Tietoinen metsänomistus -hanke järjesti 9.4.2018 verkkoluennon aiheenaan metsäsijoittaminen. Asiantuntijana (c) Arto Koistinen.

1. Metsäsijoittaminen,
tilakauppa ja
metsäinvestointien
kannattavuus
Arto Koistinen
Tapio
Webinaari 9.4.2018

2. Esityksen pääkohdat
1. Metsä sijoituskohteena
 vertailua muihin sijoituskohteisiin
 kannattavuus metsätaloudessa
2. Avaimia onnistuneeseen metsätilakauppaan
 erilaisia kauppatilanteita
 metsän arvo
 kiinteistökaupan muistilista
3. Kannattavuutta metsätalouden investoinneilla
 aika on metsässäkin rahaa
 metsien tuoton lisäys oikein kohdennetuilla investoinneilla
2

3. 1. Metsä sijoituskohteena
• vertailua muihin sijoituskohteisiin
• kannattavuus metsätaloudessa

4. Metsätila sijoituskohteena
Pitkän aikavälin toimintaa
• Metsän kiertoaika 40–120 vuotta
Epätasainen kassavirta
• Suuret tuloerät niinä vuosina, joina myydään puuta
• Vuosittain hallintomenot ja melko usein metsänhoidosta
aiheutuvia menoja
Metsä sitoo paljon pääomaa
• Valtaosa sitoutunut puustoon — myös tiestöön jne.
Metsä ei muutu yhdessä yössä rahaksi
• esim. hakkuuoikeus myydään yleensä kahdeksi vuodeksi
• metsämaan myynti vie vähintään muutaman kuukauden
Kasvavat puut ovat metsänomistajalle
tuotantokoneisto
• karsittuna ja katkottuja myös puuntuottajan lopputuote.
4
Vertailua muihin sijoituskohteisiin

5. Metsä sijoituksena
5
Vertailua muihin sijoituskohteisiin
Puustoon
sitoutunut
pääoma (m³ => €)
Maapohjan arvo
Puuston kasvu =
pääoman kasvua
Metsäkiinteistön myynti = pääoman
vapauttamista
Kiinteistömarkkinoiden tuoma voitto (tai
tappio)
Hakkuut =
pääoman
vapauttamista
Investoinnit
puun-
tuotantoon
Metsä-
kiinteistön
osto/
saanti
Metsänhoito
ja -parannus
Kulutus, uusi
sijoitus…

6. Metsä verrattuna mm. osakkeisiin ja asuntoihin
6
Vertailua muihin sijoituskohteisiin
Metsä
• Keskimääräistä riskittömämpi (varauksin),
• Säilyttänyt arvonsa vakaammin kuin osakkeet, joiden arvo heilahtelee voimakkaasti.
• Ei yhtä isoja arvonnousuja kuin asuntomarkkinoilla (kasvukeskukset)
• Pääomaveroa pienentävät mm. yrittäjävähennys sekä vastikkeellisesti hankitun tilan
omistajan metsävähennys.
• Yhteismetsillä alhaisempi pääomaverokanta.
• Varainsiirtovero: (metsä-)kiinteistö 4 %, asunto-osake 2%, pörssiosake tai rahasto 0 %.
• Kemera-tuet investoinneille ja korvauksia hirvituhoista, mutta merkitys melko vähäinen.

7. Metsänomistusmuotojen vertailua
7
Omistus yksin tai puolison
kanssa
Verotusyhtymä Yhteismetsä Kuolinpesä
Päätöksenteko Omistaja päättää Yksimielisyys Äänivalta riippuu osuuden koosta.
Ei vaadi osakkaalta
aktiivisuutta.
Yksimielisyys
Metsätulojen
verotus
Omistaja maksaa veroa 28,5–32,3
% (yrittäjävähennys huomioitu).
Voi vähentää tappion
verotuksessaan
> sama Osakas ei maksa veroa.
Yhteismetsä maksaa veroa 26,5 %.
Yhteismetsä voi vähentää tappion
tehdessään voittoa.
Osakas ei maksa veroa. Kuolinpesä
maksaa veroa 28,5-32,3 %.
Kuolinpesä voi vähentää tappiot jos
pesälle syntyy voittoa (10 v aikana).
Tilan tai
osuuden kauppa
Kiinteän omaisuuden myyntiä,
ostajalle muodostuu
metsävähennyspohjaa
(pienentää
puunmyyntitulojen veroa).
> sama Kiinteän omaisuuden myyntiä,
mutta
ei synny
metsävähennyspohjaa.
Irtaimen omaisuuden
myyntiä, ei synny
metsävähennyspohjaa.
Verot tilan tai
osuuden
kaupassa
Myyjä vapautettu
luovutusvoittoverosta, kun
yli 10 v omistus ja myynti
lähisukulaiselle
> sama > sama Myynti aina
luovutusvoittoveron alaista
pääomatuloa.
Lisäksi:
• Perinnönjaossa yhteismetsäosuudet helppoja – kuolinpesä kuolinpesässä usein erityisen hankala
• Omistusmuodolla merkitystä, miten metsätulot vaikuttavat sosiaalitukiin ja kunnallisiin asiakasmaksuihin

