Metsänhoidon suositukset 2014, koulutusaineisto

1. www.metsanhoitosuositukset.fi
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Metsänhoidon
suositukset
Esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen:
Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.) 2014.
Metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja.

2. Esityksen käyttöehdot
• Voit vapaasti:
– Jakaa — kopioida ja jatkolevittää materiaalia missä tahansa välineessä ja
muodossa
– Muuntaa — muokata ja jalostaa materiaalia
• Seuraavilla ehdoilla:
– Logot — Jokaisessa diassa pitää näkyä Tapion ja maa- ja
metsätalousministeriön logot
– Viittaus — Jokaisessa diassa tulee olla viittaus ”Metsänhoidon
suositukset 2014”
– Merkintä muutoksista — Jos muokkaat diaa (lisäät tai poistat
tekstiä/kuvia), on siitä oltava maininta. Perusperiaate: diasta tulee
selvitä, mikä on alkuperäistä ja mikä on muokkaamaasi materiaalia.
2Metsänhoidon suositukset 2014

3. 3
Metsänomistajan tavoitteet
Eri-ikäisrakenteisen metsän
kasvatus
• Lähtökohtana metsän
kasvatuksessa on aina
metsänomistajan tavoitteet,
joiden perusteella
– päälinjat, kuten kasvatustapa
– toimenpiteet ja niiden
toteutus yksityiskohtaisemmin.
• Voidaan painottaa
– taloutta
– monikäyttöä
– luonnon monimuotoisuutta
– maisemaa.
©AiriMatila
Metsänhoidon suositukset 2014

4. Metsänkasvatuksen talous
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
• Eri-ikäiskasvatuksessa käytetään uudistamiseen ja hoitoon
niukasti resursseja, ts. vähäiset investoinnit:
– Pelkästään luontaista uudistamista.
– Taimikon itseharveneminen korvaa taimikon harvennuksen.
• Intensiivisempi ja kalliimpi hoito ei taloudellisesti perusteltua,
mutta voi olla muiden esim. luonnonhoidollisten tavoitteiden
vuoksi perusteltua.
• Myös eri-ikäisrakenteisten metsien hakkuissa on pyrittävä
riittävän suuriin käsittelykokonaisuuksiin sekä käsittelemään
useampia, lähekkäisiä kohteita samalla kertaa.
4Metsänhoidon suositukset 2014

5. Eri-ikäisrakenteisen metsän
rakennepiirteet
• Sekaisin eri kehitysvaiheissa olevia puita, nuorta
puustoa enemmän kuin varttuneempaa.
• Ryhmittäisyyttä: tiheämpiä ja harvempia kohtia.
Suuri vaihtelu luonteenomaista. Tasaisuuteen ei
tarvetta.
• Uudistuminen perustuu luontaisen
taimettumisen ylläpitämään alikasvokseen.
Isojen puiden hakkuun jälkeen pienemmät puut
lisäävät kasvuaan vapautuneen kasvutilan
ansiosta. Harvapuustoiset kohdat tarpeen
uudistumiselle.
• Pieniä puita oltava reservissä, koska osa
vaurioituu suurempien puiden korjuussa.
5
©AiriMatila
Metsänhoidon suositukset 2014

6. 6
Rakennepiirteiden kehittäminen
• Poimintahakkuut — poimitaan yksittäisiä puita.
• Pienaukkohakkuut — tehdään ≤ 0,3 ha:n aukkoja.
• Lisäksi
– harvennus vaihtelevaan tiheyteen
– ylispuiden kasvattaminen ja niiden poisto vaiheittain
– useamman suuren puun poiminta ryhmänä
– siemen- ja suojuspuuryhmien jättäminen
– kuitupuumittaisten puiden jättäminen pienaukkoihin.
Metsänhoidon suositukset 2014

