Jenni Blomgren: Kelan tutkimuswebinaari 30.3.2022: Etuuksien ja palveluiden risteyskohdassa - mitä rekisteriaineisto kertoo palveluiden ja etuuksien käytöstä eri väestöryhmissä.
Jenni Blomgren: Kelan tutkimuswebinaari 30.3.2022: Etuuksien ja palveluiden risteyskohdassa - mitä rekisteriaineisto kertoo palveluiden ja etuuksien käytöstä eri väestöryhmissä.
Sitra on 2013-2014 ollut toteuttamassa sähköisten omahoitopalveluiden kokeiluita eri puolilla Suomea. Näiden kokeilujen oppeja esiteltiin kutsuvierasyleisölle kasvuyritystapahtuma Slushin yhteydessä Helsingissä 18.11.2014.
Lue myös:
http://www.sitra.fi/uutiset/hyvinvointi/sitra-digitaalisten-terveys-ja-hyvinvointipalveluiden-potentiaali-viela
Selvityksen toteutti Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa loka-marraskuussa tutkimusryhmä, johon kuuluivat Ira Ahokas, Anna Kirveennummi ja Tuomas Kuhmonen. Selvityksen lähtökohtana toimi Sitran ja Fountain Parkin toteuttama verkkokysely, jonka tuloksista tutkijat etsivät tilastollisesti merkittävinä pidettäviä asiakkaan ääniä, sekä sellaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia, jotka rakentuisivat toivottaville tulevaisuuden palvelu- ja toimintamalleille.
Riina Hiltunen: Yksityisten lääkäripalvelujen saatavuus alueellisilla markkinoilla vuosina 2008-2012. Esitys Valinnanvapaus terveydenhuollossa -seminaarissa 17.5.2016.
Sanna Blomgren (THL): Miten asiakkaat selviytyivät? Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien näkemyksiä toimeentulotukiuudistuksesta. Esitys seminaarissa Uusi toimeentulotukijärjestelmä ei ole vielä valmis – tutkimus kehittämisen tukena II (Kelan päätalo, Helsinki 8.5.2018).
Sitran Nordic Healthcare Groupilla loppuvuodesta 2013 teettämän selvityksen mukaan pelkästään diabeteksen omahoitohankkeita on tehty Suomessa ja maailmalla kymmeniä. Osa hankkeista, joilla on pyritty lisäämään diabetespotilaan mahdollisuuksia ottaa enemmän vastuuta sairauden ehkäisystä, seurannasta ja hoidosta, on todettu arvioinneissa onnistuneiksi ja hyödyllisiksi. Siksi luulisi, että hankkeissa luodut toimintamallit olisi otettu innolla käyttöön arjen työssä ympäri Suomen.
Onko näin tapahtunut? Usein ei. Lue aiheesta lisää verkkosivuiltamme: Terveydenhuolto kaipaa operaattorimallia
Virtuaaliklinikan toimintamallin lähtökohtana on saada terveydenhuollon palvelut ja ihmisen tarpeet kohtaamaan entistä paremmin. Pidemmällä tähtäimellä näin voidaan parantaa terveyspalveluiden tuottavuutta ja vaikuttavuutta.
Virtuaaliklinikka muuttaa toimintaa, ei vain digitalisoi olemassa olevaa. Keskiössä on ihminen, hänen terveytensä ja hyvinvointinsa.
Sitran ja yhteistyökumppaneiden kehittämä toimintamallia esiteltiin kutsuvierasyleisölle kasvuyritystapahtuma Slushin yhteydessä 18.11.2014.
Lue myös:
http://www.sitra.fi/uutiset/hyvinvointi/sitra-digitaalisten-terveys-ja-hyvinvointipalveluiden-potentiaali-viela
Talous & Yhteiskunta -lehden numeron 3/2019 teemana on työ ja terveys. Artikkeleissa tarkastellaan Suomen terveydenhuoltojärjestelmän toimivuutta ja pohditaan mitä voitaisiin oppia Ruotsissa jo tehdyistä terveydenhuollon uudistuksista. Muissa artikkeleissa käsitellään terveyskäyttäytymisen ja työmarkkinamenestyksen yhteyttä, työttömien aktivointia, työikäisten eritasoisia terveyspalveluja, työaikajoustojen vaikutusta terveyteen sekä informaatioteknologian ja tekoälyn käyttöä mielenterveyspalvelujen tukena. Haastateltavana on THL:n tutkimusprofessori Unto Häkkinen. Hänen mielestään sote-uudistus on tehtävä, vaikka se vaatiikin vielä monen yksityiskohdan ratkaisemista.
