Timo Kujalan (Metsäpalvelu Arvometsä Oy) esitys Metsätalouden kannattavuus ja kestävyys- tapahtumassa Helsingin yliopistolla 16.3.2019

1. Miten jatkuva kasvatus
vaikuttaa metsänomistajan tuloihin
Metsätalouden kannattavuus ja kestävyys 16.3.2019
Timo Kujala,
Metsäpalvelu Arvometsä Oy:n hallituksen puheenjohtaja
Metsäsijoitusyhtiö Forestor Oy:n omistaja

2. Kaiken kannattavan liiketoiminnan perusta
o Pyritään tuottamaan mahdollisimman korkean jalostusarvon tuotteita (metsätaloudessa
tarkoittaa tukkipuita) ja minimoidaan kuluja
o Nämä kaksi tärkeintä kannattavuuteen vaikuttavaa tekijää on avohakkuisiin perustuvassa
metsänkasvatuksessa täysin unohdettu
o Nykykäsitys kannattavasta metsätaloudesta on, että metsä kannattaa aina avohakata ja perustaa
uusi metsä, sekä hoitaa se mahdollisimman hyvin
o Oletetaan, että tämä on metsänomistajalle kannattavin tapa mutta se on selluteollisuudelle
ehdottomasti kannattavin tapa

3. Avohakkuisiin perustuvan jaksollisen
metsänkasvatuksen kulut
o Uudistaminen eli maan muokkaus ja taimien istuttaminen 1500-2000 e/ha
o Nuoren taimikon raivaaminen 350 – 450 e/ha
o Varttuneen taimikon raivaaminen 450 e/ha
o Nuoren kasvatusmetsän ennakkoraivaus 450 e/ha ja sen jälkeinen ensiharvennushakkuu, joka ilman
kemera-tukea ei kattaisi kunnolla edes korjuukuluja
o Varttuneen kasvatusmetsän ennakkoraivaus 300 e/ha
o Metsän perustamiseen todellisuudessa menee 2500-4000 e/ha
o Kustannuksia tulee vielä hirvituhoista, myyrätuhoista, taimikoiden heinittymisestä
o Lisäksi halla vikuuttaa monesti kuusentaimia

4. Avohakkuisiin perustuvan jaksollisen
metsänkasvatuksen tulot
o Varttuneeseen kasvatusmetsään tehdään alaharvennus, jossa hakattavien puiden keskikoko on 70 litraa
o Näitä puita yhteen kuutioon tarvitaan 15 kpl ja kuutiosta mo saa 15-18 euroa eli keskimäärin yhden euron
kappaleelta poistettavista puista
o Metsänomistaja on investoinut jokaiseen poistettavaan puuhun 2-3 euroa
o Kun päätehakkuutulosta vähennetään uuden metsän perustamiskulut niin kahdella yläharvennuksella
saadaan vastaava tulo. Mutta niiden jälkeen on vielä nuori / varttunut metsä, eikä taimikko.

5. Kuitupuun hintakehitys

6. Jaksollisen metsänkasvatuksen nettotulo heikkenee
o Kuitupuun reaalihinta on 20 vuodessa laskenut 40 %
o Luken tilaston mukaan 20 vuodessa arvokkaan tukkipuun osuus hakkuukertymästä on pienentynyt 20%
o Luken tilaston mukaan vuonna 2016 kokonaishakkuukertymästä kuidun osuus oli 58% ja tukin enää 42%
o Taimikon perustaminen ja sen hoitaminen varttuneeksi kasvatusmetsäksi on vastaavasti kallistunut vuosi
vuodelta
o Istutus, perkaus, hoito, raivaus…

7. 0
10
20
30
40
50
60
70
0 5 10 15 20 25 30 35 40
Rungonarvo,€
Rinnankorkeusläpimitta, cm
13 cm
1 €
35 cm
52 €
Rungon arvo
Keski-Suomessa puu kasvaa noin 25 vuodessa 13 cm kokoon
Keski-Suomessa puu kasvaa noin 70 vuodessa 35 cm kokoon

8. Kuutiometrin arvo
0
10
20
30
40
50
60
0 5 10 15 20 25 30 35 40
Kuutiometrinarvo,€
Rinnankorkeusläpimitta, cm
Nämä puut
lisäävät eniten
arvoaan. Jätä ne
kasvamaan!

