Porissa 29.11.2018 pidetyn metsäalan toimijatapaamisen materiaalia.
Tapaamisen kutsui koolle Suomen metsäkeskus.
Kuution käytön tilanne -Toimitusjohtaja Aku Mäkelä, Suomen puukauppa Oy
Porissa 29.11.2018 pidetyn metsäalan toimijatapaamisen materiaalia.
Tapaamisen kutsui koolle Suomen metsäkeskus.
Kuution käytön tilanne -Toimitusjohtaja Aku Mäkelä, Suomen puukauppa Oy
Timo Hannosen (Etelä-Suomen metsätilat LKV) esitys Etelä-Suomen metsätilamarkkinoista Polvelta toiselle- sukupolvenvaihdosmessuilla 26.1.2019 Lahden Sibeliustalolla
19.5.2020 pidetyn Hiilensidonnan mahdollisuudet talousmetsissä - metsitys ja energiapuuhakkuut -webinaarin materiaalia.
Energiapuun korjuu ja energiapuun kertymä hoitohakkuissa - Teemu Kinnari, Biowatti
Webinaarin järjestettiin Suomen metsäkeskuksen Ensiharvennuksista energiaa biotalouteen- ja Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeiden yhteistyönä.
Timo Hannosen (Etelä-Suomen metsätilat LKV) esitys Etelä-Suomen metsätilamarkkinoista Polvelta toiselle- sukupolvenvaihdosmessuilla 26.1.2019 Lahden Sibeliustalolla
19.5.2020 pidetyn Hiilensidonnan mahdollisuudet talousmetsissä - metsitys ja energiapuuhakkuut -webinaarin materiaalia.
Energiapuun korjuu ja energiapuun kertymä hoitohakkuissa - Teemu Kinnari, Biowatti
Webinaarin järjestettiin Suomen metsäkeskuksen Ensiharvennuksista energiaa biotalouteen- ja Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeiden yhteistyönä.
Tervolassa 8.5.2019 pidetyn Kuusenkerkän keruun kontaktipäivä -tilaisuuden materiaalia.
Kontaktipäivä oli osa Kasvavaa liiketoimintaa luonnontuotteista -hanketta. Hankkeen toteutuksessa ovat mukana Suomen metsäkeskus, Helsingin yliopisto ja Luke. Hankkeen rahoittaa MMM.
Metsät, metsätalous ja luonnontuoteala
Marko Ämmälä, Suomen metsäkeskus
Ruokaa ja puuta Itämerellä -seminaari Helsingissä 23.1.2017, Elintarvike- ja metsäsektorien arvoketjujen vertailu Suomessa – tutkimustarpeiden tunnistaminen – Metsäalan ketju, erikoistutkija Riitta Hänninen, Luke
Lappeenrannassa 5.3.2020 järjestetyn Yrittäjyyttä ja lisätuloa luonnontuotteista -tilaisuuden materiaalia.
Yrittäjyyttä ja lisätuloja luonnontuotteista - Marko Ämmälä, Suomen metsäkeskus
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Kasvavaa liiketoimintaa luonnontuotteista -hanke ja Töitä luonnosta yhteistyöhanke.
The document summarizes several presentations given at a seminar on forest and plant health held on November 11th, 2022 at the Natural Resources Institute Finland in Helsinki.
The first presentation summarized a 20-year study on the effects of restoration treatments including prescribed burning, dead wood creation, and retention trees on dead wood diversity and epixylic communities in boreal spruce forests. Preliminary findings showed long-term benefits of these treatments for maintaining dead wood and wood-inhabiting diversity.
The second presentation discussed a study on intraspecific growth variation in Norway spruce, finding that soil variation and genetic factors significantly influence functional trait variation, but specific soil agents causing environment-specific growth patterns require more research
This document summarizes a seminar on forest and plant health held on April 6th, 2022 at the Natural Resources Institute Finland in Helsinki. It includes summaries of several presentations:
1. Tord Snäll presented research on evaluating forest management scenarios and their impacts on biodiversity indicators and ecosystem services over 100 years. The green infrastructure scenario optimized environmental indicators while the economy scenario had the most negative impacts.
