Minna-Riitta Luukan esitys Lukeminen 2.0 -seminaarissa Tampereen yliopistolla 25.3.2011. Uudet lukemisyhteisöt, uudet lukutavat -projekti.

1. Näkökulmia lukemiseen –
yksilöllinen taito vai
yhteisöllistä toimintaa?
Minna-Riitta Luukka
Lukeminen 2.0 – Seminaari lukemisen ja
lukutaidon käsitteistä
25.3.2011 Tampereen yliopisto

2. “Arjen jäsennyksiä”
1. Tulkita näköaistin avulla kirjoitusta (Lukea kirjaa)
– em. toiminta harrasteena (Luetko dekkareita?)
– esittää ääneen tekstiä (Lukea satuja lapsille)
– saada jostakin tekstistä tietoonsa (Luin asiasta lehdestä)
2. Opiskella (Lukea lääkäriksi, lukenut mies)
3. Olla jossakin kirjoitettuna (Lehdessä luki, että…)
4. Laajemmin:
– Muiden merkkien tulkitsemisesta (Lukea nuotteja)
– Tulkita, selittää (Lukee kuin piru raamattua)
– Kuv. Lukea rivien välistä. Luin häntä kuin avointa kirjaa.
– ATK tietokoneesta: siirtää tietoja sisäiseen muistiin
5. Laskea
– Laiska töitään lukee! Lukea jollekulle rahat kouraan.
– Hänen päivänsä olivat luetut, lukee tiilenpäitä
– Luen hänet ystäviini. Se luettiin hänelle ansioksi…

3. Mitä lukutaitoisuus on?
Lukutaitoisia aikuisia ovat ne yli 15-vuotiaat, jotka
osaavat lukea ja kirjoittaa jokapäiväistä elämäänsä
koskevan lauseen (UNESCO).
Lukutaitoinen on henkilö, joka pystyy yhteisöissään
kaikkiin lukutaitoa edellyttäviin toimintoihin ja kykenee
lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan kehittääkseen
itseään ja yhteisöään (UNESCO).

4. Erilaisia lukutaitoja
Mekaaninen Media-
Perus- Verkko-
Toimiva, Tietokone-
funktionaalinen Teknologia-
Erittelevä Informaatio-
Tulkitseva
Reflektoiva Visuaalinen-
Arvioiva Kuvan-
Kriittinen Audiovisuaalinen
Kulttuurinen Multimodaalinen-
Valloittava, ….
voimaannuttava
….

5. Teorioita ja malleja lukemisesta
yksilön sisäinen ilmiö:
ajatusten ja tiedon purkamista tekstistä
kognitiivinen
tiedonsiirto-malli, lapsuudessa opittava taito
interaktiivinen ilmiö:
tekstien aktiivista tulkintaa, merkitysneuvottelua
sosio-
funktionaalinen ilmiö: kognitiivinen
tehtävän ja tilanteen edellyttämien taitojen hallintaa
selailua, etsiskelyä, tiedon palasten kasaamista,
mieleen painamista, ymmärtämistä, arviointia…
sosiokulttuurinen ilmiö:
sosiaalinen
osa sosiaalistumista, asiantuntijuuteen kasvamista,
toimintaa tekstien parissa
kulttuuristen puhetapojen ymmärtämistä, tulkintaa
ja omaksumista, genre-tietoisuutta

6. Kognitiivinen lähestymistapa
– Havainto-, kehitys- ja kognitiivinen psykologia,
informaation prosessoinnin teoriat, tekoäly
– Yhteydessä ajattelutaitoon > tekstistä puretun tiedon käsittelyä
aivoissa
– Yksilön taito & universaali taito, joka omaksutaan ja opitaan
osataitojen harjoittelun avulla
– Osataidot: kirjainkoodin purkaminen – sanatarkka lukeminen –
tulkinta – arvioiva lukeminen – kriittinen lukeminen – luova
lukeminen > ”lukutaidon portaat”
– Tiedon siirtomalli vs. lukijan ja lukutehtävän välinen
vuorovaikutus
– Taidon mittarina tarkka ja nopea lukutaito – sujuvuus
– Ymmärtämisstrategiat keskeisiä: pintasuuntautunut vs.
syväsuuntautunut lukija

