Esitys käsittelee diskurssianalyysin perusteita. Esityksen esimerkit ovat väitöskirjastani, johon voi tutustua osoitteessa https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/62138
[1] O texto discute o capítulo "O papel da sociedade civil e da esfera pública política" do livro "Direito e Democracia" de Jürgen Habermas. [2] Habermas analisa o papel da sociedade civil e da esfera pública na consolidação da democracia e circulação do poder político. [3] Ele defende que a democracia requer a demanda vir da periferia para o centro, com a sociedade civil tematizando problemas e introduzindo-os no sistema político.
Barnett Pearce is a scholar and practitioner who developed the theory of Coordinated Management of Meaning (CMM). He has written extensively on the topic and consulted with organizations around the world. CMM posits that people co-construct social realities through communication and are simultaneously shaped by the worlds they create. It focuses on how the stories people tell differ from the lived experiences and examines how intentional coordination without shared meanings can still enable cooperation. The goal of CMM is to get the pattern of communication right to produce better social outcomes.
Dokumen tersebut merangkum 7 tradisi teori komunikasi menurut Craig, yaitu tradisi retorika, semiotik, fenomenologi, cybernetik, sosiopsikologis, sosiokultural, dan kritis. Setiap tradisi memiliki perspektif berbeda terhadap komunikasi, seperti komunikasi sebagai seni praktis, pertukaran makna melalui tanda, pengalaman melalui dialog, proses informasi, ekspresi di dalam interaksi, reproduksi tatanan sosial,
A teoria da agenda-setting descreve como a mídia influencia o que o público pensa sobre os assuntos mais importantes. Ela explica que a mídia não diz ao público o que pensar, mas sim o que pensar. A teoria consiste em nove conceitos-chave como acumulação, relevância e centralidade. Em publicidade, a agenda-setting é usada para lançar ou reposicionar produtos direcionando a atenção do público para determinados temas.
[1] O texto discute o capítulo "O papel da sociedade civil e da esfera pública política" do livro "Direito e Democracia" de Jürgen Habermas. [2] Habermas analisa o papel da sociedade civil e da esfera pública na consolidação da democracia e circulação do poder político. [3] Ele defende que a democracia requer a demanda vir da periferia para o centro, com a sociedade civil tematizando problemas e introduzindo-os no sistema político.
Barnett Pearce is a scholar and practitioner who developed the theory of Coordinated Management of Meaning (CMM). He has written extensively on the topic and consulted with organizations around the world. CMM posits that people co-construct social realities through communication and are simultaneously shaped by the worlds they create. It focuses on how the stories people tell differ from the lived experiences and examines how intentional coordination without shared meanings can still enable cooperation. The goal of CMM is to get the pattern of communication right to produce better social outcomes.
Dokumen tersebut merangkum 7 tradisi teori komunikasi menurut Craig, yaitu tradisi retorika, semiotik, fenomenologi, cybernetik, sosiopsikologis, sosiokultural, dan kritis. Setiap tradisi memiliki perspektif berbeda terhadap komunikasi, seperti komunikasi sebagai seni praktis, pertukaran makna melalui tanda, pengalaman melalui dialog, proses informasi, ekspresi di dalam interaksi, reproduksi tatanan sosial,
A teoria da agenda-setting descreve como a mídia influencia o que o público pensa sobre os assuntos mais importantes. Ela explica que a mídia não diz ao público o que pensar, mas sim o que pensar. A teoria consiste em nove conceitos-chave como acumulação, relevância e centralidade. Em publicidade, a agenda-setting é usada para lançar ou reposicionar produtos direcionando a atenção do público para determinados temas.
Analisi critica di un articolo scientifico: L'infermiere e la ricerca infermi...Cristiano Radice
Corso residenziale: Metodi e strumenti per una lettura critica di un articolo di letteratura scientifica. Il ruolo dell'infermiere nella ricerca infermieristica.
Makalah Filsafat Komunikasi: Komunikasi sebagai Ilmu PengetahuanSerenity 101
Teks tersebut membahas tentang filsafat sebagai ilmu untuk bertanya dan persyaratan ilmiah suatu ilmu. Ia juga membahas filsafat ilmu dan filsafat ilmu komunikasi serta bagaimana komunikasi memenuhi kriteria sebagai ilmu. Teks tersebut menjelaskan bahwa filsafat bertujuan memperluas pandangan melalui pertanyaan, sedangkan ilmu memberikan jawaban dengan batasan lingkup. Filsafat ilmu menganalisis ilmu dari segi ontologi
Timo Järvensivu vieraili Sitra Labin HERÄÄMÖ-tapahtumassa 11.12.2019
Timo Järvensivulla on yli 15 vuoden kokemus verkostotyön ja verkostojen johtamisen tutkimuksesta, kehittämisestä, kouluttamisesta ja valmentamisesta. Hän toimii päätoimisena yrittäjänä konsultoiden erityisesti julkisen alan ja järjestösektorin valtakunnallisia ja alueellisia verkostoja. Timo on koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori Helsingin kauppakorkeakoulusta. Timo on juuri julkaissut Verkostojen johtaminen – Opi ja etene yhdessä -kirjan.
This document discusses several theories related to phenomenology and interpretation. It covers Husserl's classical phenomenology, which focuses on direct conscious experience as a path to truth. Schutz' social phenomenology builds on this by examining how social and linguistic factors shape experience. Ricoeur's hermeneutics studies interpretation of texts. The document also discusses the muted group theory in feminism, which proposes that women's perspectives are marginalized due to lack of power. Key concepts discussed include lifeworld, typification, and the different realms of social reality.
Teori teori relevan dengan komunikasi politikFuji Lestari
Teks tersebut membahas beberapa teori yang relevan dengan komunikasi politik seperti teori jarum suntik, agenda setting, kepemimpinan, dan media pembangunan. Teori jarum suntik mengasumsikan pengaruh langsung media massa terhadap audiens, sedangkan agenda setting lebih fokus pada pengaruh kognitif media dalam menentukan isu penting. Teori kepemimpinan menekankan karakteristik pemimpin, sedangkan teori media pembangunan
Paradigma naratif menyatakan bahwa manusia pada dasarnya adalah makhluk pencerita dan keputusan didasarkan pada nilai-nilai yang dianut oleh pendengar. Teori ini menyatakan bahwa rasionalitas didasarkan pada penilaian terhadap konsistensi dan kebenaran suatu cerita. Paradigma ini memberikan pandangan baru bahwa komunikasi didasarkan pada naratif.
