsäinstituutti
Puhutaan metsästä, Pohjois-Karjala -tilaisuus 11.3.2020 Joensuussa. Järjestäjinä Suomen metsäkeskus ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Puhutaan metsästä on Suomen metsäkeskuksen sidosryhmätilaisuus, joka kokoaa yhteen metsäalan vaikuttajat ja tekijät. Tilaisuudessa puhutaan valmisteilla olevasta alueellisesta metsäohjelmasta.
SAK on huolissaan ilmastonmuutoksen seurauksista ja kansainvälisen ilmastopolitiikan riittämättömyydestä. Suomen on tehtävä osansa yhdessä EU:n kanssa.
Vuosien saatossa suomalaiset vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat muovautuneet menestystarinaksi, jollaista ei löydy muualta maailmasta.
Energiatehokkuussopimuksissa oli mukana yhteensä 667 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa sekä 132 kuntaa ja kuntayhtymää. Liittyjät toteuttivat kaikkiaan yli 21 000 energiatehokkuustoimenpidettä.
Elinkeinoelämässä ja kunta- sekä kiinteistöalalla vuosina 2008–2016 toteutetut tehostamistoimet vähensivät Suomen vuotuista energiankulutusta yhteensä lähes 16 terawattituntia vuoden 2016 lopussa. Säästetystä energiasta lämpöenergian ja polttoaineiden säästöä oli 75 % ja loput 25% sähkönsäästöä.
Vuosien saatossa suomalaiset vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat muovautuneet menestystarinaksi, jollaista ei löydy muualta maailmasta.
Energiatehokkuussopimuksissa oli mukana yhteensä 667 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa sekä 132 kuntaa ja kuntayhtymää. Liittyjät toteuttivat kaikkiaan yli 21 000 energiatehokkuustoimenpidettä.
Elinkeinoelämässä ja kunta- sekä kiinteistöalalla vuosina 2008–2016 toteutetut tehostamistoimet vähensivät Suomen vuotuista energiankulutusta yhteensä lähes 16 terawattituntia vuoden 2016 lopussa. Säästetystä energiasta lämpöenergian ja polttoaineiden säästöä oli 75 % ja loput 25% sähkönsäästöä.
EK tekee pk-toimintaympäristökyselyn kaksi kertaa vuodessa kohderyhmänään työnantajina toimivat pk-yritykset. Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin huhti-toukokuussa 2016 ja kyselyyn vastasi yhteensä 512 työnantajayritystä. Tulosten perusteella puolet pk-yrityksistä näkee kasvun mahdollisuuksia – kysynnässä ja investoinneissa on selvää viriämistä.
EK:n elokuun luottamusindikaattorien mukaan yleinen suhdannekuva pysyi likimain ennallaan, eikä eri toimialojen luottamusindikaattoreissa ollut yhtenäistä suuntaa.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on määritellyt itselleen uuden suunnan: EK:n sääntömuutoksen myötä Suomessa ei enää tehdä keskitettyjä palkkaratkaisuja; palkoista sopiminen viedään liitoille ja yhä enemmän työpaikoille. EK haluaa tehdä kaikkensa, että yritysten toimintaympäristö saadaan mahdollisimman pian takaisin muiden Pohjoismaiden tasolle. EK vaikuttaa niillä alueilla, jotka ovat keskeisiä yritysten toimintaedellytysten ja Suomen kilpailukyvyn kannalta. Niitä ovat: yrittäjyyden ja omistajuuden edistäminen, työelämän kehittäminen kilpailukyvyn parantamiseksi, terve julkinen talous, EU-edunvalvonta ja kauppapolitiikka, koulutus ja tutkimus, kestävä kehitys sekä yritys- ja kilpailulainsäädäntö.
Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean mietintö, energia- ja ilmastotiekartta 2050, julkaistiin seminaarissa 16.10.2014. Ohessa yleisesitys aiheesta.
Suomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtajan Jyri Seppälän esitelmä "Hiilineutraaliuden määritelmä ja sen tavoittelu" -miniseminaarissa 10.9.2018
Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030 - Sari Pitkänen, Pohjois-Kar...Suomen metsäkeskus
Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030 - Sari Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Puhutaan metsästä, Pohjois-Karjala -tilaisuus 11.3.2020 Joensuussa. Järjestäjinä Suomen metsäkeskus ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Puhutaan metsästä on Suomen metsäkeskuksen sidosryhmätilaisuus, joka kokoaa yhteen metsäalan vaikuttajat ja tekijät. Tilaisuudessa puhutaan valmisteilla olevasta alueellisesta metsäohjelmasta.
Professori Raimo Lovion esitys Lähienergialla työtä ja bisnestä -seminaarissa 15.5.2014 uuden energiapolitiikan mahdollisuuksista ja kotimaisen energian hyödyistä Suomen hyvinvoinnin ja talouden kannalta.
ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa valmisteleva työryhmä julkaisi väliraporttinsa 15.6.2020. Raportti luo kuvan ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista Suomessa. ICT:n avulla voidaan saavuttaa merkittäviä ympäristöhyötyjä, kun korvataan tuotteita palveluilla ja liikkumista etäyh-teyksillä sekä tehostetaan teollisia tuotantoprosesseja. Toisaalta viestintäverkot, datakeskukset ja älylaitteet tarvitsevat sähköenergiaa ja materiaaleja ja tuottavat myös kasvihuonekaasupäästöjä. Erityisasiantuntija Tuuli Ojala esitteli väliraportin tuloksia liikenne- ja viestintäministeriön we-binaarissa 15.6.2020.
Sitran Gaia Consulting -yhtiöltä tilaama selvitys kansalaisten omien toimien CO2-päästövähennysmahdollisuuksista energiasektorilla vuoteen 2030 mennessä.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen 28.9.2012
Johtava ekotehokkuusasiantuntija Karoliina Auvinen, DI ja ilmasto- ja energia-asiantuntija Johanna Kirkinen, TkT
Similar to EU:n energia- ja ilmastopolitiikan suuntaviivoja 2030 (20)
EK:n 50-vuotiaan Suhdannebarometrin mukaan talouden näkymät Suomessa ovat edelleen syksyisen harmaat. Välttävä suhdannevaihe jatkuu ja kasvu jää loivaksi.
EK selvitti pk-yritysten aktiivisuutta kansainvälistymisessä ja viennissä. Miten vienti on kehittynyt ja millainen viennin rakenne on? Aineisto selvitykseen kerättiin loppukeväästä 2016.
Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan suuntaviivoja 2030
1. EU:n energia- ja ilmastopolitiikan
avainkysymykset vuoteen 2030
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
2. EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan viitekehys
2
Energia- ja
ilmasto-
politiikka
...Innovaatio-
politiikka
Kauppa- ja
kilpailu-
politiikka
Johdonmukaisella politiikalla
kilpailukykyinen toiminta- ja investointiympäristö
yritystoiminnalle
Menestyvät yritykset, kestävä tuotanto ja talouden kasvu
Työpaikkoja ja hyvinvointia
Eurooppaan ja Suomeen
...Muut politiikat
3. Realiteetteja energiasta ja ilmastosta
Mikael
• Ilmastonmuutos on ihmiskunnan
polttavimpia ympäristöhaasteita
Valtaosa kasvihuonekaasu-
päästöistä johtuu fossiilisen
energian tuotannosta ja käytöstä
• EU ei pysty yksin pelastamaan
ilmastoa
• EU:n osuus päästöistä laskee
nopeasti; 8 % vuonna 2020 ja
4-5 % vuonna 2030
• USA, Kiina, Intia ym. suuret taloudet
mukaan ilmastotalkoisiin
• Energia pitää yhteiskunnan
rattaat pyörimässä
• Yritykset, palvelut ja kotitaloudet
toimivat energian varassa
• Suomi on erityisen
energiariippuvainen maa (ilmasto,
välimatkat, teollisuusrakenne)
• Yritykset toimivat ja työllistävät
siellä, missä ne saavat energiaa
kilpailukykyiseen hintaan
• Suomalaisen teollisuuden valttina
on vähäpäästöinen sähkö ja
energiatehokkuus
3
4. EU valmistelee energia- ja ilmastopolitiikan uusia
suuntaviivoja vuoteen 2030
• Kuinka EU hillitsee
ilmastonmuutosta?