9. Kuvaan on merkitty erikokoisten puiden läpimitat ja tuottoprosentit vapautettaessa. Punaisella merkittyjen runkojen tuotto
suhteessa sidottuun pääomaan on alentunut eli ne ovat hakkuukypsiä. Vihreällä ja keltaisella merkityt puut antavat hyvän
arvokasvun, joten niitä kannattaa kasvattaa edelleen. Kyseisen metsän taloudellisin hakkuutapa on siis yläharvennus.
51€
37 cm
0.5 %
1€
13 cm
6 %
31€
28 cm
2 %
18€
19 cm
7%
18€
18 cm
8 %
18€
18 cm
8 %
21€
21 cm
6 %
51€
35 cm
1 % 21€
21 cm
6 %
16€
16 cm
15 %
51€
35 cm
1 %
1€
13 cm
6 %

10. Lahti, Yläharvennus Talvi 2019. Tuore kangas Poistuma 80m3/ ha. Jäävä puusto 130m3/ha, ppa
12-14 ja jäävän puuston laatu on hyvä.

11. Ristijärvi yläharvennus kesä 2018, poistuma 110m3/ha, tukkia 80%, jäävä puusto 100m3/ha.

12. Yläharvennus Tiemassalo 2016, poistuma 150m3/ha tukki % 81, jäävä puusto 100m3/ha.

13. Yläharvennus Rantasalmella 2016, poistuma 155 m3/ha tukki % 80, jäävä puusto 120m3/ha

14. Kuva ennen yläharvennusta, lähtöpuusto 260 m3
Ennen ja jälkeen yläharvennuksen, Konnevesi 2016

15. Kuva yläharvennuksen jälkeen, poistuma 140m3,
toteutunut tukki % oli 73,8 %

16. Uusimaa 2014 ennen yläharvennusta,
Lähtöpuusto n. 330 m3/ha. Puusto kuusivaltainen sekapuuna mäntyä, koivua ja haapaa.

17. Ensimmäisessä yläharvennuksessa poistuma oli 140 m3 tukkiosuus 75 % ja kantorahatulo n. 6000 e/ha. Jäävä
puusto 190m3/ha. Seuraava yläharvennus tehdään voimakkaana n. 15 vuoden kuluttua, jolloin tukkivaltainen kertymä
on 170 m3 ja jäävä puusto 100 m3/ha. Voimakkaan yläharvennuksen myötä valmis alikasvos kiihdyttää kasvuaan.

18. Kärsämäki yläharvennettu suometsä talvella 2013, poistuma 120m3/ha, tukki % 78, uusintaojitusta ei tarvita koska
jäävä puusto 100m3/ha haihduttaa riittävästi. Metsäpohja sopivan kosteana on taimettunut hyvin. 1400
kuusentainta/ha

19. Kärsämäki 2015 päätehakkuu, lähtöpuusto 200m3/ha, hakkuutulo 5800 euroa/ha – uudistuskulu
ja taimikon hoito = metsänomistajan nettotulo 4000 euroa/ha

20. Saman ikäinen ja sama lähtöpuusto, Kärsämäki 2015 yläharvennus jossa poistuma 100m3/ha tukki
% 75 nettotulo 4000 euroa/ha. Jäävä puusto 100m3/ha. Seuraava yläharvennus 20 vuoden päästä.

21. Pyhäntä 2012, yläharvennettiin kaikki yli 25 cm läpimitaltaan olevat puut. Kertymä 95 m3/ha,
tukki% 75. Jäävän puuston PPA hakkuun jälkeen n.12 m2, kuutioita n. 110m3/ha

22. Yläharvennus Kuusamo 2017, poistuma 100m3/ha, tukki % 80, jäljelle jäävä puusto 100m3/ha

23. Kuusivaltainen sekametsä, Lopella, Lähtöpuusto km. 250 m3 ha, ppa 26 m2, jäljelle jäänyt ppa n.15 m2,
n. 150 m3/ha. Tukki % hakkuussa yli 80.

