Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Foresight Friday 9.12.2016: Miltä näyttää demokratian tulevaisuus?

248 views

Published on

Juhana Aunesluoman ja Hannu-Pekka Ikäheimon esitykset Foresight Friday -tapahtumassa 9.12.2016.

Published in: News & Politics
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Foresight Friday 9.12.2016: Miltä näyttää demokratian tulevaisuus?

  1. 1. MILTÄ NÄYTTÄÄ DEMOKRATIAN TULEVAISUUS? Foresight Friday 9.12.
  2. 2. www.helsinki.fi/yliopisto Demokratian murtumia: Mitä USA:n vaalit kertovat meille demokratian tulevaisuudesta? Sitra Foresight Friday, Helsinki, 9.12.2016 Tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 20.12.2016 Network for European Studies / Juhana Aunesluoma 2
  3. 3. www.helsinki.fi/yliopisto Mitä vuoden 2016 tapahtumat kertovat demokratiakehityksestä? Mitkä ovat toimivan demokratian ehdot ja edellytykset tämän päivän maailmassa? Mitä voidaan oppia Yhdysvaltojen demokratiakehityksestä? Teemoja 20.12.2016 NES / Juhana Aunesluoma 3
  4. 4. www.helsinki.fi/yliopisto Hieman alle puolet maailman väestöstä elää demokratioiksi luokiteltavissa maissa, mutta demokratian laajentuminen on pysähtynyt 2000-luvulla Vakiintuneissa demokratioissa demokratian laatu on asetettu kyseenalaiseksi (esim. keskustelut päätöksenteon jumiutumisesta tai demokratiavajeesta) Demokratian vaihtoehdoista käydään aktiivista keskustelua tai niitä kokeillaan. Muita malleja kehitetään monissa autoritaarisissa maissa (esim. Kiina) tai nimellisesti demokraattisissa maissa (Venäjä) Demokratia puolustuskannalla 20.12.2016 NES / Juhana Aunesluoma 4
  5. 5. 20.12.2016 5
  6. 6. www.helsinki.fi/yliopisto Vetääkö demokratia väliaikaisesti henkeä ja etsii keinoja ja välineitä sopeutua globaalimuutoksiin (demografia, resurssit, teknologia)? Onko kyse tyypillisestä demokratiakehitykseen liittyvästä kriisivaiheesta ja aaltomaisesta etenemisestä (mm. demokratian ns. kolme aaltoa), minkä jälkeen kehitys jatkuu entiseen suuntaan? Vai onko demokratia filosofisena katsomuksena hyvästä poliittisesta ja sosiaalisesta järjestyksestä muuttumassa perusteiltaan tai korvautumassa muilla katsomuksilla? Onko kyse kausivaihtelusta vai suuremmasta käänteestä? 20.12.2016 6
  7. 7. www.helsinki.fi/yliopisto Demokratia on kehittynyt kriiseissä ja kriisien kautta ensimmäisestä maailmansodasta eteenpäin Eliitit ovat toistuvasti pelänneet demokratian tuhoutuvan yhteiskunnallisessa kuohunnassa ja kriiseissä (1918, 1933, 1947, 1962, 1974, 1989, 2008) Aluksi välinpitämätön suhtautuminen demokratian ongelmiin ja ylitsevuotava luottamus demokratiakehitykseen => mikä korvautuu äärimmäisellä pessimismillä demokratian mahdollisuuksiin => mistä palataan kriisien kautta luottamukseen demokratian mahdollisuuksiin David Runciman: ”the confidence trap” (2013) 20.12.2016 7
  8. 8. www.helsinki.fi/yliopisto Taipumus lykätä vaikeiden ongelmien ratkaisua, mikä pahentaa niitä Ennen pitkää joudutaan vakavaan kriisiin, josta demokratiat kuitenkin selviävät toteuttamalla niin pieniä uudistuksia kuin mahdollista Demokratioissa on voimakas luottamus järjestelmän kriisinsietokykyyn (resilience) ”Runcimanin kehä” 20.12.2016 8