7. 7
Kasvupaikan huomioon ottaminen
1. Kaikki kasvupaikat eivät ole yhtä hyviä eri-
ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen.
– Kasvatettavat puulajit valitaan kasvupaikan mukaan,
pääpuulajiksi
• viljaville maille kuusi (rauduskoivu)
• karummille maille mänty.
– Kasvupaikka ja puulajit vaikuttavat puuston
käsittelymenetelmien valintaan.
2. Metsän nykyinen rakenne vaikuttaa, millaisin
toimenpitein ja miten nopeasti eri-ikäisrakenteisuus on
mahdollista saavuttaa.
Metsänhoidon suositukset 2014

8. ©JohnnySved

9. 9
Kasvupaikan huomioon ottaminen
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen soveltuvat huonosti
• Juurikääpäiset metsät – etenkään poimintahakkuu ei ole
suositeltavaa
– luontaisesti syntyneet alikasvostaimet saaneet usein
juurikääpätartunnan.
• Paksukunttaiset kuusikot
– uudistuvat huonosti luontaisesti.
Lisäksi
• Karukkokankaat suositellaan jätettäväksi puunkorjuun
ulkopuolelle (vähäinen kertymä, luontotyyppinä
harvinainen).
Metsänhoidon suositukset 2014

10. Siirtymä tasaikäisrakenteisesta metsästä
• Siirtyminen helpompaa:
– Valmiiksi erirakenteinen, esim. kaksijaksoinen metsä.
– Nuori, hyväkuntoinen puusto.
– Näkyvä taimettumisen onnistuminen.
• Siirtyminen vaikeampaa:
– Hoitamaton metsä, jossa alikasvos ränsistynyt.
– Täystiheä, uudistuskypsä metsä, jolloin uuden
alikasvoksen saaminen vaikeaa. Ongelma erityisesti
kuusikoissa.
– Paksu kunttakerros.
10Metsänhoidon suositukset 2014

11. Siirtymävaihe
Metsät, joissa alikasvosjako
• Ylispuusto harvennetaan useassa
vaiheessa.
• Tiheä ylispuusto hidastaa
alikasvoksen kehitystä, valoa saava
alikasvos kasvaa nopeammin.
• Vältetään puiden kokoerojen
tasoittamista.
• Myöhemmin käytetään poiminta- ja
pienaukkohakkuita
kasvatustavoitteen, puuston ja
kasvupaikan mukaan.
11
©KalleVanhatalo
Metsänhoidon suositukset 2014

12. Siirtymävaihe
Taimikot ja nuoret metsät
• Luontaisesti syntyneessä ja luontaisesti täydentyneessä
taimikossa valmiiksi kokovaihtelua.
• Myös kylvötaimikossa yleensä kokovaihtelua.
• Hoidossa ja hakkuussa lisätään vaihtelua:
– harvennus vaihtelevaan tiheyteen
– eri kokoisten puiden harvennus
– poistetaan ensisijaisesti laadultaan huonompia puita.
12Metsänhoidon suositukset 2014

13. Siirtymävaihe
Varttuneet ja uudistuskypsät metsät ilman alikasvosta
• Muutos kestää vuosikymmeniä, jopa puuston kiertoajan
verran.
• Kuusi
↓(väljennyshakkuu)
↓ suojuspuuhakkuu
↓ suojuspuiden poimintahakkuu
↓ sitten vähitellen eri-ikäisrakenteiseksi.
• Mänty
– tiheä siemenpuuasento tai pienaukkohakkuu.
13Metsänhoidon suositukset 2014

14. Siirtymä tasaikäisrakenteisesta metsästä
• Jos siirtyminen epäonnistuu tai pitkittyy kohtuuttomasti
huonon luontaisen uudistumisen vuoksi, tilanne voidaan
korjata helposti tavanomaisella uudistushakkuulla ja
viljelyllä.
– Menetetty aika merkitsee taloudellisia tappioita verrattuna
siihen, että olisi heti päädytty uudistushakkuuseen.
• Ensimmäinen poimintahakkuu tuottaa varttuneessa
metsässä yleensä hyvät tulot. Jatkossa hakattava
hehtaarikohtainen puumäärä on pienempi.
14Metsänhoidon suositukset 2014

