Uuden energiatehokkuuslain tullessa voimaan alkuvuodesta 2015 kaikki suuret yritykset velvoitetaan tekemään energiakatselmuksia neljän vuoden välein. Aiheesta 12.12.2014 järjestetyssä infotilaisuudessa esiteltiin energiatehokkuustavoitteiden taustaa ja toimenpiteitä.
Uuden energiatehokkuuslain tullessa voimaan alkuvuodesta 2015 kaikki suuret yritykset velvoitetaan tekemään energiakatselmuksia neljän vuoden välein. Aiheesta 12.12.2014 järjestetyssä infotilaisuudessa esiteltiin energiatehokkuustavoitteiden taustaa ja toimenpiteitä.
Aika: Keskiviikko 28.8. klo 13–16
Paikka: Kansallisarkiston auditorio, Rauhankatu 17, Helsinki.
Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä tilaisuudessa kuullaan Luken maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävästä tutkimuksesta sekä aiheisiin liittyvistä pilottihankkeista.
RUOKA&MATKAILU-päivä: Lähiruoka on kestävää kehitystä
Maa- ja metsätalousministeriön lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen puhui RUOKA&MATKAILU-seminaarin yleisölle lähiruoasta.
Eero Jalavan (BSAG) presentaatio.
Itämeri ja kiertotalous -koulutus 29.5.2017 http://www.syke.fi/fi-FI/SYKE_Info/Verkostot_ja_yhteistyo/Itameri_ja_kiertotalous_koulutus_toimitt%2842775%29
Kestävä kehitys ja valtion talousarvio -seminaari 20.11.2017, Helsinki.
"Kestävän kehityksen ja taloustieteen yhteensovittaminen"
Ylijohtaja Anni Huhtala, VATT
"Kestävän kehityksen tavoitteet ja Suomen toimet"
Pääsihteeri Annika Lindblom, kestävän kehityksen toimikunta
"Valtion talousarvio kestävän kehityksen välineenä"
Budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, valtiovarainministeriö
"Johdatus työryhmätyöskentelyyn"
Talouspolitiikan koordinaattori Sami Yläoutinen, valtiovarainministeriö
Aika: Keskiviikko 28.8. klo 13–16
Paikka: Kansallisarkiston auditorio, Rauhankatu 17, Helsinki.
Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä tilaisuudessa kuullaan Luken maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävästä tutkimuksesta sekä aiheisiin liittyvistä pilottihankkeista.
RUOKA&MATKAILU-päivä: Lähiruoka on kestävää kehitystä
Maa- ja metsätalousministeriön lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen puhui RUOKA&MATKAILU-seminaarin yleisölle lähiruoasta.
Eero Jalavan (BSAG) presentaatio.
Itämeri ja kiertotalous -koulutus 29.5.2017 http://www.syke.fi/fi-FI/SYKE_Info/Verkostot_ja_yhteistyo/Itameri_ja_kiertotalous_koulutus_toimitt%2842775%29
Kestävä kehitys ja valtion talousarvio -seminaari 20.11.2017, Helsinki.
"Kestävän kehityksen ja taloustieteen yhteensovittaminen"
Ylijohtaja Anni Huhtala, VATT
"Kestävän kehityksen tavoitteet ja Suomen toimet"
Pääsihteeri Annika Lindblom, kestävän kehityksen toimikunta
"Valtion talousarvio kestävän kehityksen välineenä"
Budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, valtiovarainministeriö
"Johdatus työryhmätyöskentelyyn"
Talouspolitiikan koordinaattori Sami Yläoutinen, valtiovarainministeriö
Keynote 2 evelyn mora mmm biotalousseminaari presentation332020
ELY-keskusten toimialaneuvottelut - Taina Vesanto
1. Maaseudun kehittämisen
sekä maa- ja elintarvike-
talouden strategiset
linjaukset vuodelle 2021
Maatalousneuvos Taina Vesanto
ELY-toimialaohjaus 21.10.2020 ruoka- ja
luonnonvaratehtävissä
2. Hallitusohjelman hankkeiden
toteutuminen
• Yhteinen ruokapöytä –tr asetettu. Ruokajärjestelmän yhteinen Tulevaisuuskuva
2030 ja visio määritelty, strategiset painopisteet ja tahtotilat sekä toimenpiteet
valmistelussa. Kts lisää: https://mmm.fi/hanke2?tunnus=MMM035:00/2019
• Ruokavirastolla hankehaku HO:ssa korvamerkittyihin ravitsemus ja kouluruokailu
–teemoihin. Haku sisälsi myös Vastuulliset ruokapalvelut –kehitysohjelman
toteuttamisen. Lisäksi käynnissä VN Teas –hanke kouluruokailusta ja välipaloista
(liittyy EU:n koulujakelujärjestelmään/MMM ja koulupäivän
uudistushankkeeseen/OKM).