  9. 9. www.helsinki.fi/yliopisto 1) Hyvät mahdollisuudet osallistua 2) Esitettyjen näkökohtien tasapuolinen huomioiminen 3) Asioiden ymmärtäminen ja läpinäkyvyys 4) Vaikutusmahdollisuudet asialistaan 5) Tasa-arvon toteutuminen Demokratian ideaali (R. Dahl 1989) 20.12.2016 9
  10. 10. www.helsinki.fi/yliopisto Perustuslaki ja valtiosääntö 1) Vapaat ja vilpittömät vaalit 2) Ilmaisun vapaus 3) Kansalaisten tasavertaisuus lain edessä 4) Yksilöiden muut perusoikeudet ja vähemmistöjen oikeudet Instituutiot ja niiden toiminta 1) Kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet ja edustavuus 2) Toimiva hallinto 3) Pääsy julkisuuteen ja julkiseen keskusteluun 4) Pääsy tiedon äärelle ja kansalaisten kyky ymmärtää käsiteltäviä kysymyksiä Demokratian ehdot 20.12.2016 10
  11. 11. Democracy Index 2012 (The Economist Intelligence Unit) 20.12.2016 11 Sijoitus Valtio Yhteensä Vaalit ja vaihtoehtojen runsaus Hallinnon toiminta Poliittinen osallistuminen Kansalaisoikeudet 1. Norja 9.93 10.00 9.64 10.00 10.00 2. Ruotsi 9.73 9.58 9.64 9.44 10.00 3. Islanti 9.65 10.00 9.64 8.89 9.71 5. Uusi Seelanti 9.26 10.00 9.29 8.89 10.00 7. Sveitsi 9.09 9.58 9.29 7.78 9.41 9. Suomi 9.06 10.00 9.64 7.22 9.71 14. Saksa 8.34 9.58 8.21 6.67 9.12 16. Iso-Britannia 8.21 9.58 7.50 6.11 9.12 18. Uruguay 8.17 10.00 8.93 4.44 10.00 20. Etelä-Korea 8.13 9.17 8.21 7.22 8.53 21. Yhdysvallat 8.11 9.17 7.50 7.22 8.53 34. Viro 7.61 9.58 7.14 5.00 8.82 49. Unkari 6.96 9.17 6.07 4.44 8.24 72. Namibia 6.24 5.67 5.00 6.67 8.24
  12. 12. www.helsinki.fi/yliopisto Finland & USA 2006-2015 20.12.2016Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 12 Democracy Index - Economist Intelligence Unit 2006-2015 *Key: Deterioration - Red; Improvement - Green Country and categories 2006 2008 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Finland Rank 6 6 7 9 9 9 8 8 Overall score 9.25 9.25 9.19 9.06 9.06 9.03 9.03 9.03 I Electoral process and 10.00 10.00 10.00 10.00 10.00 10.00 10.00 10.00 II Functioning of Government 10.00 10.00 9.64 9.64 9.64 8.93 8.93 8.93 III Political participation 7.78 7.78 7.22 7.22 7.22 7.78 7.78 7.78 IV Political culture 8.75 8.75 9.38 8.75 8.75 8.75 8.75 8.75 V Civil liberties 9.71 9.71 9.71 9.71 9.71 9.71 9.71 9.71 United States of America Rank 17 18 17 19 21 19 19 20 Overall score 8.22 8.22 8.18 8.11 8.11 8.11 8.11 8.05 I Electoral process and 8.75 8.75 9.17 9.17 9.17 9.17 9.17 9.17 II Functioning of Government 7.86 7.86 7.86 7.50 7.50 7.50 7.50 7.50 III Political participation 7.22 7.22 7.22 7.22 7.22 7.22 7.22 7.22 IV Political culture 8.75 8.75 8.13 8.13 8.13 8.13 8.13 8.13 V Civil liberties 8.53 8.53 8.53 8.53 8.53 8.53 8.53 8.24
  13. 13. The Economist: ”What’s gone wrong with democracy” (1 March 2014) 20.12.2016 13
  14. 14. www.helsinki.fi/yliopisto 1) ”Age of anxiety”: suurten ihmisjoukkojen henkilökohtaisesti ja yhteiskunnan tasolla kokema epävarmuus ja pelot. Riskien kokeminen uhkina. 2) Eliittien tuntema yhteyden menetys laajempaan yleisöön ja keskinäisen luottamuksen heikentyminen. 3) Poliittisen polarisaation kärjistyminen. Elämänpiirien voimakas eriytyminen. 4) Viestintäteknologian mahdollistama populismi ja perinteisen median ohittaminen. 5) Pääpuolueiden ideologinen ”napaisuuden” vaihdos Vuoden 2016 tapahtumat USA:ssa 20.12.2016Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 14