• Rajoitammeko päästöjä
yksipuolisesti vai ajammeko
globaalisti tasapuolisia velvoitteita?
• Keppiä vai porkkanaa yrityksille:
sääntelyä ja rajoituksia vai
innovaatioita ja toimivia
markkinoita?
• Kuinka turvaamme EU:n talouden
elpymisen?
• Miten pärjäämme kv-markkinoilla, kun
kilpailijoiden energiakustannukset
laskevat?
• Kuinka puolustamme eurooppalaisia
työpaikkoja?
• Miten huolehdimme hyvinvoinnista?
4
5. 5
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila
Tavoite 2050:
päästöt -80 %
• Kolme tavoitetta vuoteen 2020 (”20-20-20”)
• Rinnakkaiset ja päällekkäiset tavoitteet, ohjauskeinot ja mekanismit
– Mitätöivät toistensa tehoa ja lisäävät kustannuksia
• EU:n kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ei ole saanut seuraajia
– Kioto2-ilmastosopimus kattaa vain 15 % maailman päästöistä
– EU:n osuus globaalipäästöistä arviolta 8 % vuonna 2020 ja 4–5 % vuonna 2030
• Kilpailukyky- ja ilmastonäkökulmia ei ole sovitettu riittävästi yhteen
1) Kasvihuonekaasupäästöt -20 %
2) Uusiutuvan energian osuus 20 %
3) Energiatehokkuus +20 % (ohjeellinen)
6. Lähtökohdat 2030-päätöksentekoon
• Kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti
– Energiamarkkinoiden murros ja talouskriisi
• Energia on yhä vakavammin EU:n kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin ytimessä
– Yhteiskunta tarvitsee riittävästi ja varmasti energiaa kohtuuhintaan
– Suomi on erityisen riippuvainen energiasta
• Ilmastonmuutoksen hillintä on tärkeää – ja keinot on valittava viisaasti
– Päästöjä vähennettävä globaalisti, kustannustehokkaasti ja kilpailua vääristämättä
– Ylisääntelyn sijaan markkinavetoista kehitystä
– Johdonmukaista, selkeää ja pitkäjänteistä politiikkaa
Nykyistä 20-20-20 -mallia ei voi ”kopioida” uudelle kaudelle
6
7. EU:n energia- ja ilmastotavoitteet
7
Päästövähennykset
-20% vs. 1990
• Päästökauppasektori:
-21 % vs. 2005
• Muut sektorit: EU -10 %,
Suomi -16 % vs. 2005
Uusiutuvan energian
osuus
20 % Suomi 38%
Energia-
tehokkuus
+ 20%
2020
Päästövähennykset
-40 % vs. 1990
• Päästökauppasektori
-43 % vs. 2005
• Muut sektorit:
EU -30 % vs. 2005
Suomi -30...-40 ??
Uusiutuvan energian
osuus EU-tasolla
27 %
- Ei maakohtaisia tavoitteita
- Kansallisia
toimenpideohjelmia
(Komissio palaa
asiaan
v. 2014 aikana)
2030
Komission
esitys
22.1.2014
Neuvoston käsittelyssä kevään ja kesän 2014 aikana
Direktiiviehdotukset 2014-15?
Lainsäädäntöprosessi 2015–2016?
9. Mitä 40 % päästövähennys tarkoittaisi
päästökauppasektorille (ETS)?
