Oulun seudun yhteismetsien kokoontuminen 18.2.2020

1. Havaintoja
metsätalouden
kannattavuuden
parantamisesta
Oulu 18.2.2020 Markku Mehtätalo, Silvat Metsätieto Oy

2. Silvat Metsätieto Oy
 Perheyritys, perustettu 2016
 Keskittyy metsäsuunnittelu- ja arviointipalvelujen tuottamiseen
 Tärkeimmät asiakkaat metsäomaisuuteen sijoittaneita suurmetsänomistajia
 Alihankintana yksityismetsien metsäsuunnittelua ja arviointia (mm. OTSO)
 Tilojen hankinta ja hinnoittelu rahastoille (suurin asiakas OP Metsänomistaja –
erikoissijoitusrahasto)
 Molemmat omistajat metsänhoitaja –tutkinnon suorittaneita
 Markulla pitkä kokemus metsäsuunnittelun kehittämisestä ja johtamisesta
Metsäkeskuksessa ja OTSOsssa

3. Suurmetsänomistus mahdollistaa
kannattavuuden parantamisen
 Ammattiavun käyttö kannattavampaa
 Hankekokojen kasvu laskee yksikköhintaa
 Maantieteellisesti yhtenäisempi kokonaisuus mahdollistaa kannattavammin
tieyhteyksien rakentamisen
 Pitkäjänteisellä hyvällä metsänhoidolla saadaan selviä puuntuotantohyötyjä
 Ei säästetä väärässä paikassa – kasvu tulevaisuudessa paranee
 Ajantasainen omistajan tavoitteet huomioiva metsäsuunnitelma merkittävin
työkalu kannattavuuden parantamisessa
 Oikea tarpeeksi rohkea hakkuusuunnite
 Erityisesti taimikonhoitojen oikea-aikaisuus

4. Metsä palkitsee hyvästä huolenpidosta!
 Metsä kasvaa itsestään aina positiivista tulosta,
 kasvu vaihtelee 3 – 7 kuution välillä hehtaarilla vuodessa,
 parhailla kasvupaikoilla voi keskimääräinen kasvu olla yli 10 kuutiota vuodessa.
 Oikea-aikaisilla toimenpiteillä metsän tuotto voi jopa kaksinkertaistua
 Tuottoa saa parannettua
 Minimoimalla kustannuksia tekemällä asiat mahdollisimman oikeaan aikaan
 Tekemällä työt niin, että metsän arvo kehittyy mahdollisimman nopeasti
 Tekemällä hakkuut oikeaan aikaan ja oikean tyyppisinä
 Oikean pituisella metsän kiertoiällä
.otso.fi 4

5. *Lyhyt vertailu metsän perusvaihtoehdoista
www.otso.fi
5
Luonnon
metsä
Perus-vaihtoehto Parhaaseen taloustulokseen
pyrkivä
Metsän
perustaminen
Syntyy
itsestään
Muokkaus/ viljely Menetelmä vaihtelee (luontaista
edellistä enemmän)
Taimikonhoito Harvenee
itsestään,
usein
aukkoinen
Kun metsä on
karsiutunut jonkin
verran, tiheys 2000-
2500
Kun kustannus on vielä pieni ja
puun kasvunopeus ei ole
hidastunut. Tiheys maks. 2000
kpl/ha
Ensiharvennus Ei tehdä,
harvenee
itsestään
Viivästytetään
laadun/ runkokoon
vuoksi
Harvennetaan hieman
aikaisemmin tavoitellen
maksimaalista arvokasvua.
Harvennus Ei tehdä Alaharvennus 15
vuoden kuluttua,
joskus 3. harvennus
(Ylä) harvennus 10-15 vuoden
kuluttua, maksimi ikä 45 v
Päätehakkuu/
uudistaminen
Noin 100-
vuotiaana
60 – 90 -vuotiaana 50 -70 -vuotiaana, karut kohteet
luontaisesti uudistaen

6. Taloudelliseen tulokseen tähtäävän
käsittelyketjun periaatteet
Arvokasvua maksimoidaan metsänhoidolla ja harvennushakkuilla:
 Taimikonhoidon ajankohta ja tiheys määräävät paksuuskasvun
nopeuden (ja puun laadun)
 Ensiharvennuksen ajankohta keskeinen ja voidaan tehdä
kannattavasti riittävän aikaisin jos taimikko ei ole ollut liian tiheä
 Toisessa harvennuksessa saadaan hyvät tulot ja lisätään edelleen
arvokasvua (20 cm sääntö)
 Metsä uudistetaan viimeistään kun keskimääräinen arvokasvu alkaa
laskea
 Käsittelyketjulla on huolehdittu, että metsä on riittävän järeää
uudistamisvaiheessa
Esim. kuivahkon kankaan männikössä:
Luonnonmetsä tuottaa 100, Normaali metsänhoito 200 ja
taloustulosta maksimoiva noin 220 €/ha.
Männiköissä tuottoerot ovat pienet etelän ja pohjoisen välillä

