Polku2030 - Suomen kestävän kehityksen politiikan arviointiAnnukka Berg
Mihin kysymyksiin Suomen kestävän kehityksen politiikan tulisi keskittyä? Minkä kouluarvosanan asiantuntijat antavat Suomelle kestävyyden edistäjänä? Missä ovat politiikan vahvuudet, haasteet ja kehittämisen paikat?
Kestävä kehitys ja valtion talousarvio -seminaari 20.11.2017, Helsinki.
"Kestävän kehityksen ja taloustieteen yhteensovittaminen"
Ylijohtaja Anni Huhtala, VATT
"Kestävän kehityksen tavoitteet ja Suomen toimet"
Pääsihteeri Annika Lindblom, kestävän kehityksen toimikunta
"Valtion talousarvio kestävän kehityksen välineenä"
Budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, valtiovarainministeriö
"Johdatus työryhmätyöskentelyyn"
Talouspolitiikan koordinaattori Sami Yläoutinen, valtiovarainministeriö
POLKU2030-hankkeen päätavoitteina oli tuottaa riippumaton ja kokonaisvaltainen näkemys Suomen kestävän kehityksen politiikasta, erityisesti Suomen kansallisen politiikan, Agenda2030:n toimeenpanon ja ulkopolitiikan osalta sekä tuottaa konkreettisia suosituksia Suomen kestävän kehityksen politiikan jatkosuunnista.
Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi/hankkeet/hanke-esittely/-/asset_publisher/kehittava-arviointi-suomen-kestavan-kehityksen-politiikasta-ja-muutospoluista-polku-2030-
Suomen kehityspolitiikka on linjattu valtioneuvoston selonteossa helmikuussa 2016. Slidesarja esittelee Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön pääpiirteet.
Polku2030 - Suomen kestävän kehityksen politiikan arviointiAnnukka Berg
Mihin kysymyksiin Suomen kestävän kehityksen politiikan tulisi keskittyä? Minkä kouluarvosanan asiantuntijat antavat Suomelle kestävyyden edistäjänä? Missä ovat politiikan vahvuudet, haasteet ja kehittämisen paikat?
Kestävä kehitys ja valtion talousarvio -seminaari 20.11.2017, Helsinki.
"Kestävän kehityksen ja taloustieteen yhteensovittaminen"
Ylijohtaja Anni Huhtala, VATT
"Kestävän kehityksen tavoitteet ja Suomen toimet"
Pääsihteeri Annika Lindblom, kestävän kehityksen toimikunta
"Valtion talousarvio kestävän kehityksen välineenä"
Budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, valtiovarainministeriö
"Johdatus työryhmätyöskentelyyn"
Talouspolitiikan koordinaattori Sami Yläoutinen, valtiovarainministeriö
POLKU2030-hankkeen päätavoitteina oli tuottaa riippumaton ja kokonaisvaltainen näkemys Suomen kestävän kehityksen politiikasta, erityisesti Suomen kansallisen politiikan, Agenda2030:n toimeenpanon ja ulkopolitiikan osalta sekä tuottaa konkreettisia suosituksia Suomen kestävän kehityksen politiikan jatkosuunnista.
Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi/hankkeet/hanke-esittely/-/asset_publisher/kehittava-arviointi-suomen-kestavan-kehityksen-politiikasta-ja-muutospoluista-polku-2030-
Suomen kehityspolitiikka on linjattu valtioneuvoston selonteossa helmikuussa 2016. Slidesarja esittelee Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön pääpiirteet.
Kansallinen resurssiviisaus -foorumi 4.12.:
Tutkimusjohtaja Laura Höijer,ympäristöministeriö:
"Resurssiviisaus auttaa kuntataloutta. Uuden Life-rahoituksen kunnille tuomat mahdollisuudet"
Miten Suomi ohjataan kestävyyden rajoihin? Annukka Berg, Eija Vinnari, Michael Lettenmeier, Katriina Alhola, Matti Pihlajamaa, Jari Lyytimäki. ORSI-aamukahvit 3.12.2019.