8. Rahastosijoittaminen
Metsärahastot
• Helppo tapa sijoittaa myös pieniä summia.
• ”Suuromistajan mittakaavaetu”
– isot volyymit metsäkiinteistöjen hankinnassa ja itse metsätaloudessa.
• Tutustuttava huolella ehtoihin
• Rahaston hoitokulut > vähentää tuottoa
• Osuuden myynnistä veloitususein omistusajan suhteessa:
lyhytaikaisesta omistuksesta suurempi prosenttiveloitus > vähentää
tuottoa lyhytaikaisissa omistuksissa.
• Ei riskitön –metsärahastojen arvo säilynee osakerahastoja vakaammin.
• Omilla toimilla ei voi vaikuttaa tuottoon kuten omassa metsässä.
8
Vertailua muihin sijoituskohteisiin

9. Metsätalouden riskejä
9
Pitkä kasvatusaika –
millainen on puun hinnan kehitys?
Metsätuhot
• myrskyt, taudit ja tuholaiset, kuivuus
• Tuhoriskiä pienentävät hyvä
metsänhoito sekä kasvatustavoiltaan
ja puustoiltaan monipuoliset metsät
• Metsävakuutus osa riskien hallintaa!
Vertailua muihin sijoituskohteisiin
2012–2017
Lähde: Luonnonvarakeskus

10. Mitä taloudellinen kannattavuus tarkoittaa?
Metsätila/metsäkiinteistö/tilakokonaisuus = liikeyritys!
Kannattavuus:
A. Mittaa taloudellisen toiminnan kykyä tuottaa voittoa
• Toiminta kannattaa, kun tuotot ovat kuluja suuremmat
(euroja, €)
B. Mittaa myös, kuinka tehokkaasti toiminta tuottaa voittoa
(tuottoa pääomalle!)
• Toiminta kannattaa, kun sijoitetulle/sitoutuneelle pääomalle
saadaan vähintään tavoiteltu korko (prosentteja, %)
10
Kannattavuus metsätaloudessa

11. Taloudellisia mittareita metsätalouden
kannattavuuden seurantaan
11
Jakson (yl. vuosi) tulos Kuvaus
Kassavirta (€) Tietyn jakson tulot, joista on vähennetty menot.
Pääoman muutoksella
korjattu tulos (€)
Tietyn jakson puuston arvon muutokset
+ puunmyyntitulot, joista on vähennetty
metsänhoitomenot.
Pääoman tuotto
Pääoman vuotuinen tuotto (%) Vuotuiset nettotulot jaettuna metsään sitoutuneella
pääomalla.
Kannattavuus metsätaloudessa
Varoitus: pelkkä pääoman tuoton (%) maksimointi ei metsätaloudessa johda
edullisimpaan tulokseen, koska biologisessa prosessissa puusto tuottaa
suhteellisesti enemmän alhaisella pääomalla. Esim. nuori kasvatusmetsä vs. vanha
tukkipuusto

12. Kassavirran muodostuminen metsikkötasolla
Toimenpide Vuosi Kassavirta
Uudistusalan raivaus, mätästys ja
istutus, €/ha
0 - 1 272
Varhaisperkaus 5 - 319
Taimikonharvennus 10 - 465
Ensiharvennus 32 + 950
Toinen harvennus 50 + 2 500
Päätehakkuu 70 + 20 000
Yhteensä + 21 394
12
Kannattavuus metsätaloudessa
Lisäksi mahdollinen metsänparannus, esim. lannoitus

13. Yksityismetsätalouden liiketulos, ”kassavirta” (2017)
13Kannattavuus metsätaloudessa
• Puuntuotannon tulot
1 860 milj. € (139 €/ha*)
• Puuntuotannon menot
300 milj. € (22,5 €/ha*)
• Valtion tukea n. 4 €/ha
• -> Liiketulos
1,6 miljardia € (120,5 € /ha*)
*puuntuotannon metsämaa (n. 13,4 milj. ha)
• (Liiketuloksessa ei oteta huomioon
veroja ja mahdollisia pääomakuluja)