2. Juha Tuomola discussed research assessing the likelihood of pine wood nematode causing pine wilt disease or establishing in Finnish forests under current and future climate scenarios. Results found the climate is currently too cool and may only become suitable by 2080 under the worst-case climate scenario.
3.
Luken webinaarissa kerrotaan, mitkä ovat Ukrainan sodan akuutit vaikutukset Suomen ruokamarkkinoilla sekä metsäsektorilla ja miten sota vaikuttaa pitkällä aikavälillä vihreän siirtymän toteutumiseen.
This document summarizes a study analyzing 123 texts written by Finnish high school students aged 15-18 describing their visions of sustainable food systems in Finland in 2050. Through qualitative analysis, the students' visions were condensed into 6 alternative futures: 1) Slow change 2) Domestic and local production 3) Conscious consumer 4) Regulation 5) Technology 6) Dystopia. The visions highlighted big changes to diets and food sources, concerns about plastic packaging, and ensuring social and economic sustainability through eating together and valuing producers. The students proposed technological solutions and ideas to reduce packaging waste through better recycling, less packaging, new materials, and reuse.
The document summarizes research on how emotions play a role in strategic packaging decisions for sustainability. It discusses how packaging development requires balancing usability, saleability, environmental friendliness and production effectiveness. Managers face dilemmas in balancing these factors as sustainability targets change. The research examines how emotions like satisfaction, frustration, and worry influence how managers evaluate opportunities and make decisions. It proposes that understanding emotions can help managers commit to responsible packaging solutions and navigate uncertainties when sustainability goals are evolving.
This document discusses sustainability decisions for businesses. It notes that sustainability can provide competitive advantages like efficiency, reputation benefits, and avoiding future regulations. However, sustainability orientation does not always lead to improved firm performance and may require large trade-offs. Studies discussed found that willingness to switch to more sustainable materials depends on factors like a product or process's dependency on existing materials and environmental friendliness as a predictor of change. The document advocates making sustainability decisions by responding to and anticipating stakeholder needs and feelings, including others' perspectives, and considering one's responsibilities.
This document discusses sustainability transitions in food packaging from the perspective of companies. It defines sustainability transitions as long-term transformations to more sustainable production and consumption. For food packaging, this involves innovations that meet changing societal values around policy, media, consumer and supply chain demands. However, barriers like complexity, uncertainty and competition exist. Collaboration is seen as key to overcoming barriers by creating shared understanding and multi-party problem solving. Currently, companies collaborate through associations, but different roles in relation to change exist, from maintaining the status quo to facilitating change. Ongoing and upcoming facilitated dialogues and the PackageHeroes transition arena aim to further cross-system collaboration for deciding concrete transition pathways.
The document presents visions for sustainable food packaging in Finland by 2050. It describes workshops and interviews conducted with stakeholders to develop these visions. The visions are categorized based on their depth of change and breadth of involvement across different systems and actors. Example visions include a future with intelligent delivery systems and limited reusable packaging, as well as standardized packaging that improves recyclability. The document concludes that continued cooperation across food packaging systems and levels of government and industry is needed to realize these visions and transform the packaging system for sustainability by 2050.
This document discusses consumer cultures and food packaging from an ethnographic research perspective. It defines consumer culture and argues that qualitative research is needed to understand how identities are shaped by consumption and how consumption habits are molded by identities. The roles of food packaging in consumer choices and everyday lives are examined. The document also outlines the history of food packaging from industrialization to today's single-use plastic culture and takeaway trends. It reflects on stakeholders' differing views of responsibility in transitioning to sustainable packaging and consumers' challenges with sorting and recycling.
This document discusses several topics related to fibre-based packaging materials, forests, and sustainability:
1) The global market for paperboard packaging is expected to grow steadily reaching over $200 billion by 2026, driven by changing consumer preferences for more sustainable options. Growth is highest for stand-up pouches and liquid cartons.
2) As pulp use in paper decreases, surplus pulp could be allocated to increasing production of paperboards, food and beverage packaging, or new pulp-based products. However, price and EU policies will influence these allocation decisions.
