EETTISET NÄKÖKOHDAT Pori 14 10.2013 Tutkijakoulu verzioni final
1. Lääkäri Hysni Aliu Psykiatrian
erikoistuva
Harjavallan sairaala
Pori 14.10.2013
2. EETTISET NÄKÖKOHDAT
Tutkimuksen laatuun liittyvät eettiset näkökohdat
Tutkittavien vapaaehtoisuuden varmistaminen ja
informointi
Tutkittavien fyysisen ja psyykkisen
koskemattomuuden suojaaminen
Tietosuojaan liittyvät näkökohdat
Eettiset toimikunnat
Tutkijoiden välinen etiikka
Epärehellisyys tutkimuksessa
3. Tutkimuksen laatuun liittyvät eettiset
näkökohdat.
Tutkimus on tehtävä parhaalla mahdollisella
tavalla.
Tarpeeton , huonosti suunniteltu , huonosti
toteutettu tai julkaisematta jäänyt tutkimus
ovat kaikki esimerkkejä epäeettisestä
toiminnasta.
Aiheen pitää olla relevantti ja tutkimuksen
pitää tuottaa uutta tietoa.
Tutkimus pitää olla laadukas että sitä syntyy
käyttökelpoisia tietoa .
4. Tutkijan velvollisuus on siis pyytää
neuvoa ja kritiikkiä kollegoilta kaikissa
tutkimus vaiheessa.
Tutkimustulosten tulkintaan liittyy myös
eettisiä näkökohtia. Tulokset ei pidä
vetää liian pitkälle meneviä
johtopäätöksiä .
Tulosten tulkinnassa pitää myös olla
objektiivinen eikä omia
ennakkokäsityksiä saa suosia.
5. Tutkimussopimuksia on noudettava tietosisällön,
tietojen luottamuksellisuuden ja rahankäytön
osalta.
Tutkimus tulokset on aina julkaistava , muuten
aikaa , rahaa ja tutkittavia on käytetty väärin.
Vapaata julkaisemista rajaavia tutkimussopimuksia
ei pidä solmia, myös sellaiset tulokset jotka eivät
miellytä rahoittajaa, taustatahoja esimiehiä tai
tutkijaa itseään on julkaistava, edellyttäen että
tulokset ovat luotettavia.
Julkaisussa on aina ilmoitettava rahoittaja sekä
sidosryhmät.
6. Tutkittavien vapaaehtoisuuden
varmistaminen ja informointi
Jokaiselta tutkittavalta on hankittava vapaasta
tahdosta annettu, tietoon perustuva kirjallinen
suostumus.
Tutkittava pitää saada riittävästi tietoa
ymmärtääkseen mihin hän suostuu.
Tutkittavan suostumus ei poista tutkijan vastuutta
tutkimuksen eettisestä toteutuksesta ja
tutkittavien turvallisuudesta.
Kirjeiden ja lomakkeiden kääntäminen
tutkittavien kielelle on jo eettisistä syistä
välttämätöntä .
7. Tieto tutkimuksesta on annettava tutkittaville
selkämuotoisena.
Tällöin osa tietoa voidaan jättää kertomatta
edellyttäen , että sillä ei ole merkitystä eettiseltä
kannalta esim: joskus tutkimuksen
harhattomuudenkannalta on välttämätöntä, ettei
tutkittaville kerrota tutkimuksen kysymyksen
asettelusta.
Jos tutkimuksessa paljastuu vakavampi sairaus on
suositeltavaa välittää tieto tutkimusryhmän
lääkärijäsenen kautta tai tutkittavan
suostumuksella hoitavalle lääkärille. Silloin ei saa
viivytellä.
8. Tutkittavien fyysisen ja psyykkisen
koskemattomuuden suojaaminen
Tutkittaville mahdollisesti aiheutuva psyykkinen
tai fyysinen epämukavuus tai haitta on
minimoitava.
Hoitokokeilussa ei aina ole eettisesti
hyväksyttävä käyttää lumehoitoa vaan uutta
hoitoa verrataan vakiintuneeseen hoitoon.
Jos jompikumpi hoito osoittautuu selvästi
paremmaksi , koe on keskeytettävä eettisistä
syistä heti , kun asia on varmistettu riittävän
suurella todennäköisyydellä.
9. Haastattelututkimuksissa on aina korostettava
hienovaraisuutta.
Diagnoosin kertominen on hoitavan lääkärin ja
potilaan välinen asia eikä ulkopuolinen tutkija saa
sekaantua siihen.
Vaitiolovelvollisuutta on noudatettava
ehdottomasti.