The document discusses ethics in public speaking. It emphasizes the importance of earning an audience's trust by being competent, having good character, and demonstrating goodwill. Speakers must also respect their audience's values, which may conflict, and be sensitive to different perspectives. Additionally, the document covers avoiding plagiarism through properly citing sources and distinguishing between types of plagiarism like wholesale copying versus changing a few words. Ground rules for ethical speaking include maintaining dignity, integrity, and trustworthiness while respecting the audience.
Teori Interaksi Simbolik berfokus pada pentingnya makna dalam perilaku manusia, pembentukan makna melalui interaksi sosial, dan hubungan antara individu dan masyarakat. Teori ini menekankan bahwa manusia bertindak berdasarkan makna, makna terbentuk melalui interaksi, dan konsep diri mempengaruhi perilaku. Teori ini digunakan untuk memahami bagaimana manusia membangun identitas melalui interaksi sosial.
Este documento descreve a teoria dos "efeitos limitados" de Paul Lazarsfeld, que argumenta que (1) os meios de comunicação não têm um "poder hipnótico" sobre os receptores e (2) sua influência depende mais das características do sistema social do que do conteúdo transmitido, e (3) os efeitos são transmitidos de forma indireta através de líderes de opinião.
Secara umum postmo mengatakan bahwa ilmu pengetahuan bukanlah sesuatu yang paling valid bahkan ilmu alam sekalipun, ilmu adalah hasil konstruksi para ilmuwan, dimana diri mereka sendiri tidak bebas dari kepentingan-kepentingan tertentu.
The Challenges and Changing Landscape of Organizational CommunicationWanda J. Barreto
The document discusses organizational communication and how the modern workplace has become more complex due to factors like globalization, terrorism, climate change, and changing demographics. It notes that organizational communication must adapt to issues like managing a diverse multicultural workforce, virtual teams, and balancing work and personal responsibilities. The landscape of organizations has shifted from manufacturing to services, and jobs have become less stable, requiring new communication strategies.
O documento discute os conceitos-chave da abordagem do newsmaking no jornalismo. Apresenta como os jornalistas selecionam os acontecimentos para noticiar levando em conta a cultura profissional e as restrições da organização do trabalho. Explora como os critérios de relevância definem a "noticiabilidade" de um evento e como os jornalistas "tornam notícia" aquilo que pode ser trabalhado dentro do fluxo normal de produção.
Paradigma naratif menyatakan bahwa manusia adalah makhluk pencerita dan keputusan didasari nilai, emosi, dan estetika. Teori ini dibangun oleh Walter Fisher yang memperkenalkan konsep rasionalitas naratif untuk menilai cerita. Paradigma ini bergeser dari logika ke naratif dengan asumsi bahwa komunikasi bersifat naratif dan keputusan didasari cerita.
Estudos culturais - teorias da comunicaçãoLaércio Góes
O documento discute os Estudos Culturais, uma disciplina que analisa a cultura como uma construção social heterogênea influenciada pelas relações de poder. Originaram-se na Inglaterra na década de 1960 e enfatizam que a cultura popular não é passiva, mas sim ativa e pode ser usada para resistência. Os Estudos Culturais também analisam como os meios de comunicação representam e formam significados culturais e identidades.
Analisi critica di un articolo scientifico: L'infermiere e la ricerca infermi...Cristiano Radice
Corso residenziale: Metodi e strumenti per una lettura critica di un articolo di letteratura scientifica. Il ruolo dell'infermiere nella ricerca infermieristica.
Makalah Filsafat Komunikasi: Komunikasi sebagai Ilmu PengetahuanSerenity 101
Teks tersebut membahas tentang filsafat sebagai ilmu untuk bertanya dan persyaratan ilmiah suatu ilmu. Ia juga membahas filsafat ilmu dan filsafat ilmu komunikasi serta bagaimana komunikasi memenuhi kriteria sebagai ilmu. Teks tersebut menjelaskan bahwa filsafat bertujuan memperluas pandangan melalui pertanyaan, sedangkan ilmu memberikan jawaban dengan batasan lingkup. Filsafat ilmu menganalisis ilmu dari segi ontologi
Timo Järvensivu vieraili Sitra Labin HERÄÄMÖ-tapahtumassa 11.12.2019
Timo Järvensivulla on yli 15 vuoden kokemus verkostotyön ja verkostojen johtamisen tutkimuksesta, kehittämisestä, kouluttamisesta ja valmentamisesta. Hän toimii päätoimisena yrittäjänä konsultoiden erityisesti julkisen alan ja järjestösektorin valtakunnallisia ja alueellisia verkostoja. Timo on koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori Helsingin kauppakorkeakoulusta. Timo on juuri julkaissut Verkostojen johtaminen – Opi ja etene yhdessä -kirjan.
This document discusses several theories related to phenomenology and interpretation. It covers Husserl's classical phenomenology, which focuses on direct conscious experience as a path to truth. Schutz' social phenomenology builds on this by examining how social and linguistic factors shape experience. Ricoeur's hermeneutics studies interpretation of texts. The document also discusses the muted group theory in feminism, which proposes that women's perspectives are marginalized due to lack of power. Key concepts discussed include lifeworld, typification, and the different realms of social reality.
Teori teori relevan dengan komunikasi politikFuji Lestari
Teks tersebut membahas beberapa teori yang relevan dengan komunikasi politik seperti teori jarum suntik, agenda setting, kepemimpinan, dan media pembangunan. Teori jarum suntik mengasumsikan pengaruh langsung media massa terhadap audiens, sedangkan agenda setting lebih fokus pada pengaruh kognitif media dalam menentukan isu penting. Teori kepemimpinan menekankan karakteristik pemimpin, sedangkan teori media pembangunan
Paradigma naratif menyatakan bahwa manusia pada dasarnya adalah makhluk pencerita dan keputusan didasarkan pada nilai-nilai yang dianut oleh pendengar. Teori ini menyatakan bahwa rasionalitas didasarkan pada penilaian terhadap konsistensi dan kebenaran suatu cerita. Paradigma ini memberikan pandangan baru bahwa komunikasi didasarkan pada naratif.
