2. Maakuntakaavoitus
• VAT:ien tavoitteet konkretisoituvat maakuntakaavakartalla
• Kaavajärjestelmän viranomaisvaikutus: kuntakaava ei saa vaikeuttaa
maakuntakaavan toteutusta
• Tuovat usein lakivaatimukset ylittäviä rajoitteita metsien hoitoon
• Erityisen ongelmallisia epämääräiset kaavamääräykset
• Vaikutus epäselvä, välttämättä ei suoraa rajoitetta, mutta määräykseen vedoten valitetaan
toimenpiteistä ja luvista
• Aiheuttaa epävarmuutta ja viivästyksiä, sekä kaavoitukseen että elinkeinoille
16.10.2018
3. Yleis- ja asemakaava
• Suora oikeusvaikutus tärkeimmät kaavamuodot metsätalouden kannalta
• Kaavan tavoite: Miksi metsää aiotaan kaavoittaa?
• Aito maankäytön muutoksen/rakentamisen paine?
• Metsätaloutta ohjaa metsälaki ja muu lainsäädäntö (luonnonsuojelulaki, vesilaki jne.) sekä hyvän
metsänhoidon suositukset ja metsien sertifiointi
• Turhat rajoitukset vaikuttavat sekä kunnan ja maanomistajien talouteen
• Lähtökohtaisesti metsiä ei tarve kaavoittaa, ellei niihin kohdistu maankäytön muutospainetta
• Kaava-alueen rajaus
• Tavoitteen kannalta olennaiset kaavaselvitykset
• Luontoselvitykset – ajan tai osaamisen puutteen takia usein sellaisenaan kaavoissa, kartoittajien
ammattitaito ja intressit vaihtelevat
16.10.2018
4. Yleis- ja asemakaava
• Oikeudellisten ja taloudellisten vaikutusten arviointi
• Vaikutukset metsätalouteen arvioidaan yleensä vähäisiksi, mutta yksittäiselle maanomistajalle vaikutus
voi olla kohtuuton
• Esim. V eli maan käyttömuoto ei ole enää metsätalous, lunastus/korvausvelvollisuus syntyy, jos
metsätaloutta ei voida enää harjoittaa
• Huom, Metsälaki ei ole voimassa asemakaava-alueella eikä yleiskaavan muilla kuin M-alkuisilla
alueilla. Ei oikeutta myöskään Kemera-tukeen
• Korvausvelvollisuus voi syntyä, ellei maanomistajalla ole enää mahdollisuus käyttää maataan hyväksi
kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla
• Ratkaisevaa kokonaishaitta maanomistajan kannalta, arvioidaan kaikki maanomistajan saman kaavan
alueella sijaitsevat maat
• Maisematyölupa
• Lupamaksu (kielteinenkin päätös usein maksullinen) naapurien kuuleminen rajoitettu hakkuu /
kunnan korvausvelvollisuus
• MRL-muutos: ei voi vaatia enää M-alkuisille kohteille
16.10.2018
6. PEFC/02-44-03
Yleiskaavaan vaikuttaminen - maanomistaja
• Aloita vaikuttaminen heti aloitusvaiheessa.
• Tunkeudu mukaan: tunne valtuutetut, käy yleisötilaisuuksissa
• aina tarvitaan kielteinen päätös ennen kuin voidaan lähteä hakemaan korvauksia.
Mitä lausua?
• Kaavan vaikutukset selvitetty riittävästi? Ei vain luontoselvitykset, myös elinkeinot
• Kaavarajaus: metsien kaavoittamista vain, kun aito maankäytön/ rakentamisen paine kohteelle
• Virkistysalueet mieluummin sopimalla!
• Rajoitteet
• Ei maisematyölupaa yleiskaavan M-alueille
• Maisematyölupaa ei tule kiertää kaavamääräyksillä (suojelumääräys erityisen hankala
luonnonsuojelun, maiseman ym. vuoksi)
• Kaavamääräykset perusteltuja, selkeitä, yksiselitteisiä
• Onko maanomistajia kuultu riittävästi? Mitkä ovat maanomistajan tavoitteet?
