Liikunnalliset perustaidot -kerhovihkon (Grundfärdigheter i fysisk aktivitet) on tuottanut Koululiikuntaliitto yhteistyössä Opetushallituksen kanssa vuonna 2009. Kerhovihkon avulla Koululiikuntaliiton tavoitteena on antaa kerhonohjaajille helpotusta kerhotyöhön erilaisten liikunnallisten harjoitteiden ja tehtävien avulla. Tämä vihko sisältää liikunnallisten perustaitojen aakkoset sisältäen tehtäviä, joiden avulla lapset innostetaan kehittämään liikunnallisia perustaitojaan.
Mitä on oppiminen? Miten oppiminen tapahtuu? Mitkä ovat oppimisen avaintekijät? Tiivistys oppimistutkimuksen tuloksista: muisti, motivaatio, tarkkaavaisuus, oppimisprosessi, oppimisen määritelmä. Dare to Learn -tapahtuman taustatutkimusta 2017.
Aiheeseen liittyvä blogikirjoitus: http://www.daretolearn.fi/news/mita-on-oppiminen-tarkemmin-ajatellen
Liikunnalliset perustaidot -kerhovihkon (Grundfärdigheter i fysisk aktivitet) on tuottanut Koululiikuntaliitto yhteistyössä Opetushallituksen kanssa vuonna 2009. Kerhovihkon avulla Koululiikuntaliiton tavoitteena on antaa kerhonohjaajille helpotusta kerhotyöhön erilaisten liikunnallisten harjoitteiden ja tehtävien avulla. Tämä vihko sisältää liikunnallisten perustaitojen aakkoset sisältäen tehtäviä, joiden avulla lapset innostetaan kehittämään liikunnallisia perustaitojaan.
Mitä on oppiminen? Miten oppiminen tapahtuu? Mitkä ovat oppimisen avaintekijät? Tiivistys oppimistutkimuksen tuloksista: muisti, motivaatio, tarkkaavaisuus, oppimisprosessi, oppimisen määritelmä. Dare to Learn -tapahtuman taustatutkimusta 2017.
Aiheeseen liittyvä blogikirjoitus: http://www.daretolearn.fi/news/mita-on-oppiminen-tarkemmin-ajatellen
Mistä on hyvä työyhteisö tehty? Mistä kannustava ja innostava ilmapiiri syntyy? Mitä taitoja tarvitset esimiehenä tai alaisena? Mistä kukoistava työyhteisö syntyy? Tampereen seudun työväenopistossa pitämäni yleisluento hyvistä työyhteisötaidoista.
Щорічно у листопаді в світі відзначають Всесвітній день рукоділля, який присвячений всім тим, хто вкладає свій талант в вироби ручної роботи.
Якщо говорити в цілому про українську культуру, то вона майже повністю виткана руками сотень майстринь. З давніх-давен наші бабусі та прабабусі займалися рукоділлям. І виникло воно з любові до рідної землі й батьківської оселі, зі спілкування з навколишнім світом та потреби не стільки бачити красу, скільки творити її власними руками.
Наші пращури здавна виготовляли обереги власноруч, бо знали, що вони матимуть дивовижну магічну силу.
Пропонуємо до уваги читачів огляд літератури відділу мистецтв, яка може допомогти майстриням при виготовленні різноманітних оберегів.
Musiikin käyttö – vertaisohjaajan tietopaketti osa 4UKK-instituutti
Vertaisohjaajan kuusiosaiseen tietopakettiin on koottu liikuntaryhmien ohjaamisen perusteita. Näistä jokainen voi poimia itselleen ja omaan ohjaustoimintaan parhaiten sopivia vinkkejä.
Tässä osassa keskitytään musiikin käyttöön liikuntaryhmien ohjaamisessa.
Tietopaketin ovat koostaneet UKK-instituutin asiantuntijat Pauliina Husu ja Katriina Ojala. Paketti on tuotettu STEAn tuella.
versio 2, kevät 2020
Mistä on hyvä työyhteisö tehty? Mistä kannustava ja innostava ilmapiiri syntyy? Mitä taitoja tarvitset esimiehenä tai alaisena? Mistä kukoistava työyhteisö syntyy? Tampereen seudun työväenopistossa pitämäni yleisluento hyvistä työyhteisötaidoista.
Щорічно у листопаді в світі відзначають Всесвітній день рукоділля, який присвячений всім тим, хто вкладає свій талант в вироби ручної роботи.
