Kriisin vaikutukset tietotarpeisiin ja tilastointiin, Kristian Taskinen, Tilastokeskus
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•17 views
2.6.2022 Näkökulmia tilastotuotantoon: Venäjän hyökkäys Ukrainaan – miten vaikuttaa tilastointiin? Tilastokeskus
Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to Kriisin vaikutukset tietotarpeisiin ja tilastointiin, Kristian Taskinen, Tilastokeskus
Similar to Kriisin vaikutukset tietotarpeisiin ja tilastointiin, Kristian Taskinen, Tilastokeskus (20)
More from Tilastokeskus
More from Tilastokeskus (20)
Kriisin vaikutukset tietotarpeisiin ja tilastointiin, Kristian Taskinen, Tilastokeskus
- 1. Kriisin vaikutukset tietotarpeisiin ja tilastointiin Näkökulmia tilastotuotantoon 2.6.2022 Kristian Taskinen 1 18.5.2022 Tilastokeskus
- 2. Sisältö 2 Tilastokeskus 18.5.2022 1. Tietotarpeet ja niihin vastaaminen 2. Suomen talouden Venäjä-riippuvuus
- 4. Tilastoaineistojen käyttö Venäjän hyökkäyksen vaikutusten seurannassa 4 Tilastokeskus 18.5.2022 –Kootusti tietoa siitä, miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa Suomessa: https://guides.stat.fi/kotimaisentilastotiedonopas/venajan- hyokkays-ukrainaan –Tieto&Trendit artikkeli: Venäjän merkitys vientimarkkinana supistunut jo vuosia – tuonti tärkeämpää
- 6. Tietotarpeisin ei aina pystytä vastaamaan,…. 6 Tilastokeskus 18.5.2022 –Tietojen ajantasaisuus (korostuu kriiseissä) –Tietosuojakysymykset ja otostilastojen asettamat rajoitteet tarkkuudelle (tarve saada tietoa koskien yhtä maata, satamaa, tuotetta) –Raha- ja tuotevirtojen ketjut (tilastointi kattaa yleensä vain välittömän kohdemaan) –Väestötilastot – Rekisteröityminen tilapäistä suojelua tarvitseviksi, ei kuitenkaan kotikuntaa Ei tiedetä kuinka paljon ja missä Ukrainasta Suomeen paenneet ovat?
- 7. …mutta suurelta osin on onnistuttukin 7 Tilastokeskus 18.5.2022 –Hintatilastot – Nousevat/heiluvat hinnat tuottaa lisätyötä mittaamisessa ja validoinnissa – Polttonesteiden hintoja tarve seurata kk-tasoa tarkemmalla frekvenssillä Viikkotilasto kokeellisena tilastona 7.6 lähtien –Energiatilastot – Laskentamallin kehittäminen Venäjä-riippuvuudelle – Tilastoinnin kehittäminen korvaaville energialähteille – Lisääntyneet kv. raportoinnit öljyvarastoista yms. –Taloustilastot…
- 9. Sodan vaikutuksia Suomen talouteen 9 Tilastokeskus 18.5.2022 Suoria vaikutuksia • Viennin hyytyminen • Venäläismatkailijoiden määrän vähentyminen • Venäjältä tuotavien tuotteiden saatavuusongelmat (tuotantopanokset, investointipanokset ja kulutustuotteet) • Tytäryhtiöiden sulkeminen Venäjällä ja sijoitusten alaskirjaukset Epäsuoria vaikutuksia • Epävarmuuden lisääntyminen maailmanmarkkinoilla • Maailmanmarkkinahintojen nousu • Tuotantoketjujen häiriöt saatavuusongelmista johtuen • Vientikysynnän supistuminen maailmantalouden kasvun hidastuessa
- 10. Suomi-Venäjä: Vaihtotase 2021 (miljoonaa euroa) 10 Tilastokeskus 18.5.2022
- 11. Venäjän hyökkäys näkyy vasta odotuksissa, hinnoissa ja Venäjän-viennissä 60 70 80 90 100 110 120 130 -15 -10 -5 0 5 10 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Koko talouden odotukset (ESI) Kuluttajien odotukset: Suomen talous Taantuma* Koko talouden odotukset taantuma* -0.4 -0.3 -0.2 -0.1 0.0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 -40% -30% -20% -10% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Dieselin ja bensiinin (95E) hintaero, € Polttoaineen hinnan muutos, % Diesel-95E -hintaero, € Diesel 95E 11 Tilastokeskus 18.5.2022
