3. Hanke Osallistujat Taiteiljat
ALUETAITEILIJAHANKKEET
Hyvinvointia ja elinvoimaa
ikäihmisille
Vieremän, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden ja
Sonkajärven kunnat, Iisalmen kaupunki
Leena Mulari
Luovaa voimaa luonnosta Suonenjoen kaupunki, Hankasalmen, Konneveden
ja Rautalammin kunnat, Sisä-Savon kansalaisopisto,
Hankasalmi-Konnevesi kansalaisopisto sekä
Lievestuoreen setlementin kansalaisopisto
Jaana Harlin, Ritva
Hänninen, Milja Markkanen,
Annukka Martikainen, Erja
Puoskari, Laura Rukola,
Hanna Vilander, Jukka
Virtala
Kulttuuri kuuluu maaseudulle Maarianvaaran nuorisoseura ry Ei varsinaista aluetaiteilijaa
Kuntataiteilija Petäjäveden ja Multian kunnat, Keuruun kaupunki Johanna Juvonen ja Biagio
Rosa
Aluetaiteilija hyvinvoinnin edistäjänä Karstulan, Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven
kunnat
Laura Hetemäki
Pohjois-Satakunnan yhteisötaiteilija Satakunnan ammattikorkeakoulu Saija Mustaniemi
Lähi(ö)artisti Pirkanmaan festivaalit – Pirfest ry Ville Leinonen
Taidebussi Kulttuuriosuuskunta Uulu Juhana Nyrhinen
Kuntataiteilijapilotti Savonlinnan kaupunki (ml. ent. Kerimäen ja
Punkaharjun kunnat)
Jarkko Liutu
Yhteiskuntataiteilija Riihimäen kaupunki (ml. HHT-kasvukäytävän
kunnat)
Marjukka Korhonen
Harvialan kartano luovan toimialan
keskukseksi
Janakkalan kaupunki Ei varsinaista aluetaiteilijaa
4. Hanke Osallistujat Taiteiljat
LÄHIÖHANKKEET
Kulttuuriviritys Riihimäen kaupunki Ei varsinaista
aluetaiteilijaa
Kulttuurikolmio Jyväskylän kaupunki Ei varsinaista
aluetaiteilijaa
LÄHELLÄ – Kulttuurista
yhteistyötä ja
saavutettavuutta kunnissa
Keski-Uudenmaan teatterin
kannatusyhdistys ry.
Ei varsinaista
aluetaiteilijaa
Otetta elämään kulttuurin
keinoin – Tessun
kulttuurihöntsyt
Tampereen kaupunki Ei varsinaista
aluetaiteilijaa
Taidetta Itä-Vantaan
lähiöihin
Hakunilan kansainvälinen yhdistys ry Ei varsinaista
aluetaiteilijaa
5. Mitä tutkittiin?
• Miten em. hankkeet vaikuttavat alueen kulttuuritoimintaan kuntalaisten
osallistumisen ja osallisuuden toteutumisen näkökulmista?
• Miten ne edistävät taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuutta ja
saavutettavuutta kohdealueilla?
• Miten taiteilija kokee oman osaamisensa suhteessa tähän työhön ja
millaisia vaikutuksia sillä on hänen taiteilijaidentiteettiinsä?
Miten kunnissa, alueilla ja lähiöissä toteutetun
taide- ja kulttuuritoiminnan osallistavuutta,
saatavuutta sekä saavutettavuutta voidaan edistää?
6.
7. Saatavuus ja saavutettavuus
• Alueellinen saavutettavuus / saatavuus
• Sosiaalinen saavutettavuus
• Taloudellinen saavutettavuus
9. Taiteilijoiden motiivit
• Hankkeissa työskennelleet taiteilijat kokivat ammatillisen identiteettinsä
vahvaksi, mutta olivat halukkaita kehittämään sitä enemmän yhteisöllisen
ja hyvinvointityön suuntaan.
• He kokivat itse saavansa työskentelystä jonkin verran ideoita työhönsä
mutta suurin vaikutin oli ehdottomasti taiteellisen työn merkitysten ja
mahdollisuuksien avaamisessa yleisöihin päin.