24. Haapavesi 2017 ,metsä yläharvennettiin, poistuma 145m3/ha, tukki % 79.

25. Haapavesi 2017 , alikasvosta ja uutta taimikkoa syntyy joka puolelle runsaasti eikä ne ole
vaurioitunut hakkuussa, maapohja tuore.

26. Haapavesi 2017 , osaan tilaa tehty päätehakkuu 21 vuotta sitten, ensin istutettu männylle sitten kuuselle. Hirvi
tuhonnut männyn taimet, halla vikuuttanut useampana keväänä kuusen taimia. Tuore maapohja heinittynyt
voimakkaasti. Tähän on jo investoitu 3000 euroa/ha.
Edellisten kuvien hakkuu on
toteutettu taustalla olevassa
metsässä. Sieltä hakkuutuloa tulee
seuraavan kerran 20 vuoden
kuluttu 4000 euroa/ha. Tuottoeroa
tässä tapauksessa syntyy 20
vuodessa 7000 euroa.

27. Haapavesi 2017, iso osa poistetuista järeistä kuusista on aikoinaan juronut
noin 35 vuotta alikasvoksena ennen kuin harvennushakkuussa on vapautunut.

28. Puolangalla
yläharvennettu
sijoitusrahaston
metsä 2018.
Isommat ja
huonolaatuiset puut
poistettu.
Nettotulo sama kuin
5 km päässä
toteutetussa
avohakkuussa jossa
oli sama
lähtöpuusto.

29. Sama lähtöpuusto
kuin edellisessä.
Uudistuskulujen
jälkeen hakkuun
nettotulo sama kuin
edellisessä
kohteessa.

30. Usein kysyttyä:
o Korjuukustannukset on suoraan verrannollinen moton saantoon/h:
- alaharvennuksessa moto hakkaa 60 litran puita 100-120 kpl/h = 10m3/h
- yläharvennuksessa moto hakkaa 500 litran puita 60 kpl/h = 30m3/h
- päätehakkuussa moto hakkaa 35-40m3/h
o Hakkuuvauriota ei tule alaharvennukseen verrattuna yhtään enempää yläharvennuksessa
o Sopii kaikkiin metsiin kun lähdetään varttuneessa kasvatusmetsässä yläharventamaan alaharvennukseen
sijaan
o Tuulituhot ovat suurimpia avohakkuun reunametsissä, sitten alaharvennetuissa metsissä ja vähiten
yläharvennetuissa metsissä
o Kun ei ennakkoraivata taimiainesta ja lisäksi yläharvennuksen jälkeen alkaa uusia taimia syntymään
kiihtyvällä vauhdilla
o Kuusi on varjopuu niin se luontaisesti lähtee kiihdyttämään kasvua heti kun valon määrä kasvaa
o Peitteisessä metsässä kuusentaimet ovat hallalta suojassa
o Kannattaa jättää isoja puita säästöpuuryhmiin, se on paras geenipankki siemenille

31. Kokemuksia jatkuvapeitteisestä metsän kasvatuksesta
o Hoidon tarve ja hoitokulut pienenevät oleellisesti
o Nettotulo kasvaa
o Seuraavassa yläharvennuksessa tukin osuus yleensä 10- 20% suurempi kuin ensimmäisellä kerralla
o Hakkuun jälkeen metsän hiilitase ja hiilensidontakyky pysyy hyvänä
o Luonnon monimuotoisuus säilyy
o Metsäkanalintukanta elpyy
o Hakkuun jälkeen metsä on edelleen viihtyisä
o Mustikka- ja sienisadot paranevat
o Menetelmä tekee metsänkasvatuksesta helppoa ja mukavaa metsänomistajalle
o Menetelmän suosio kovassa kasvussa, ongelmana on, että oikeaa tietoa ei ole riittävästi saatavilla
metsänomistajille
o Tilastoinnissa yläharvennukset menevät tasaikäisen metsänkasvatuksen tilastoihin, joka vääristää
menetelmän yleisyyttä

35. Esityksessä olleet
hakkuukohteet on suunnitellut
ja toteuttanut
Metsäpalvelu Arvometsä Oy
Mikäli haluat lisää tietoa aiheesta niin ole yhteydessä
info@arvometsa.fi
puh. 0207 860 600
www.arvometsa.fi