7. Lukeminen ja kirjoittaminen edellyttävät sekä
aistitoimintaa, havaintotoimintaa, muistitoimintaa että
kielellistä ajattelua. Lukemisen ja kirjoittamisen
kannalta merkityksellisiä taitoja ovat foneeminen
analyysi, kuvallinen analyysi ja sanojen merkityksien
löytäminen.
Luettaessa näköärsykkeet kirjaimista kulkevat
näköratoja pitkin primaaleille visuaalisille alueille
takaraivolohkoissa sekä edelleen visuaalisille
assosiaatioalueille, joissa mm. kirjainten
muotoanalyysi tapahtuu. Seuraavaksi tiedot kulkevat
parietaalilohkon gyrys angulariksen alueelle, missä
oletetaan tapahtuvan grafeemien muuntaminen
foneemeiksi. Siellä myös muilta aistialueelta saadut
tiedot sekä muut aikaisempien kokemusten tiedot
yhdistetään uusiin havaintoihin.
(Esim. Ahvenainen & Holopainen, 1999)

8. Kognitiivista mallinnusta: Lukeminen
Tieto
Pragmatiikasta Pitkäkestoinen
Teksteistä muisti
Semantiikasta Lyhytkestoinen
Syntaksista muisti
Morfologiasta
Ortografiasta
= kielen systeemistä
Visuaalinen informaatio Ei-visuaalinen informaatio
(tulee tekstistä) (ajatukset, skeemat)
Merkitys
dekoodaus

9. Funktionaalinen lähestymistapa
– Toimiva lukutaito (esim. PISA)
– Kielen tehtävät, tekstin funktiot lähtökohtana
– Lukutaito, joka vastaa yksilön ja yhteiskunnan tarpeisiin.
– Ei yksi yhtenäinen, universaali taito vaan tilanteittain ja
tekstilajeittain vaihteleva taito
– Tavoitteena selvitä lukutilanteista, käyttää tekstejä hyödykseen
jotakin muuta tarkoitusta varten
– Sopivan, toimivan lukutavan valinta eri tilanteissa
– Kehitys näkyy tilanteiden laajenemisena – osaa lukea yhä
vaativampia tekstejä, yhä vaativimmissa tilanteissa ja
tehtävissä
– Irti dikotomiasta lukutaitoinen – lukutaidoton. Olemme
enemmän tai vähemmän lukutaitoisia – jatkumoajattelu.
– Jatkuvasti kehittyvä taito >”Skill” näkökulma = yksilö korostuu

10. Lukutaito on kirjoitettujen tekstien
ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia sekä
niiden lukemiseen sitoutumista lukijan omien
tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen ja
valmiuksien kehittämiseksi sekä
yhteiskuntaelämään osallistumiseksi (esim.
PISA 2009).

11. Sosiokulttuurinen lähestymistapa
– Lukeminen on osallistumista yhteisöjen toimintaan –
kulttuuriset lukutavat
– Lukeminen on väylä kulttuuriseen osallistumiseen, ovi
teksteihin ja tietoon
– Viestinnän etnografia, antropologia, diskurssintutkimus,
kasvatustieteen sosiokulttuuriset teoriat
– Lukeminen = toimintaa tekstien kanssa
– Lukemista ja kirjoittamista ei eroteta toisistaan
– Monenlaiset toimintayhteisöt, verkostot, yhteisöllisyys
– Erilaiset roolit > erilaiset käytänteet,
– Arvot, asenteet ja identiteettityö
– Teksteistä ja merkityksistä tiedostuminen
– Tekstikäsityksen laajeneminen
– Tärkein näkökulmaero edellisiin: toiminnallisuus,
tilanteisuus, yhteisöllisyys > laajentunut lukutaitokäsitys

12. “Literacy is primarily something people do; it is an activity - -
Literacy does not just reside in people’s heads as a set of skills
to be learned, and it does not just reside on paper, captured as
texts to be analysed. Like all human activity, literacy is
essentially social, and it is located in the interaction between
people.”(Barton and Hamilton 1998)
“Literacies are always social: we learn them by participating in
social relationships, their conventional forms evolved
historically in particular societies, the meanings we make with
them always tie us back into the fabric of meanings made by
others.” (Lemke 1998)
Being able to read a text of a given type a given way requires
that one is a member of such social groups and is able to
engage in their practices . . . [they] involve ways of talking and
listening, acting and interacting, thinking and believing, and
feeling and valuing, as well. (Gee 2004)