Якщо говорити в цілому про українську культуру, то вона майже повністю виткана руками сотень майстринь. З давніх-давен наші бабусі та прабабусі займалися рукоділлям. І виникло воно з любові до рідної землі й батьківської оселі, зі спілкування з навколишнім світом та потреби не стільки бачити красу, скільки творити її власними руками.
Наші пращури здавна виготовляли обереги власноруч, бо знали, що вони матимуть дивовижну магічну силу.
Пропонуємо до уваги читачів огляд літератури відділу мистецтв, яка може допомогти майстриням при виготовленні різноманітних оберегів.
Musiikin käyttö – vertaisohjaajan tietopaketti osa 4UKK-instituutti
Vertaisohjaajan kuusiosaiseen tietopakettiin on koottu liikuntaryhmien ohjaamisen perusteita. Näistä jokainen voi poimia itselleen ja omaan ohjaustoimintaan parhaiten sopivia vinkkejä.
Tässä osassa keskitytään musiikin käyttöön liikuntaryhmien ohjaamisessa.
Tietopaketin ovat koostaneet UKK-instituutin asiantuntijat Pauliina Husu ja Katriina Ojala. Paketti on tuotettu STEAn tuella.
versio 2, kevät 2020
Esityksessä tarkastellaan oppimisen tulevaisuutta oppimistutkimuksen näkökulmasta. Siinä hahmotellaan myös pedagogisia malleja, joiden soveltaminen edistää oppilaisssa 21. vuosisadan taitojen oppimista. Esitys pidetty Kuopiossa 29.1.2014
SYNERGY Induction to Pedagogy Programme - Learning Materials and Objectives (...Sarah Land
The SYNERGY Induction to Pedagogy programme was created by project partners, with the aim of helping micro-enterprise owners using the SYNERGY Exchange platform, to engage in peer-to-peer learning opportunities. This training programme comprises six modules and is delivered over 5 hours through a series of video lectures and PowerPoints which have been written, developed and recorded by project partners.
These modules provide micro-enterprise owners with a sound understanding of the basics in relation to e-didactics, quality criteria of peer-learning, evaluation of online learning resources and online learning environments, producing quality learning resources for peers and other knowledge that has helped them to become competent and confident online peer-educators. This module is entitled ‘Learning Materials and Objectives’ and provides content which provides an introduction to the importance of setting learning objectives, to adult learning theory and to ensuring that learning resources respond to the different learning styles of adult learners.
These slides are available in English, Finnish, German, Greek, Italian and Romanian.
2. Oppimisnäkemykset
• Erilaisia näkemyksiä siitä, miten oppiminen tapahtuu ja mitä se on. Nämä
kumpuavat erilaisista näkemyksistä ihmisestä ja tiedosta.
• Opettajan tavoitteena on tukea oppilaan oppimisprosessia. Miten se onnistuu
parhaiten?
• Oppimisnäkemyksiä on monia, ja tässä esitellään joitain keskeisiä.
3. 1. Behavioristinen oppimisnäkemys
• Oppiminen on uusien ärsyke–reaktio-kytkentöjen muodostumista.
• Opetuksen tavoitteena oleva reaktio vakiintuu pysyväksi käyttäytymiseksi
eli se opitaan, kun se yhdistetään ympäristöstä tulevaan ärsykkeeseen.
• Oppimista säädellään oppijan ulkopuolelta vahvistamisella: toivotusta
käyttäytymisestä palkitaan, ei-toivotusta rangaistaan.
• Opetuksessa korostuu opettajan rooli tietojen ja taitojen siirtäjänä.
• Oppiminen on muistamista ja ulkoa opettelua.
• Oppijan valmiuksia ajatella ja ymmärtää opittavia asioita ei tueta.
→ Millaisissa oppimistilanteissa olet törmännyt behavioristiseen lähestymistapaan?
Oletko voinut hyödyntää/soveltaa oppimaasi myös myöhemmin?
4. 2. Konstruktivistinen oppimisnäkemys
• Tieto on aina yksilön ja yhteisön rakentamaa.
• Oppiminen oppijan aktiivista toimintaa, jossa havaintoja tulkitaan entisen
tiedon ja kokemuksen pohjalta. Uutta opitaan siis käyttämällä pohjana
aiemmin opittua.
• Oppiminen on sosiaalisen vuorovaikutuksen tulosta.
• Oppimisessa keskeistä kokeileminen, ongelmanratkaisu, ajattelu ja
ymmärtäminen.
• Opettajan rooli tukea tiedon löytymistä ja oivallusta.