The document discusses ethics in public speaking. It emphasizes the importance of earning an audience's trust by being competent, having good character, and demonstrating goodwill. Speakers must also respect their audience's values, which may conflict, and be sensitive to different perspectives. Additionally, the document covers avoiding plagiarism through properly citing sources and distinguishing between types of plagiarism like wholesale copying versus changing a few words. Ground rules for ethical speaking include maintaining dignity, integrity, and trustworthiness while respecting the audience.
Teori Interaksi Simbolik berfokus pada pentingnya makna dalam perilaku manusia, pembentukan makna melalui interaksi sosial, dan hubungan antara individu dan masyarakat. Teori ini menekankan bahwa manusia bertindak berdasarkan makna, makna terbentuk melalui interaksi, dan konsep diri mempengaruhi perilaku. Teori ini digunakan untuk memahami bagaimana manusia membangun identitas melalui interaksi sosial.
Este documento descreve a teoria dos "efeitos limitados" de Paul Lazarsfeld, que argumenta que (1) os meios de comunicação não têm um "poder hipnótico" sobre os receptores e (2) sua influência depende mais das características do sistema social do que do conteúdo transmitido, e (3) os efeitos são transmitidos de forma indireta através de líderes de opinião.
Secara umum postmo mengatakan bahwa ilmu pengetahuan bukanlah sesuatu yang paling valid bahkan ilmu alam sekalipun, ilmu adalah hasil konstruksi para ilmuwan, dimana diri mereka sendiri tidak bebas dari kepentingan-kepentingan tertentu.
The Challenges and Changing Landscape of Organizational CommunicationWanda J. Barreto
The document discusses organizational communication and how the modern workplace has become more complex due to factors like globalization, terrorism, climate change, and changing demographics. It notes that organizational communication must adapt to issues like managing a diverse multicultural workforce, virtual teams, and balancing work and personal responsibilities. The landscape of organizations has shifted from manufacturing to services, and jobs have become less stable, requiring new communication strategies.
O documento discute os conceitos-chave da abordagem do newsmaking no jornalismo. Apresenta como os jornalistas selecionam os acontecimentos para noticiar levando em conta a cultura profissional e as restrições da organização do trabalho. Explora como os critérios de relevância definem a "noticiabilidade" de um evento e como os jornalistas "tornam notícia" aquilo que pode ser trabalhado dentro do fluxo normal de produção.
Paradigma naratif menyatakan bahwa manusia adalah makhluk pencerita dan keputusan didasari nilai, emosi, dan estetika. Teori ini dibangun oleh Walter Fisher yang memperkenalkan konsep rasionalitas naratif untuk menilai cerita. Paradigma ini bergeser dari logika ke naratif dengan asumsi bahwa komunikasi bersifat naratif dan keputusan didasari cerita.
Estudos culturais - teorias da comunicaçãoLaércio Góes
O documento discute os Estudos Culturais, uma disciplina que analisa a cultura como uma construção social heterogênea influenciada pelas relações de poder. Originaram-se na Inglaterra na década de 1960 e enfatizam que a cultura popular não é passiva, mas sim ativa e pode ser usada para resistência. Os Estudos Culturais também analisam como os meios de comunicação representam e formam significados culturais e identidades.
2. Diskurssianalyysi laadullisten aineistojen
analysoinnissa
Esityksen sisältö:
Diskurssianalyysin perusteita
Diskurssianalyysin perusoletusten seurauksia tutkimukselle
Aineistot ja litterointitavat diskurssianalyyttisessa tutkimuksessa
Analyysin eteneminen ja tulokset
Luotettavuuden arviointi
3. Diskurssin ja diskurssianalyysin (DA)
määrittelyä
• Diskurssit voidaan määritellä vakiintuneiksi puhekäytännöiksi/puhetavoiksi,
jotka osaltaan rakentavat ja tuottavat sitä ilmiötä, jota ne kuvaavat (Phillips
& Hardy 2002, 3-4).
• DA ei ole tarkkarajainen tutkimusmenetelmä, vaan väljä teoreettinen ja
metodologinen viitekehys, jonka avulla on mahdollista tehdä monenlaista
tutkimusta (Jokinen ym. 1993, 17)
• DA kohdistuu usein ns. yhteiskunnallisiin aiheisiin, esim. eriarvoisuuteen ja
alistussuhteisiin > kuinka eriarvoisuus tuotetaan ja oikeutetaan puheessa
(Silverman 2014, 319).
• Käypä menetelmä esimerkiksi ryhmäkeskustelujen sekä yksilö- ja
ryhmähaastattelujen analysoinnissa.
4. Diskurssin ja diskurssianalyysin (DA)
määrittelyä
• Tutkimusaineisto nähdään sosiaalisissa käytännöissä, tietyssä
kontekstissa ja tilanteessa sosiaalisesti tuotettuna tekstinä.
• DA tutkii tekstien kautta diskurssien rakentumista tietyssä
vuorovaikutuksellisessa kontekstissa (Phillips & Hardy 2002, 3–4).
• Diskurssin käsitteen rinnalla käytetään muutamia muitakin
suunnilleen samaa tarkoittavia käsitteitä riippuen tutkimuksen
teoreettisista lähtökohdista ja metodisista valinnoista. Näitä
rinnakkaiskäsitteitä ovat merkityssysteemi, tulkintarepertuaari,
kehys sekä kulttuurisen mallin käsite. (Alasuutari 2011, 180; Jokinen
ym. 1993, 26–27; 1999, 66–69.)
5. Diskurssin ja diskurssianalyysin (DA)
määrittelyä
• Diskurssianalyysi fokusoituu keskustelussa syntyvien merkitysten ja
niiden tuottamistapojen esiintuomiseen
• Diskurssianalyyttisesti orientoituneen tutkimuksen keskeinen tehtävä
on uuden keskustelun synnyttäminen. (Jokinen ym. 1999, 85–87.)
• Pohdittavaksi: Mitä keskustelulla ja tekstillä tarkoitetaan DA:n
yhteydessä?
6. DA:n teoreettinen tausta
• DA:n käyttämän käsitteistön alkuperä on muun muassa
strukturalistisessa kielitieteessä ja post-stukturalistisessa
yhteiskuntatieteessä. DA nojautuu tieteenfilosofisesti sosiaalisen
konstruktionismin lähtökohtiin. (Fairclough 1992, 3; Jokinen ym.