15. 15
Siirtymävaihe
• Lähtökohtana eri-ikäiskasvatukselle kuusivaltainen metsä, jossa
alikasvosta.
• Alikasvoksen kehittymistä edistetty väljennyshakkuulla.
©JuhaVarhi
Metsänhoidon suositukset 2014

16. Siirtymävaihe
• Ylispuustoa harvennettu, jolloin taimet saavat lisää kasvutilaa.
• Hakkuussa jätetty vielä melko paljon suuria puita. Niiden
määrää vähennetään seuraavassa poimintahakkuussa.
16
©JuhaVarhi
Metsänhoidon suositukset 2014

17. Eri-ikäisrakenteisuuden kehittäminen
17
©JohnnySved
©JohnnySved
• Jäävän puuston on oltava riittävän laadukasta jatkokasvatukseen.
• Miten hakkuu olisi pitänyt tehdä kuvien tapauksessa ?
Metsänhoidon suositukset 2014

18. Hakkuut ja hoito – kuusivaltainen metsä
• Kuusi sietää enemmän varjostusta kuin mänty tai koivu, etu eri-
ikäisrakenteisena kasvatuksessa.
• Poimintahakkuu päämenetelmänä.
• Tiheän alikasvoksen elpymiskyky huononee.
• Mänty ja lehtipuut edistävät taimettumista ja kuusialikasvoksen
kasvua.
• Kuusialikasvos männikössä
– Huonolaatuiset männyt syytä hakata pian, jotta kuusille
kasvutilaa viljavammilla kasvupaikoilla.
– Kasvupaikka voi olla myös liian karu tuottamaan kuusitukkia.
• Kosteus ja lievä soistuneisuus edistävät taimettumista
kivennäismailla.
• Monet turvemaiden kasvupaikat taimettuvat hyvin, esim. Pohjois-
Suomen korpikuusikot.
18Metsänhoidon suositukset 2014

19. Hakkuut ja hoito – kuusivaltainen metsä
Kasvupaikka Menetelmä Erityistä
Lehtomainen kangas
Tuore kangas
Poimintahakkuu
(ja pienaukkoja
täydennykseksi)
Aukkoja tarvitaan lehtipuuston uudistumisedellytysten
turvaamiseksi.
Pienaukossa on suuri heinittymisriski. Vesakontorjunta voi
olla tarpeen pienaukoissa.
Ruohoturvekangas
Mustikkaturvekangas
Ojittamattomat korvet
Poimintahakkuu
Pienaukko-
hakkuu
Turvemailla on usein luontaista eri-ikäisrakenteisuutta ja
alikasvosta. Maanpinnan kosteus edistää taimettumista.
Pienetkin aukot taimettuvat yleensä hyvin. Hieskoivu voi
runsastua aukoissa tai harvassa metsässä. Viljavat korvet ja
turvekankaat saattavat heinittyä pienaukkohakkuun jälkeen.
19
Nykyisenä pääpuulajina kuusi
(rauduskoivu kivennäismailla)
• Kuivilla kankailla kuivuus ja ravinteiden puute rajoittaa kuusen kasvua
tukkipuuksi.
• Kuusen kasvatus voi olla kuitenkin perusteltua karummilla paikoilla esim., jos
halutaan pitää alue puustoisena.
• Kuivahkoilla kankailla kuusen kasvatus harkitaan tapauskohtaisesti.
Metsänhoidon suositukset 2014