- 12. 18.5.2022 12 Tilastokeskus Ulkomaankauppa Ukrainan ja Valko-Venäjän kanssa Bruttovienti Venäjälle 4,4 Mrd. € (2021) Tuonti Venäjältä 8,2 Mrd. € (2021) Vienti Venäjälle kattoi 4,4 % Suomen viennin kotimaisesta arvonlisästä (20211) Vienti Venäjälle kattaa 1,2 % Suomen kokonais- tuotannosta2 joka on Bruttovienti muualle 94 Mrd. € (2021) Tuonti muualta 90 Mrd. € (2021) Suomen BKT 253 Mrd. € (2021) Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikutukset tuotantoketjuihin Suomen bruttoviennistä 4,6 % on (2019) venäläisiä tuotantopanoksia3 1) Olettaen, että kotimaisen arvonlisän osuus Suomen Venäjän bruttoviennistä oli vuonna 2021 karkeasti sama kuin vuonna 2019, jolta on viimeisin TiVa-tilaston tieto. 2) Venäjän viennin kotimaisen arvonlisän osuus Suomen koko arvonlisäyksestä. 3) Venäläisten tuotantopanosten arvon osuus Suomen bruttoviennistä ei vielä kerro siitä kuinka suureen osaan vientituotteista tarvitaan Venäläisiä tuotantopanoksia ja miten vaikeita niitä on korvata. Mrd. € (2021) Tavaravienti Ukrainaan 0,24 Tavaratuonti Ukrainasta 0,11 Tavaravienti Valko-Venäjälle 0,09 Tavaratuonti Valko-Venäjältä 0,02 Venäjän viennin kotimainen arvonlisä 2,7 Mrd. € (20211) eli noin 62 % Venäjän- viennin arvosta (2019). 0 0.5 1 1.5 2 2.5 3 Raakaöljy Jalometallit ja muut värimetal Peruskemikaalit, lannoitteet j Maakaasu, nesteytetty tai kaas Jalostetut maaöljytuotteet Sähkön siirto- ja jakelupalvel Puutavara, sahattu ja höylätty Raakapuu Rautamalmit Rauta, teräs ja rautaseokset Muut tuotteet Suomen tavaratuonti Venäjältä vuonna 2021, mrd. € 0 0.5 1 1.5 2 2.5 3 Massa, paperi, kartonki ja pah Jalometallit ja muut värimetal Jalostetut maaöljytuotteet Peruskemikaalit, lannoitteet j Muut erikoiskoneet Moottoriajoneuvot Muut yleiskäyttöön tarkoitetut Tietokoneet ja niiden oheislai Maa- ja metsätalouskoneet Yleiskäyttöön tarkoitetut kone Muut tuotteet Suomen tavaravienti Venäjälle vuonna 2021, mrd. €
- 13. 5,085 4,321 3,575 2,325 2,042 1,685 1,347 1,254 1,167 1,079 1,069 982 907 757 478 435 432 422 416 5,292 0 10,000 20,000 30,000 40,000 50,000 60,000 Suomen viennin arvonlisä Milj. € vuonna 2019 Viennin arvonlisän lähdemaa Suomen bruttovienti 93 mrd € viennin kotimainen arvonlisä 58 mrd € viennin ulkomainen arvonlisä 35 mrd € 13 Matti Paavonen / Tilastokeskus 18.5.2022 Suomen viennin rakenne ja ulkomaisen arvonlisän lähdemaat vuonna 2019, milj.€
- 14. Top 10 toimialat viennin kotimaisen arvonlisän mukaan ja näiden toimialojen viennin koostumus, milj. € 14 Tilastokeskus 18.5.2022 0 2,000 4,000 6,000 8,000 10,000 12,000 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus 19 Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus 51 Ilmaliikenne 29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 49 Maaliikenne ja putkijohtokuljetus 58 Kustannustoiminta 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olki- ja… 27 Sähkölaitteiden valmistus 24 Metallien jalostus 20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 62_63 Tietojenkäsittelypalvelu 26 Elektroniikkateollisuus 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Toimialan kotimaisen arvonlisän vienti Toimialan viennin sisältämä Venäjältä lähtöisin oleva ulkomainen arvonlisä Toimialan viennin ulkomainen arvonlisä muualta Tietoja ei ole tällä toimialatarkkuuden tasolla julkaistu / validoitu.