1993, 17; 1999, 39; Phillips & Hardy 2002, 3–4; Potter & Wetherell
1987, 175; Siltaoja ym. 2011, 208–209.)
• DA on eräänlainen sosiaalisen konstruktionismin käytännön sovellus
(Alasuutari 2009).
7. DA:n teoreettinen tausta
• Anti-realismi: todellisuus tuotetaan vuorovaikutuksessa, ei yhtä
totuutta, vaan monia versioita
• Konstruktionismi: nostaa esiin vuorovaikutuksen osallistujat
todellisuuden versioiden tuottajina
• Refleksiivisyys: kieli ja teksti kielen konkreettisena ilmentymänä
rakentavat (sosiaalista) todellisuutta
(Potter 2004, 202; Silverman 2014, 319)
Ontologia ja
epistemologia
8. DA:n teoreettinen tausta
Sosiaalinen konstruktionismi
• Todellisuus on sosiaalisesti tuotettu ihmisten välisen vuorovaikutuksen
kautta. Todellisuutta koskeva tieto, käsitteet ja merkitykset sulautuvat
osaksi tätä yhteisöllistä tuottamisen prosessia.
• Heikko ja vahva suuntaus:
• Heikon suuntauksen mukaan sosiaalisilla konstruktioilla tarkoitetaan tiettyjä ihmisten
keskenään sopimia asioita, esimerkiksi rahaa tai kansalaisoikeutta. Näitä voidaan
kutsua sosiaaliseksi todellisuudeksi. Tällaiset objektit ovat ”ontologisesti
subjektiivisia, mutta epistemologisesti objektiivisia”. Sosiaaliset faktat ovat heikon
näkemyksen mukaan ajallisesti, ontologisesti ja loogisesti riippuvaisia ”karuista”
tosiasioista.
• Vahva sosiaalinen konstruktionismi vastustaa karujen faktojen olemassaoloa ja
katsoo, että fysikaalista todellisuuttakin koskevat käsitteet ovat pohjimmiltaan
sosiaalisia konstruktioita.
(Searle 1995; Berger & Luckmann 1966; Alasuutari 2009.)
9. DA:n perusoletukset
• Jokinen ym. (1993, 17–18) esittävät diskurssianalyysin lähtökohdiksi
viisi oletusta, jotka ovat 1) oletus kielen sosiaalista todellisuutta
rakentavasta luonteesta, 2) oletus useiden rinnakkaisten ja keskenään
kilpailevien merkityssysteemien olemassaolosta, 3) oletus
merkityksellisen toiminnan kontekstisidonnaisuudesta, 4) oletus
toimijoiden kiinnittymisestä merkityssysteemeihin identiteettien ja
subjektipositioiden kautta sekä 5) oletus kielenkäytön seurauksia
tuottavasta luonteesta.
11. DA:n perusoletukset: Kieli sosiaalisen todellisuuden
rakentajana ja jäsentäjänä
• DA:ssa kieli käsitetään refleksiiviseksi: kielen käyttö ei ainoastaan kuvaa
maailmaa, vaan merkityksellistää ja samalla järjestää, rakentaa, uusintaa ja
muuntaa sitä todellisuutta jossa elämme.
• Käyttäessämme kieltä konstruoimme merkityksellistämällä kohteet, joista
puhumme tai kirjoitamme.
• Kieli jäsentyy sosiaalisesti jaettuina merkityssysteemeinä. Tietyillä tavoin
toisiinsa suhteessa olevat ja toisistaan erotettavat merkitykset
muodostavat esimerkiksi hierarkkisesti tai dikotomisesti rakentuneita
merkityssysteemejä.
(Alasuutari 1989, 267–276; Gee & Handford 2012, 1–5; Jokinen ym. 1993,
18–21; Parker 1992, 4–5, 10–11; Phillips & Hardy 2002, 5; Potter & Wetherell
1987, 18.)
Kielen
refleksiivisyys
12. DA:n perusoletukset: Kielen käytön seurauksia tuottava
luonne
• Kielen käyttö mielletään arkipuheessa pelkäksi asioiden kuvaamiseksi.
DA:n kanta on, että kaikilla lausumilla aina paitsi kuvataan jotain,
myös tehdään jotain. Lausumat aina väittävät jotain todellisuudesta ja
samalla rakentavat todellisuutta. Kielenkäytöllä on seurauksia
tuottava luonne, toisin sanoen kielen käyttö on funktionaalista.
• DA on kiinnostunut siitä, mitä kielen käyttäjä milläkin ilmaisullaan
tekee ja tulee tuottaneeksi. Funktiolla ei välttämättä käsitetä puhujan
itsensä tarkoittamaa vaikutusta, vaan huomiota kiinnitetään siihen,
mitkä funktiot ovat potentiaalisina läsnä tai aktualisoituvat
vuorovaikutuksessa.
(Jokinen ym. 1993, 42.)
Kielen
funktionaali-
suus
13. DA:n perusoletukset: Kielen käytön seurauksia
tuottava luonne
• DA:ssa kielenkäyttäjät eivät ole informantteja, joiden ajatellaan paljastavan
tutkijalle omia asenteitaan
• Kuvauksia toiminnasta tai kulttuurista ei tulkita ilmiöiden kausaalisiksi selityksiksi,
vaan pohditaan, miten toimijat tekevät asioita ymmärrettäviksi kielenkäytöllään.
• Tutkimuksessa teoille ja ilmiöille ei nimetä syitä, vaan ne tavat, joilla toimijat
kuvaavat ilmiöitä ja nimeävät niille syitä, otetaan tutkimuskohteeksi. Sosiaalisen
todellisuuden rakentumista pyritään selittämään vasta tämän ”mutkan” kautta.
• Kielenkäytöllä voi olla myös tilannekohtaisten funktioiden ohella laajoja,
yksittäiset tilanteet ylittäviä ideologisia seurauksia, jotka liittyvät diskurssien ja
vallan yhteen kietoutumiseen, esimerkiksi alistussuhteiden tuottamiseen.