20. Hakkuut ja hoito – kuusivaltainen metsä
• Puustoa kasvatetaan harvana.
• Sekapuina suositaan rauduskoivua ja tuoreilla kankailla myös
mäntyä.
• Poimintahakkuissa hakkuukertymä on tyypillisesti 80–120 m³
suosituksissa esitetyillä pohjapinta-aloilla (PPA).
• Suositellut jäävän puuston PPA:t sisältävät 2 (+) m²:n
varmuusrajan ns. lakirajaan nähden.
• Puuryhmien muodostamien tiheämpien kohtien
vastapainoksi tehdään keskiarvoa harvempia kohtia, mikä
turvaa alikasvoksen kehitystä.
20Metsänhoidon suositukset 2014

21. Hakkuut ja hoito – kuusivaltainen metsä
• Liiallista kuusettumista ehkäistään
pienaukoilla, jotka edistävät
lehtipuiden ja männyn uudistumista.
• Heinittymisen ehkäisemiseksi
lehtomaisella kankaalla puuston
suositeltu tiheys on hieman
korkeampi kuin tuoreilla kankailla.
21
©KalleVanhatalo
Metsänhoidon suositukset 2014

22. Poimintahakkuu
• Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu- ja hoitotapa
• Ylläpidetään ja kehitetään eri-ikäisrakennetta
– poistetaan suurimpia puita
– poistetaan myös viallisia, sairaita ja huonolaatuisia puita
– tehdään tilaa elinvoimaisille pienemmille puille
– tehdään kasvutilaa
kenttäkerrokseen
uusien taimien
syntymiseksi.
22
©JohnnySved
Metsänhoidon suositukset 2014

23. Poimintahakkuu
• Poimintahakkuussa on merkittävä jäävän puuston
vaurioitumisriski, mutta verrattavissa harvennushakkuiden
riskiin.
– Suunniteltava huolella.
– Hyvässäkin toteutuksessa osa pienemmistä puista ja
alikasvoksesta vaurioituu.
• Ajourat sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan kohtiin, joissa
eniten hakattavaa tukkipuustoa.
• Kasvatuskelpoista alikasvosta tai nuorta puustoa kasvavat
kohdat pyritään kiertämään.
23Metsänhoidon suositukset 2014

24. Poimintahakkuu
• Ajouravälistä tulee vaihteleva. Keskimääräinen, tavoiteltava
ajouraväli on 20 metriä.
• Hakkuutähde käytetään ajouran reunapuiden
juurenniskojen suojaamiseen.
• Huolehditaan jatkuvalla työjäljen seurannalla, ettei puustoa
hakata liian harvaksi.
24Metsänhoidon suositukset 2014

25. Poimintahakkuu
• Kasvamaan jätetään
– hyväkuntoiset puut, joilla on edellytykset kehittyä
hyvälaatuisiksi tukkipuiksi
– monipuolinen puulajisekoitus, kun siihen on luontaiset
edellytykset
– säästöpuita tai säästöpuuryhmiä. Lahopuut säilytetään
ehjinä. Säästöpuuryhmät on syytä merkitä käsittelyalueen
paikkatietoihin, jotta ryhmien säilyminen tulevissa
hakkuissa olisi varmempaa.
25Metsänhoidon suositukset 2014

26. Poimintahakkuu
• Hakkuussa poistetaan
– vialliset ja sairaat puut
– mutkaiset, lengot, paksuoksaiset ja tukkiosuudeltaan
haaroittuneet puut lukuun ottamatta säästöpuiksi jääviä
– suurimpia tukkipuun kokoisia puita (erityisesti
päävaltapuita) niin, että metsään jää tavoitteen
mukainen määrä puustoa .
– tiheitä pienempien puiden ryhmiä harvennetaan, jos
kasvattavien puiden järeytymistä halutaan nopeuttaa.
26Metsänhoidon suositukset 2014

