Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteet. Esitys on koulutusaineistoa 13.3. 2014 järjestetystä infotilaisuudesta, joka kertoi Etelä-Karjalan osuudesta alkavalla ohjelmakaudella.
Marja Hilska-Aaltonen, Maa- ja metsätalousministeriö -Tietietofoorumi 7.11.2019 - kohti ajantasaista tietietoa, Vantaa
Tietietofoorumi kokosi yhteen jälleen tietiedon tuottajat, käyttäjät ja kehittäjät yhteen. Tällä kertaa foorumissa perehdyttiin mm. tiedonkeräämisessä ja -hyödyntämisessä käytettäviin sovelluksiin, esiteltiin Yksityistietiedon palvelualustan (YTPA) tilannetta, etenemistä ja testiversiota sekä kuultiin muita ajankohtaisia tietoiskuja aihepiiriin liittyen. Foorumin järjestelyissä oli mukana myös TTS Työtehoseuran ja Suomen metsäkeskuksen Kantava -yhteistyöhanke, jossa kehitettyä metsätielaskuria esiteltiin foorumissa.
Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteet. Esitys on koulutusaineistoa 13.3. 2014 järjestetystä infotilaisuudesta, joka kertoi Etelä-Karjalan osuudesta alkavalla ohjelmakaudella.
Marja Hilska-Aaltonen, Maa- ja metsätalousministeriö -Tietietofoorumi 7.11.2019 - kohti ajantasaista tietietoa, Vantaa
Tietietofoorumi kokosi yhteen jälleen tietiedon tuottajat, käyttäjät ja kehittäjät yhteen. Tällä kertaa foorumissa perehdyttiin mm. tiedonkeräämisessä ja -hyödyntämisessä käytettäviin sovelluksiin, esiteltiin Yksityistietiedon palvelualustan (YTPA) tilannetta, etenemistä ja testiversiota sekä kuultiin muita ajankohtaisia tietoiskuja aihepiiriin liittyen. Foorumin järjestelyissä oli mukana myös TTS Työtehoseuran ja Suomen metsäkeskuksen Kantava -yhteistyöhanke, jossa kehitettyä metsätielaskuria esiteltiin foorumissa.
Tutkimuksella ja sen kautta syntyvällä osaamisella on ratkaiseva rooli tuottavuuden, talouskasvun, uusien innovaatioiden ja yritysten synnyttäjinä. Kuvan tiedot perustuvat yliopistoille ja ammattikorkekouluille syksyllä 2014 suunnatun kyselyn tuloksiin.
The document outlines Finland's entrepreneurship package and measures to promote job growth. It notes that without new and growing companies, Finland will not meet its goals of increasing employment to 72% and adding 110,000 new jobs by 2019. The package includes measures like supporting self-employment, reforming unemployment benefits, providing innovation vouchers, establishing an innovation bank, streamlining hiring of foreign experts, offering residence permits for startups, and utilizing genome data to support health industries. The package aims to make entrepreneurship and investing more attractive through taxation changes and improved funding to strengthen small businesses and job creation.
Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen ja kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen esitys tiedotustilaisuudessa kotouttamisen toimintasuunnitelmaa 3.5.3016
Työn ja työvoiman käytön muutostrendejä selvittäneen trendityöryhmän loppuraportti julkistettiin 23.1.2015. Maija Lyly-Yrjänäisen esitys julkistamistilaisuudessa.
The document summarizes Minister of Economic Affairs Olli Rehn's speech on reforming the Finnish economy to improve competitiveness and sustainable growth. It outlines that Finland's GDP growth has lagged behind the Euro area average in recent years. It then describes the "Competitiveness Pact" which aims to reduce labor costs by 4% through measures like increasing annual working hours, reducing public sector bonuses, and implementing a pay freeze to improve cost competitiveness. The Pact is estimated to create 35,000-45,000 new jobs and improve public finances by 600 million euros. Finally, it briefly outlines other measures to enhance the business environment through tax reforms, innovation programs, and reducing red tape.
Työn ja työvoiman käytön muutostrendejä selvittäneen trendityöryhmän loppuraportti julkistettiin 23.1.2015. Jenni Karjalaisen esitys julkistamistilaisuudessa.
Elinkeinoministeri Olli Rehn ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen allekirjoittivat 14.10.2016 elinkeinoelämän, kiinteistöalan, kunta-alan ja öljyalan edustajien kanssa toimialakohtaiset sopimukset uusista energiatehokkuustavoitteista kaudelle 2017–2025. Ympäristöneuvos Maarit Haakanan esitys.
Kansainvälinen EU-rahoitus Pohjois-Savon kehittämistoimintaanTiina Kivelä
KARA - Kansainväliset EU-rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois-Savon kunnissa -hankkeen info kansainvälisistä Eu-rahoitusmahdollisuuksista Pohjois-Savon toimijoille.