• Vaikka työskentelyn annin suunnan koettiinkin olevan jonkin verran
enemmän taiteilijoilta yhteisöihin päin, oman taiteellisen työn koettiin
olevan vahvasti läsnä myös kunta- tai aluetaiteilijatyössä eikä hankevuotta
koettu sen suhteen välivuodeksi.
• Työllistymissyyt eivät olleet taiteilijoilla päällimmäisinä mielessä mutta
niiden merkitys tunnistettiin jossain määrin.
• Taiteilijoilla oli lisäksi paljon kiinnostusta erityisesti julkishallinnon
toimintamekanismeihin ja halu vaikuttaa taide- ja kulttuurielämään
paikkakunnilla.
10. • ”Pysyä taiteilijan roolissa, tuoda
tunnetuksi uutta toimintatapaa
ymmärrettävästi ja maanläheisesti.
Synnyttää uusia toimintatapoja, joissa
taiteellinen itseisarvo läpäisijänä.”
11. Miten toimintaa voidaan kehittää?
KUNNAT:
• Monialaisesta hallintokunta- ja sektorirajat ylittävästä taide- ja
kulttuuriyhteistyöstä tehdään vakiintunut toimintatapa.
• Monialaista taide- ja kulttuuritoimintaa koordinoidaan
toimintasektorit ja toimialat ylittävällä tavalla.
• Kuntien ja yritysten tiloja osoitetaan taide- ja
kulttuuritoimintakäyttöön.
• Kolmannen ja neljännen sektorin kanssa tehtävää
yhteistyötä kehitetään.
• Kuntalaisten osallistamista suunnitteluun ja päätöksentekoon
kehitetään.
12. Miten toimintaa voidaan kehittää?
MUUT TOIMIJAT:
• Sosiaali- ja terveyssektorin kanssa tehtävää yhteistyötä kehitetään.
• Vapaan sivistystyön toimijoiden ja kulttuuriperintötoimijoiden
kanssa tehtävää yhteistyötä kehitetään.
• Eri ammattialojen ja sektoreiden toimijoiden keskinäistä
ymmärrystä, tietoa ja osaamista tuetaan koulutuksen avulla.
• Yritysyhteistyötä kehitetään.
• Rahoitusmalleja kehitetään.
13. Miten toimintaa voidaan kehittää?
TAITEILIJAN TYÖN TUKEMINEN:
• Taiteilijan tehtävät ja vastuut määritellään selkeästi ja hänet
perehdytetään tehtäväänsä hyvin.
• Taiteilijan vertaistuen saaminen mahdollistetaan.
• Taiteilijan ammatillista kehitystä tuetaan.
• Taiteilijoiden koulutusta kehitetään.
• Palvelumuotoilua ja tuotteistamista kehitetään.
• Myyntiä ja markkinointia kehitetään.
• Avustusten hakuprosessia kevennetään ja hankkeiden keskinäistä
koordinointia ja verkostoitumista tuetaan.
14. Miten toimintaa voidaan kehittää?
MUUT TOIMIJAT:
• Sosiaali- ja terveyssektorin kanssa tehtävää yhteistyötä kehitetään.
• Vapaan sivistystyön toimijoiden ja kulttuuriperintötoimijoiden
kanssa tehtävää yhteistyötä kehitetään.
• Eri ammattialojen ja sektoreiden toimijoiden keskinäistä
ymmärrystä, tietoa ja osaamista tuetaan koulutuksen avulla.
• Yritysyhteistyötä kehitetään.
• Rahoitusmalleja kehitetään.
15. Miten toimintaa voidaan kehittää?
PÄÄTÖKSENTEKOON VAIKUTTAMINEN:
• Taide- ja kulttuurityön näkyvyyttä ja asemaa vahvistetaan.
• Taidetoiminnan merkitys opetus- ja kasvatustyössä tehdään
näkyväksi.
• Kulttuuritoiminta sisällytetään kiinteäksi osaksi iäkkäiden sosiaali-
ja terveyspalveluja.
• Taide- ja kulttuuritoiminnan vaikuttavuutta tutkitaan ja
seurantatapoja kehitetään.
16. Kiitos!
minna.hautio@humak.fi
Julkaisua voi tilata yllä olevasta osoitteesta maksutta 31.3. 2017 saakka
(tai niin kauan kuin painosta riittää)
Julkaisu on luettavissa sähköisessä muodossa osoitteessa:
http://www.humak.fi/julkaisut/tavoittaako-taide/