27. Poimintahakkuu
• Talvi yleensä sopivin ajankohta.
• Myös kesän kuivat jaksot voivat olla hyviä
– Korjuuvaurioita tulee varttuneempaan puustoon helpommin
kuin talvella.
– Alkukesän nila-aikaa on syytä välttää erityisesti kuusikoissa.
– Sulan maan aikaan muistettava juurikäävän torjunta riskialueilla.
• Erityshuomio n. 5-metristen ja sitä suurempien puiden
säilymiseen vaurioitta, koska niistä kasvavat tulevat arvopuut.
• Pakkasen noustessa taimien vaurioitumisriski kasvaa
erityisesti, jos taimet näkyvissä lumipinnan yläpuolella.
27Metsänhoidon suositukset 2014

28. Poimintahakkuu, kuusivaltainen metsä
Kuusivaltaiset metsät PPA ennen
hakkuuta,
m²/ha
PPA hakkuun
jälkeen,
eteläinen
Suomi,
m²/ha
PPA hakkuun
jälkeen,
keskinen
Suomi,
m²/ha
PPA hakkuun
jälkeen,
pohjoinen
Suomi,
m²/ha
Tuore kangas* Suositus ≥ 20 n. 12 n. 11 n. 10
Lehtomainen
kangas*
Suositus ≥ 22 n. 13 n. 12 n. 11
Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat
kankaat, säännösten mukainen
vähimmäis-PPA* (ns. lakiraja)
10 9 8 (7**)
28
• Viitteellinen kuusivaltaisen metsän pohjapinta-ala (PPA) ennen
poimintahakkuuta ja sen jälkeen käsittelyalueella.
* ja vastaavat turvemaat
**suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä
• Hieman suositeltua alhaisempi PPA voi olla tarkoituksenmukainen
taimettumisen ja alikasvoksen kasvun edistämiseksi.
Metsänhoidon suositukset 2014

29. Poimintahakkuu
29
Suurimpia puita
Vaurioituneet ja sairaat puut
Tiheikköjä harvennetaan tarvittaessa
Pienaukko edistää runsaasti valoa
vaativien puiden uudistumista
Säästöpuut säilytetään
Puiden valinta hakkuussa:
©JuhaVarhi
Metsänhoidon suositukset 2014

30. Poimintahakkuu
30
• Hakkuukertymä on n. 100 m³/ha, josta noin 60 % tukkipuuta.
• Hakatusta puusta runsas viidennes kertyy ajourilta.
• Ajourat pyritään sijoittamaan kohtiin, joissa on suurimpia puita.
Säästöpuuryhmä
©JuhaVarhi
Metsänhoidon suositukset 2014

31. Poimintahakkuu
31
• 15 v poimintahakkuun jälkeen aukkokohdat ovat taimettuneet ja
uuden poimintahakkuun tekoa voi harkita.
• Hakkuut toistuvat tyypillisesti 15–20 v välein.
Säästöpuuryhmä
©JuhaVarhi
Metsänhoidon suositukset 2014

32. Poimintahakkuu
Maisemanhoito
• Poimintahakkuussa alue säilyy puustoisena.
• Tavoitteen mukaisesti esim. avataan maisemaa tai puustoa
säilytetään näkösuojana.
• Monipuolinen puulajisekoitus.
• Painotettaessa maisemanhoitoa voidaan esim. kasvattaa
puusto järeämmäksi ja jättää enemmän säästöpuita.
32Metsänhoidon suositukset 2014

33. Poimintahakkuu
Luonnon- ja riistanhoito
• Poimintahakkuussa varvusto yleensä säilyy, mistä hyötyvät
monet lajit. Erityisesti mustikka merkittävä varpu.
• Jätetään myös kookkaita puita, erityisesti lehtipuita.
• Luonnonhoitoa painotettaessa säästöpuita tavanomaista
enemmän.
• Jätetään riistatiheikköjä.
33Metsänhoidon suositukset 2014