Päätavoitteena on pitkäaikaissairaiden ja liikuntavammaisten osallisuuden edistäminen ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen erityisesti sosiaali- ja terveysalan järjestöjen jäsenilleen tarjoamissa liikuntatoiminnoissa. RAY 2015-2017
Kestävän kehityksen toimikunnan apulaipääsihteeri Marja Innasen esitys toimikunnan työpajassa 1.2.2016. Esitys kokosi yhteen kokemuksia kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksesta ja sen hyödyntämisestä viestinnässä.
EU:n monivuotinen rahoituskehys (Multiannual Financial Framework MFF) 2014-2020 toi muutoksia myös kehitysyhteistyöhankkeille tarkoitettuihin EU-rahoitusohjelmiin. Esityksessä käydään läpi EU:n ulkosuhteiden rahoitusohjelmat, joista kansalaisjärjestöt voivat hakea rahoitusta yhteistyökehityshankkeille vuosina 2014-2020.
MMM järjesti sidosryhmätilaisuuden sinisen biotalouden kansallisesta kehittämissuunnitelmasta ja sen toimeenpanosta Helsingissä 14.9.2016. Ministeriön virkamiehet esittelivät suunnitelmaa ja lausuntojen palautetta. Tilaisuudessa sidosryhmillä oli mahdollisuus kommentoida ja vaikuttaa kehittämissuunnitelman sisältöön.
Kansallinen resurssiviisaus -foorumi 4.12.:
Tutkimusjohtaja Laura Höijer,ympäristöministeriö:
"Resurssiviisaus auttaa kuntataloutta. Uuden Life-rahoituksen kunnille tuomat mahdollisuudet"
Miten Suomi ohjataan kestävyyden rajoihin? Annukka Berg, Eija Vinnari, Michael Lettenmeier, Katriina Alhola, Matti Pihlajamaa, Jari Lyytimäki. ORSI-aamukahvit 3.12.2019.
Päätavoitteena on pitkäaikaissairaiden ja liikuntavammaisten osallisuuden edistäminen ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen erityisesti sosiaali- ja terveysalan järjestöjen jäsenilleen tarjoamissa liikuntatoiminnoissa. RAY 2015-2017
Kestävän kehityksen toimikunnan apulaipääsihteeri Marja Innasen esitys toimikunnan työpajassa 1.2.2016. Esitys kokosi yhteen kokemuksia kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksesta ja sen hyödyntämisestä viestinnässä.
EU:n monivuotinen rahoituskehys (Multiannual Financial Framework MFF) 2014-2020 toi muutoksia myös kehitysyhteistyöhankkeille tarkoitettuihin EU-rahoitusohjelmiin. Esityksessä käydään läpi EU:n ulkosuhteiden rahoitusohjelmat, joista kansalaisjärjestöt voivat hakea rahoitusta yhteistyökehityshankkeille vuosina 2014-2020.
MMM järjesti sidosryhmätilaisuuden sinisen biotalouden kansallisesta kehittämissuunnitelmasta ja sen toimeenpanosta Helsingissä 14.9.2016. Ministeriön virkamiehet esittelivät suunnitelmaa ja lausuntojen palautetta. Tilaisuudessa sidosryhmillä oli mahdollisuus kommentoida ja vaikuttaa kehittämissuunnitelman sisältöön.
This document discusses how values and frames shape public commitment to social issues. It covers how values work, why they matter, how they develop, and implications. Values are guiding principles that transcend situations and influence thought and action. Intrinsic values like social justice and well-being have benefits, while extrinsic values like wealth and image do not. Values develop through life experiences and can be engaged or changed. Framing issues in terms of certain values like consumerism can negatively impact support. Organizations seeking social change should consider how to strengthen intrinsic values and weaken extrinsic values through their own practices, messages, and structures.
The document discusses the Detox campaign by Greenpeace East Asia, which aims to eliminate toxic chemicals from the fashion industry. It notes that in China and Indonesia, water pollution comes largely from the textile industry. The campaign has gotten commitments from 10% of the global fashion industry to go toxic-free. However, it also notes that simply focusing on symptoms, rather than root causes, and playing by existing political and business rules may limit the campaign's impact. It suggests activism needs reimagining to tackle systemic problems through a coherent vision and strategic tools like leveraging values, frames, and feedback loops in the system.