Sitra on 2013-2014 ollut toteuttamassa sähköisten omahoitopalveluiden kokeiluita eri puolilla Suomea. Näiden kokeilujen oppeja esiteltiin kutsuvierasyleisölle kasvuyritystapahtuma Slushin yhteydessä Helsingissä 18.11.2014.
Lue myös:
http://www.sitra.fi/uutiset/hyvinvointi/sitra-digitaalisten-terveys-ja-hyvinvointipalveluiden-potentiaali-viela
Selvityksen toteutti Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa loka-marraskuussa tutkimusryhmä, johon kuuluivat Ira Ahokas, Anna Kirveennummi ja Tuomas Kuhmonen. Selvityksen lähtökohtana toimi Sitran ja Fountain Parkin toteuttama verkkokysely, jonka tuloksista tutkijat etsivät tilastollisesti merkittävinä pidettäviä asiakkaan ääniä, sekä sellaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia, jotka rakentuisivat toivottaville tulevaisuuden palvelu- ja toimintamalleille.
Riina Hiltunen: Yksityisten lääkäripalvelujen saatavuus alueellisilla markkinoilla vuosina 2008-2012. Esitys Valinnanvapaus terveydenhuollossa -seminaarissa 17.5.2016.
Sanna Blomgren (THL): Miten asiakkaat selviytyivät? Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien näkemyksiä toimeentulotukiuudistuksesta. Esitys seminaarissa Uusi toimeentulotukijärjestelmä ei ole vielä valmis – tutkimus kehittämisen tukena II (Kelan päätalo, Helsinki 8.5.2018).
Sitran Nordic Healthcare Groupilla loppuvuodesta 2013 teettämän selvityksen mukaan pelkästään diabeteksen omahoitohankkeita on tehty Suomessa ja maailmalla kymmeniä. Osa hankkeista, joilla on pyritty lisäämään diabetespotilaan mahdollisuuksia ottaa enemmän vastuuta sairauden ehkäisystä, seurannasta ja hoidosta, on todettu arvioinneissa onnistuneiksi ja hyödyllisiksi. Siksi luulisi, että hankkeissa luodut toimintamallit olisi otettu innolla käyttöön arjen työssä ympäri Suomen.
Onko näin tapahtunut? Usein ei. Lue aiheesta lisää verkkosivuiltamme: Terveydenhuolto kaipaa operaattorimallia
Virtuaaliklinikan toimintamallin lähtökohtana on saada terveydenhuollon palvelut ja ihmisen tarpeet kohtaamaan entistä paremmin. Pidemmällä tähtäimellä näin voidaan parantaa terveyspalveluiden tuottavuutta ja vaikuttavuutta.
Virtuaaliklinikka muuttaa toimintaa, ei vain digitalisoi olemassa olevaa. Keskiössä on ihminen, hänen terveytensä ja hyvinvointinsa.
Sitran ja yhteistyökumppaneiden kehittämä toimintamallia esiteltiin kutsuvierasyleisölle kasvuyritystapahtuma Slushin yhteydessä 18.11.2014.
Lue myös:
http://www.sitra.fi/uutiset/hyvinvointi/sitra-digitaalisten-terveys-ja-hyvinvointipalveluiden-potentiaali-viela
Talous & Yhteiskunta -lehden numeron 3/2019 teemana on työ ja terveys. Artikkeleissa tarkastellaan Suomen terveydenhuoltojärjestelmän toimivuutta ja pohditaan mitä voitaisiin oppia Ruotsissa jo tehdyistä terveydenhuollon uudistuksista. Muissa artikkeleissa käsitellään terveyskäyttäytymisen ja työmarkkinamenestyksen yhteyttä, työttömien aktivointia, työikäisten eritasoisia terveyspalveluja, työaikajoustojen vaikutusta terveyteen sekä informaatioteknologian ja tekoälyn käyttöä mielenterveyspalvelujen tukena. Haastateltavana on THL:n tutkimusprofessori Unto Häkkinen. Hänen mielestään sote-uudistus on tehtävä, vaikka se vaatiikin vielä monen yksityiskohdan ratkaisemista.