• Vuoden 2030 vähennystavoite 40 % vs. 1990 ETS 43 % vs. 2005
– Vuoden 2020 vähennystavoite ETS 21 % vs. 2005
– Tavoite yli kaksinkertaistuu vain kymmenessä vuodessa
Moni suomalainen teollisuusyritys joutuu ostamaan lisää päästöoikeuksia
– Hinta jopa 40 € / hiilidioksiditonni; arvio Point Carbon
Energian hinnat nousevat = päästökaupan epäsuora kustannusvaikutus
– Hyvitettävä energiaintensiiviselle teollisuudelle, kunnes saadaan
globaalisti tasapuoliset ilmastositoumukset
9
10. Mitä 40 % päästövähennys tarkoittaisi
päästökaupan ulkopuolisille sektoreille (ei-ETS)?
• Päästökaupan ulkopuoliset sektorit eli ”ei-ETS”
– Liikenne, maatalous, rakennusten öljylämmitys, jätehuolto, teollisuuskaasut
• Vertaa vuoden 2030 vähennystavoite 40 % vs. 1990 ei-ETS 30 % vs. 2005
– Vuoden 2020 vähennystavoite 10 % vs. 2005
– Tavoite kolminkertaistuu vain kymmenessä vuodessa
• Suomelle jopa 35–40 % päästövähennysvelvoite?!
– Vähennyskustannukset per CO2-tonni: joillakin sektoreilla jopa satoja euroja tai yli
1 000 euroa
– Suomi joutunee päästöoikeuksien ostajaksi
– Päästöoikeuksien oston oltava sallittua
10
11. Elinkeinoelämän arvio komission 2030-esityksestä
Vain yksi päätavoite (päästövähennys) tuo selkeyttä, pitkäjänteisyyttä ja
tuloksellisuutta
– Päästöjä voidaan vähentää tehokkaasti ja edullisesti sekä samalla investoida ja
työllistää, kun kilpailukyky säilytetään
– Uusiutuva energia ja energiatehokkuus lisääntyvät päästökauppasektorilla
markkinaehtoisesti ja kustannustehokkaasti, ilman päällekkäistä ohjausta
– Päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla voidaan käyttää sitovia alatavoitteita
esimerkiksi liikenteen uusiutuvan energian edistämiseen (puuttuu komission
esityksestä)
Ilmastokysymys ratkeaa vain kattavalla maailmanlaajuisella sitoumuksella, jolloin
– päästöt vähenevät aidosti; eivät vain siirry Aasiaan tai muualle
– kaikki yritykset samalla viivalla ilmastovelvoitteiden suhteen
– cleantechille syntyy maailmanlaajuiset markkinat
11
12. Johtopäätökset
• Pariisin ilmastokokouksessa 2015 saatava tasapuoliset ja kattavat sitoumukset
päästöjen vähentämiseksi
– Mukana vähintään G20-maat
• Kilpailuvääristymät on hyvitettävä hiilivuotosektorin yrityksille, kunnes tasapuoliset
globaalit ilmastovelvoitteet astuvat voimaan
– Ilmaiset päästöoikeudet
– Hyvitetään päästökaupan epäsuorat kustannukset (sähkön hinnan nousu)
• Mieluiten EU-laajuisena järjestelmänä välttäen EU:n sisäistä kilpailuvääristymää
• Päästökauppasektorin ulkopuolisilla aloilla tarvitaan EU-tasolla koordinoituja
alatavoitteita jatkossakin
– Jatkuvuutta esim. liikenteen uusiutuvan energian tavoitteisiin
12
14. Päästökaupan
epäsuorat
kustannukset
nousevat
= KOMPENSAATIO-
TARVE
Ilmastovelvoitteen vaikutus sähkön hintaan
14
Päästötavoitteet kiristyvät,
päästöoikeuksien määrä vähenee
Päästö-
oikeuksien
kustannukset
kasvavat
(Valtaosa
päästö-
oikeuksista