3) Finnish forests can sustain current wood harvest levels through 2035 but increased harvesting risks failing to meet biodiversity and climate targets unless additional conservation measures
More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)
2. Tämä diasarja perustuu Suomalainen
metsänomistaja 2020 raporttiin
Karppinen, H, Hänninen, H. & Horne, P. 2020.
Suomalainen metsänomistaja 2020. Luonnonvara-
ja biotalouden tutkimus 30/2020.
Luonnonvarakeskus. Helsinki. 73 s.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-961-3
2
3. Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimus
3
Suomen metsäkeskuksen sekä Digi- ja
väestötietoviraston rekisterit + posti-
ja verkkokysely 2019
4. • Perustiedot kerättiin Suomen
metsäkeskuksen sekä Digi- ja
väestötietoviraston tietojärjestelmistä
• Perustietoja täydennettiin posti- ja
verkkokyselyllä keväällä 2019
• Otos oli 15 750 metsätilaa
• Poimittiin puunhinta-alueittain
• Vastausmäärä oli 6 542, eli 42 %
• Otoksessa oli 3 samankokoista
alaotosta, joille lomakkeen loppuosa oli
erilainen käsitellen:
• Metsäpalveluiden käyttöä
• Metsien käytön hyväksyttävyyttä ja
hyötyjä
• Metsänhoitoa, hankintahakkuita ja
työhyvinvointia
Tietoja tutkimuksen aineistosta
4
Puunhinta-alueet• Katoanalyysien perusteella vastanneissa
oli liian vähän:
• Yhtymien ja kuolinpesien omistajia
• Alle 55-vuotiaita metsänomistajia
• Muilta osin vastanneiden ja
vastaamattomien välillä ei ollut
merkittäviä eroja
• Tulosten laskennassa havaintoja
painotettiin hallintatavan ja
ikäjakauman suhteen
• Tulokset edustavat varsin hyvin manner-
Suomen metsänomistajia, joilla on
Etelä-Suomessa yli viisi hehtaaria,
Kainuu-Pohjanmaalla yli 10 ja Lapissa
yli 20 hehtaaria metsätalouden maata
• Prosenttijakaumien virhemarginaali on
2-3 prosentin luokkaa
Lisätietoja: Suomalainen metsänomistaja 2020. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 30/2020.
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/545837
5. Puukauppaa tehneet 2016-2018
5
Kuinka usein markkinoilla?
% puukaupan
tehneistä
1 kerran 59
2 kertaa 23
3 kertaa 18
Milloin markkinoilla?
% kaikista
omistajista
2016 22
2017 24
2018 32
Vuosittain markkinoilla joka neljäs metsänomistaja
5
25
29
58
44
87
64
5
20
33
55
38
85
48
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
hankintapalvelu
sopimuskauppa
valtakirjakauppa
suorakauppa
hankintakaupan
pystykaupan
Teki puukaupan
%
% omistajista
% metsäalasta
Näistä teki...