• Ilmastoruokaohjelma valmisteilla, kts. lisää https://mmm.fi/ilmastoruokaohjelma
• Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma valmisteilla (ml. ilmastokestävä
maatalous ja metsätalous, maankäytön muutokset ja kosteikot), kts. lisää
https://mmm.fi/maankayttosektorin-ilmastosuunnitelma
2
3. MMM:n TAE 2021 ELY-keskusten
näkökulmasta
• Heinäkuun 2020 saavutettua EU:n rahoituskehyspäätöstä eikä yhteisen
maatalouspolitiikan siirtymäkaudesta johtuvia muutoksia ole vielä sisällytetty TAE
2021, mutta muutokset tehdään täydentävässä talousarvioesityksessä.
• MMM:n pyytää kiinnittämään huomiota maatalouden rakennetukien ja
maaseudun yritys- ja hanketukien myöntämisvaltuuksien täysmääräisiin
sidontoihin CAP27 siirtymäkaudella 2021(-2022).
• Maaseudun yritys- ja hanketukien myöntämisvaltuudet tulevat pysymään vuoden
2020 tasolla (ei tiedossa notkahdusta siirtymäkaudella). Myös maatalouden
rakennetukien osalta rahoitustilanne näyttää tasapainoiselta.
• Lisäksi on käytössä elvytysmäärärahoja, joiden käyttökohteet ja määrät
tarkentuvat alkuvuodesta 2021
• Lisäksi EPO-ELY:lle osoitetaan 4 milj. (+3,5 milj. TA 2020) hallitusohjelman
mukaista määrärahaa biokaasu- ja lannankäsittelyinvestointien rahoittamiseen
3
4. Kansalliset tavoitteet CAP-valmistelussa
• Aktiivisen maatalouden ja ruuantuotannon edistäminen
• Ilmasto- ja ympäristöviisas maatalous
• Uudistuva ja monipuolinen maaseutu
4
5. Rahoituskehykset (MFF) ja EU:n
elvytysrahoitus
• Komissio antoi kehysehdotuksen toukokuun alussa 2018. CAP-asetuksista tietyt
kohdat asetettiin hakasulkeisiin odottamaan valtionpäämiesten ratkaisuja, kuten
määrärahojen kokonaismäärä, pilareiden I ja II varat, kriisivaraus, tukikatot,
pilareiden väliset siirrot, osarahoitusprosentit.
• Joulukuun 2019 Eurooppa-neuvostossa puheenjohtajavaltio Suomi esitteli luvut
sisältävän neuvottelupaketin. Suomen pj-kauden jälkeen neuvotteluja vietiin
eteenpäin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan johdolla.
• Komissio antoi 27.5.-2.6.2020 ehdotukset EU:n elpymissuunnitelmaksi, jonka
tavoitteena on tukea koronaviruksen jälkeistä Euroopan elpymistä.
Elpymissuunnitelmassa komissio ehdotti lisäyksiä uuteen monivuotiseen
rahoituskehykseen sekä erillistä 750 mrd. euron elpymisvälinettä.
• Rahoituskehys- ja elpymisratkaisusta saavutettiin neuvottelutulos 21.7.
monipäiväiseksi venyneessä Eurooppa-neuvostossa
5
6. CAP-rahoituksen muutokset Suomelle
(9/2020*)
6
Nimellisin hinnoin
Nykykausi
2014-2020
(milj. €)
KOM 2018
esitys
(milj. €)
MFF-
ratkaisu
21.7.2020*
(milj. €)
MFF-
ratkaisu vrt.
nykykausi
(milj. €)
MFF-ratkaisu
vrt. nykykausi
(%)
Suorat tuet 3 663 3 578 3 635 -28 -0,8 %
Maaseudun
kehittäminen
2 380 2 044 2 773 +393 +16,5 %
josta MFF 2 380 2 044 2 560 +180 +7,6 %
ja elpymisrahoitus 0 0 213** +213 -
CAP yhteensä 6 043 5 622 6 408 +365 +6,0 %
* Komission syyskuussa 2020 julkaisemat tarkemmat rahoitusmäärät CAP:n EU-asetuksiin
** Rahoitusmäärä vuosille 2022-2023 kohdennettuna. Kohdennus vuosille 2021-2022 = 209 milj. €
7. CAP ja Euroopan vihreän kehityksen
ohjelma
• EU:n komissio antoi tiedonannon vihreän kehityksen ohjelmasta
(European Green Deal) 11.12.2019. Osana ohjelmaa komissio julkaisi
Pellolta pöytään –strategian ja EU:n biodiversiteettistrategian 20.5.2020.