34. Hakkuut ja hoito – mäntyvaltainen
metsä
• Pienaukkohakkuut valtaosalla
kasvupaikoista.
– Lievä maanpinnan
rikkominen edistää
taimettumista.
• Karuimmilla paikoilla
poimintahakkuu.
– Taimettuvat helposti
– Luonnostaan erirakenteisia
– Säädellään ylispuuston
tiheyttä.
34
©KalleVanhatalo
Metsänhoidon suositukset 2014

35. Hakkuut ja hoito – mäntyvaltainen metsä
Kasvupaikka Menetelmä Erityistä
Tuore kangas
Mustikka-
turvekangas
Poimintahakkuu
(ja pienaukkoja
täydennykseksi)
Männiköt kuusettuvat yleensä luonnostaan kohtalaisen
viljavilla kasvupaikoilla. Poimintahakkuu luo tilaa
kuusialikasvokselle. Aukkoja tarvitaan lehtipuuston ja
männyn uudistumisedellytysten turvaamiseksi.
Heinittyminen on usein voimakasta pienaukoissa. Myös
vesakko voi runsastua, turvemailla erityisesti hieskoivu.
Puolukka-
turvekangas
Pienaukkohakkuu ja välialueen
harvennus
(poimintahakkuu, kun halutaan
edistää kuusen menestymistä
verrattuna mäntyyn)
Myös kuusi menestyy, jos kasvupaikan ravinnetalous on
tasapainossa. Hieskoivu voi runsastua hakkuun jälkeen.
Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa.
Pohjois-Suomessa pienaukossa on vaarana
männyntalvihome.
35
Nykyisenä pääpuulajina mänty
Metsänhoidon suositukset 2014

36. Hakkuut ja hoito – mäntyvaltainen metsä
Kasvupaikka Menetelmä Erityistä
Kuivahko
kangas
Pienaukkohakkuu ja välialueen
harvennus
(poimintahakkuu, kun
ensisijaisena tarkoituksena on
pitää maisema puustoisena)
Pohjois-Suomessa myös
poimintahakkuu
Kuivahkoilla kankailla kuusen kasvattamista harkitaan
tapauskohtaisesti. Kuivuus ja typen puute rajoittavat
kuusen kasvua tukkipuuksi etenkin kuivilla kankailla
Kuusettumista voi torjua raivaamalla.
Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa.
Pohjois-Suomessa pienaukossa on vaarana
männyntalvihome.
Kuiva kangas
Varputurve-
kangas
Poimintahakkuu Edistetään monijaksoisen puuston kehitystä, poistetaan
suurimpia puita.
36
Nykyisenä pääpuulajina mänty
Metsänhoidon suositukset 2014

37. Pienaukkohakkuu
• Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu- ja hoitotapa.
• Metsään hakataan pieniä (alle 0,3 ha) luontaisesti
taimettuvia aukkoja.
• Seuraavissa hakkuissa aukkoja voidaan laajentaa ja tehdä
uusia aukkoja.
• Vesoittuminen ja heinittyminen huonontavat taimettumista
viljavilla kasvupaikoilla.
• Kuusikoissa tarpeen poimintahakkuuta täydentämään, jotta
valoa tarvitsevat puulajit uudistuisivat.
• Soveltuu myös kuusivaltaisille turvemaille.
37Metsänhoidon suositukset 2014

38. Hakkuut ja hoito – mäntyvaltainen
metsä
• Viljavammat kasvupaikat kuusettuvat.
• Pohjoissuomalaiset karut männiköt poimintahakkuin
– kasvupaikan puuntuotoskyky vaatimaton,
uudistamiseen ja hoitoon ei juuri kannata laittaa
resursseja.
• Suositellut jäävän puuston PPA:t sisältävät 2 m²:n
varmuusrajan ns. lakirajaan nähden.
• Pohjapinta-ala lasketaan koko käsittelyalueelta. Esim.
pienaukkohakkuussa välialueelle on jäätävä riittävästi
kasvatuskelpoista puustoa.
38Metsänhoidon suositukset 2014