• Sama diskurssi voi olla myös seurauksiltaan niin myönteinen kuin kielteinenkin
riippuen tarkastelunäkökulmasta. Analyysin tehtävänä on pyrkiä jäljittämään
näitä toisinaan selkeitä, mutta useimmiten piiloisia ja ristiriitaisia seurauksia.
(Jokinen ym. 1993, 18, 43; Wetherell & Potter, 1988.)
14. DA:n perusoletukset: Kielen refleksiivisyys ja
funktionaalisuus
Kuinka kielellä tehdään asioita? Esimerkkejä:
• Help
• I thee wed
(Austin 1962; Silverman 2014, 318)
• Keksi lisää!
Kielen
refleksiivisyys
Kielen
funktionaalisuus
15. DA:n perusoletukset: Rinnakkaiset ja keskenään kilpailevat
merkityssysteemit /diskurssit / repertuaarit
• Sosiaalinen todellisuus hahmottuu moninaisena rinnakkaisten tai keskenään
kilpailevien systeemien kenttinä. Jo kahden mahdollisen merkityksen
olemassaolo murtaa näkemystä kuvauksen ja kohteen välisestä yksiselitteisestä
heijastavuussuhteesta. Käytännössä merkityksellistäminen on rajattu tiettyihin
konventioihin ymmärtämisen mahdollistamiseksi.
• Merkityssysteemien rinnakkaisuus: Kun merkityssysteemit ovat osittain saman
sisältöisiä eli rinnakkaisia, puhutaan interdiskursiivisuudesta tai
intertekstuaalisuudesta.
• Merkityssysteemien kilpailu: Valtasuhteiden verkostoissa jotkut diskurssit voivat
saada muita diskursseja tukevamman jalansijan. Näistä saattaa muodostua
yhteisesti jaettuja ja itsestään selvinä pidettyjä totuuksia. Tällöin puhutaan
artikulaatiokamppailusta merkityssysteemien välillä.
(Edwards & Potter 1992, 28; Fairclough 1989, 22; Jokinen ym. 1993 24–29;
Parker 1992, 10–11.)
Rinnakkai-
set ja
kilpailevat
merkitys-
systeemit
16. DA:n perusoletukset: Rinnakkaiset ja keskenään kilpailevat
merkityssysteemit /diskurssit / repertuaarit
• Kilpailevia merkityssysteemejä kutsutaan toisinaan diskursseiksi ja toisinaan
tulkintarepertuaareiksi.
• Olennaisinta ei ole kumpi käsite milloinkin valitaan, vaan miten se määritellään.
• Sekä diskurssin että tulkintarepertuaarin verrattain eheiksi merkityssuhteiden
systeemeiksi, jotka rakentuvat sosiaalisissa käytännöissä ja samalla rakentavat
sosiaalista todellisuutta.
• Diskurssin käsite sopii tutkimuksiin, joissa painopiste on esimerkiksi
valtasuhteiden analyysissa tai institutionaalisissa sosiaalisissa käytännöissä.
Puhuminen tulkintarepertuaarista tai eri repertuaareihin tukeutuvasta
kielenkäytöstä soveltuu tutkimuksiin, joissa spesifioidaan yksityiskohtaisesti
arkisen kielenkäytön vaihtelevuutta.
(Jokinen ym. 1993, 26–27; Potter & Wetherell 1987, 146;
Silverman 2014, 321)
Rinnakkai-
set ja
kilpailevat
merkitys-
systeemit
17. Opetussuunnitelmatyön
diskurssi
Pakko
Ylhäältä määrätty
Pakotettu
Byrokraattinen
Totalitaarinen
Epäselkeä
Epäonnistunut
Uusien ongelmien
luoja
Työn määrän lisääjä
Epärealistinen
Velvollisuus
Hyöty
Uhka autonomialle
Reflektion käynnistäjä
Pedagogisen
johtajuuden vahvistaja
Diskurssit ja repertuaarit merkityssysteemeinä (esimerkki tutkimuksesta Laajala 2015)
Pakko-repertuaari muotoutui useista
opetussuunnitelmatyölle vuorovaikutuksessa
rakennetusta pakon erilaisia aste-eroja,
epämielekkyyttä ja todellisuudesta
irrallisuutta kuvaavista merkityksenannoista.
Rinnakkai-
set ja
kilpailevat
merkitys-
systeemit
18. DA:n perusoletukset: Merkityksellisen toiminnan
kontekstisidonnaisuus
• Kontekstilla tarkoitetaan tapahtumatilannetta, jossa diskursseja tuotetaan, uusinnetaan
ja muutetaan erilaisissa sosiaalisissa käytännöissä. Kontekstin moniulotteisuutta ei nähdä
analyysin kannalta häiriötekijänä, jonka vaikutus halutaan eliminoida, vaan sitä pidetään
rikastuttaa aineiston analyysia. Haastattelijan ja haastattelutilanteen vaikutuksen
minimoimista varsinaisen sanoman esiin saamiseksi ei tarvita, vaan aineiston
vuorovaikutuksellisuus otetaan diskurssianalyysissa arvokkaana asiana huomioon; se
kontekstualisoi sanottua.
• Yksinkertaisimmillaan kontekstilla tarkoitetaan sanojen yhteyttä lauseeseen. Sanat saavat
eri merkityksiä eri lauseyhteyksissä. Keskustelun puheenvuoroja on analysoitava
suhteessa keskustelun kulkuun. Puheenaiheiden rajaukset, puheenvuorot, kannanotot ja
keskustelijoiden väliset suhteet eivät ole autonomisia, vaan rakentuvat ja tarkentuvat
suhteessa toisiinsa keskustelun kuluessa. Aineistossa on olennaista tarkastella sitä mitä
edeltävissä puheenvuoroissa on sanottu.
• Tutkijan omien kulttuuristen tapojen, stereotypioiden tai tiettyjen yhteisesti jaettujen
oletusten eli kulttuurisen kontekstin tunnistaminen on keskeistä.
(Fairclough 1992, 80–85; Jokinen ym. 1993, 29–33.)
Toiminnan
konteksti-
sidonnai-
suus
19. DA:n perusoletukset: Toimijoiden kiinnittyminen
merkityssysteemeihin
• Myös minän merkitykset rakentuvat sosiaalisissa käytännöissä. Sama toimija voi tuottaa erilaisissa
tilanteissa ja konteksteissa erilaisia, keskenään ristiriitaisiakin versioita itsestään. Tavoitteena ei
ole ratkaista, mikä näistä on aidoin, vaan moninaisuus otetaan tutkimuskohteeksi sellaisenaan.