Uutta kansalaisyhteiskuntalinjausta työstetään keväällä 2017 neljässä työpajassa. Järjestyksessään toinen työpaja keskittyi etelän kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseen. Tilaisuuden aluksi Kepan Auli Starck toi esiin erilaisia näkökulmia päivän teeman käsittelyyn.
Mitä ovat kestävän kehityksen tavoitteet ja miten ne liittyvät perusopetuksen opetussuunnitelmaan?
Esitys on osa Koulu maailmaa muuttamaan -täydennyskoulutushankkeen materiaaleja. Lue lisää: koulumaailmaamuuttamaan.fi
Tanzania has released country's new 5-year development plan known as FYDP II reaching until 2020/2021. This presentation summarizes the main points of FYDPII as well as points out lessons and challenges of SDGs implementation in Tanzania.
Independent monitoring and review of the implementation of the 2030 Agenda and its structural obstacles and challenges are key factors for the success of the SDGs. It is for this reason, the Reflection Group on the 2030 Agenda for Sustainable Development together with other civil society organizations and networks has produced the first annual Spotlight Report assessing the implementation of the 2030 Agenda and the structural obstacles in its realization. Kepa has coordinated and edited the country report of Finland. More: kepa.fi/agenda2030 Whole Report: http://www.socialwatch.org/report2016
This document summarizes the laws and registration procedures for civil society organizations (CSOs) in Tanzania. It notes that while there is an NGO law, Tanzania lacks comprehensive CSO legislation. Most CSOs register as NGOs under the 2002 NGO Act, though some register under other laws like the Societies Acts or Companies Act. The registration process and requirements vary depending on whether the organization is local or international. Registered organizations must pay annual fees and submit activity and financial reports. Overall, the document provides an overview of the various laws governing CSOs in Tanzania and the steps to register and maintain status.
Vuoden sisällä on suomalaisten kehitysjärjestöjen toimintaympäristö kokenut isoja myllerryksiä. Samaan aikaan kansalaisyhteiskunnan tila kapenee uhkaavasti monessa maassa. Suomessa kansalaisyhteiskunnan asema on perinteisesti ollut vakaa ja arvostettu. Vuoropuhelu viranomaisten kanssa on sujunut luontevasti ja rahoitusta on ollut tarjolla moninaiseen toimintaan erilaisille järjestöille. Viimeaikainen kehitys on kuitenkin osoittanut sen, ettei kansalaisyhteiskunnan kannata Suomessakaan tuudittautua siihen, että kansalaisjärjestöjen hyvä asema säilyy itsestään. Aiheesta keskusteltiin myös Kepan kevätkokouksen aamupäiväseminaarissa.
More from Sumoalaiset kehitysjärjestöt - Fingo (20)
2. Ohjelma
• Esittäytyminen ja päivän ohjelma
• Agenda 2030 – Kenen vastuulla Suomessa ja maailmalla
• Suomen kansallinen toimeenpanosuunnitelma / Sami Pirkkala,
valtioneuvostonkanslia
• Vaikuttamisen paikkojen tunnistaminen
• Lounastauko
• Esimerkkejä vaikuttamisesta
• Työskentelyä: Mitä mahdollisuuksia Agenda 2030 tarjoaa omalle järjestöllesi?
• Yhteenveto ja lopetus
3.
4. Agenda 2030 Suomessa
• Valtiot päävastuussa, Suomessa
koordinaatiopiste valtioneuvostonkanslia
• Agenda 2030 –ohjelmaa Suomessa
toteuttaa neljä hallitusta.
• Tarvitaan hallituskaudet ylittävää näkemystä
ja toimia.
• Tarvitaan näkemystä universaaliuden
toteuttamiseen: kansallinen < - > globaali
• Mukaan tarvitaan niin poliittiset päättäjät,
yritykset, järjestöt kuin kansalaiset.
• Kansainvälisesti seuranta tapahtuu YK:n
High Level Political Foorum –kokouksessa.