7. Taimikonhoidon tiheyden vaikutus tuottoon
Ei tehdä 2000-2500 1600-2000
30 -
vuotiaana
Nuoren metsän hoito, tulot
kattaa menot
Puuston koko liian pientä,
ei harvenneta
Ensiharvennus, tuloja noin
500€/ha
40-
vuotiaana
Ensiharvennus 500 €/ha,
jäljellä hyvälaatuinen
puusto
Kasvu jatkunut nopeana.
Toinen harvennus 1000 €/ha
50 -
vuotiaana
2. Harvennus 1000/ha Tai nyt yläharvennuksena
60-
vuotiaana
2. Harvennus 1500/ha Päätehakkuu mahdollinen,
7000€/ha
70-
vuotaana
Päätehakkuu mahdollinen
7500 €/ha (5000 €/ha)
Jos harvennettu
yläharvennuksena aiemmin -
päätehakkuu
80-
vuotiaana
Päätehakkuu 8000 €/ha
€/v 121 (85) 122 142

8. Optimi kiertoaika, periaate
8
0
2
4
6
8
10
12
0 20 40 60 80 100 120
Vuosikasvu
Puuston ikä
Kumulatiivinen ja keskimääräinen kasvu
kasvu
Keskimääräinen kasvu

9. Taloudellinen kiertoaika
 Metsä voidaan uudistaa jo 60 -vuotiaana, jos sen tukkiosuus ei juuri enää
kasva
 Paras taloustulos männikössä saadaan 65 -70 vuoden kiertoajalla.
Kuusikolla vähän nuorempana
 Kiertoaikaa voidaan jatkaa ilman merkittävää taloustuloksen heikennystä
90 vuoteen saakka
 Yhteismetsän kehitysluokkajakauma ratkaisee sopivan kiertoiän
 Mitä pidempi kiertoikä, sitä alhaisempi on hakkuusuunnite
 Pitkä kiertoikä laskee myös % -tuottoa
 Nuorten metsien nopean kasvun huomioiminen mahdollistaa suunnitteen
nostamisen ja korjausliikkeet kehitysluokkajakaumassa!
www.otso.fi 9

10. Arvokasvu käyntiin oikea-aikaisessa
ensiharvennuksessa
0,0
100,0
200,0
300,0
400,0
500,0
600,0
25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 50,0
Harvennettu
Hoitamaton
Ensiharvennuksen vaikutus arvokasvuun, kun
harvennus tehdään oikeaan aikaan
€/ha/vuosi
Puuston ikä

11. Toinen harvennuskerta,
esimerkki (tukkipuuston harvennus)
0,0
100,0
200,0
300,0
400,0
500,0
600,0
45,0 50,0 55,0 60,0
Arvokasvu€/ha
Puuston ikä
Arvokasvu hakkuun jälkeen (15 cm tukki)
yläharvennus
alaharvennus
Tulot:
• alaharvennus 25 % tukkia, 60 m3/ha 1500 €/ha
• yläharvennus 50 % tukkia, 70 m3/ha 2500 €/ha
 Yleensä tehdään alaharvennus (pienimpien puiden poistoa) jos
yläharvennusvaihtoehtoa ei tutkita kunnolla
 Kannattavin tapa riippuu metsän kunnosta, iästä, puulajisuhteista ja läpimitasta
ja tukkipuun hinnoittelutavasta

12. Milloin kannattaa harventaa?
 Harvennushakkuu vähentää kokonaiskasvua ja lisää arvokasvua
 Harvennushakkuussa korjatulle puulle ei saa täyttä hintaa -
Tämän vuoksi
 Ensiharvennuksen päätavoite on arvokasvun lisääminen
 Toinen harvennus
 Tehtävä selvästi ennen aiottua päätehakkuuta (20 vuotta aikaisemmin)
 Hakkuun seurauksena puuston läpimitan on jäätävä arvokasvualueelle (18 -22
cm)
 Puuston läpimitan kasvun tulee reagoida harvennukseen
 Harvennusta ei kannata tehdä riukuuntuneeseen eikä liian vanhaan
metsään, koska kasvutappio on liian suuri arvokasvuun verrattuna ja
harvennuspuun hinta pienempi
 Yleensä harvennetaan liian vanhaa metsää!
12

13. Yhteenveto
 Hyvien kasvupaikkojen viljelyllä myös pohjoisessa tuottavat metsät
(keskikasvun kaksinkertaistaminen)
 Taimikonhoidon ajankohta ja tiheys, 20- 30 % kannattavuutta lisää
 Puuntuotannon kannalta paras kiertoaika ja siihen oikein rytmitetyt
harvennushakkuut
 Ammattitaidolla maastossa laadittu metsäsuunnitelma ja rohkea
hakkuusuunnite