  15. 15. www.helsinki.fi/yliopisto 1) ”Post-ideological triangle”: Siirtyminen ”kolmipuoluejärjestelmään” (Dem, GOP, Trump), jonka sisällä vaihtelevia ad hoc -koalitioita 2) ”The Republican Moment”: Konservatiivisen lainsäädäntöagendan vauhdittuminen 3) ”Washington Supergridlock”: Nykyisen Washingtonin päätöksenteon takalukon kärjistyminen entisestään 4) ”The Decline and Fall of American Democracy”: presidentti- instituution muuttuminen autoritaarisen hallintotavan ja teknokraattisen transaktionalismin keskukseksi Tulevaisuuden vaihtoehtoja 20.12.2016Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 15
  16. 16. www.helsinki.fi/yliopisto 1) Yhdysvaltojen poliittisen järjestelmän toiminta rakentuu jatkuvuudelle ja toisiaan tasapainottaville valtioelimille. Donald Trumpin kyky toimia muutosvoimana on vielä näkemättä. 2) Yhdysvaltojen poliittisen kentän polarisaatio on vahvistunut. Trump sekoittaa kuitenkin ideologisia jakolinjoja. Jatkossa nähdään onko polarisaatiossa kyllästymispiste jo saavutettu. 3) Mittakaavan merkitys: maailman menestyksekkäimmät demokratiat ovat yleensä pieniä valtioita. Vahvimmat muutos- ja uudistusprosessit ovat kuitenkin suurissa toimijoissa (Intia, USA, Latin. Amerikka) 4) Ylitulkintojen vaara. Tosiasialliset siirtymät äänestyskäyttäytymisessä olivat suhteellisen pieniä. Vähäinen osallistuminen uhkaa silti edelleen järjestelmän hyväksyttävyyttä. 5) Kriisit ja äkilliset tapahtumat eivät välttämättä uhkaa demokratiaa. Ne voivat olla demokratian uudistumisen ja kehityksen välttämätön ehto. Kriisien vakavuutta ei kuitenkaan voi tietää etukäteen. USA:n vaalivuoden opetuksia 20.12.2016 16
  17. 17. www.helsinki.fi/yliopisto Kiitos 20.12.2016 17
  18. 18. Teknologinen murros ja julkinen keskustelu Foresight Friday Hannu-Pekka Ikäheimo 9.12.2016
  19. 19. • Elämmekö totuuden jälkeistä aikaa? Väitteitä puolesta ja vastaan • Kommunikaatioympäristön teknologinen murros ja sen vaikutukset julkisuun keskusteluun • Uudet uhkakuvat: valeuutiset, somekuplat, kaikukammiot, trollit ja botit • Mahdollisia askelia kohti reilumpaa verkkoa 19Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 • Esityksen sisältö
  20. 20. Näin filosofi Georg Henrik von Wright ennakoi teknosysteemin* leviämisen vaikutuksia vuonna 1996: ”Uskon, että vanhojen kansallisvaltioiden rapautuminen jatkuu. Ne menettävät yhä enemmän aikaisemmasta suvereenisuudestaan, hajoavat ehkä alueiksi, ”provinsialisoituvat”. Niiden keskinäinen kilpailu ei ilmene – kuten vanhassa Euroopassa – taisteluna ylivallasta tai kilpajuoksuna siirtomaihin maapallon kaukaisissa kolkissa. Sitä vastoin niissä rehottaa paikallinen, populistinen pikemminkin kuin patrioottinen nationalismi, joka ravitsee epäluuloisuutta ja vihaa muukalaisia kohtaan.” *Teknosysteemi= taloudelliset, teolliset ja teknologiset voimat (intressit), jotka johtavat maailman kehitystä. Poliittisen järjestelmän vastakohta. Lähde: ”Viimeisestä ajoista – Ajatusleikki” 20Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2015 • Ennakoinnista puheen ollen…
  21. 21. 21Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 • Totuudenjälkeinen, post truth, vuoden 2016 sana
