Jyväskylän yliopiston etnologian metodikurssi II:n luentodioja. Diat ovat vain osa opetusta, eivät koko luennon sisältö.

1. ETNA202
Menetelmäopinnot II
Luento 7.
24.2.2014
Diat: Kirsi-Maria Hytönen ja Arja
Turunen

2. Luennot
• 3.2. Aloituspaketti / arkistojärjestelmä / Tutkimusetiikka
• 6.2. Harjoitustehtävän ohjeet / Muistitietotutkimus 
Kotitehtävä
• 10.2. Kotitehtävän purku / Muistitietotutkimus loppuun
• 13.2. Vierailu: Keski-Suomen museon arkisto (Vapaudenk. 28)
• 17.2. Visuaalinen kulttuuri. Kotitehtävä.
• 20.2. Kotitehtävän purku  Verkkoetnografia ja sähköiset
aineistot
• 24.2. Lukutapoja: Lähiluku, diskurssit, konstruktivistinen
näkökulma, kontekstin valinta
• 27.2. Lukutapoja: narratiivit; tutkimuksellisia näkökulmia;
kurssin koonti ja valmistautumista arkistomatkaan.

3. Aineistosta tutkimukseksi
• Aineisto on koossa – mitä sitten?
• Analysoimalla aineistosta tuotetaan vastauksia
tutkimuskysymyksiin.
• Analyysimenetelmän eli metodin valinta ohjaa
tutkimuksen etenemistä.
• Tekstiaineistojen menetelmiä esim. lähiluku,
diskurssianalyysi, narratiivinen tutkimus,
retoriikan tutkimus jne.
 Tekstit eivät vain heijasta todellisuutta vaan luovat ja
ylläpitävät sitä.

4. Analysointi on aineiston lukemista
• Käytännössä analysointi on erilaisten
kysymysten kirjaamista ja niihin vastausten
etsimistä – tutkija laatii muistiinpanoja tai
tiedostoja eri teemoista, yhdistelee palasia.
• Aineistoista nousee asioita?
• Vastaukset täydentävät ja haastavat toisiaan.
4

5. • Tutkimus on aineiston, menetelmäkirjallisuuden ja
tutkimuskirjallisuuden lukemista rinnakkain
– Muiden tutkimuksia luettaessa tutkimusaineistosta voi
löytyä uusia piirteitä
 Tällöin lähdeviitteiden merkitseminen on erityisen
tärkeää!
• Menetelmäkirjallisuutta on julkaistu runsaasti, ks.
esim.
– Vaeltavat metodit, toim. Pöysä, Järviluoma & Vakimo,
2010.
– Kansanrunousarkisto, lukijat ja tulkinnat, toim. Tuulikki
Kurki, 2004.
– Tekstien rajoilla. Monitieteisiä näkökulmia kirjoitettuihin
aineistoihin, toim. Lakomäki, Latvala ja Laurén, 2011.
– Polkuja etnologian menetelmiin, toim. Korkiakangas,
Olsson ja Ruotsala, 2005.
5

6. Lähiluku
• Lähiluku (close reading) = tekstin lukemista
useampaan kertaan, teemoittelua ja
luokittelua
– Samaa tekstiä luetaan useita kertoja eri tavoin.
– Lukeminen on myös kirjoittamista: muistiinpanoja,
alleviivauksia, merkintöjä  tulkitseva lukeminen

7. Lähiluku on peräisin kirjallisuudentutkimuksen
uuskriittisestä koulukunnasta (tulkinta rajautuu
asioihin, jotka löytyvät itse tekstistä).
Kulttuurintutkimuksessa kuitenkin esim.
• Teoreettisesti informoitu lukeminen
• Kontekstit huomioon ottava lähiluku
 Kulttuurintutkimuksen lähiluku irrottautuu
uuskriittisestä koulukunnasta. (Ks. esim.
Kaarlenkaski 2012.)