ilmaiseksi)
Energiavaltainen
teollisuus, joka
toimii globaaleilla
markkinoilla
Päästöttömän sähköntuotannon kannattavuus paranee
Sähkön hinta nousee
(Myös päästöttömän sähkön hinta nousee,
sillä hinta määräytyy pörssissä ”hiilisähkön”
mukaan)
Päästö-
oikeuksien
kustannukset
kasvavat
Teollisuus ja
kaukolämpö
Päästöoikeuksien hinta nousee
Sähköntuottajat
15. Päästökaupan epäsuorien kustannusten hyvitys
• Kunnes tasapuolinen kv. ilmastosopimus, kasvava tarve tukea vientiyrityksiä
– jotka toimivat sähköintensiivisillä toimialoilla
– jotka kilpailevat globaaleilla markkinoilla
– joiden on arvioitu olevan ns. hiilivuotoriskin kohteena
• EU:n säännökset mahdollistavat päästökaupan epäsuorien kustannuksien
hyvittämisen
– Komission ohje määrittää tuettavat toimialat ja tuen enimmäismäärät
• Päätös hyvityksestä on jäsenmaiden omissa käsissä
– Yleistyy Euroopassa, mutta Suomessa keskustelu vasta viriää
15
16. Hyvitykseen oikeutetut toimialat
• Komission ohjeistuksessa luetellaan 20 hyvitykseen oikeutettua toimialaa,
jotka ovat sähköintensiivisiä ja alttiita hiilivuodolle
• Esimerkiksi:
– raudan, teräksen ja rautaseosten valmistus sekä rautamalmien louhinta
– lyijyn, sinkin ja tinan tuotanto
– kuparin tuotanto
– paperin, kartongin ja pahvin valmistus
– mekaanisen puumassan valmistus
– lannoitteiden ja typpiyhdisteiden valmistus
– muiden epäorgaanisten ja orgaanisten peruskemikaalien valmistus
– ensiömuovin valmistuksen alatoimialoja
16
17. Maksimihyvityksen määrä
Maksimihyvitys lasketaan kaikissa EU-maissa samalla tavalla kertomalla
seuraavat parametrit keskenään:
• Hyvityksen intensiteetti: 0,85 vuonna 2013…0,75 vuonna 2020
• Alueellinen päästökerroin: Suomessa 0,67 tCO2/MWh
• Fall back -kerroin: 0,8
– tai alakohtainen sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvo, jos
käytettävissä
• Sähkön käyttö, MWh
• Päästöoikeuden hinta € / CO2-tonni
17
18. EK:n arvio hyvityksen tarpeesta Suomessa
• Suomessa sähköintensiivisten toimialojen vuosittainen sähkön
käyttö on noin 34 TWh
• Maksimihyvitys riippuen hiilidioksidin hinnasta
– 5 euroa / CO2-tonni 70 milj. euroa vuosittain
– 15 euroa / CO2-tonni 230 milj. euroa vuosittain
Esimerkiksi maksimihyvitys vuonna 2014:
0,85 * 0,67 tCO2/MWh * 0,8 * 34 000 000 MWh * 6,5 €/tCO2
= 100 milj. euroa
18
19. Mahdollisuuksia hyvityksen rahoittamiseksi
• Valtion saamat tulot päästöoikeuksien huutokaupasta
– Noin 85–255 milj. euroa vuosittain, jos hinta 5–15 euroa / tCO2
• Kun päästöoikeuden hinta nousee, uusiutuvan energian tukitarve
vähenee valtionrahoitusta vapautuu
19
20. Kansalliset hyvitysohjelmat yleistyvät Euroopassa
Käytössä olevat hyvitysohjelmat
• Saksa: 252 milj. euroa vuosittain 2013–2015
• Iso-Britannia: 150 milj. euroa vuosittain 2013–2014
• Norja: noin 43 milj. euroa vuosittain 2013–2020
• Hollanti: noin 78 milj. euroa vuosittain 2013–2020
• Espanja: yht. 5 milj. euroa 2013–2015