5. Mitä tekee EU?
• Euroopan unioni tuki neuvottelujen aikana vahvasti Agenda 2030 –ohjelman
aikaansaamista.
• EU pyrkii jalkauttamaan Agenda 2030 sen eri politiikkoihin. Esim. ulkosuhteissa
Agendaa toimeenpannaan EU:n globaalistrategian kautta.
• EU:lla ei ole vielä omaa kokonaisvaltaista toimeenpanosuunnitelmaa Agenda 2030 -
ohjelman toteuttamiseksi kaikilla politiikanaloillaan. Komission kestävän kehityksen
tiedonannon ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden
varmistamiseksi” mukaan EU tulee laatimaan pidemmän aikavälin vision kestävälle
kehitykselle osana Eurooppa 2030 -strategiaa.
• Euroopan komissiossa kestävästä kehityksestä ja Agenda 2030:sta vastaa
pääasiallisesti varapuheenjohtaja Frans Timmermans.
6. Mikä HLPF?
• High Level Political Forum on YK:n keskeinen kestävää kehitystä valvova elin.
• Päätehtävänä seurata Agenda2030 –tavoitteiden toimeenpanoa.
• Osallistujina kaikki 193 YK:n jäsenvaltiota. Myös kansalaisjärjestöillä ja muilla toimijoilla
vahvat osallistumismahdollisuudet. Suomen delegaatiossa tänä vuonna Kepan,
kehyksen ja Planin edustajat. Lisäksi yritysedustajat Neste ja Finnair.
• Ei konkreettista päätös tai koordinointivaltaa.
• Jakaa tietoa toimeenpanotavoista ja maiden onnistumisista sekä analysoi kriittisesti
haasteita ja vastoinkäymisiä.
• HLPF on vielä kokeiluvaiheessa. Tulevat vuodet näyttävät, onko siitä kestävän
kehityksen politiikan keskeiseen rooliin.
• Suomi ollut aktiivinen: vapaaehtoinen maaraportti 2016, seuraava 2019.
• Kansalaisyhteiskunnan ”varjoraportit” isossa osassa haastamassa maaraportteja.
7. Vuosi Teema Tarkasteltavat tavoitteet
2016 Leaving no one
behind
Kaikki
2017 Eradicating
poverty and
promoting
prosperity in a
changing world
1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
5. Sukupuolten tasa-arvo
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
14. Vedenalainen elämä
2018 Transformation
toward
sustainable and
resilient societies
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
15. Maanpäällinen elämä
2019 Empowering
people and
ensuring
inclusiveness and
equality
4. Hyvä koulutus
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
13. Ilmastonmuutoksen torjunta
16. Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto
HLPF keskittyy vuosittian
seuraamaan erityisesti tiettyjä
tavoitteita.
Mitä tapahtuu vuoden 2019
jälkeen, ei ole vielä tiedossa.
8. Missä mennään Suomessa
• Hallitus laatinut toimeenpanosuunnitelman, joka annettiin eduskunnalle selontekona
alkuvuodesta 2017.
• Konkreettiset toimet vähäisiä ja Suomen toimien seuraukset maamme rajojen
ulkopuolella jäävät heikolle ymmärrykselle.
• Seurantajärjestelmä tarjoaa paikkoja vaikuttaa ja korjata suuntaa
• Tulevaisuusvaliokunta vastuuvaliokunta. Valiokunta teki hyvän mietinnön selonteosta
2017.
• Suomessa viimeistellään parasta aikaa kansallisia indikaattoreita. Seurantaa varten
perustettu asiantuntijaryhmä vastuussa.
• Koordinaatiopiste valtioneuvostonkanslia, kestävän kehityksen toimikunnalla vahva
rooli, samoin kehityspoliittisella toimikunnalla
• Valtiovarainministeriön johdolla valmistellaan keinoja, joilla kestävän kehityksen
tavoitteet voisivat linkittyä valtion talousarvioon.
10. “Suomi on mallimaa”
• Vanhoilla meriiteillä ei ratkaista uusia haasteita.
• Osaamista ja rakenteita on valmiina.
