Suhdanneklubi: Euron hyödyt ja haitat, 13.5.2016 Tilastokeskus

1. E(u)ro vai ei?
Tilastokeskuksen suhdanneklubi
Esko Seppänen 13.5.2016

2. ”
E(u)ro vai ei?
”Hänestä tuntui usein kuin koko yhteiskunnan perustus
olisi ollut mätä ja koko kansa täällä
tanssinut omia hautajaisiaan.
Eihän sitä voinut kauan kestää.
Elihän koko kansa jo ulkomaisten lainojen armosta.
Silloin kun niitä saatiin, oli maassa hyvät ajat.
Kun ne loppuivat ja ulkomaiset rahamarkkinat kiristyivät,
alkoi jälleen sama kurjuus ja viheliäisyys.
Eikä ihmekään, sillä koko kansa eli yli varojensa.”
Eino Leino /”Pankkiherroja”, 1907

3. Euro on liittovaltioliimaa.
Liittovaltio ja yhteisöllinen
päätöksenteko ovat
isojen maiden valtaa pieniin.

4. E(u)ro vai ei?
”Natoon kuuluminen rajoittaa jäsenmaan
itsenäisyyttä puolustuspolitiikassa,
mutta euroalueen jäsenyys vie itsenäisyyden
pala palalta lähes kaikilta osiltaan.”
”Saksa vaatii, että euroalueella noudatetaan politiikkaa,
joka lamauttaa suurimman osan muista jäsenmaista.
Tuon linjan kilpailukykyä heikentävää
ja kysyntää supistavaa vaikutusta
euromaat eivät pääse pakoon
niin kauan kuin Saksa ei halua ottaa huomioon
oman politiikkansa vaikutuksia euroalueella.”
Antti Tanskanen /Helsingin Sanomat 19.3.2016

5. E(u)ro vai ei?
Emun jäsenmailla ei ole kansallista valuuttaa.
Emu ei ole optimaalinen valuutta-alue.
Euro on epävakaa valuutta.

6. E(u)ro vai ei?
Rahapolitiikassa ei tunneta demokratiaa.
Suomi liittyi Emuun ilman kansanäänestystä.
Yritettiin päästä eroon
devalvaatioista ja inflaatiosta.
Saatiinkin sisäinen devalvaatio ja deflaatio.

7. E(u)ro vai ei?
”Eteenpäin mentäessä
on kaikilla kansanluokilla hyvä ja hauska olla,
mutta paikallaan pysyttäessä
on elämä tylsää
ja taannuttaessa surkeata.”
Adam Smith /Kansojen varallisuus 1776

8. E(u)ro vai ei?
.
Sisäinen devalvaatio on leikkaamista, alentamista,
poisottamista, työttömyyttä, privatisoimista ja
maastamuuttoa.
Sisäinen devalvaatio
on poliittista myrkkyä kasvulle.
Sisäiseen devalvaatioon
ei sisälly kasvun katalyyttejä.

9. E(u)ro vai ei?
”Talousjärjestelmä
on muka luonnonilmiö, jumalainen koneisto,
jonka toimintaan valtiovalta ei voi sekaantua.
Tätä saarnaavat
juuri ne piirit, virkakunta, pankit ja yhtymät,
jotka juuri valtiovallan asioihin sekaantumisen
kautta ovat saaneet yhteiskunnassa
kadehdittavat olot, vapaudet ja väljyydet.”
Pentti Haanpään novelli, 1932

10. E(u)ro vai ei?
Lähdettiin hakemaan rahapoliittista vakautta.
Saatiinkin epävakaa valuutta.
Rahakuri ja -järjestys ei ulotu
finanssituotemarkkinoille.
Lähdettiin ottamaan rusinat pullasta.
Jouduttiinkin panemaan lisää rusinoita pullaan.

11. E(u)ro vai ei?
”Kreikan julkinen velka on vuoteen 2014 mennessä
lähes kokonaan sosialisoitu.
Julkiset velkojat joutuvat kärsimään suurimman osan
massiivisista lisätappioista, joita todennäköisesti syntyy
Kreikan kestämättömästä velkatilanteesta tulevaisuudessa.
Totuus on, että suurin osa
hyvien aikojen voitoista privatisoitiin,
kun taas suurin osa tappioista on nyt sosialisoitu.
Julkisten velkojien maiden veronmaksajat
maksavat suurimman osan tappioista,
jotka aiheutuvat Kreikan menneestä, nykyisestä ja
tulevasta maksukyvyttömyydestä.
Nouriel Roubini /sitaatti kirjassa ”Emumunaus”, 2012