• Komissio aikoo valmistella jäsenvaltioille suositukset jokaisesta CAP:n
erityistavoitteesta kansallisten CAP-strategiasuunnitelmien laatimiseksi.
Komissio tulee korostamaan suosituksissaan vihreän kehityksen ohjelman
ja uusien strategioiden tavoitteita.
• Pellolta pöytään- ja EU:n biodiversiteettistrategiat asettavat useita
määrällisiä EU-tason tavoitteita. Komissio aikoo pyytää jäsenvaltioita
asettamaan CAP-strategiasuunnitelmassaan kansalliset tavoitearvot
näiden täyttämiseksi.
7
8. Elvytys: Maaseudun kehittämisen
rahoitus EU:n maaseuturahastosta
• Suomen osuus (n. 210 milj. euroa) jaetaan Manner-Suomen ja
Ahvenanmaan kesken. Ahvenanmaa vastaa omien toimiensa
suunnittelusta ja toimeenpanosta.
• Toteutusvuodet 2021-2022 (n+3)
• Toteutetaan maaseutuohjelman muutoksella (nykyisen ohjelman
yleisesittely ja koko ohjelma)
• Manner-Suomen maaseutuohjelman seurantakomitean käsittely joulukuussa yhdessä
muiden maaseutuohjelman muutosten kanssa, toimitus komissiolle tammikuussa
2021 (epävarmuus elvytysvarojen osalta, koska EU säädöksiä ei vielä ole)
• Toimeenpanon hallinnollinen taakka otettava huomioon, elvytysvarojen seuranta on
tehtävä erillisenä
8
9. • Elvytysvaroilla voidaan toteuttaa maaseudun kehittämistoimenpiteitä
mahdollisesti tarkemmalla painotuksella:
• Jäsenmaa määrittelee elvytystarpeet ja valitsee keinot.
• Toimenpiteissä tulee painottaa vihreää taloutta (linkit Pellolta Pöytään
ja Biodiversiteetti-strategioihin), digitalisaatiota ja sosioekonomista
kestävyyttä.
• Elvytysvarojen kohdennuksessa on mietittävä samanaikainen
siirtymäkauden rahoitus sekä myös rahoituskauden 2021 2027
kokonaisuutta.
• Osa mahdollisista elvytykseen liittyvistä toimista voidaan hoitaa
yksinkertaisemmin siirtymäkauden maaseutuohjelman rahoituksella.
9
10. Elvytysvaroilla rahoitettavaksi esitettyä
• Maatalousinvestoinnit
• Yritysrahoitus
• Laajakaista ja digi-hankkeet
• Ympäristökorvauksista jokin selkeä osa, esim. ravinnekiertokorvaus (määrärahoista
riippuen, valmistelussa)
• Luonnonmukainen tuotanto
• Eläinten hyvinvointi
• EIP-hankkeet (European Innovation Partnership)
• Rahoituksen kohdentaminen on vielä valmisteltavana
• Tärkeätä huomioida kokonaisuus: samanaikaisesti toteutetaan siirtymäkauden rahoitusta ja
muiden rahastojen toimenpiteitä
10
11. Viestinnän tärkeys
• Vuosina 2021-2022 varoja on runsaasti käytettävissä vaikuttaviin ja
elvyttäviin toimiin joko maaseutuohjelman siirtymäkauden rahoituksella tai
elvytysvaroilla
• Viestinnässä, koulutuksessa ja ohjauksessa tarvitaan erittäin aktiivista
otetta kaikilta toimijoilta, jotta alueiden tarpeet ja rahoitusmahdollisuudet
kohtaavat
11
12. Kiitos ELY-keskuksille tuloksellisesta
työstä: jatketaan yhdessä eteenpäin
Parannetaan vastuullisen ja uudistuvan ruokajärjestelmän
kilpailukykyä
Monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja, parannetaan
kilpailukykyä ja luodaan uutta yrittäjyyttä. Lisätään
maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua
Lisätään hyvinvointia ja korvataan uusiutumattomien
raaka-aineiden ja energian käyttöä uudistuvalla ja
kestävällä luonnonvarataloudella.
12