39. Pienaukko- /poimintahakkuu,
mäntyvaltainen metsä
Mäntyvaltainen metsä PPA ennen
hakkuuta,
m²/ha
PPA hakkuun
jälkeen,
eteläinen
Suomi,
m²/ha
PPA hakkuun
jälkeen,
keskinen
Suomi,
m²/ha
PPA hakkuun
jälkeen,
pohjoinen
Suomi,
m²/ha
Kuiva kangas* Suositus ≥ 16 n. 11 n. 10 n. 8
Kuivahko kangas* Suositus ≥ 19 n. 11 n. 10 n. 8
Kuivahkot ja sitä karummat kankaat,
säännösten mukainen vähimmäis-PPA*
ns. lakiraja
9 8 6 (5**)
39
• Viitteellinen mäntyvaltaisen metsän pohjapinta-ala (PPA) ennen
pienaukko- tai poimintahakkuuta ja sen jälkeen käsittelyalueella
Karukkokankaat suositellaan jätettäväksi puunkorjuun ulkopuolelle, koska ne
kuuluvat harvinaisiin luontotyyppeihin ja kertyvä puumäärä jää vähäiseksi.
• Hieman suositeltua alhaisempi PPA voi olla tarkoituksenmukainen
taimettumisen ja alikasvoksen kasvun edistämiseksi.
Metsänhoidon suositukset 2014

40. Pienaukkohakkuu
• Pienaukon koko vaikuttaa taimettumiseen:
– Kivennäismailla alle 20 m läpimitaltaan olevat aukot
taimettuvat huonosti.
– Vähintään 40 m läpimitaltaan olevat aukot mahdollistavat
myös männyn ja koivun uudistumisen.
– Turvemailla aukko voi olla pienempi, korpikuusikoissa jo 10-
20 metrinen taimettuu kuuselle, isompi lehtipuille.
– Pitkänomainen kapea aukko taimettuu heikommin, koska
ympäröivän puuston reunavaikutus suuri koko alalla.
• Siemenvuodet vaikuttavat taimettumiseen:
– Hyviä vuosia männyllä enemmän kuin kuusella ja
pohjoisessa harvemmin kuin etelässä.
• Myös sääolojen oltava otolliset taimettumiselle.
40Metsänhoidon suositukset 2014

41. Pienaukkohakkuu
• Aukon reunat ’pehmennetään’ poistamalla erityisesti
suurimpia puita.
– Vähentää juuristokilpailua, jolloin alikasvos menestyy
paremmin myös aukon reunassa.
– Reunapuuston runkojen ja juuriston vahvistuessa
tuulituhojen riski vähenee.
• Huolehdittava, ettei välialue kapene liiaksi, jolloin suuri
tuulituhojen riski.
• Aiemmin tehtyjen pienaukkojen puustoa harvennetaan
tarvittaessa seuraavissa pienaukkohakkuissa.
• Säästöpuuryhmät välialueelle.
41Metsänhoidon suositukset 2014

42. Pienaukkohakkuu
• Käsittelyalueelle on jäätävä kokonaisuudessaan riittävästi
puustoa. Säännösten mukaisen rajan alittaminen johtaa
uudistamisvelvoitteen syntymiseen.
• Tiheä kuusialikasvos huonontaa männyn uudistumista.
Kuusialikasvosta syytä raivata, jos ei tarkoitus kasvattaa kuusta.
• Esimerkki 20-25 vuoden välein toistuvat hakkuut:
– 1. käsittely: Aukkojen läpimitta on n. 40 m tai hieman
enemmän. Karujen kasvupaikkojen harvapuustoisissa
männiköissä riittävät pienemmät aukot.
– 2. käsittely: Pienaukkoja laajennetaan, kun ne ovat
taimettuneet ja samalla voidaan tehdä lisää pienaukkoja.
Korjuussa huolehditaan, ettei edellisessä hakkuussa tehdyille
aukoille syntynyt uusi taimikko vahingoitu.
– 3. käsittely: Hakataan loput välialueesta jättäen säästöpuita,
jotka toimivat aluksi myös siemenpuina. 1. käsittelykerralla
hakattu alue harvennetaan tarvittaessa samalla.
42Metsänhoidon suositukset 2014