8. 
”Tiheä” kuvaus (Clifford Geertz 1973; 1988)
Kulttuuri rakentuu sosiaalisista
merkitysrakenteista
 muodostavat toiminnan kontekstin
 pyritään kulttuurin muodostavien
merkitysverkostojen analyysiin
 tulkinta kulttuurista
Vrt. ”Thin description”


9. Läheltä lukemisen tapoja, esim.
• Ymmärtävä lukeminen: tutkija yrittää
ymmärtää tutkittavan elämää ja hänen
valintojaan – pienen ihmisen puolella
olemista, hänen ”äänensä” julkituomista
• Vastakarvaan lukeminen: kriittistä lukemista –
aineistossa tarjottua tulkintaa ei hyväksytä
vaan se kyseenalaistetaan. Etsitään (ks. Esim.
Maaru Seppä 2012). Vallankäytön tutkimus!

10. Diskurssintutkimus
• Lähteitä:
– Jokinen, Juhila & Suoninen: Diskurssianalyysin
aakkoset. Vastapaino 1993.
– Jokinen, Juhila & Suoninen: Diskurssianalyysi
liikkeessä. Vastapaino 1999.
– Sajavaara & Piirainen-Marsh (toim.): Kieli, diskurssi
& yhteisö. Jyväskylän yliopisto 2000.
– Pietikäinen & Mäntynen: Kurssi kohti diskurssia.
Vastapaino 2009.

11. Konstruktivistinen näkökulma
• Kielenkäytön kautta ei vain ilmaista asioita vaan
rakennetaan ja tuotetaan niitä
• Kielenkäyttö ei perustu vain yksilöllisiin valintoihin vaan
kielen käyttäjä rakentaa, uusintaa tai muokkaa
yhteiskuntaa tai kulttuuria.
• Kieli ei ole neutraali viestinvälittäjä vaan kielellisillä
valinnoilla merkityksellistetään kohteena olevaa asiaa =
luodaan representaatioita
• Esim. saksan ja ranskan kielessä substantiivit ovat
feminiinejä, maskuliineja tai neutreja; vrt. hänpronomini eri kielissä (esim. ruotsi han/hon – entä uusi
hen? (Ks. Kotuksen blogi 27.6.2011.)

12. • Kun jostain aiheesta kirjoitetaan tai puhutaan
tietyn diskurssin puitteissa, tuotetaan
tietynlaista tietoa aiheesta.
• Tiettyihin diskursseihin nojautuminen voi
samalla rajata ulos muita tapoja, joilla aihetta
voitaisiin konstruoida.
• Itse tekstit eivät edusta diskursseja vaan
pikemminkin nojautuvat niihin.
• Yhdessä tekstissä voi olla läsnä useita
diskursseja – tutkimuksellisesti kiinnostavaa,
miten diskursseja tällöin käytetään.

13. • Diskurssintutkimus ei tarkoita, että
reaalimaailma unohdetaan ja keskitytään vain
diskurssien tutkimiseen
• Lähtökohta: viestintätilanteissa reaalimaailma
välittyy ja se tavoitetaan vain kielenkäytön
kautta.
• Merkitykset ovat kielellisesti rakentuneita.

14. • Esimerkki: Kaadut liukkaalla pihalla ja tunnet
jalassa kipua. Miten kuvaat sitä?
– Lääkäri haluaa kuulla kielellisen kuvauksen;
piirretty, maalattu tai sävelletty versio ei käy
– Kaaduit ulkomaan lomalla. Miten kuvailet kipua
vieraalla kielellä?
• Esimerkki: miten kuvata rakastumista, surua,
iloa, tuskaa?

15. Uutistekstejä:
– ”Lumi yllätti autoilijat” /
”Autoilijat eivät osanneet varautua talven tuloon”
– ”Auto törmäsi hirveen” /
”Hirvi törmäsi autoon”
– ”Autoilija törmäsi puuhun” /
”Naisautoilija törmäsi puuhun”
– ”Nainen raiskattiin” /
”Mies raiskasi naisen” /
”Maahanmuuttajataustainen mies raiskasi naisen”

16. Yhteiskuntatieteellinen
diskurssintutkimus
Usein = kriittinen diskurssintutkimus
• Kielenkäytöllä on sosiaalisia vaikutuksia
ympäröivään maailmaan
• Toisaalta tämä sama maailma vaikuttaa siihen,
miten kieltä käytetään
• Usein samasta asiasta on yhtäaikaisesti useita eri
näkemyksiä = diskursseja
• Voidaan tutkia diskurssien moninaisuutta tai
vaihtelevuutta tai diskurssien järjestystä ja sitä
kautta valtaa