- 15. Suorat yritysvaikutukset? Noin 3 400 suomalaisella yrityksellä Venäjän-liiketoimintaa » Tavaravientiä Venäjälle » Tavaratuontia Venäjältä » Tytäryritys Venäjällä Noin 400 suomalaisyritykselle Venäjän merkitys viennin kannalta korkea (väh. 10 % liikevaihdosta) » Yritykset pääosin pieniä » Yritysten työllisyysvaikutus Suomessa noin 9 500 htv 15 Tilastokeskus 18.5.2022 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1,000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Yritysten lukumäärä Venäjän-vienti väh. 10 % liikevaihdosta Venäjän-tuonti väh. 10 % kaikista ostoista
- 16. Kokoluokittain teollisuusyritykset, joiden Venäjän-vienti vähintään 10% liikevaihdosta 16 Tilastokeskus 18.5.2022 0 50 100 150 200 250 300 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Yritysten lukumäärä Isot ( HTV >= 250 ) Keskikokoiset ( 50 <= HTV < 250 ) Pienet ( HTV alle 50 )
Editor's Notes
- ODOTUKSET Vasemman puoleisessa kaaviossa on kuvattu Suomalaisten kuluttajien talousodotusten ja Suomen talouden odotusten kehitys. Taustalle on merkittynä vaaleanpunaisella taantumat*. Kuluttajien ja elinkeinoelämän odotukset ovat perinteisesti ennakoineet kohtuullisen hyvin taantumia. Kuluttajien luottamus on kääntynyt pakkaselle yleensä noin 6-9 kk ennen taantuman alkua. Venäjän hyökkäyksen myötä kuluttajien odotukset Suomen talouskehityksestä romahtivat enemmän kuin kertaakaan mittaushistoriassa yhden kuukauden aikana. Toisaalta myös elinkeinoelämän sisältävä koko talouden odotukset (Economic Sentiment Indicator, ESI) ei romahtanut yhtä paljon. Toisin sanoen elinkeinoelämän odotukset talouskehityksestä eivät ole yhtä pessimistiset kuin kuluttajien odotukset. Näin ollen herää kysymys ylireagoivatko kuluttajat arvioidessaan poliittisten riskien nousun vaikutuksia taloudellisten riskien toteutumiseen. *) Taantuma määritellään perinteisesti kahtena peräkkäisenä neljänneksenä, jolloin bkt:n muutos edellisneljänneksestä on negatiivinen. Tässä taantumaksi on laskettu kuukaudet, joiden ympärillä 3kk bkt-indikaattorin summa on pienempi kuin edellisen 3kk summa ja samaan aikaan edellisen 3kk bkt-indikaattorin summa on pienempi kuin sitä edeltävän 3kk summa. HINNAT Suomen kuluttajahintainflaatio alkoi kiihtyä vuoden 2021 tammikuusta alkaen ja huhtikuussa 2021 inflaatio nousi yli 2 % ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen. Helmikuussa 2022 inflaatio oli jo 4,5 % vuodentakaisesta, mutta maaliskuussa inflaatio kiihtyi 5,8 prosenttiin. Polttoaineiden hinnannousu kiihtyi maaliskuussa ja vaikka polttoaineiden hinnat hieman halpenivatkin huhtikuussa, oli diesel yhä 19 % ja bensiini 12 % kalliimpaa kuin helmikuussa. Mielenkiintoinen muutos on se, että Dieselin hinta nousi ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa bensiiniä (95E) kalliimmaksi. ULKOMAANKAUPPA Tavaravienti Venäjälle laski maaliskuussa 42,0 prosenttia. Tavaravienti Saksaan nousi 13,1 prosenttia ja vienti Ruotsiin 27,7 prosenttia. (Tullin ennakkotieto)
