Some very preliminary thoughts and notes

1. Oikeuttamismaailmat
diskursseina?
Voidaanko oikeuttamisteoria (Boltanski &
Thévenot 2006 jne.) ja diskurssiteoria sovittaa
yhteen, tai voidaanko oikeuttamisteoria ilmaista
diskurssiteorian käsitteistöllä niin että
oikeuttamismaailmat ovat diskursseja?

2. Oikeuttamismaailmat diskursseina?
• Julkisen oikeuttamisen regiimi vain yksi
maailmassa olon / toimijuuden tapa (mode of
agency), on myös tuttuuden regiimi ja
suunnitelman regiimi, jotka pitäisi sitten käsittää
diskursseiksi myös, mutta tuttuuden regiimiin
pitää hyväksyä myös sanaton viestintä sekä
sitoumukset materiaaliseen. Vaatisi siis laajahkoa
diskurssin määritelmää ja sen hyväksyntää, että
diskursseja on erilaisia muutenkin kuin
sisällöltään, siis käyttötavaltaan.

3. Oikeuttamismaailmat diskursseina, 2
• Oikeuttamismaailmojen ajatus on se, että sama
toimija voi luovia hyvinkin eri
oikeuttamismaailmoissa päivän mittaan, ja eri
yhteiskunnan aloilla ovat vallassa erilaiset
oikeuttamismaailmat, ja esim. teollisuuden ja
markkinoiden maailmat ovat vallanneet alaa
kansalaisuuden ja kodin maailmoilta. Tässä
yhteydessä ne voisi hyvinkin käsitteellistää
diskursseiksi, mutta tavoittaako diskurssin käsite
fundamentaalisen eron olemisen tavassa
oikeuttamisregiimien ja esim. tuttuuden regiimin
välillä?

4. Oikeuttamismaailmat diskursseina, 3
• Oikeuttamismaailmojen ajatellaan olevan melko
universaaleja, ne ”olettavat yhteisen ihmisyyden”, ts.
kohdatessaan kiistan voi melko huoletta ”alkaa
oikeuttaa” luottaen, että toinen osapuoli jossain
määrin jakaa näiden maailmojen arvostuksen, ts.
”kaikki” ymmärtävät että esim. perinteillä tai
tehokkuudella on yleisesti hyväksytty arvo. Tämä ei
kuitenkaan tarkoita, että kaikki arvottaisivat niitä
saman verran.
– Tätä voisi kritisoida aika rankasta eurosentrisyydestä
– Toisaalta tämäkin on yhteensopiva diskurssiteorian kanssa
periaatteessa, jos vaan oletetaan diskurssien laaja
määritelmä

5. Oikeuttamismaailmat diskursseina, 4
• Oikeuttamisteoria asettaa enemmän reunaehtoja
(ennakko-oletuksia?) sille mitä oikeuttaminen on, ja
erottaa muut regiimit tästä
– Liian tiukkoja/spekulatiivisia?
– Kenties analyyttisesti erottelevampi kehikko?
– Toisaalta vaara ”nähdä maailma teorian kautta”
– Kysymys siitä, käytetäänkö diskursseja/oikeutusmaailmoja
strategisesti valittuna vaikutusratkaisuna vai ovatko ne
jotain, joka ollaan kulttuurista kenties tiedostamatta
sisäistetty ja toimija on ”niiden armoilla”
• Koskee niin diskurssiteoriaa kuin oikeuttamisteoriaakin
• Eriäviä mielipiteitä, esim. Eranti: ”tästä ei voi tulkita mitään muuta
kuin että minkälaisten argumenttien toimijat kuvittelevat olevan
tehokkaita vallitsevassa ympäristössä”

6. Oikeuttamismaailmat diskursseina, 5
• Tiedontuotantoon kietoutunut valta ei niin vahvassa asemassa
oikeuttamisteoriassa
• ”Kulttuurinmuodostuksen” prosessi käsitetään kenties
orgaanisemmaksi historialliseksi prosessiksi, tai ainakaan valtaa sen
synnyssä ei korosteta kovin voimakkaasti
• Teoria korostaa yhteisymmärryksen muodostuksen mekanismeja
ennemminkin kuin konfliktin
• Tämä siksi, että peruskysymyksenä on sosiaalinen side, yhteisyyden
ongelma, kuinka yhteisö pidetään kasassa pluralistisessa
maailmassa, ei niinkään piilevien valtarakenteiden paljastaminen
kuten diskurssiskenessä usein
• Niiden paljastaminen kuitenkin mahdollista, esim.
institutionalisoitunut politiikka alistaa tuttuuden regiimin
etäännyttämisen vaatimuksillaan, ks. kansainväliset
ympäristökokoukset