17. Kuka teidän perheessä tekee kotityöt?
• Presidenttiehdokas Martti Ahtisaari: ”Me olemme vaimon kanssa
valinneet sellaisen työnjaon, että vaimo tekee kotityöt”
• Muita vaihtoehtoja:
”Vaimo tekee, koska naiset ovat synnynnäisesti parempia
tekemään kotitöitä”
”Vaimo tekee, koska noudatamme Raamatun ohjeita”
”Vaimo tekee, koska hän itse haluaa tehdä kotityöt”
”Vaimo tekee, koska kannatamme perinteisiä arvoja”
Lähde: Suoninen, Eero 1999: Näkökulmia sosiaalisen todellisuuden rakentumiseen. Teoksessa Diskurssianalyysi liikkeessä.

18. Kuka teidän perheessä tekee kotityöt?
• Presidenttiehdokas Martti Ahtisaari: ”Me olemme vaimon kanssa
valinneet sellaisen työnjaon, että vaimo tekee kotityöt”
– tasa-arvodiskurssi
• Muita vaihtoehtoja:
”Vaimo tekee, koska naiset ovat synnynnäisesti parempia tekemään
kotitöitä”
– biologinen diskurssi
”Vaimo tekee, koska noudatamme Raamatun ohjeita”
– uskonnollinen diskurssi
”Vaimo tekee, koska hän itse haluaa tehdä kotityöt”
– yksilön valintaa painottava diskurssi
”Vaimo tekee, koska kannatamme perinteisiä arvoja”
– historiallinen diskurssi
Lähde: Suoninen, Eero 1999: Näkökulmia sosiaalisen todellisuuden rakentumiseen. Teoksessa Diskurssianalyysi liikkeessä.

19. Perinteinen etnografinen tutkimus diskurssianalyysi
• Perinteinen etnografinen tutkimus: ihmisiä
haastatellaan, koska halutaan tietää, mitä he
asiasta ajattelevat
• Diskurssianalyysi: ihminen voi olla asiasta
monta mieltä, hän voi yhdessä tilanteessa
sanoa toista, toisessa toista. Kyse ei ole
valehtelusta, vaan siitä, että asiaa voi lähestyä
monesta näkökulmasta. Eri näkökulmissa
tukeudutaan erilaisiin diskursseihin.

20. Stuart Hall
(1932-2014, ks. esim. HS 15.2.2014)
• Diskurssi = ryhmä väitteitä, jotka tarjoavat kielen puhua
(eli representoida) tietystä kohteesta tietynlaista tietoa
• Diskurssi on tiedon tuottamista kielen kautta.
• Diskurssit tuottavat kielenkäyttäjälle positioita: vaikka
en olisi sitä mieltä, että länsimaat ovat parempia kuin
muut, käyttäessäni käsitteitä länsimainen ja eilänsimainen, väistämättä asetun positioon, josta
katsottuna länsimainen on parempi kuin ei-länsimainen
tai ne ovat kaksi erillistä asiaa
• Diskurssit eivät ole suljettuja systeemejä vaan ne
muuttuvat (esim. ”eurooppalainen” – ”kristitty
maailma” – ”länsimaat”)
• Valta toimii diskurssien kautta.

21. Kielenkäyttö on sekä kielellistä että
sosiaalista toimintaa
• Todellisuus rakentuu sosiaalisessa
vuorovaikutuksessa.
• Kieltä tutkimalla opitaan myös sitä ympäröivästä
yhteiskunnasta ja kulttuurista ja päinvastoin.
• Kieli on resurssi:
– Kielenkäyttäjällä on käytössään erilaisia kieliä,
murteita, genrejä, diskursseja, tarinoita.
– Kielenkäyttäjä valitsee niistä
• Taitojensa mukaan
• Tilanteen mukaan

22. • Viestintätilanne rajoittaa resurssien käyttöä:
esim. normit, arvot, institutionaaliset rutiinit
• Kielenkäyttäjän valinnat eivät edusta vain
kielenkäyttäjän kielikompetenssia tai
yksilöllisiä preferenssejä vaan niihin kirjautuu
kielenkäyttäjän omien näkemysten lisäksi
käyttökontekstin instituution ja yhteiskunnan
näkemyksiä puheena olevasta ilmiöstä.