SAK:n linjauksia aluepolitiikkaan. SAK:n julkaisusarja.
Puheenvuoron tarkoituksena on avata SAK:laisen ay-liikkeen keskustelua
Suomen ja Euroopan unionin aluepolitiikasta sekä aluekehittämisestä.
Tutkimuksella ja sen kautta syntyvällä osaamisella on ratkaiseva rooli tuottavuuden, talouskasvun, uusien innovaatioiden ja yritysten synnyttäjinä. Kuvan tiedot perustuvat yliopistoille ja ammattikorkekouluille syksyllä 2014 suunnatun kyselyn tuloksiin.
The document outlines Finland's entrepreneurship package and measures to promote job growth. It notes that without new and growing companies, Finland will not meet its goals of increasing employment to 72% and adding 110,000 new jobs by 2019. The package includes measures like supporting self-employment, reforming unemployment benefits, providing innovation vouchers, establishing an innovation bank, streamlining hiring of foreign experts, offering residence permits for startups, and utilizing genome data to support health industries. The package aims to make entrepreneurship and investing more attractive through taxation changes and improved funding to strengthen small businesses and job creation.
Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen ja kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen esitys tiedotustilaisuudessa kotouttamisen toimintasuunnitelmaa 3.5.3016
Työn ja työvoiman käytön muutostrendejä selvittäneen trendityöryhmän loppuraportti julkistettiin 23.1.2015. Maija Lyly-Yrjänäisen esitys julkistamistilaisuudessa.
The document summarizes Minister of Economic Affairs Olli Rehn's speech on reforming the Finnish economy to improve competitiveness and sustainable growth. It outlines that Finland's GDP growth has lagged behind the Euro area average in recent years. It then describes the "Competitiveness Pact" which aims to reduce labor costs by 4% through measures like increasing annual working hours, reducing public sector bonuses, and implementing a pay freeze to improve cost competitiveness. The Pact is estimated to create 35,000-45,000 new jobs and improve public finances by 600 million euros. Finally, it briefly outlines other measures to enhance the business environment through tax reforms, innovation programs, and reducing red tape.
Työn ja työvoiman käytön muutostrendejä selvittäneen trendityöryhmän loppuraportti julkistettiin 23.1.2015. Jenni Karjalaisen esitys julkistamistilaisuudessa.
Elinkeinoministeri Olli Rehn ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen allekirjoittivat 14.10.2016 elinkeinoelämän, kiinteistöalan, kunta-alan ja öljyalan edustajien kanssa toimialakohtaiset sopimukset uusista energiatehokkuustavoitteista kaudelle 2017–2025. Ympäristöneuvos Maarit Haakanan esitys.
Kansainvälinen EU-rahoitus Pohjois-Savon kehittämistoimintaanTiina Kivelä
KARA - Kansainväliset EU-rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois-Savon kunnissa -hankkeen info kansainvälisistä Eu-rahoitusmahdollisuuksista Pohjois-Savon toimijoille.
SAK:n linjauksia aluepolitiikkaan. SAK:n julkaisusarja.
Puheenvuoron tarkoituksena on avata SAK:laisen ay-liikkeen keskustelua
Suomen ja Euroopan unionin aluepolitiikasta sekä aluekehittämisestä.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö: tutkimustuloksia 2014Jari Lyytimäki
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö on yksi Suomen ympäristökeskuksen viidestä teema-alueesta. Tässä esityksessä esitellään teeman tutkimushankkeiden tuloksia vuodelta 2014 sekä luodaan tiivis katsaus tietojärjestelmien kehitystyöhön.
”CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta” on seitsenvuotinen EU LIFE IP -hanke, joka edistää tehokasta materiaalivirtojen käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja resurssien hallinnan konsepteja. Tavoitteena on toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa (VALTSU) ja luotsata Suomea kohti kiertotaloutta. CIRCWASTE on 20 kumppanin ja 10 osarahoittajan luomus, jonka koordinaattorina toimii Suomen ympäristökeskus. Hanke saa suuren osan rahoituksesta Euroopan komission LIFE-ohjelmasta. Tämä esitys esittelee hankkeen tavoitteet ja toimet.
TEM:n koronatilannekuva kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, toimialoista ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Kaikki tilannekuvat on koottu osoitteeseen https://tem.fi/tilannetietoa-koronakriisin-vaikutuksista
Työ- ja elinkeinoministeriön neljäs tilannetietopaketti kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Tämänkertaisessa tilannekuvassa pääpaino teollisuudessa ja alueellisissa kehitysnäkymissä.
Työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa kahden viikon välein tilannetietopaketin, joka sisältää seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista.
Suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahan määrä eli matkailukysyntä oli arviolta 16,1 miljardia euroa vuonna 2019. Arvioiden mukaan kestää ainakin vuoteen 2022 ennen kuin kysyntä palautuu viime vuoden lukuihin.
Suomen Yrittäjät, työ- ja elinkeinoministeriö ja Finnvera tekevät kahdesti vuodessa pienten ja keskisuurten yritysten taloudellista asemaa kartoittavan Pk-yritysbarometrin. Syksyn barometri julkaistiin 11.9.2019.
TEM on koonnut laajan tietopaketin maahanmuuton ja kotouttamisen nykytilasta. Tietopaketin tavoitteena on antaa viimeisimpään tilasto- ja tutkimustietoon perustuva yleiskuva Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta ja kotouttamisesta, tämän hallituskauden (2015-2019) aikaisista politiikkatoimista sekä kehityskohdista.
Lisätiedot:
www.tem.fi
www.kotouttaminen.fi
Raija Kerättären ja Tuija Oivon esitys ”Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet” sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle ja työministeri Jari Lindströmille tiedotustilaisuudessa 15.11.2018
Selvitys on osa hallituksen Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanketta (OTE).
Kaupungit ovat korkeaan osaamiseen ja tietoon nojaavan talouden keskeisiä rakennusalustoja ja valtioiden kilpailukyvyn voimanlähteitä. Kaupungeissa syntyy ratkaisuja, joilla vahvistetaan arkielämän toimivuutta, ympäristön houkuttelevuutta ja kestävyyttä, yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia sekä uutta kasvua.
Näiden ratkaisujen hyödyntämiseen hallitus vastaa suuriin kaupunkiseutuihin ja maakuntien keskuksiin keskittyvällä kaupunkiohjelmalla. Se on tarkoitettu toteutettavaksi osana monimuotoisen kaupunkipolitiikan kokonaisuutta, johon kuuluvat myös seutukaupunkiohjelma ja kestävän kaupunkikehityksen ohjelma.
Selvityshenkilö, johtaja Katarina Murron ja selvityshenkilö, oikeustieteen kandidaatti Rauno Vanhasen esitys yhteistoimintalain uudistamista koskevan selvityksen tiedotustilaisuudessa 5.11.2018.
Tiedotustilaisuuden esitys: yhteistoimintalain uudistustarpeita koskeva selvitys
Rakennerahastokauden 2014-2020 yleisesittely
1. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020
– Suomen rakennerahasto-ohjelma
Työ- ja elinkeinoministeriö
Alueosasto
2. Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen
tulostavoitteet ja yhteensovituksen
Landsbygdsutvecklings
program för landskapet
Åland 2014-2020
Entreprenörskap och
kompetens
Strukturfondsprogram på
Åland 2014-2020
Kestävää kasvua
ja työtä 20142020
Suomen
rakennerahastoohjelma
2
Manner-Suomen
maaseudun
kehittämisohjelma
2014 - 2020
Kumppanuussopimus
Partnerskapsöverenskommelse
Suomen
elinkeinokalatalouden
toimintaohjelma 20142020
3. Koheesiorahoitus EU:ssa 2014-2020 (v.2011 hinnoin)
75 000
Alueellinen yhteistyö
70 000
Kehittyneemmät alueet
65 000
Kaukaisten ja harvaanasuttujen alueiden erityisrahoitus
60 000
Siirtymäalueet
Milj. euroa (v.2011 hinnoin)
55 000
Vähemmän kehittyneet alueet
50 000
Koheesiorahasto
45 000
40 000
35 000
30 000
25 000
20 000
15 000
10 000
5 000
PL IT ES RO CZ HU PT DE EL FR SK UK HR BG LT LV EE SI BE SE FI NL AT IE CY MT DK LU
Lähde: EU, Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto
3
4. Rakennerahastojen rahoitus Suomessa
2014 - 2020
2007 - 2013
139
161
Perusrahoitus
368
305
1 022
EU
1 488 M€
Kansallinen 1 488 M€
Yhteensä
2 976 M€
4
(käyvin hinnoin)
1 476
Harvan asutuksen
erityisrahoitus (vain
IP-Suomi)
Alueellinen
yhteistyö
EU
1 983 M€
Kansallinen 2 215 M€
Yhteensä
4 198 M€
5. Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)
ESR; 39,5 %
EAKR
erityisrahoitus;
23,4 %
EAKR
perusrahoitus;
37,1 %
5
Euroopan
aluekehitysrahasto
(EAKR) 60,5 %
Euroopan sosiaalirahasto
(ESR) 39,5 %
6. Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö)
Valtakunnalliset teemat
EAKR
ESR
10 % n. 13,3 milj. euroa/v. (EU + kansallinen)
25 % n. 35,5 milj. euroa/v. (EU + kansallinen)
Alueiden rahoitus* (pl. valtakunnalliset teemat ja tekninen tuki)
Itä- ja Pohjois-Suomi
Etelä- ja Länsi-Suomi
Ahvenanmaa
70,61% n. 221 milj. euroa/v. (EU + kansallinen)
28,94 % n. 91 milj. euroa/v. (EU + kansallinen)
0,45 % n. 1,4 milj. euroa/v. (EU + kansallinen)
Alueellisessa päätöksenteossa olevan rahoituksen indikatiivinen jakautuminen
kummankin suunnitelma-alueen maakuntien kesken pohjautuu alueiden
omiin TEM:lle toimittamiin esityksiin.