13. Ketkä osallistuvat tapahtumaan?
Millainen on fyysinen ympäristö?
osallistujat
Keitä muita osallistuu
tilanne
toiminnot tekstin tuottamiseen, tulkintaan,
jakeluun?
TAPAHTUMA Mihin elämän-
piilo-osallistujat alueeseen teksti
TEKSTI liittyy?
materiaaliset
esineet laajempi konteksti
Mitä tilanteessa
konkreettisesti KÄYTÄNTEET
tehdään?
Mitä toimintoja, Millaisia esineitä rutiinit ja muut resurssit
”teknologioista” toimintasäännöt tiedot,
vuorovaikutusta? taidot,
on mukana
tekstien käytössä? asenteet,
Mitä sosiaalisia ”sääntöjä” toimintaan liittyy? tunteet,
Kuka osallistuu, ei osallistu, saa osallistua, ajattelutavat
ei saa osallistua tiettyihin toimintoihin?

14. Toimintaympäristön muutokset > toimintatapojen eli lukemisen
muutokset > lukutaitoisuuden määrittelyn muutokset

15. Eri
Eri käytänteet
elämänalueet
“practices”
“domains”
Eri yhteisöt, Lukutaito Eri tilanteet
kulttuurit Lukeminen “events”
Eri
Eri välineet
ilmaisumuodot
“technologies”
“modes”

16. sosiaalisiin
tulkita kulttuurisiiin
kierrättää yhteiskunnallisiin
tuottaa tiedollisiin
jakaa yksilöllisiin
Lukutaitoinen osaa käyttää tekstejä erilaisiin tarpeisiin erilaisissa konteksteissa.
perinteisiä yhteisöllisissä
monimediaisia yhteiskunnallisissa
kulttuurisissa
ja niiden
kielellisiä
visuaalisia
äänellisiä
spatiaalisia
keinoja

17. Entäs sitten?
Mitä väliä sillä on, miten lukemisen määrittelee?
– Esimerkiksi tutkimuksen kannalta:
• Miten tutkimuskohde rajataan – mikä kaikki on
lukemista?
• Mitä pidetään “tekstinä” – mitä kaikkea luetaan?
• Mihin tutkimusta fokusoidaan?
– Yksilöihin – yhteisöihin?
– Taitoihin – toimintaan?
– Vain itse lukemisen toimintaan– kaikkeen sen ympärillä
ja taustalla (esim. vuorovaikutukseen, tekstiketjuihin,
kirjoittamiseen, sämpläämiseen, arvoihin, asenteisiin,
lukijaidentiteetteihin, diskurssiyhteisöihin….
• Millaiset aineistot ja menetelmät ovat
relevantteja?

18. Tarvitaanko näitä kaikkia? Lukutaidon
inflaationtorjuntaa?
Terveydenlukutaito Päihdetiedon lukutaito
Politiikan Ekologian
Numerotiedon Ympäristön
Uskonnon Historian
Tieteen Kehonkielen
Mainonnan Kehon
Päihdetiedon Tanssin
Tilinpäätöksen Liikkeen
Laadunhallinnan Musiikin
Tilasto Tunteiden
Tulevaisuuden Elämän

19. Esimerkkejä kirjallisuudesta
Ahvenainen, O. & Holopainen, E. (1999). Lukemis- ja
kirjoittamisvaikeudet: Teoreettista taustaa ja opetuksen perusteita.
Jyväskylä: Special Data.
Barton, D. & Hamilton, M. (1998) 2003. Local Literacies. Reading and
writing in one community. London: Routledge.
Gee, J.P. 2004. Situated language and learning. A citique of traditional
schooling. London: Routledge.
Lemke, J. 1998: Metamedia literacy: transforming meanings and media.
Teoksessa Reinking, D. ym. Handbook of literacy and technology.
Mahwah (N.J.) : Erlbaum
Luukka, M-R. 2009. Tekstitaidot – teksteistä käytänteisiin. Teoksessa M.
Harmanen & T. Takala (toim.) Tekstien pyörityksessä. Äidinkielen
opettajien liitto: Helsinki.
Street, B.V. 2000. Literacy events and literacy practices. Theory and
practice in the New Literacy Studies. In M. Martin-Jones & K. Jones
(Eds.) Multilingual literacies. Amsterdam: John Benjamins, 17-29.
Street, B.V. 2003. What’s “new” in New Literacy Studies. Critical
approaches to literacy in theory and practice. Current issues in
Comparative Education, vol. 5(2), 77-91.
Street, B. V. & A. Lefstein 2007. Literacy – an advanced resource book.
London: Routledge.