• Belgian Flanders-maakunta: yht. 133 milj. euroa 2013–2020
20
21. Pitkän tähtäimen tavoite:
EU-laajuinen hyvitys yhteisin pelisäännöin
• Erilaiset kansalliset tuet vääristävät kilpailutilannetta EU:n sisämarkkinoilla
• Epäsuorien kustannusten hyvityksen tulisi olla EU-laajuista tai pakollista
kansallisesti viimeistään vuonna 2020 alkavalla päästökauppakaudella
• Eri toteutusvaihtoehtoja tarpeen selvittää
21
22. Lisätiedot
Mikael Ohlström
Johtava asiantuntija
• Energia, ilmasto ja cleantech
• Energia-, ilmasto- ja
resurssitehokkuus
• Energiapolitiikan
ohjausjärjestelmät
• Cleantech ja energiateknologiat
gsm 050 468 1022
puh. 09 4202 2563
etunimi.sukunimi@ek.fi
Twitter: @MikaelOhlstrom
www.ek.fi/EU2030
Kati Ruohomäki
Asiantuntija
Ilmasto, energia ja
materiaalitehokkuus:
• ilmastovelvoitteet ja
päästökauppa
• energian käytön ohjauskeinot
• materiaalitehokkuuden
edistämiskeinot
gsm 040 767 5684
puh. 09 4202 2562
kati.ruohomaki@ek.fi
www.ek.fi/EU2030
24. Vähäpäästöistä energiaa
saatavilla riittävästi ja
kohtuuhintaan
Kohtuuhintaista energiaa ilmastonmuutosta hilliten
Toimivat markkinat, investointien
kasvu tuotantokapasiteetti,
energiaverkot
Suotuisa innovaatio- ja
investointiympäristö
(EU ja kansallinen)
Ilmastonmuutoksen torjunta
kustannustehokkaasti ja
globaalisti
Ylätavoite
Tavoite
Mittari
Ohjaus-
keinot
EK:n malli EU:n 2030-politiikaksi
Yksi sitova ilmastotavoite =
Kasvihuonekaasujen
päästövähennys
Tulos
Päästökauppa-ala
Win-Win-Win: Päästöt vähenevät globaalisti + Yrityksillä tasapuoliset
kilpailuedellytykset + Kasvua cleantechistä
Päästökaupan
ulkopuoliset alat
Globaali
päästö-
kauppa
Vain EU
hyvitettävä
- Verot
- Tuet
- Määräykset
- Sopimukset
25. 15.1.2014
25
Luodaan positiivinen kierre
Yritykset investoivat, cleantech kehittyy
EU-yritykset
pärjäävät
maailmalla
Päästöt
vähenevät
aidosti ja globaalisti
Tasapuolisemmat
energiakustannukset
kansainvälisesti
Hyvä toimintaympäristö
yrityksille
Työpaikat!
Työpaikat!
Globaalit
päästö-
sitoumukset
1 2
3
4
5
6
Työpaikat!
Työpaikat!
26. Päästötavoit-
teiden tarkistus
2014–15
Neuvottelu-
tekstit 2014–15
Puolueiden
vaaliohjelmat
COP20, Lima
Ehdotus päästökaupan markkinavakausreservistä 1 / 2014
Komission
ehdotus
2030-tavoitteiksi
1 / 2014
2030-lainsäädäntö-
hankkeet 2014–16
EU-vaalit
5 / 2014
Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta 2050
....6 / 2014
Energia- ja ilmastohankkeiden aikatauluja
Hiilivuotolistan päivitysehdotus kevät / 2014
F
I
E
U
K
V
Eurooppa-neuvosto 3 / 2014
(energia, teollisuuspolitiikka ja
kilpailukyky)
2014
Biomassan kestävyys, ILUC, CO2-neutraalius
Kehysriihi
3 / 2014
Komission
työohjelma 2015–2019
Budjettiriihi
8 / 2014
Kv. sopimus
COP21
Pariisi
12 / 2015 ?
Ilmastolaista päätös
4-5 / 2014
Backloading-hyväksyntä 2 / 2014
IPCC:n 5.
arvionti-
raportti WG2
3 / 2014
IPCC
WG3
4 / 2014
IPCC
synteesi-
raportti
10 / 2014
2015