12. FINNEXIT
JOS SUOMI EROAISI EMUSTA
Voi, nyt ei ollut mitään iloa maidon solinasta kiuluun,
ei kermankurinasta kirnussa,
ei lihavasta mullikasta, joka teuraaksi vietiin!
Korot ja verot eivät kuitenkaan tulleet maksetuiksi,
ne venyivät, venyivät. Rahan auttava sormi nuutui nyt
pidätteleväksi koukkusormeksi.
Velka oli nyt kuten myllynkivi kaulassa,
joka uhkasi upottaa johonkin tuntemattomaan syvyyteen.”
Pentti Haanpää /”Noitaympyrä”, 1956

13. Finnexit
Markka olisi ainoa maksuväline.
Greshamin laki tuhoaisi markan
rinnakkaisvaluuttana.
Kansa jakautuisi puolesta ja vastaan.
Talletuspako ulkomaille alkaisi ennen
päätöksentekoa.

14. Finnexit
Korot nousivat ja Suomen luottokelpoisuus laskisi.
Valtion ulkomainen velanotto kallistuisi.
Pankkien rahoituslähteet kuivuisivat.
Riskejä lisäisi
suomalaispankkien ulkomaalaisomistus.
Pankeille syntyisi luottotappioita
ja yhteiskuntaan luottolama.

15. Finnexit
Kotimainen sopimushässäkkä
olisi taloudellisten vaikutusten äiti.
Suhteet muihin Emu-valtioihin
olisi neuvoteltava uusiksi.
Suomi saattaisi joutua valuuttasäännöstelyyn.

16. Finnexit
Inflaatio helpottaisi
kotimaisten lainojen takaisinmaksua.
Markan devalvoituminen
vaikeuttaisi ulkomaisten velkojen maksua.
Suomelle kostettaisiin joukon jättäminen.
.

17. Finexit
Taloustieteilijät eivät osaa ennustaa finanssikuplia.
”Taiteen, tieteen ja uskonnon
kolmiyhteisin hurmoskeinoin, sivistyskoktailein,
oli taiottu hymyilevän poroporvarin,
typerän mutta kavalan ja tarmokkaan keräilijäidiootin tueksi
niin valtava variksenpelättiarmeija sisäistä näkemystä,
puhdasta järkeä, ismejä, logioita, tilastotaulukoita,
jos jonkinlaista käyrää ja väärää sellainen määrä
etteivät mokoman ihmeen edessä sen loihtijat
itsekään voineet muuta kuin antautua, pudottaa aseensa
ja ojentaa kätensä taivasta kohti.”
Lauri Viita /”Moreeni”, 1950

18. Finnexit
Kuplan puhkeaminen ja (pankki)kriisi
on aina yhtä suuri yllätys.
Taloustieteessä ei tunneta
koko systeemin laajuista kriisiä.

19. Finnexit
”En tiedä, mikä pelastaisi osakkeet.”
”Emme voi loputtomiin
elää keskuspankkien varassa,
vaan talouden pyörät pitää saada pyörimään.”
”Edessä voi olla samanlainen tilanne kuin Aasian
maiden finanssikriisi viime vuosituhannen lopussa.
Se asettaisi myös länsimaisia pankkeja
uhanalaisiksi, koska niistä monilla on merkittäviä
saamisia kehittyvistä maista.”
Timo Ritakallio (Ilmarinen) /Arvopaperi-lehti 2/2016

20. Finnexit
”Kun Draghi sanoo, että what ever it takes,
niin kaikki sanovat what ever it means.
Kenelläkään ei ole käsitystä, mitä se tarkoittaa,
mutta he uskovat siihen.”
”Eivät edes Jane Yellen ja Mario Draghi tiedä,
mitä näistä kokeiluista seuraa.”
”Kun ei tiedetä, mikä hevonen tulee voittamaan, ei panna
rahoja minnekään. Tämä on yksi selitys investointien
heikkoudelle. Tai sitten nykyinen investointilama ennustaa,
että tulossa on todella suuren luokan kriisi.”
Bengt Holmström (MIT) /Talouselämä 13/2016

21. Finnexit
Taloustieteestä ei ole apua
Emu-eron vaikutusten arvioinnissa.
Taloustieteessä ei nähdä
tulollaan olevaa kuplan puhkeamista.

22. Finnexit
”Auton pyörät liikkuvat, mutta et tiedä,
mikä on vikana ja milloin jotain ikävää tapahtuu.
Keskuspankit ovat tällaisessa kyydissä,
kun ne painavat rahaa. Kukaan ei tiedä, mitä tien
päässä on ja onko olemassa jokin rauhallinen tapa
tulla takaisin päätielle.”?
Bengt Holmström (MIT) /Talouselämä 13/2016

23. FInnexit
EU ON LIITTOVALTIOMAHTI
EMU:SSA YHTEISVASTUUN TAHTI
SAKSA SEN POLITIIKAN VAHTI
KÄYNNISSÄ ON
TÄYSIVALTAISUUTEMME JAHTI