Käytetyt puukauppatavat:
6. Joka neljäs puukaupan tehnyt
oli myynyt energiapuuta
• ei muutosta 10 vuodessa
Energiapuukauppa on yleensä
osa ainespuun kauppaa
• 4 % oli kuitenkin myynyt
pelkästään energiapuuta
Polttopuun korjaaminen omaan
käyttöön hyvin yleistä,
kotitarvepuun korjuu selvästi
harvinaisempaa
Polttopuuta itselleen
korjanneet tavallisimmin:
• maa- ja metsätalousyrittäjiä
• maaseudulla asuvia
• yli 50 ha omistavia
Energia- ja kotitarvepuu 2016-2018
6
16
51
9
25
59
12
0
10
20
30
40
50
60
70
Myi energiapuuta Itselle polttopuuta Itselle kotitarvepuuta
%
Kaikista metsänomistajista Puukaupan tehneistä
Energiapuu = kokopuuta, rankaa, hakkuutähteitä, kantoja tai valmista polttopuuta
7. 7
Kaikki metsänomistajat Puukauppaa tehneet
Puukauppa ammattiaseman mukaan
Maatalousyrittäjät tekevät muita
yleisemmin puukauppaa, muiden
välillä ei ole juuri eroja
Eläkeläiset tekevät palkansaajia
ja maatalousyrittäjiä pienempiä
puukauppoja
692 665 628
545
683
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000
Palkansaaja Maatalousyrittäjä Yrittäjä Eläkeläinen Muu
m3/v
Kaupan koko, m3/vuosi
49
70
49
45 46
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Palkansaaja Maatalousyritt. Yrittäjä Eläkeläinen Muu
Teki puukaupan
8. Palkansaajat ja
maatalousyrittäjät myyvät
hehtaaria kohden eniten
Eläkeläiset myyvät
palkansaajia ja
maatalousyrittäjiä vähemmän
(ero tilastollisesti merkitsevä)
Myyntimäärä ja hakkuumäärä
tulkitaan samaksi, vaikka
puukaupasta hakkuuseen
saattaa kulua vuosi tai kaksi
Myyntimäärä (m3/ha/v) ammattiaseman suhteen
8
4.1 3.7
3.0 3.0
3.2
0
1
2
3
4
5
6
m3/ha/v
Ammattiasema
Palkkiviiva tolpan päässä kertoo keskiarvon luottamusvälin. Kun kahden eri tolpan
viivat eivät ulotu toisiinsa, ero tolppien keskiarvojen välillä on tilastollisesti merkitsevä.
9. 9
Kaikki metsänomistajat Puukauppaa tehneet
Puukauppa asuinympäristön mukaan
Maaseudulla tehdään kauppaa
yleisemmin kuin kaupungeissa,
mutta kaupunkilaisilla puukaupan
koko on reilusti suurempi
53
46
42
0
10
20
30
40
50
60
Maaseutu Taajama Kaupunki
Teki puukaupan
578 611
741
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000
Maaseutu Taajama Kaupunki
Kaupan koko, m3/vuosi
10. Kaupunkilaiset hakkaavat
metsiään tehokkaammin kuin
maaseudulla asuvat
Myyntimäärä asuinympäristön suhteen
10
3.3 3.4
4.0
0
1
2
3
4
5
6
Maaseutumainen Taajama tai kirkonkylä Kaupunkimainen
m3/ha/v
Asuinympäristö
11. 11
Kaikki metsänomistajat Puukauppaa tehneet
Puukauppa sukupuolen mukaan
Miehet tekevät naisia yleisemmin
puukauppaa, mutta puukaupan
koossa ei ole tilastollisesti
merkitsevää eroa
609
685
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000
Mies Nainen
Kaupan koko, m3/vuosi
53
35
0
10
20
30
40
50
60
Mies Nainen
Teki puukaupan
12. Naisten ja miesten välillä ei
eroja hakkuiden
voimakkuudessa
Myyntimäärä sukupuolen mukaan
12
3.6 3.2
0
1
2
3
4
5
6
Mies Nainen
m3/ha/v Sukupuoli
13. 13
Kaikki metsänomistajat Puukauppaa tehneet
Puukauppa omistajan iän mukaan
53 53
51
49
39
0
10
20
30
40
50
60
-44 45-54 55-64 65-74 75-
Teki kaupan, %
Ikäluokasta riippumatta
markkinoilla on ollut likimain
sama määrä metsänomistajia,
poikkeus yli 75-vuotiaat
Puukaupan koko vaihtelee myös
melko vähän, mikä kertonee siitä,
ettei kauppaa synny, jollei
leimikon koko ole riittävä
760
655 666
552 550
0
100
200
300
400
500
600
700
800
-44 45-54 55-64 65-74 75-
Kaupan koko, m3/vuosi
14. Metsien puunkäytöllinen
tehokkuus laskee voimakkaasti
iän myötä, alle 50-vuotiailla
vaihtelu on kuitenkin suurta
Myös useita selittäviä tekijöitä
käsittävissä malleissa on
osoitettu laskeva trendi