Timo Hujanen: Monikanavarahoitus avoterveydenhuollon palveluissa. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
Sanna Blomgren: Saako asiakas toimeentulotuen ja palvelut? Esitys Uusi toimeentulotukijärjestelmä ei ole vielä valmis – tutkimus kehittämisen tukena -seminaarissa 26.4.2017.
Tutkimustuloksia tuloksellisuuden mittaamisen tilasta sekä käytännön esimerkkejä kustannusvaikuttavuuden mittaamisesta hyvinvointipalveluissa.
Vierailuluento kurssilla HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja tutkimus, 17.11.2015
Liikkumattomuuden haitat ja niiden ehkäisy kustannusvaikuttavasti. Päivi KoluUKK-instituutti
Tutkija Päivi Kolun puheenvuoro "Liikkumattomuuden haitat ja miten niitä voi ehkäistä kustannusvaikuttavasti" Tehyn kuntoutusalan opintopäivillä 24.11.2018. Päivillä olivat keskiössä ikääntyneitä koskevat kysymykset.
Lue lisää liikkumattomuuden ja vähäisen fyysisen aktiivisuuden kustannuksista:
www.ukkinstituutti.fi/tutkimus/liikuntatutkimus_suomessa/liikkumattomuuden-kustannukset
Similar to Asiakaslähtöinen palveluiden arviointi (20)
Measuring life-situations of the youngsters with 3X10D Survey, adjunct profes...Minna Kivipelto
Sakari Kainulainen's presentation in Social Work Effectiveness Evaluation Network Meeting Monday 1st April 2019, National Institute for Health and Welfare
Etuus- ja palvelujärjestelmän yhteinen vaikuttavuusMinna Kivipelto
Minna Kivipelto: Etuus- ja palvelujärjestelmän yhteinen vaikuttavuus. Esitys Perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushanke TOIMI:n keskustelutilaisuudessa 26.4.2018
Sosiaalityön yhteiskunnallinen tehtävä ennen perustoimeentulotuen Kela-siirtoaMinna Kivipelto
Esityksessä tarkastellaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella toteutettua tutkimusta, jossa selvitettiin sosiaalityön, siihen liittyvien palvelujen ja etuuksien tilannetta. Aineiston pohjalta on suunnitteilla uudelleentarkastelu, jossa etsitään sosiaalityössä olevaa "mikropolitiikkaa". Esityksessä kuvataan, miten tarkastelu tehdään konstruktionistisen viitekehyksen ohjaamana.
Esitys THL:n tutkijaseminaarissa sosiaalityöhön ja siihen liittyvien palvelujen vaikuttavuusmittareista 24.5.2016 klo 12.00–16.00. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL, Mannerheimintie 168b 6. krs, Helsinki
2. Terveys & sosiaalisten tekijöiden
merkitys
• Suomessa 10-15 % asiakkaista tuottaa 80 %
sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista
• Tulot, työllisyys, koulutus, asumisolosuhteet ja
ympäristö vaikuttavat terveyseroihin (WHO 2014)
• Työttömien terveydentila heikompi kuin muun
väestön (Heponiemi ym. 2008)
• 1/3 toimeentulotuen asiakkaista terveysongelmia
(Kivipelto ym. 2013)
• Suomessa yli 75-vuotiailla monisairailla vanhuksilla
riski palata päättyneen sairaalajakson jälkeen
takaisin sairaalaan on muita Pohjoismaita
korkeampi (THL:n arviointiryhmä 2013, 31)
6.5.2015 Kiviipelto 2015 2
4. Miten arvioida sosiaalisen tuen
vaikutuksia?