• Diskurssianalyysi käyttää minän sijaan identiteetin käsitettä joustavasti tilanteesta toiseen
vaihtelevista minän versioista. Identiteettiä ei ymmärretä ihmisen staattiseksi ominaisuudeksi,
vaan se tuotetaan kielenkäytössä. Identiteetin voi ymmärtää merkityssysteemin osaksi. Erilaiset
merkityssysteemit mahdollistavat erilaisten minuuksien ja erilaisten toimintojen esiin tulemisen,
ne kutsuvat meitä tietynlaisiksi ihmisiksi.
• Subjektiposition käsite on soveltuva, kun tarkastellaan esimerkiksi toiminnan rajoituksia ja
toimijan aseman vaihteluita. Sitä käytettäessä painotetaan usein sitä, että itsensä rakentamisella
on kulttuuriset rajansa, kaikki positiot eivät ole mahdollisia kaikissa tilanteissa.
(Edwards & Potter 1992, 128; Jokinen ym. 1993, 37-39, 1999, 75; Parker 1992, 9; Wetherell & Potter
1992, 78; Widdicombe & Woofitt 1995, 66.)
• Harjoitus: Miettikää esimerkkejä tilanteista, jolloin käyttäisitte a) identiteetin b) subjektiposition
käsitettä
Toimijoiden
kiinnittymi-
nen merkitys-
systeemeihin
20. Tutkijan positiot
• DA:ssa tutkijan ja tutkimuskohteen välinen suhde on merkityksellinen.
Tutkimuksen tekeminen on kielellistä toimintaa, jossa toimijana on tutkija.
Tutkija voi asettua erilaisiin positioihin ja rakentaa erilaisia identiteettejä
aivan kuten toimijat, joiden kielen käyttöä hän tutkii. Tutkija voi asettua
erilaisiin positioihin suhteessa tutkimuskohteeseensa, joka on ihmisten
kielellinen toiminta eri muodoissaan.
• Tutkijan neljä erilaista positiota:
• analyytikko
• asianajaja
• tulkitsija
• keskustelija
(Jokinen ym. 1999, 202)
Toimijoiden
kiinnittymi-
nen
merkitys-
systeemeihin
21. DA:n perustoletusten seurauksia
tutkimukselle
• Diskurssianalyysi menee askeleen pidemmälle muita kvalitatiivisia
metodeja tarkastellessaan sosiaalisen todellisuuden merkitysten
lisäksi sitä, kuinka sosiaalinen todellisuus rakentuu.
• Tutkimuskohteiksi eivät nouse kielenkäytöstä irralliset syy-
seuraussuhteet, vaan tutkimuskohteeksi valitaan kielellisiä prosesseja
ja niiden tuotoksia, joissa ja joiden kautta sosiaalinen
todellisuutemme rakentuu.
• Sosiaalinen konstruktionismi näkyy sekä tutkimuskohteen valinnassa,
tutkimuskysymysten muotoilussa*, analyyttisten työkalujen
kehittelyssä että tutkijan ja tutkimuskohteen välisen suhteen
ymmärtämisessä. (Jokinen ym. 1999, 40–41.)
*Esim. millaisena jokin ilmiö näyttäytyy, millaisen se rakennetaan, millaisia merkityksiä ja versioita siitä rakennetaan,
millaisia syitä toimijat nimeävät ilmiöille?
22. DA:n perusoletusten seurauksia tutkimukselle
• Diskurssit ja repertuaarit ovat tutkijan tulkintatyön tuloksia, kun taas
raakamateriaalia on teksti. Tekstit eivät ole yksiselitteisiä, vaan ne voivat olla
hyvin ambivalentteja ja avoimia monenlaisille tulkinnoille. Diskurssianalyysissa
ei ole kysymys tekstien ominaisuuksien mekaanisesta kirjaamisesta vaan
perustellusta tulkinnasta, joka pohjautuu tutkijan ja aineiston väliseen
vuoropuheluun.
• DA:ssa ei tutkita repertuaareja tai diskursseja sinänsä, vaan eksplikoidaan
erityisesti sitä, miten ne aktualisoituvat erilaisissa sosiaalisissa käytännöissä.
• Yksittäisiä tekstejä tulee pitää johtolankoina diskurssien luonteeseen, koska
diskursseja ei voi koskaan löytää kokonaisina. Tutkimuksessa tulee viitata
tekstikokoelmaan, koska juuri tekstien välinen suhde, muutokset tekstissä,
tekstien uudet muodot ja levittämisen uudet tavat muodostavat diskurssia koko
ajan. Samalla tavoin tulee koko ajan viitata sosiaaliseen kontekstiin, jossa teksti
esiintyy ja jossa diskurssit tuotetaan.
(Jokinen ym. 1993, 28; Parker 1992, 6; Phillips & Hardy, 2002, 3–5.)
24. Aineistot ja litterointitavat
• Elävän puheen litterointiin on olemassa yksityiskohtaisia ohjeita.
Diskurssianalyysissa voidaan käyttää keskusteluanalyysissa kehitettyjä
puhesävyjen, taukojen, päällekkäisyyksien, sävelkulun nousujen ja laskujen,
äänen voimakkuuden, puhenopeuden vaihtelujen, kuuluvan hengityksen ja
naurun merkitsemistapoja.
• Litterointitavan muokkaa käytännössä jokainen tutkija itse
tutkimuskysymystensä ja analyysi-intressiensä mukaan. On tarpeen valita
tutkijan resurssit ja työn laajuus huomioiden joko isomman aineistomäärän
vähemmän tarkka litterointi tai pienen aineiston yksityiskohtainen
litterointi
• (Jokinen ym. 1999, 240, 265; Parker 1992, 124; Potter & Wetherell 1987,
167.)
25. Yksinkertainen litteraatiotapa
• Otteista poistetaan merkityksettömiä täytesanoja, kuten tota- ja
niinku-ilmaisuja, ja kieli muutetaan lähelle yleiskielistä ilmaisua.