• Kaava ei saa olla maanomistajalle kohtuuton
16.10.2018
7. Maanomistajan muistilista
1. Seuraa kaavoitusprosesseja aktiivisesti ja ole itse aktiivinen
2. Kaavaprosessin käynnistysvaihe on oleellinen vaihe,
siinä ratkaistaan kaavan tarkoitus ja kaava-alueen rajaus
3. Perustuuko kaava riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin? (MRL 9§)
4. Mitkä ovat kaavan tavoitteet? Tukevatko kirjaukset tavoitteita? (MRL 1.2 ja 5§)
5. Onko kaavan mitoitukset oikein?
6. Onko maankäyttöratkaisuille esitetty erilaisia vaihtoehtoja ja miten näiden vaikutuksia
on arvioitu? (MRL 40.2, 55.3 ja 62 § sekä MRA 17§)
7. Onko maanomistajan omat suunnitelmat kaavoittajan tiedossa?
8. Onko maanomistajia riittävästi kuultu (MRL 62, 64-65§)
9. Täyttyvätkö yleiskaavan tai asemakaavan sisältövaatimukset? (MRL 39 ja 54§)
10. Aiheutuuko kaavasta kohtuutonta haittaa? (MRL 39.4§)
11. Täyttyvätkö rantayleiskaavan tai –asemakaavan erityisvaatimukset (MRL 73 §).
Onko maanomistajia kohdeltu tasapuolisesti? (PL 6 §)
12. Muistutukset luonnos ja/tai ehdotusvaiheessa
16.10.2018
8. Kehitystarpeita
• Maisematyöluvan vähäiset toimenpiteet selkeiksi
• Kaavamääräykset yksiselitteiseksi, selkeiksi
• Korvaukset kuntoon: MRL 101§, 140§ lunastuslaki
• Kaavan tavoitteen kannalta olennaiset selvitykset
• Kaavojen nopeampi päivittäminen
• Koko kaavaprosessi yhden merkinnän takia?
• Hallinnollinen päätös?
• Virkistyskäyttö sopimalla
• Maanomistajan tavoitteet vahvasti mukaan kaavaprosessiin
• Metsäkeskus mukaan viranomaisneuvotteluihin edennyt
• Metsäalan toimijat vahvemmin mukaan tiedotukseen ja kaavojen seuraamiseen
• Esim. metsänhoitoyhdistys mukaan prosessiin: metsän näkökulmasta tavoitteet, viestintä, ym.
www.mhy.fi/metsanhoitoyhdistykset
16.10.2018
10. Avuksi
• Metsänomistajan kaavoitusapu –julkaisu (Tapio)
• http://tapio.fi/metsanomistajille-apua-kaavoitukseen-uusi-esite-tarjolla/
• Maisemaopas (Maa- ja kotitalousnaiset)
• www.maajakotitalousnaiset.fi/maisemaopas
• Talousmetsät sulautuvat maisemaan (Tapio)
• http://tapio.fi/wp-
content/uploads/2015/06/Talousmetsat_sulautuvat_maisemaan1.pdf
• Kaavoituksen metsäapu –julkaisu (Tapio)
• Metsien kaavoittamista vain, kun sinne suunnitellaan muuta
maankäyttöä kuin metsätaloutta
• Luo-merkinnän käyttö kyseenalaista
• Lakimuutokset: maisematyölupaa ei M-alueille ym.
• Kaavamääräyksiin tolkkua
• http://tapio.fi/julkaisut-ja-raportit/kaavoituksen-metsaapu/
16.10.2018
11. Lopuksi
• Metsätalouden kestävä toimintaympäristö luo
kuntaan työpaikkoja ja tuo verotuloja
• Tarve vanhojen kaavojen nopeammalle päivitykselle
maanomistajien tasavertaisuus
• Kaavamääräykset, maisematyölupa
• Tarve selventää ML vs. MRL rajapinnat, siten myös
metsäkeskus vs. kunta
• Tarve sujuvoittaa käytäntöjä entisestään
• Tarvitaan uusia tapoja turvata maisemaa ja sen
hoitoa
• Kaavalla ei voi velvoittaa hoitamaan maisemaa
• Kaavoituksen metsäapu -esitteessä yhteisesti
sovitut pelisäännöt kuntien sitoutuminen
• Sopimuksellisuus ja vuoropuhelu korostuvat
16.10.2018