23. Kielenkäytön seurauksia tuottava
luonne
• Erityisesti kriittisen diskurssintutkimuksen lähtökohtana:
millaista todellisuutta kielivalinnoilla tuotetaan?
• Valtasuhteiden, ideologian ja diskurssien kietoutuminen
yhteen: miten diskurssien kautta vahvistetaan tiettyä
ideologiaa ja/tai vallanpitäjien asemaa ja vastaavasti
marginalisoidaan toiset.
• Käynnissä oleva yhteiskunnallinen keskustelu = areena,
jossa erilaiset diskurssit kilpailevat keskenään tilasta tulla
kuulluksi.
• Tutkijoiden tavoitteena kiinnittää huomio yhteiskunnallisiin
epäkohtiin ja saada aikaan muutos tuomalla esiin piiloon
jääviä valtasuhteita
– Esim. miten jotkut diskurssit saavuttavat totuuden aseman?

24. Diskurssintutkimus käytännössä
• Aineisto nähdään näytteenä tutkimuksen kohteena
olevasta kielestä tai kulttuurista/yhteiskunnasta
• I vaihe: tekstin ja sen tuotannon mahdollisimman
tarkka rekonstruktio ja kontekstualisointi
– Kielenkäyttö ei ole irrallaan konstekstista
– Tekstin tuottamisen reunaehdot
• Onko kyseessä esim. uutisjuttu, tiedote, mielipidekirjoitus,
viranomaisen päätös – millaista genreä teksti edustaa?
• Milloin julkaistu, miksi
• II vaihe: Yhteiskunnallinen konteksti:
– Aineistosta etsitään myös sellaisia seikkoja, joiden tulkinta
edellyttää kulttuuristen tapojen tai yhteiskunnallisen
ilmapiriin tuntemusta
– Miten kulttuurisia merkityksiä tai valtasuhteita tuotetaan?

25. Millaisia merkityksiä, representaatioita
ja identiteettejä tekstissä rakentuu?
• Millaisia representaatioita vuoden 1918
muodostuu, kun siitä käytetään käsitteitä
–
–
–
–
–
–
–
Vapaussota
Kansalaissota
Kapina
Sisällissota
Veljessota
Luokkasota
Vallankumous
• Millaisia identiteettejä erilaiset diskurssit ja
representaatiot tarjoavat eri osapuolille?

26. Konteksti
• Minkään tekstin, sanan tai ilmaisun merkitys ei
ole pysyvä vaan konstekstisidonnainen
• Konteksti = kaikki ne tekijät, jotka vaikuttavat
merkityksen muodostumiseen ja mahdollistavat
ja rajaavat sen käyttämistä ja tulkitsemista, esim.:
– Tilannekonteksti
– Diskursiivisten käytänteiden konteksti
– Yhteiskunnallinen konteksti
• Tutkimuksessa on hyvä rajata tarkastelua vain
tiettyihin konteksteihin.

27. Esimerkki: henkilökohtaisia muistoja
(palkka)työstä sisältävä teksti
• Tilannekonteksti = tekstin konteksti: millaisia
merkityksiä itse tekstissä liitetään naisten
tekemään työhön
• Kertojan ikä, sukupuoli, koulutus yms. asiat,
jotka vaikuttavat kerrontaan
• Kysytyt kysymykset

28. Diskursiivisten käytänteiden konteksti
• Tietyissä tilanteissa noudatetaan tiettyjä
kielellisiä konventioita
• Genre (lajikonteksti) = lajityyppi
– Tekstin lajityyppi: uutisteksti, mielipidekirjoitus,
haastattelu, kirje, päiväkirja – tässä tapauksessa
keruukysely
• Kun tutkin, mitä aineistoni tekstit kertovat
sukupuolesta ja työstä tutkimusajankohtana, oli
tärkeää ottaa huomioon, että kyseessä on
keruukysely – mikä siis on keruukysely ja millaisia
tekstejä se tuottaa?

29. Yhteiskunnallinen konteksti
• Tekstit on laadittu tiettynä ajankohtana,
tietyssä yhteiskunnallisessa tilanteessa
• Suomi toisessa maailmansodassa, naisten työn
historia
• Suuret kertomukset kerronnan taustalla? (Ks.
Maaru Seppä, pro gradu Suomen suuresta
sotakertomuksesta.