• Suomen haasteiksi tunnistettu esimerkiksi
• Naisiin kohdistuva väkivalta (5 Tasa-arvo)
• Työttömyys (8 Työtä ja talouskasvua)
• Ilmastotoimien riittämättömyys (13 Ilmastotekoja, 7 Edullista ja puhdasta
energiaa)
• Luonnonvarojen liiallinen kulutus (12 Kestävä kulutus ja tuotanto)
• Kehitysyhteistyö kaukana 0,7 % tavoitteesta (17 Yhteistyö ja kumppanuus)
11. Kansallinen vaikuttaa globaaliin
• Suomen tulee tukea kestävän
kehityksen tavoitteiden saavuttamista
myös muissa maailman maissa
• Kehitysyhteistyö on keino tukea
kehitysmaita, mutta se ei yksin riitä.
• Muun muassa ilmastopolitiikka,
kauppapolitiikka ja kv-veropolitiikka
sekä turvallisuuspolitiikka olennaisia
osa-alueita, joissa tehdyt päätökset
vaikuttavat tavoitteiden toteutumiseen
globaalisti.
12. Miten Agenda 2030 toteutetaan
• Kestävän kehityksen integrointi kaikkeen päätöksentekoon keskeistä, ml
hallitusohjelma, lainsäädäntö, valtion talousarvio, sektorikohtaiset strategiat
• Oppien ja kokemusten jakaminen kv-areenoilla. Avoimuus myös haasteista.
• Poliittisen tahto ja sitoutuminen
• Resurssien varmistaminen, esimerkiksi seuranta ja uudenlaisien mekanismien
kehittäminen vaatii resursseja.
• Yksityissektorin toimijoiden vastuullisuus varmistettava, yksityisten investointien
kestävyys.
• Kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen Agenda 2030 –ohjelman
toimeenpanoon vaatii avoimia ja osallistavia prosesseja ja julkista keskustelua.
13. Kansalaisyhteiskunnan osallistaminen
• Kestävän kehityksen toimikunta
• Agenda 2030 juurruttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja politikkaan
• Monialainen jäsenistö, mukana myös kansalaisjärjestöjä. Pj pääministeri Juha
Sipilä, vpj Kimmo Tiilikainen
• Tukena toimii kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli
• Kansallisen seurannan asiantuntijaryhmä (vnk:n vetämä)
• viimeistelee indikaattoreita, päivittää niitä
• tulee kehittämään seurannan kokonaisuutta
• mukana mm Kepa, Kehyksen, SLL ja WWF:n edustajat, kaikki ministeriöt
edustettuina sekä mm THL, VATT, SYKE
• HLPF-delegaatio
• Järjestöillä oma agenda-verkosto: ennen kaikkea tiedonvaihtoa, sähköpostilista,
kokouksia tarpeen mukaan, yhteistyötä tilanteen mukaan (tilaisuuksia, julkaisuja,
tiedotteita tms)
15. Ajankohtaista: indikattorit
• Ks. http://kestavakehitys.fi/seuranta
• Indikaattorien kokonaisuudesta vastaa asiantuntijaryhmä. Kullakin “korilla” on oma
vastuutaho, joka on ministeriö tai muu julkishallinnollinen taho.
• Nyt julkaistu ensimmäinen “kori” Luonnon ja ympäristön tila, sen data ja pohjatulkinta.
(ks verkkosivu kestavakehitys.fi)
• Kommentointi tarjoaa järjestöille mahdollisuuden käydä keskustelua ja tarjota
ratkaisuja.
• Jää nähtäväksi, miten data lopulta hyödynnetään. Toivottavaa olisi saada selkeä linkki
poliittiseen päätöksentekoon, esim talousarvioesityksen laadintaan.
16. Ajankohtaista: talousarvio
• Miten Agenda 2030 ja valtion talousarvio voidaan linkittää toisiinsa?
• Valtiovarainministeri Petteri Orpo käynnistänyt prosessin. 20.11 oli sidosryhmätilaisuus,
jossa etsittiin ideoita ja evästyksiä. Mukana mm kestävän kehitysken toimikunnan
järjestöjäseniä. Lue Vm:n tiedote.