→ Millaisten asioiden oppimiseen tämä vaikuttaa hyvältä näkemykseltä? Millaisten ei?
5. 3. Humanistinen oppimisnäkemys
• Oppiminen perustuu oppijan kokemuksiin ja itsereflektioon eli kykyyn
arvioida omia kokemuksiaan.
• Oppimisen tavoitteena “minän” kasvu ja oman tietämisen rakentaminen
• Oppijalla on vastuu omasta oppimisestaan.
• Oppiminen perustuu ihmisen omiin tavoitteisiin ja oppimishaluun. Ihminen on
luonnostaan itseohjautuva, tätä on tuettava opetuksessa.
• Itseohjautuva oppiminen vaatii opettajan tukea. Vieraan aiheen parissa ei ole helppo
ohjata itseään.
→ Millaisin opetusmenetelmin itseohjautuvaa oppimista voisi tukea? Kuinka paljon
vastuuta opiskelijalle voi antaa omasta oppimisestaan?
6. 4. Kognitiivinen oppimisnäkemys
• Oppiminen oppijan omaa aktiivista ja tavoitteellista toimintaa
• Oppija valikoi ja konstruoi tietoa itse
• Uusi tieto yhdistetään aiempiin tietoihin ja taitoihin
• Oppiminen ongelmanratkaisun kautta: mielekäs oppiminen syntyy
käytännön ongelmasta, johon haetaan ratkaisua hankkimalla uutta tietoa
tai järjestämällä aiempaa tietoa eri tavalla
• Metakognitiiviset taidot tärkeitä: tietoisuus omasta oppimisprosessista ja
oman oppimisen arviointi
• Skeema keskeinen käsite kognitiivisessa oppimisnäkemyksessä: tiettyä ilmiötä
koskevan aiemman tiedon ja kokemusten muokkaama ennakkokäsitys, joka ohjaa
havaitsemista ja uuden informaation vastaanottoa tästä ilmiöstä.
-> Millaisia skeemoja sinulla on? Miten ne ohjaavat oppimistasi?
7. 5. Situationaalinen oppimisnäkemys
• Oppiminen on tilannesidonnaista eli on sidoksissa siihen sosiaaliseen
ympäristöön, missä oppiminen tapahtuu ja missä oppimisen tulosta
käytetään.
• Korostaa työelämälähtöisyyttä opetuksessa.
→ Miten situationaalista oppimiskäsitystä voisi hyödyntää ammatillisessa
koulutuksessa?
8. 6. Kokemuksellinen oppimisnäkemys
• Oppiminen tukee persoonallista ja sosiaalista kasvua.
• Keskeistä omat kokemukset, ei ulkopuolelta annettu tieto.
• Opiskeltava aihe ja kokemukset etenevät tarkentuvana kehänä. (Vrt.
hermeneutiikkaan.)
• Kehässä omat kokemukset, niiden reflektointi, uuden tiedon
käsitteellistäminen ja erilaisten toimintastrategioiden kokeilu.
→ Minkälaisten aihepiirien opiskeluun kokemuksellinen oppiminen soveltuisi
parhaiten?
9. 7. Lisää oppimisnäkemyksistä
• Muita oppimisnäkemyksiä esim. itseohjautuva oppiminen
yhteistoiminnallinen oppiminen (enemmänkin menetelmä)
• Oppimisnäkemyksistä tietoa mm.:
http://www.oamk.fi/amok/oppimat/LO/Oppimisnakemys/
http://oppimateriaalit.jamk.fi/oppimiskasitykset/
http://www2.uef.fi/fi/aducate/oppimis-ja-ohjauskasityksia
http://oppimisnakemykset.wikispaces.com/file/view/OPPIMISN%C3%84KEM
YKSET_11_3_2009_opisk.pdf/61779808/OPPIMISN%C3%84KEMYKSET_11_3_2
009_opisk.pdf
10. Keskusteluaiheita kertaukseksi
• Ovatko eri oppimisnäkemykset keskenään ristiriitaisia? Voiko eri
näkemyksiä olla yhtä aikaa?
• Jättävätkö esitellyt oppimiskäsitykset jotain huomiotta?
• Mikä näkemys tai näkemysyhdistelmä tuntuu sinusta osuvimmalta?
Miksi?
• Korostuuko jokin oppimisnäkemys erityisesti ammatillisen opettajan
työssä?
• Millaiset oppimisnäkemykset soveltuvat parhaiten eAPE-opetukseemme?
Miksi? Miten sen pitäisi näkyä opetuksessa?