• Oman tutkimukseni (Laajala 2015) litteraatiotapa on ns.
yksinkertainen tapa. Litteraatiossa käytetään kuitenkin hakasulkuja
ilmaisemaan sitä, että otteesta on poistettu tietoja (Potter &
Wetherell 1987, 189) ja kaksoissulkuja ilmaisemaan analysoijan
huomioita ja tarkennuksia (Jokinen ym. 1999, 265).
26. Tarkka litterointitapa
• Aineiston purkamisessa eli litteraatiossa nauhalla oleva puhe ja
vuorovaikutus yritetään siirtää paperille mahdollisimman sävykkäästi.
Koska kyse on elävän puheen kuvauksesta omine ilmaisukeinoineen,
ei litteraatiossa pyritä tavalliseen kirjalliseen esittämiseen. Niinpä
esimerkiksi pilkut ja pisteet saavat eri merkitykset osana tarkkaa
litteraatiota kuin osana tavallista kirjoitettua tekstiä. Litteroinnin
tarkkuuspiste voi vaihdella kuinkin analyysin tarpeiden mukaisesti.
Merkintätapojen helpottaa sopivan tarkkuustason valintaa. (Suoninen
2003)
•
27. Yleisiä litteraatiomerkkejä:
(2) tauko, jonka kesto sekunteina ilmaistaan
numeroina
(.) mikrotauko, joka erottuu selvästi puheen rytmistä
[ ] päällekkäispuheen alkukohta ja loppukohta
= tauon puuttuminen puheenvuorojen tai sanojen
välillä
. laskeva intonaatio
, tasainen tai nouseva intonaatio, nousevaa
intonaatiota voi merkitä myös ?-merkillä
↓ seuraava sana tai osa lausuttu ympäristöä
matalammalta
↑ seuraava sana tai sanan osa lausuttu ympäristöä
korkeammalta
> < nopeutettu jakso
< > hidastettu jakso
: äänteen venytys
- kesken jäänyt sana
.hhh kuuluva hhh
hhh kuuluva uloshengitys
( ) tyhjät sulut tarkoittavat purkamatta jätettyä,
epäselvää kohtaa
(( )) kaksoissulkeissa analysoijan huomioita
◦hiljaa◦ hiljaisella äänellä sanottu kohta
äänekäs kova ääni tai painotus alleviivauksella
$hymyillen$ hymyillen sanottu kohta
#nariseva# narisevalla äänessä sanottu kohta
(Suoninen 2003)
28. Tarkka litterointitapa, esimerkki (Suoninen 2003)
Yksityiskohtien olennaisuus
Tilanne, jossa lääkäri rutiininomaisella kierroksella sairaalassa.
Kuvaileva purku
Lääkäri tiedusteli potilaan vointia. Saatuaan myönteisen arvion hän siirtyy kyselemään seuraavaan asiakkaan vointia.
Sanasta sanaan purku tavallisin välimerkein
L: Mites täällä jaksellaan?
P: Ihan hyvin
L: Sehän on hienoa
Tarkka purku erikoismerkein
1 L: Mites täällä jaksellaan.
2 (3)
3 A: ◦Ihan hyvin◦ ((voipunut ääni))
4 L: =Sehän on hienoa ((kääntää katseen toiseen asiakkaaseen sanan hienoa aikana)) Mites täällä seuraavassa vuoteessa.
29. Tarkka litterointitapa: Esimerkki taukojen
merkityksestä
1 P1: So I was wondering would you be in your office on Monday by
any chance?
2 P2: (2.0)
3 P2: Probably not
Mikä merkitys tauolla on?
(Silverman 2014, 331)
30. Analyysin jäsennys
• Analyysin jäsennystä ei diskurssianalyyttisessa tutkimuksessa tehdä
etukäteen, vaan se muodostuu tutkimusprosessin aikana tutkijan ja
aineiston vuoropuhelun tuloksena. Tästä johtuen onkin hieman
hankalaa puhua varsinaisesta analyysimenetelmästä tai työkalusta,
sillä rakentunut menetelmä ja aineisto ovat toisiinsa sidoksissa.
• Analyysin jäsennys on parempi käsite kuvaamaan prosessia, jossa
tutkimusmenetelmä syntyy ja kehittyy tutkimuksen edetessä juuri
kyseisen aineiston analysointia varten eikä ole sellaisenaan
käytettävissä johonkin toiseen aineistoon.
(Jokinen ym. 1999, 212–213; Potter & Wetherell 1987, 168).
32. Retorinen analyysi
• Retorisuus on kielenkäytön avulla tapahtuvaa, tietylle yleisölle
suunnattua vakuuttelua ja suostuttelua, jossa jotain versiota
tuotetaan sen vuoksi, että yleisö asettuisi sen taakse. Retorinen
tarkastelu kiinnittää huomiota siihen, kuinka puhujat faktuaalistavat
väitteittään, eli millaisella puheella puhuja pyrkii vakuuttamaan ja
argumentoimaan. Analyysissa kiinnitetään huomiota siihen, miten
tietyt versiot asiantiloista argumentoidaan faktuaalisiksi, ei siihen,
miten osuvasti väite kuvaa olemassa olevia asiantiloja tai tapahtumia.
(Alasuutari 2011, 164; Jokinen ym. 1999, 77, 130-156; Shotter 1993,
6.)
33. Retorinen analyysi: retorisia keinoja
• itse todettuun vetoaminen
• sosiaalisiin normeihin tukeutuminen
• kategorisointi
• hyökkäys, puolustus
• etäännyttäminen omista intresseistä
• puhujakategorioilla oikeuttaminen
• liittoutumisasteen säätely
• konsensuksella tai asiantuntijan
lausunnolla vahvistaminen
• tosiasiapuhe
• vaihtoehdottomuuspuhe
• yksityiskohdilla ja narratiiveilla
vakuuttaminen
• metaforien käyttö
• kvantifiointi
• ääri-ilmaisujen käyttö
• ironia
• kontrastiparien käyttö
• rinnastus
• tautologia
• oletettuihin vasta-argumentteihin
varautuminen…
(Jokinen ym. 1993, 151-186; 1999, 126-
157)
34. Responsiivinen analyysi
• Responsiivinen analyysi kohdistuu siihen, miten keskustelun osapuolet
näyttävät tulkitsevan toistensa puheenvuoroja vuorovaikutusketjuissa ja
rakentavat tätä kautta tietynlaisia sosiaalisen todellisuuden versioita.