hakkuiden ja iän välillä
Hakkuiden iän mukainen kehitys
voi liittyä omistajan
elämänkaaren mukaisiin
tarpeisiin, mutta se voi olla
myös sukupolvisidonnaista:
iäkkäämmät ovat tottuneet
elämään nuukemmin
Myyntimäärä laskee iän myötä
14
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
5.0
6.0
7.0
8.0
<30 31-35 36-40 41-45 46-50 51-55 56-60 61-65 66-70 71-75 76-80 >81
m3/ha/v
Metsänomistajan ikä, v
n=6 197
Punainen viiva on iän ja hakkuiden välinen lineaarinen trendi, regressiosuora
15. 15
27
35
51
65
72
0
10
20
30
40
50
60
70
80
5-10 10-20 20-50 50-100 100-
Teki kaupan, %
Kaikki metsänomistajat Puukauppaa tehneet
Puukauppa metsäalan mukaan
Mitä enemmän omistajalla on
metsää, sitä todennäköisemmin
hän on tehnyt puukauppaa
Puukaupan koko kasvaa
metsätilakoon kasvaessa;
20-100 ha välillä erot vähäisiä
365
440
580 630
990
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000
1100
1200
5-9,9 10-19,9 20-49,9 50-99,9 100-
Kaupan koko, m3/vuosi
16. Mitä enemmän
metsänomistajalla on metsää,
sitä vähemmän hehtaaria
kohden hän hakkaa
Pienen tilan omistajista osa
hakkaa metsiään hyvin
intensiivisesti, osa ei juuri
lainkaan; vaihtelu suurta
Osin tuloksiin vaikuttaa Lappi,
jossa tilakoko on suuri ja
puustoa hehtaarilla vähän. Jos
Lappi poistetaan tuloksista,
erot pienenevät.
Myyntimäärä laskee tilakoon myötä
16
5.8
4.7 4.4
3.4
2.8
0
1
2
3
4
5
6
5-10 10-20 20-50 50-100 100-
m3/ha/v Metsäala
17. 17
Kaikki metsänomistajat Puukauppaa tehneet
Puukauppa hallintatavan mukaan
49
53
35
0
10
20
30
40
50
60
Perheomistus Yhtymä Kuolinpesä
Teki kaupan, %
Kuolinpesät tekevät puukauppaa
muita harvemmin, mutta kaupan
koossa ei ole eroa silloin, kun
kauppaa tehdään
Yhtymissä tehdään kauppaa
vilkkaimmin ja kaupan koko on
suurin
575
769
686
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000
Perheomistus Yhtymä Kuolinpesä
Puukaupan koko, m3/vuosi
18. Kuolinpesillä hakkuiden
voimakkuus on pienin,
yhtymissä suurin
Myyntimäärä hallintatavan suhteen
18
3.5
4.0
2.5
0
1
2
3
4
5
6
Perheomistus Yhtymä Kuolinpesä
m3/ha/v
Hallintatapa
19. Monitavoitteiset sekä tuloja ja
turvaa korostavat ovat
aktiivisimpia puumarkkinoilla
Virkistyskäyttäjätkään eivät
tyydy pelkästään aineettomiin
hyötyihin, vaan joka kolmas
heistäkin on tehnyt
puukauppaa
Hankintakauppaa tekevät
ahkerimmin monitavoitteiset
ja metsässä tekevät,
virkistyskäyttäjät vähiten
Puukauppa tavoiteryhmittäin
19
8
16
19
6
25
33
59
50
32
65
0 10 20 30 40 50 60 70
Epätietoiset
Tuloja ja turvaa
korostavat
Metsässä tekevät
Virkistyskäyttäjät
Monitavoitteiset
% metsänomistajjistaMyi puuta 2016-18 Teki hankintakaupan 2016-18
20. Hakkuiden voimakkuus ja vuotuisen puukaupan koko tavoiteryhmittäin
20
3.8
3.0 3.0
4.2
3.2
0
1
2
3
4
5
6
Monitavoitteiset Virkistyskäyttäjät Metsässä tekevät Turvaa ja tuloja
korostavat
Epätietoiset
m3/ha/v
Myyntimäärä m3/ha/v
n=5 938
Turvaa ja tuloja korostavat sekä monitavoitteiset hakkaavat
keskimääräistä enemmän
Metsässä tekevillä pienimmät puukaupat
636 640
471
737
623
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000
Monitavoitteiset Virkistyskäyttäjät Metsässä tekevät Turvaa ja tuloja Epätietoiset
m3/v
Puukaupan koko, m3/vuosi
n=2 942
21. 21
Kaikki metsänomistajat Puukauppaa tehneet
Vertailu edellisiin metsänomistajatutkimuksiin
58
53
49
0
10
20
30
40
50
60
70
1999 2009 2019
Teki kaupan, %
3.8 3.8
3.5
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
5.0
1999 2009 2019
m3/ha/v
481 510
620
0
100
200
300
400
500
600
700
1999 2009 2019
Kaupan koko, m3/v
Kaikki vertailutiedot on laskettu kolmen vuoden määrien perusteella (1996-98, 2006-8, 2016-18).