43. Pienaukkohakkuu
• Pienaukkohakkuu ajoitetaan
maaston kantavuuden mukaan.
• Juurikäävän riskialueella kantojen
käsittely suoja-aineella korjuussa
sulan maan aikana.
• Korjuussa vältetään kulkua
edellisessä hakkuussa tehtyjen
pienaukkojen kautta, jotta niiden
uusi puusto ei vaurioidu.
43
Pienaukko sekametsässä
©KalleVanhatalo
Metsänhoidon suositukset 2014

44. Pienaukkohakkuu
• Pienaukkoja tehdään kohtiin, joissa varttunutta puustoa.
• Reunustavaa puustoa harvennetaan.
• Kun aukko taimettunut, sitä voidaan laajentaa ja tehdä tarvittaessa uusia
pienaukkoja. Taimettumisen onnistuminen vaikuttaa hakkuiden toistumiseen.
44
©JuhaVarhi
Metsänhoidon suositukset 2014

45. Pienaukkohakkuu
• Ensimmäinen pienaukkohakkuu on valmis.
• Reunametsää on harvennettu antamaan valoa.
45
©JuhaVarhi
Metsänhoidon suositukset 2014

46. Pienaukkohakkuu
• Toisessa pienaukkohakkuussa laajennettu aiempia, taimettuneita
pienaukkoja ja tehty tarvittaessa uusia.
• Tämä hakkuu on tehty 20–25 vuotta edellisestä.
46
©JuhaVarhi
Metsänhoidon suositukset 2014

47. Pienaukkohakkuu
• Edellisestä pienaukkohakkuusta kulunut 20–25 vuotta.
• Tehdyt pienaukot taimettuneet.
• Välialue hakattu jättäen siemenpuita, joista osa voi jäädä säästöpuiksi.
• Samalla ensimmäisten pienaukkojen nuori puusto harvennettu.
47
©JuhaVarhi
Metsänhoidon suositukset 2014

48. Pienaukkohakkuu
Maisemanhoito
• Maisemaan vaikuttavat:
– pienaukkojen sijoittelu ja määrä
– kerralla pienaukoiksi hakattava osuus metsäalasta
– hakkuukertojen väliaikojen pituus.
• Jos tavoitteena pienentää maiseman muutosta
– hakkuita vasta, kun kookkaampaa puustoa aiemmilla pienaukoilla.
– välimetsää ei hakata kerralla.
• Hakkuun sopeuttamista maisemaan auttavat
– maaston luonnollisten muotojen/rajojen mukainen hakkuun rajaus
– aukon reuna-alueen harvennus.
• Eri puulajit tuovat vaihtelua maisemaan.
48Metsänhoidon suositukset 2014

49. Pienaukkohakkuu
Luonnon- ja riistanhoito
• Pienaukot edistävät valoa kaipaavien lajien menestymistä, kun
tehdään muutoin poimintahakkuita.
• Pienialainen aukko rikkoo vain vähän alueen yhtenäisyyttä.
Hyödyttää eläimistöä, jonka esiintymistä ja liikkumista rajoittavat
tavanomaiset uudistushakkuualueet.
• Painotettaessa luonnonhoitoa säästöpuita jätetään tavanomaista
enemmän. Välialueille jätetään säästöpuuryhmiä. Aiemmissa
hakkuissa jätettyjä säästöpuita ei kaadeta.
• Painotettaessa riistanhoitoa käsittelyissä kiinnitetään huomiota
mustikkavarvustojen ja riistatiheikköjen säilymiseen ja
kehittymiseen.
Metsänhoidon suositukset 2014 49