  22. 22. • Humpuukia…  faktat ja totuus ovat aina olleet politiikassa tulkinnanvaraisia määreitä  kultaista totuuden aikakautta ei ole koskaan ollutkaan  ei ole olemassa pitkän aikavälin dataa, jolla voitaisiin arvioida eri aikakausia totuudellisuuden valossa  oman totuutensa on ennenkin voinut valikoida seuraamalla vain omia ajatusmaailmoja tukevia julkaisuja (Somen aikakausi ei juuri eroa esim. puoluelehtien kultakaudesta) • Pohtimisen arvoinen asia…  Internetin ja sosiaalinen median nousun myötä tietojenvaihto- ja kommunikaatioympäristö totaalisesti muuttunut  Perinteisen median rooli tiedon portinvartija on muuttunut  Uudet kommunikaatioympäristöt ovat ennen näkemättömän laajoja ja globaaleja. Niissä leviävän informaation vaikutukset eivät myöskään pysähdy valtion rajoille. 22Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 • Väite totuuden jälkeisestä ajasta on
  23. 23. • Facebookilla ja Youtubella on yli miljardi käyttäjää, Twitterillä yli 300 miljoonaa • Niillä on ennen näkemätön valta vaikuttaa algoritmeillaan ihmisten todellisuuskäsityksien muotoutumiseen 23Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 • Teknologinen murros: Sosiaalisesta mediasta on kasvanut aikamme valtamedia
  24. 24. 24Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 • Sosiaalisesta mediasta on tulossa aikamme valtamedia myös uutistenjakelukanavana
  25. 25. 25Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 • Perinteinen media on putoamassa puusta • Levikit laskevat • Kulutus eriytyy • Luottamus laskee  Kenellä on intressi pitää huolta sisältöjen paikkansa pitävyydestä?
  26. 26. 26Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 • Valeuutiset: Mikä on Facebookin vastuu uudenlaisena mediayhtiönä?
  27. 27. Kyseenalaisissa kenttäkokeissa on havaittu, että Facebook sisältöjä manipuloimalla voidaan vaikuttaa mm. • Äänestämiseen • Tunnetiloihin 27Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 • Tutkimukset vahvistavat sosiaalisen median vaikutuksen
  28. 28. 28Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 • Vahvistavatko algoritmit keskustelujen eriytymistä?
  29. 29. 29Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 • Trollit ja botit hämmentävät keskusteluja Atlantin molemmin puolin
  30. 30. • Digital wildfires in a hyperconnected world – World Economic Forum 30Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 • WEF jo vuonna 2013: Disinformaation leviäminen yksi suurimmista globaaleista uhkista
  31. 31. 31Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 • Avoimuus ja itsesääntely ensimmäiset askeleet kohti reilumpaa verkkoa?
  32. 32. • Yhteiskuntien muuttuminen kompleksisemmaksi tekniikan kehityksen myötä on ennenkin vaatinut valvonnan tehostamista. • Viktor Mayer-Schönberger ja Kenneth Cukierin esittävät, että algoritmien valvontaan luotaisiin kokonaan uusi ammattikunta, algoritmikot. • Sosiaalisen median osalta algoritmikkojen päätehtävänä olisi suojella julkisen edun toteutumista. • Oikeusasiamiesten tavoin ne voisivat myös käsitellä kuluttajilta tulleita valituksia. 32Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 • Algoritmikot valvomaan sosiaalisen median ylilyöntejä?
  33. 33. 33Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 • Oppivatko ihmiset ajan myötä vastuullisemmiksi sosiaalisen median käyttäjiksi vai vaaditaanko myös järeämpiä toimia?
  34. 34. • sitra.fi • Facebook.com/SitraFund • @SitraFund Rakennamme huomisen menestyvää Suomea
  35. 35. (T)VIITTAA, JOS HALUAT KYSYÄ JOTAIN! #FsightFriday #ennakointi

×