• Esillä mm. Lue Kepan blogi.
• TAE osaksi muuta seurantajärjestelmää, ml indikaattoritieto
• Tunnistettava kestävälle kehitykselle haitalliset budjettikohdat
• BKT:lle vaihtoehtoiset mittarit
• Asteittain kehittäminen
• Konkreettista toteutustapaa pohditaan parhaillaan vm:n virkamiesten toimesta.
Keväällä ministeri mukaan ja valtioneuvosto keskustelee mallista maalis-huhtikuussa
(mahdollisesti julkisen talouden suunnitelman yhteydessä). Huom! Aikataulu päivittyy.
• Vuoden 2019 TAE:n pitäisi jo sisältää jotain uudistuksia.
17. Kokemuksia vaikuttamistyöstä
• Kepa on hyödyntänyt Agenda 2030 –ohjelmaa erityisesti olemassa olevien tavoitteiden
edistämiseen.
• Laaja kuulemiskierros kansallisesta toimeenpanosuunnitelmasta tarjosi useita lausunnon
antamistilaisuuksia >> nostettiin esiin Kepan perusviestit kehitysyhteostyön, verojen,
yritysvastuun, ilmaston, globaalikasvatuksen saralta. (ks. Kepan lausunnot)
• Eduskunta on käsitellyt Agendaa ajankohtaiskeskustelussa sekä selonteon kahdessa
käsittelyssä.
• tapaamisia kansanedustajien kanssa ennen ajankohtaiskeskustelua
• spiikkareiden lähettäminen
• Twitter-seuranta keskusteluista
• Osallistuminen toimikuntiin ja työryhmiin/työpajoihin
• Järjestöjen oma Suomi ja Agenda 2030 –raportti
• Ensimmäinen osa julkaistu toukokuussa 2017
• Toinen osa tekeillä, tulossa 2018
• Englanniksi HLPF-kokoukseen
18. Pohdittavaksi
Kun mietit omaa vaikuttamistyötäsi, kiinnittä huomiota:
• Oman tulokulman rajaaminen. Mikä on järjestösi näkökulma? Mistä asioista
osaatte ja haluatte puhua?
• Agenda 2030 -ohjelma ei ole täydellinen. Mikä siinä on kannatettavaa? Mitä ei
kannata purematta niellä?
• Valtion hallinnon resurssit eivät ole juurikaan lisääntyneet, mitä kannataa vaatia.
Mikä on mahdollista? Voisiko järjetöt tukea valtion hallintoa?
19. Koulutuksen tavoitteet – kuinka
onnistuimme
Osallistujat oppivat tuntemaan Agenda 2030 -ohjelman arviointi -ja seurantajärjestelmän
sekä indikaattorit.
Osallistujat oppivat hyödyntämään järjestelmää omien vaikuttamistavoitteidensa esiin
nostamisessa.
Osallistujat tutustuvat Agenda 2030 verkkokurssiin ja verkostoituvat päivän aikana saman
tyyppistä työtä tekevien järjestöjen kanssa.
Editor's Notes
Aikamatka vuoteen 2030.
Yhtä pitkä aika kuin vuoteen 2004.
Mitä sinä teit 2004? Olitko töissä? Missä asuit? Oliko lapsia, matkoja tms?
Suomessa Matti Vanhanen oli pääministerinä ja kestävän kehityksen toimikunnanpuheenjohtajana.
Tuolloin tunnistettiin Suomen haasteiksi:
• Päästöjen ja materiaalien käytön irtikytkentä taloudellisesta kasvusta; ekotehokkuus, innovatiiviset materiaalit, dematerialisaatio
• Ekologinen verouudistus
• Eriarvoistumiskehityksen pysäyttäminen väestöryhmien ja alueiden välillä
• Kestävän kehityksen periaatteiden juurruttaminen osaksi koulutusjärjestelmiä
• Aitoon monikulttuurisuuteen huomiota
• Yritysten yhteiskuntavastuun kannustimet; julkisten hankintojen vihreyttäminen.
-