- Taloudellisissa vaikutuksissa on hyvä eritellä suorat ja epäsuorat vaikutukset. Suorat vaikutukset vaikuttavat talouteen välittömästi, ja niitä voidaan seurata tilastoista sitä mukaa, kun tilastoja julkaistaan. Esimerkiksi tavaraviennin hyytymistä Tullin tavaroiden ulkomaankauppatilastosta ja hintatason nousua Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksistä. Epäsuorat vaikutukset kertoutuvat maailmantaloudessa ja näkyvät osaltaan tilastoissa, mutta suorien ja epäsuorien vaikutusten erottelu on haastavaa. Sota vaikuttanee negatiivisesti maailmankauppaan ja epävarmuus markkinoilla saattaa heikentää investointituotteiden kysyntää. Näin ollen Suomen vienti myös muihin maihin saattaa heiketä. Suorien ja epäsuorien vaikutusten suuruusluokkaa voidaan hahmotella Venäjän merkityksellä Suomen kauppakumppanina sekä bruttoviennin, että ulkomaankaupan arvonlisän kautta. Niistä on nähtävissä suorien vaikutusten maksimi, kun taas epäsuorien vaikutusten laajuuden arvioimiseksi olisi tiedettävä kerrannaisvaikutusten suuruus ja esimerkiksi venäläisten tuotantopanosten korvattavuus markkinoilla. Suoria vaikutuksia Viennin hyytyminen Venäläismatkailijoiden määrän romahtaminen Tytäryhtiöiden sulkeminen Venäjällä Venäjän-sijoitusten alaskirjaukset Venäjältä tuotavien tuotteiden saatavuusongelmat (tuotantopanokset, investointipanokset ja kulutustuotteet) Hintojen nousu saatavuuden heiketessä Epäsuoria vaikutuksia Venäläisistä tuontipanoksista riippuvaisen viennin materiaalihaasteet Vientikysynnän supistuminen maailmantalouden kasvun hidastuessa Maailmanmarkkinahintojen nousu Epävarmuuden lisääntyminen maailmanmarkkinoilla (investointien lykkääntyminen? -> vaikutukset suomalaisten investointituotteiden kysyntään?) Tuotantoketjujen häiriöt saatavuusongelmista johtuen Kuvan oletukset Olettaen, että kotimaisen arvonlisän osuus Suomen Venäjän bruttoviennistä oli vuonna 2021 suurin piirtein sama kuin vuonna 2019, jolta on viimeisin TiVa-tilaston tieto. Venäjän viennin kotimaisen arvonlisän osuus Suomen koko arvonlisäyksestä. Venäläisten tuotantopanosten arvon osuus Suomen bruttoviennistä ei vielä kerro siitä kuinka suureen osaan vientituotteista tarvitaan Venäläisiä tuotantopanoksia ja miten vaikeita niitä on korvata.