• Responsiivisessa analyysissa voidaan tarkastella esimerkiksi sitä, miten
keskustelijoiden puheenvuorot vaihtuvat ja miten keskusteluissa
neuvotellaan päällekkäisyyksistä ja keskeytyksistä, miten keskustelut
aloitetaan ja lopetetaan ja miten nauru organisoidaan.
• Kohteena voi olla myös jokin rajatumpi institutionaalinen
vuorovaikutustilanne, kuten opettajan ja opiskelijoiden välinen
vuorovaikutus.
(Heritage 1984; Jokinen ym. 1993, 64, 1999, 82-84, 103; Sacks 1992a, 1992b;
Shotter 1993, 43–45; Tainio 2007).
35. Aineiston analyysin periaatteet
• Aineistosta etsitään sisällöllisiä eroja ja yhtäläisyyksiä sekä tehdään
oletuksia tekstin funktioista ja vaikutuksista. Repertuaarit ryhmittyvät
usein metaforien ja kielikuvien ympärille ja avainkäsitteisiin, joiden
ympärille teemat alkavat ”kutoutua”. Nämä poimitaan aineistosta
kontekstissaan. Tämän jälkeen teemoja erotellaan ja yhdistellään.
• Pyritään ”pintaa syvemmälle”: mitkä asiat nousevat keskusteluun,
miten ja millaisin vertauksin asioista puhutaan, mitä puheenvuoroilla
saadaan aikaan, mitä vaihtoehtoisia versioita nousee, mitkä niistä
hallitsevat, mitkä tukahdutetaan, mitä ei sanota….
37. Taulukko 5. Opetussuunnitelmatyölle ja opetussuunnitelmalle rakentuneet tulkintarepertuaarit
Tutkimuksen tulokset: Tulkintarepertuaarit
(esimerkki tutkimuksesta Laajala 2015)
38. Luotettavuuden arviointi
• DA:ssa ei pyritä yleistämiseen vaan suhteuttamiseen. Oleellista on, että tutkija esittää väitteilleen
evidenssiä
• Tulkintojen vakuuttavuuden osoittamisen keinoja:
Jokinen ym. (1999, 234)
1) tukeutuminen toimijoiden tilanteisesti ilmaisemaan ymmärrykseen
2) tutkimuksen lukijoiden tekemä arviointi
3) poikkeustapausten arviointi
4) tulkintojen suhteuttaminen aikaisempaan tutkimukseen
Potter ja Wetherell (1987, 167)
1) yhtenäisyys,
2) osallistujien näkökulma
3) uudet ongelmat
4) hedelmällisyys
39. Lähteet
• Alasuutari, P. 2011. Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino.
• Austin, J. L. 1962. How to do things with words. Oxford: Clarendon Press.
• Berger, P. & Luckmann, T. 1966. The social construction of the reality: A treatise in the sociology of
knowledge. New York: Doubleday.
• Edwards, D. & Potter, J. 1992. Discursive psychology. London: Sage.
• Fairclough, N. 1989. Language and power. Singapore: Longman.
• Fairclough, N. 1992. Discourse and social change. Cambridge: Polity.
• Gee, J. P. & Handford, M. 2012. Introduction. Teoksessa J. P. Gee ja M. Handford (toim.) The
Routledge handbook of discourse analysis. Oxon: Routledge, 1–6.
• Heritage, J. 1984. Garfinkel and etnomethodology. Cambridge: Polity.
• Jokinen, A., Juhila, K. & Suoninen, E. 1993. Diskurssianalyysin aakkoset. Tampere: Vastapaino.
• Jokinen, A., Juhila, K. & Suoninen, E. 1999. Diskurssianalyysi liikkeessä. Tampere: Vastapaino.
40. Lähteet
• Laajala, T. 2015. Diskurssianalyyttinen tutkimus ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman
kehittämisprosessista. Lapin yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Acta electronica Universitatis
Lapponiensis 309. Väitöskirja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-849-7
• Parker, I. 1992. Discourse dynamics. Critical analysis for social and individual psychology. London: Routledge.
• Phillips, N. & Hardy, C. 2002. Discourse analysis. Investigating processes of social construction. London: Sage.
• Potter, J. & Wetherell, M. 1987. Discourse and social psychology. Beyond attitudes and behaviour. London:
Sage.
• Potter, J. 2004. Discourse analysis as a way of analyzing naturally-occuring talk. Teoksessa D. Silverman
(toim.) Qualitative research. London: Sage, 200-221.
• Sacks, H. (1992a) Lectures on conversation, Vol. 1. Oxford: Blackwell.
• Sacks, H. (1992b) Lectures on conversation, Vol. 2. Oxford: Blackwell.
• Shotter, J. 1993. Conversational realities. Constructing life through language. London: Sage.
• Siltaoja, M. & Vehkaperä, M. 2011. Diskurssianalyysi johtamis- ja organisaatiotutkimuksessa. Teoksessa A.
Puusa ja P. Juuri (toim.) Menetelmäviidakon raivaajat. Perusteita laadullisen tutkimusmenetelmän valintaan.
Vantaa: JTO, 206–231.
41. Lähteet
• Searle, J. R. 1995. The construction of social reality. New York: Simon & Schuster.
• Silverman, D. 2014. Interpreting qualitative data. London: Sage.
• Suoninen, E. 2003. Tutkimusmetodit. Diskurssianalyysi.
https://www.jyu.fi/hum/aineistot/tutkijakoulu/suoninen.pdf Hakupäivä 10.10.2015
• Tainio, L. 2007. Vuorovaikutusta luokkahuoneessa. Näkökulmana keskusteluanalyysi. Helsinki:
Gaudeamus.
• Wetherell, M. & Potter, J. 1988. Discourse analysis and the idenfication of interpretative
repertoires. Teoksessa C. Antaki (toim.) Analysing everyday explanation. A casebook of methods.
Worcester: Sage, 168–183.
• Widdicombe, S. & Wooffitt, R. 1995. The language of youth subcultures. Social identity in action.
New York: Harvester Wheatsheaf.
Julkaisemattomat lähteet:
• Alasuutari P. 2009. The social constructionism and discourse analysis. Laadullisen tutkimuksen
luentosarja. Oulun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. 13.10.2009.