Kun tutkittavasta otetaan näytteitä , niistä ei saa
tutkia muita asioita kuin mitä mistä tutkittavien
kanssa on sovittu esimerkiksi HIV-vasta-aineita ,
veren alkoholipitoisuutta, huumeiden pitoisuuksia
eritteissä ja geenimuutoksia .
10. Tietosuojaan liittyvät näkökohdat
Tutkija ei saa kertoa mitään tutkittavien
tuloksista ulkopuolisille , ei työnantajalle ,
kollegoille eikä perhepiirille.
Kaikki henkilöitä tunnistava kirjallinen tai atk-
aineisto on suojattava , esimerkiksi lukitusten,
käyttäjätunnusten ja salasanojen avulla.
Myös yksittäisiä työpaikkoja koskevia tietoja on
pidettävä luottamuksellisina.
11. Eettiset toimikunnat
Eettisiä toimikuntia on perustettu käsittelemään
lähinnä tutkimuksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä ja
valvomaan tutkimuslaitoksen tutkimustoimintaa.
Eettisen toimikunnan lausuntoa tarvitaan mm.
pyydettäessä tutkimuslupaa sosiaali- ja terveys
ministeriöltä.
Toimikunnan jäsenet eivät voi käsitellä omia
tutkimusaloitteitaan.
ET – ssa . On yleensä puheenjohtajan ja tutkijoiden
edustajien lisäksi yksi tai useampia laitoksen
ulkopuoliasia ja maallikkojäseniä .
12. On myös tärkeää että ulkopuoliset ja
maalikkojäsenet ovat täysin riippumattomia.
Maalikkojäsen esim ei saisi olla tutkimuslaitoksen
johtaja tai aktiivitutkijansihteeri.
Vaikeissa tapauksissa kahden tai useamman
tutkimuslaitoksen ET-nnat voisivat olla
yhteistyössä ja käsitellä toisensa suunnitelmia
silloin, kun eettisyys on ongelmana.
13. Eettinen toimikunta tarvitsee ainakin
seuraavat tiedot tutkimushankkeesta
Valmis tutkimussuunnitelma
Tutkijoiden oma arviointi eettisistä
näkökohdista
Kuvaus tutkimuksessa käytettävistä
varotoimista
Kuvaus tutkimuksen
tietosuojajärjestelyistä
Tutkittaville jaettava kirjallinen tieto
Tutkittavien suostumuslomake
14. Tutkijoiden välinen etiikka
Toisen tutkijan ideaa ei saa varastaa eikä hänen
töitään saa plagioida.
Julkaisun viiteluettelossa on mainittava , mistä
tieto on peräisin , eikä muiden havaintoja saa
esittää omina löydöksinä.
Jos tutkimus on tehty ryhmätyönä , kaikkien siihen
osallistuvien nimet on mainittava julkaisussa.
Sen sijaan julkaisuntekijäksi ei saa kirjoittaa
kenenkään nimeä ilman asianomaisen suostumusta.
15. Esimies ei saa sensuroida tutkijaa eikä
muutenkaan estää julkaisemista , esimerkiksi
siksi että tutkimuksen tulokset eivät sovi
hänen omaan ajatusmaailmansa tai että ne
voivat varantaa tulevaa rahoitusta .
Esimies ei myöskään saa vaatia nimeään
julkaisuun ilman aktiivista työpanosta .
Esimies ei myöskään saa painostaa alaistaan
antamaan julkaisemattomia tuloksia
käyttöönsä esim kongressiesitelmää varten .
16. Esimiehellä on lukuisia eettisiä velvoitteita
alaisiaan kohtaan
Alkuperäisen tutkimus idean keksijä ja tutkimuksen
henkisen sisällön kehittäjä omistaa periaatteessa
tutkimusaineiston.
Tutkimus tiimin sisällä voidaan sopia siitä , kuka saa
hyödyntää tutkimusaineiston eri osasia.
Tutkija ei saa todistaa tieteellisiä asioita oikeudessa
vastoin parempaa tietämystään ( ja rahallista
korvausta vastaan ) .
Kaikki sidonnaisuudet on aina ilmoitettava
tieteellisen artikkelin julkaisemisen yhteydessä .
17. Epärehellisyys tutkimuksessa
Suomessa Tutkimuseettinen neuvottelukunta on
määritellyt , mitä on tieteellinen epärehellisyys ja
laatinut ohjeet siitä , miten sitä pitäisi käsitellä.
Neuvottelukunnan mukaan epärehellisyydellä
(tieteellinen huijaus , tieteellinen vilppi )
tutkimustyössä tarkoitetaan ” havaintojen /
tulosten sepittämistä , väärentämistä tai plagiointia
.
Tutkijoilla , tutkimusryhmän tai yksikönjohtajalla ja
tutkimuslaitoksen johtajalla on vastuu
epärehellisyyden ehkäisystä.