Markkinoilla on harvempi
joukko metsänomistajista,
mutta puukaupan koko on
suurempi
• leimikkokoko kasvanut
• logistiikkakustannukset
laskeneet?
Hakkuuvoimakkuudessa ei
tilastollisesti merkittävää
eroa
22. 22
Puukauppa alueittain
Puun hinta-alue
Omistajista
myi puuta, %
Hakkuut
m3/ha/v
Kaupan
koko, m3/v
Metsätila-
koko, ha
Etelä-Suomi 48 5,4 668 32
Keski-Suomi 50 4,5 608 37
Savo-Karjala 53 5,3 773 44
Kymi-Savo 59 5,5 625 40
Etelä-Pohjanmaa 47 3,1 424 37
Kainuu-Pohjanmaa 44 2,2 589 68
Lappi 33 1,0 633 107
Koko maa 48 3,5 621 48
23. 7
14
30
14
5
1
1
29
1
2
14
49
10
1
1
21
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50
Nousevan yli 20 %
Nousevan 11-20 %
Nousevan 5-10 %
Pysyvän likimain ennallaan
Laskevan 5-10 %
Laskevan 11-20 %
Laskevan yli 20 %
En osaa sanoa
% metsänomistajista
Näkemys puunhintakehityksestä
Hintakehitys 2019 loppuun Hintakehitys 2030 mennessä
Puukaupan tulevaisuudennäkymät
23
16
15
12
22
34
0 5 10 15 20 25 30 35 40
Selvästi enmmän
Likimain yhtä
paljon
Selvästi vähemmän
En myy lainkaan
En osaa sanoa
% omistajista
Aikomus myydä 2019-2021
Metsänomistajista 43 % aikoo myydä puuta 3 vuoden aikana,
osa vähemmän (12 %), osa enemmän (31 %)
Puolet uskoo puun
hinnan nousevan
24. Yksityismetsien hakkuukertymä
on kahdessa vuosikymmenessä
lisääntynyt n. 50 → 60 milj. m3
Tummanvihreällä
metsänomistajatutkimuksissa
kysyttyjen puukauppojen
vuodet
Kuvassa on käytetty
hakkuukertymää, koska
puukauppatilaston kattavuus
on puutteellinen koko
tarkastelujaksolla
Yksityismetsien hakkuukertymä 1996-2018 ja trendi
24
0
10
20
30
40
50
60
70
1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
milj. m3
Lähde: SVT; Luonnonvarakeskus, Hakkuukertymä ja puuston poistuma
25. 25
Päätelmiä
Muutokset 20 vuodessa:
• metsänomistajien tavoitteissa painottuvat aiempaa
enemmän metsien taloudelliset hyödyt
• yksityismetsänomistuksen rakennemuutos ei näy
puun tarjonnassa
• puukauppaa käyvät yhä harvemmat, mutta
puukaupan koko on suurempi
• yksityismetsien hakkuukertymä noussut 50
miljoonasta 60 milj. kuutiometriin
• leimikkokoko kasvanut
• logistiikkakustannukset laskeneet?
Kuva: Kuvia Suomesta