3.6.2021 Webinaari: Globaalit arvoketjut talouden häiriöiden välityskanavana, Tilastokeskus

1. Arvoketjut koronakriisin
välityskanavana
Globalisaatio-webinaari 3.6.2021
Tero Kuusi ja Jyrki Ali-Yrkkö, Etla

2. Johdanto
• Globaalit arvoketjuyhteydet ovat johtaneet Covid-19-shokin välittymiseen yli maarajojen ja
keskusteluihin arvoketjujen uudelleenorganisoinnin tarpeesta.
• Arvoketjut ovat osoittaneet haavoittuvuutensa,mutta toisaalta myös suojanneetpaikallisiltariskeiltä
• Joka tapauksessavälitysvaikutustenmittaaminenei ole yksinkertaista: Yhteisetkysyntä-ja tarjontashokit vaikuttavat
arvoketjuihin sekä kotimaassaettä ulkomailla.
• VNK hankkeessa ”Arvoketjut, kansainvälinen kauppa ja talouden haavoittuvuus” arvioimme
ulkomaisia Covid-19-vaikutuksia kotimaan tuotantoon käyttämällä paikallisia epidemiologisia
olosuhteita sokkeina ulkomaiseen arvoketjuun.
• Tarkastelemme UNIDO:n julkistaisemienkuukausittaisten tuotantoindeksien muutoksiavuonna2020 globaalisti ja
Suomessa.
• Tulokset alustavia.

3. Koronan välittyminen
arvoketjuissa
Ulkomaisentuotannon
merkityskotimaan
arvoketjussa
Koronan suora vaikutus
ulkomaiseentuotantoon
Kerrannais-
vaikutukset

4. Näkökulma suhteessa aikaisempaan
kirjallisuuteen
• Aikaisemmin tarkastelutovatkeskittyneet pääosin välituotteidentuontiosuudenkuvailuun (mm. Ali-Yrkkö ja
Kuusi, 2020)tai sen merkityksen suoraanarviointiin (ks. esim. Meier & Pinto,2020).Me arviomme, kuinka
Covid-19-shokitliittyvät arvoketjujeneri osiin ulkomailla.
• Rakennamme indikaattorimuuttujan,jokakuvaa ulkomaiseen arvoketjuunkohdistuvaa suoraa Covid-19-
sokkia ja tutkimme sen välittymistäkotimaiseen tuotantoon.Indikaattorinkomponenttejaovat:
• Ulkomaisentoimitusketjunosan merkityskotimaiselletuotannolle.Käytämmemittarina
tuotantoketjunylävirranarvonlisää, joka päätyy ulkomailta osaksi kotimaista lopputuotetta. Aineistona
WIOD ja arvo-osuudetennen kriisiä (vuonna 2014).
• Covid-19-häiriönvakavuuskyseisessäulkomaisessatuotannossa.Toista termiä voidaan käyttää
erilaisilla paikallisilla Covid-19-mittareilla,mukaanlukien tapausmäärätja kuolemantapauksetasukasta
kohti (WHO) sekä vastatoimienindikaattori(Our World in Data).
➢ Indikaattori= Tuotannonpudotus ulkomaisessa arvoketjussax sen arvoketjupainokotimaan
tuotannossasummattunayli kaikkien ulkomaisten osien.

5. Menetelmä
• Kaksivaiheinen instrumenttimuuttujamenetelmä
• Ensimmäisessä vaiheessa ennuste Covid-19 suoraksi vaikutukseksi
arvoketjujen ulkomaiseen osaan.
• Toisessa vaiheessa mittaamme suoran vaikutuksen kerroinvaikutuksen
kotimaiseen tuotantoon.
• Herkkyystarkasteluja
• Laaja joukko kotimaan Covid-19 tilannetta kontrolloiviamuuttujia
• Vaihtoehtoinen arvio ns. redusoidun muodon mallilla, jossa ulkomaisia Covid-
indikaattoreita käytetään suoraan kotimaisen tuotannon selittämiseen.