• Tyytyväisyys
• Laatu
• Vaikutukset ja vaikuttavuus
• Näyttötieto = tieteellisin tutkimusmenetelmin saatu
tieto interventioiden vaikuttavuudesta
6.5.2015 Kiviipelto 2015 4
5. Asiakaslähtöinen arviointi ja
näyttötieto
• Palvelujen vaikuttavuuden seuranta ja arviointi
yhdessä asiakkaan kanssa
• Erilaiset metodologiset lähestymistavat näytön
tuottamiseksi
• Näyttötiedon hyödyntäminen toiminnassa, olemassa
olevaan tietoon yhdistäen
• Näyttöön pohjautuvien palvelujen kehittäminen
• Tiedon vieminen päätöksenteon tueksi, palaute
asiakkaalle tehdyistä muutoksista
6.5.2015 Kiviipelto 2015 5
11. AVAIN-mittarilla saatuja huomioita
vaikuttavuudesta
• Panostaminen asiakkaan monipuoliseen ja
pitkäjänteiseen tukeen on vaikuttavampaa, kuin
pelkkä taloudellisen tuen käyttö
• Yksittäisillä kevyehköillä interventioilla ei voida
vaikuttaa pitkäaikaisiin ja syviin ongelmiin
• Toimeentulotuki yksin käytettynä menetelmänä
tehoton
• Naisten ja miesten eroavuudet, palvelun
tasapuolisuus
6.5.2015 Kiviipelto 2015 11
12. Yhteenveto: vaikuttava sosiaalinen
tuki voi vähentää terveyseroja
• Sosiaalityön ja mielenterveyspalvelujen tehokas
yhdistäminen hoitotyön kanssa on vähentänyt
sairaalajaksoja (THL:n arviointityöryhmä 2013)
• Kohdistamalla toimet terveystilaan, saadaan aikaan
parannusta, mutta terveyserot eivät välttämättä
vähene (Bonnefoy ym. 2007)
• Vaikutuksen tulee kohdistua huono-osaisuuteen, ei
pelkästään akuuttiin tilanteeseen
• Vaikeina aikoina on panostettava sosiaalisiin
investointeihin (Euroopan komissio)
6.5.2015 Kiviipelto 2015 12
13. Mitä uusi sosiaalihuoltolaki sanoo?
• Sosiaalityö on tavoitteellista muutostyötä,
sosiaaliohjaus tukea, neuvontaa ja ohjausta
• Palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma
oleellisia (SHL 36-39§)
• Rakenteellinen sosiaalityö (SHL 7§)
– Tiedon tuottaminen ongelmien yht.kunnallisista
yhteyksistä
– Tiedon vieminen päätöksentekoon
• Hyvinvoinnin seuraaminen, epäkohtien poistaminen
(SHL 8-9§)
6.5.2015 Kiviipelto 2015 13
14. JULKAISUJA
• Bonnefoy, J; Morgan, A.; Kelly, M.; Butt, J.; Bergman, V. (2007) Constructing the
evidence base on the social determinants of health: A guide. National Institute for
Healthe & Clinical Evidende.
• Heponiemi, T.; Wahlström, M.; Elovainio, M.; Sinervo, T.; Aalto, A-M & Keskimäki, I.
(2008) Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin. Helsinki: Työ- ja
elinkeinoministeriön julkaisuja 14/2008.
• Kivipelto, M. & Blomgren, S. (2013) Arviointimittari kuntouttavan sosiaalityön
kehittämisen välineenä. Kuntoutus (2), 5-16.
• Kivipelto, M; Blomgren, S; Karjalainen, P. & Saikkonen, P. (toim.) (2013) Vaikuttavaa
aikuissosiaalityötä – arviointimalleista mittareihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Raportteja. Helsinki.
• Kivipelto, M. & Karjalainen, P. (2012) Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointi.
Teoksessa: Junnila, Maijaliisa & Hänninen, Sakari. Vaikuttavatko politiikkatoimet?
THL. Helsinki.
• Kivipelto, M. & Saikkonen, P. (2013) Tiedon tuotanto ja vaikuttavuustieto
sosiaalityössä. Yhteiskuntapolitiikka 78 (3), 313-321.
6.5.2015 Kiviipelto 2015 14
15. • Korteniemi, P.; Kotiranta, T. & Kivipelto, M. (2012) Kokemuksia sosiaalityön
vaikuttavuuden arvioinnin toteuttamisesta – kriittisiä kohtia ja kehittämistarpeita.
Teoksessa Pohjola, Anneli & Kemppainen, Tarja & Väyrynen, Sanna (toim.)
Sosiaalityön vaikuttavuus. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino.
• Pensola T. ym. (2004) Ammatit ja kuolleisuus – työllisten ja työttömien
ammattiryhmittäinen kuolleisuus 1996–2000. Tilastokeskus.
• SHL (2014) Sosiaalihuoltolaki. FINLEX.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301
• Euroopan Komissio. Practices that Work. European Platform for Investing in
Children, EU
• THL:n arviointiryhmä (2013) Sote-uudistuksen vaikutusten alustava arviointi. Helsinki:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• WHO (2014) Evidence on Social Determinants of Heath. WHO.
6.5.2015 Kiviipelto 2015 15