- Arvonlisäpohjainen ulkomaankauppa kertoo viennin rakenteesta ja erityyppisten yritysten roolista arvoketjuissa. Tilastokeskuksen kokeellinen tilasto ”Arvonlisäpohjainen ulkomaankauppa” tarjoaa Venäjän-kaupan analyysiin kaksi näkökulmaa. Ensimmäinen kertoo, miten paljon Venäjälle suuntautuva vienti sisältää Suomessa tuotettua arvonlisää. (tieto saatavilla toimialoittain kirjaintasolla) Toinen näkökulma on tuontilähtöinen ja kertoo, kuinka suuri osuus kokonaisviennistä koostuu venäläisistä tuontipanoksista. Tässä kuviossa on huomioitu jälkimmäinen eli viennin tuontipanosten osuus. Suomen bruttoviennin arvosta Venäjältä lähtöisin olevien tuotantopanosten osuus oli 4,6 prosenttia (4,3 miljardia euroa) vuonna 2019. Venäjä oli Suomen viennin ulkomaisten tuotantopanosten lähdemaana toiseksi tärkein heti Saksan jälkeen ja ennen Ruotsia.
- Nyt tarkastelussa puolestaan jälleen bruttoviennit kaikkiin maihin. Valittu ne toimialat (kaikkien toimialojen joukosta), joiden vienti sisältää volyyminäkökulmasta eniten kotimaista arvonlisää (sininen osuus) Kuvioon otettu mukaan koko vienti. Lila on tuontipanosten osuus toimialan viennistä (pl. Venäjä) ja oranssilla viennin Venäjän tuotantopanosten osuus.
- Merkittävää Venäjänkauppaa harjoittavat yritykset ovat vähemmistö Venäjänkauppaa harjoittavien yritysten joukossa, jotka ovat vähemmistö ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten joukossa, jotka ovat vähemmistö kaikkien suomalaisyritysten joukossa. Suhteessa koko yrityskantaan on vähän sellaisia yrityksiä, joille Venäjän kauppa on merkittävää mutta toisaalta näille muutamille yrityksille se voi olla koko olemassa olon perusta. Esimerkiksi tavaraviennin näkökulmasta noin 400 suomalaisyritykselle Venäjä on niin merkittävä markkina, että tavaravienti Venäjälle kattaa vähintään 10 % yrityksen liikevaihdosta. Näille yrityksille Venäjän-markkinan romahtaminen on tietenkin suuri isku, mutta Suomen kansantalouden kokonaisuuden näkökulmasta nämä yritykset eivät muodosta merkittävää kokonaisuutta. Tällaiset yritykset työllistävät Suomessa noin 9500 henkilötyövuotta, joka on verrattain pieni osuus Suomen 2,5 miljoonasta työllisestä. Kuviossa on esitetty tilanne kaikkien toimialojen osalta. Jos tarkastelu rajataan pelkkään teollisuuteen, visuaalinen tarina kertoo aivan samasta kehityskulusta, lukumäärät vain pienemmät. Vuodesta 2008 vuoteen 2020 niiden teollisuusyritysten lukumäärä, joilla Venäjän vienti kattaa vähintään 10% liikevaihdosta on laskenut n. 270 yrityksestä - n. 130 yritykseen eli määrä on yli puolittunut (laskua on n. 52%). Vuodesta 2008 vuoteen 2020 niiden teollisuusyritysten lukumäärä, joilla Venäjän tuonti kattaa vähintään 10% ostoista on pysynyt stabiilimpana. Vuonna 2008 näitä teollisuusyrityksiä oli n. 80 ja vuonna 2020 n. 70 eli laskua n. 13%
- Vuodesta 2008 vuoteen 2020 niiden isojen teollisuusyritysten lukumäärä, joilla Venäjän vienti vähintään 10% liikevaihdosta on laskenut n. 67 %, pienillä ja keskisuurilla yrityksillä pudotus on ollut hieman vähäisempi ja keskenään samansuuruinen eli 51 %.