6
7. Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat ja erityistavoitteet (1)
1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR 328 milj. €)
•
•
•
•
Uuden liiketoiminnan luominen
Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen
(vain Itä- ja Pohjois-Suomessa)
Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen
Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen
2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR 435 milj. €)
• Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten
vahvuuksien pohjalta
• Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
• Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Vähähiilisen talouden edistämiseen 25% =
n. 190 milj. € EAKR
7
8. Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat ja erityistavoitteet (2)
3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR 234 milj. €)
• Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen
edistäminen
• Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
• Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen
4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR 164 milj. €)
• Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
• Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR 99 milj. €)
• Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
6. Tekninen tuki (EAKR 39 milj. €)
8
Kaikilla toimintalinjoilla on EU-rahoituksen
lisäksi käytössä saman verran kansallista
rahoitusta (valtio+kunnat)
9. Ohjelman valmisteluaikataulu
• Valmistelu ollut käynnissä keväästä 2012 alkaen
• Pohjana Eurooppa 2020 –strategia, ministeriöiden linjaukset ja
alueelliset suunnitelmat
• Valmisteltu yhteistyössä ministeriöiden, alueiden ja järjestöjen
kanssa
• Poliittiset linjaukset pääasiallisesta sisällöstä kesällä 2013 (HALKE)
• Julkinen kuuleminen ohjelmasta ja sen ympäristöselostuksesta
päättyi 28.10.2013
• Valtioneuvoston hyväksyminen yhdessä kumppanuussopimuksen
kanssa 23.1.2014
• Uuden ohjelman toimeenpano käynnistyy 5.5.2014
(rahoitushakemusten jättäminen Eura 2014 –järjestelmään)
pl. yritystuet 1.7.2014 (Tuki2000)
• Aluekehityslaki voimaan 20.1.2014, asetus keväällä 2014
9
10. Kestävä kaupunkikehittäminen
•
•
•
•
•
10
Toteutetaan yhdennetyn alueellisen strategian pohjalta (ITI).
Strategian teemat ovat ”avoin data ja rajapinnat, avoimet innovaatioalustat
ja avoin osallisuus”
Kestävän kaupunkikehittämisen yhdennetyn alueellisen strategian - 6AIKA Avoimen ja ketterät kaupungit –laatijat ja toteuttajat ovat Suomen suurimmat
kaupungit, ns. kuutoskaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Tampere ja
Turku.
EAKR rahoitus n. 39,5 Milj. (+39,5 Milj€ kansallista rahoitusta)
Maakunnan yhteistyöryhmät päättävät ESR-rahoituksen määrästä
Etunimi Sukunimi
22.1.2014
11. Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen
kaupunkialueilla
• Toimet kohdistuvat erityisesti niille alueille, joilla ei toteuteta
maaseutu- ja kalatalousrahastosta rahoitettua yhteisölähtöistä
paikallista kehittämistä (Leader). Toiminta kohdistuu siten
ensisijaisesti isoihin kaupunkeihin ja yli 23 000 asukkaan kuntien
keskusta-alueille.
• Toiminnan muodot voivat vaihdella, mutta yhteisenä piirteenä on
omaehtoinen, alhaalta ylös suuntautuva, kansalaistoimijalähtöinen
paikallinen kehittämistoiminta.
• Toiminnan tulee perustua paikallisten toimijoiden yhdessä laatimaan
kehittämissuunnitelmaan, jonka päätavoitteina ovat työllistymis- ja
ansaintamahdollisuuksien edistäminen sekä sosiaalisen pääoman ja
yhteisöllisyyden lisääminen.
• Kansalais-toimijalähtöiseen kehittämiseen kaupunkialueilla liittyvät
kunnat osallistuvat hankkeiden toimintaan omalla rahoituksellaan.
11
Etunimi Sukunimi
22.1.2014
12. Rakennerahastojen hallinnon tasot
Euroopan komissio
Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasiain pääosasto
Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto
Hallintoviranomainen (TEM)
Todentamisviranomainen (TEM)
Tarkastusviranomainen (VVC)
Välittävät toimielimet (25?)
4 ELY-keskusta
18 maakunnan liittoa?
Tuensaajat
12
Etunimi Sukunimi
22.1.2014
TEKES
STM & TEM