6. Taulukko. Aineistokuvailuatoimialoittain,2020 keskiarvot
Home production index, as
relativeto 2019
Direct, foreignvalue chain
impact on home
production, % of home
production
Manufactureof textiles, wearing apparel and leather products -15 % -1 %
Manufactureof motor vehicles, trailers and semi-trailers -15 % -2 %
Repairand installation of machinery and equipment -10 % -1 %
Printing and reproduction of recorded media -10 % 0 %
Manufactureof other transport equipment -9 % -1 %
Manufactureof machinery and equipment n.e.c. -9 % -1 %
Manufactureof furniture; other manufacturing -7 % -1 %
Manufacture of basic metals -7 % -1 %
Manufactureof fabricatedmetalproducts, except machineryand equipment -6 % -1 %
Manufactureof rubber and plasticproducts -5 % -1 %
Manufactureof other non-metallic mineral products -5 % 0 %
Manufactureof paper and paper products -4 % -1 %
Manufactureof wood and of products of wood and cork, except furniture; manufactureof articles of strawand
plaiting materials
-3 % 0 %
Manufactureof food products, beveragesand tobacco products -3 % 0 %
Manufactureof electricalequipment -3 % -1 %
Manufactureof coke and refined petroleum products -3 % 0 %
Manufactureof computer, electronic and optical products -2 % -1 %
Electricity, gas, steamandair conditioning supply -2 % 0 %
Sewerage; wastecollection, treatment anddisposal activities; materialsrecovery; remediation activitiesand
other wastemanagement services
-2 % 0 %
Manufactureof chemicals and chemical products 1 % -1 %
Manufactureof basic pharmaceuticalproducts and pharmaceuticalpreparations 5 % 0 %
Source: Unido: monthly production indicator, WIOD.

7. Kuva. Ulkomaisten Covid-19 olosuhteidenyhteisvaikutuskotimaiseentuotantoon
arvoketjujen kautta globaalisti,keskiarvo 2020 kuukaudet, % ja 95 % luottamusvälit.
-15%
-10%
-5%
0%
5%
10%
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
IV estimate
-15%
-10%
-5%
0%
5%
10%
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
Reduced-formestimate
Huom.
- SuoraCovid-19 sokki ulkomaisessa osassa
3-4 kertaistuukokonaisvaikutukseksi
kotimaassa.
- Toisaalta enemmän ulkomaista arvonlisää
hyödyntävät toimialatovat keskimäärin
säästyneetpienemmillä tuotannonlaskuilla.

8. -60%
-40%
-20%
0%
20%
40%
60%
Kuva. Ulkomaisten Covid-19 olosuhteiden yhteisvaikutus kotimaiseen tuotantoon arvoketjujen kautta
globaalisti, toimialojen keskiarvo 4/2020,% ja 95 % luottamusvälit (redusoidun muodon malli).

9. Kuva. Ulkomaisten Covid-19 olosuhteiden yhteisvaikutus kotimaiseen tuotantoon
arvoketjujen kautta globaalisti, maiden keskiarvo 4/2020 kuukaudet, % ja 95 %
luottamusvälit (redusoidun muodon malli).
-60%
-40%
-20%
0%
20%
40%
60%
CYP
LUX
MLT
FRA
HRV
PRT
BRA
NLD
CAN
CZE
BEL
SVN
SVK
USA
IND
ESP
TUR
ROU
POL
JPN
HUN
GBR
MEX
RUS
AUT
DEU
ITA
NOR
GRC
CHE
LTU
DNK
FIN
KOR
LVA
SWE
CHN
IRL
EST
BGR
Huom. Suomea koskien on
saatavillakuukausihavaintojavain
osalle toimialoista,mikä kääntää
tuloksia myönteisemmiksi

10. Alustavia tuloksia
• Arvioimme Covid-19:nvaikutuksia ulkomaistenarvoketjuosien kautta
kotimaahan
• Havaitsemme Covid-19sokin suuren kerrannaisvaikutuksen(x3-4) kotimaiseen
tuotantoon
• Toisaalta yleisesti enemmän ulkomaista arvonlisäähyödyntävättoimialat pärjäsivät
verrokkejaparemmin.
• Vaikutuksenyksityiskohtia:
• Vuonna2020 suurimmat vaikutuksetnähtiin huhtikuussaja toimialoista
moottoriajoneuvojen,perävaunujenja puoliperävaunujen valmistuksessa.
• Maiden osalta voimakkaimmatvaikutuksetkokivatpienetmaat, kuten Kypros,
Luxemburgja Malta, joita ympäröivätvoimakkaastikärsineetsuuremmatmaat.
• Tulosten mukaan Suomi ei kuulunutpahiten kärsineisiin maihin (mahdollisesti
aineiston takia). Yksittäisetteollisuudenalat,kuten moottoriajoneuvojen,
huonekalujen,kumi- ja muovituotteidensekäei-metallisten mineraalituotteiden
valmistus, ovatkuitenkin todennäköisestikohdanneetsuuriahäiriöitä.