14. Puuntuotannon sijoitustuotto (%-yksikköä) 2017
• Metsäteollisuuden hyvä suhdannetilanne 2017: Tuotto nousi
2 %-yksikköä edellisvuodesta ja oli yli 4 %-yksikköä korkeampi
kuin viitenä edellisenä vuonna keskimäärin.
• Maakunnittaiset tuotot manner-Suomessa 2,4–10,1 %.
Kantohintojen reaalinen nousu kasvatti tuottoa kaikissa
maakunnissa.
14
Lähde: Luonnonvarakeskus
Sijoitustuotto
kaikkiaan
(Real.)
Kantohinnan
muutos
(Real.)
Puuston
nettokasvun
arvo
Puunmyynti-
tulot
Puun-
tuotannon
kustannukset Valtion tuki
KOKO
MAA 6,31 2,13 0,77 4,04 -0,79 0,14
Kannattavuus metsätaloudessa

15. Kannattavuuden seuranta
• Edellyttää kirjanpitoa
• verottaja hyväksyy yksinkertaisen kirjanpidon (tulot/menot)
• kannattavuuden tarkastelussa syytä ottaa huomioon myös pääoma!
• Talousseurannan aloittamiseen tarvitaan vähintään
• tieto puuvarannoista
• tieto taimikoiden ja uudistusalojen pinta-alasta
• tieto puuston kasvusta
• Taloutta syytä seurata pitempiä jaksoja
• menojen ja tulojen vuotuinen vaihtelu suurta etenkin pienillä tiloilla.
15
Kannattavuus metsätaloudessa

16. Mikä on pienin hyväksyttävä tuotto-%?
Tämä ratkaisee, mitä metsästä tai investoinnista kannattaa maksaa ja
koska kannattaa hakata!
• Voidaan verrata vaihtoehtoisen sijoituksen tuottoprosenttiin, josta
vähennetään:
• Vaihtoehtoisen sijoituksen mahdollinen suurempi riski
(suuri riski = suuri korkovaatimus)
• Inflaatio
(inflaatio ei vaikuta puusto kasvuun ja reaalisten kantohintojen ei
odoteta laskevan)
• Voi verrata myös esim. lainarahan hintaan
• Kasvupaikan viljavuus, maantieteellinen sijainti tai
kasvatettava puulaji eivät vaikuta tuottovaatimukseen!
16
Kannattavuus metsätaloudessa

17. Kannattavuutta verosuunnittelulla (ks. www.vero.fi )
• Hyödynnä kaikki vähennykset, säilytä kuitit!
• Jaksota metsätulot eri vuosille (verotettavassa pääomatulossa kynnys:
30 000 euroon asti vero on 30 %, tämän ylittävästä 34 %).
• Tasaa tuloja varauksilla (tuleviin menoihin).
• Vaadi metsävähennys, jos siihen syntynyt oikeus (=ostettu metsämaata).
• Hyödynnä mahdollinen metsälahjavähennys. Voi katsoa ennalta Suomen
metsäkeskuksen laskurilla; mm. kuntakohtainen vaadittu vähimmäisala.
• Arvonlisäverovelvollisuus hyödyllistä myös pienillä tiloilla – ostojen alv
kokonaan vähennettävissä (muutoin vain päätulojen vero-%:n verran)
• Esim: Raivaussahan hinta 600 € (sis. alv.)
-> alv-velvolliselle nettohinta 339 € ja ilman ”velvollisuutta” 420 €.
17Kannattavuus metsätaloudessa

18. 2. Avaimia onnistuneeseen
metsätilakauppaan
• erilaisia kauppatilanteita
• metsän arvo
• kiinteistökaupan muistilista

19. Avaimet onnistuneeseen metsätilakauppaan
Mitkä ovat tavoitteesi?
• Oma elämäntilanne!
Omaisuuden kartuttaminen itselle vai
perillisille?
Metsäomaisuuden hyödyntäminen
nyt vai tulevaisuudessa?
Metsäkiinteistön jalostus vai
pitkäaikainen sijoitus?
19Erilaisia kauppatilanteita ja niissä huomioitavat seikat

20. Ostaako vai myydä?
Sijoita metsään, jos
• olet valmis sitoutumaan pitkäaikaisesti
metsänomistukseen
• haluat perehtyä metsätalouteen ja myös
omatoiminen metsänhoito kiinnostaa
• haluat suhteellisen turvallisen
sijoituskohteen vakaalla tuotolla.
• arvostat oman metsän tarjoamia
virkistys-, luonto- ja/tai muita
käyttöarvoja.
Myy metsä, jos
• sinulla ei aikaa tai kiinnostusta perehtyä
metsätalouteen
• tyytymätön metsän tuottoon
(nettonykyarvo tuottovaatimuksellasi
laskettuna negatiivinen).
• sijoituksesi hajautettu jo tarpeeksi tai
tarvitset pääoman muuhun käyttöön.
• tila pieni tai hajanainen, etkä halua
panostaa tilan rakenteen kehittämiseen.
• metsän käyttö- tai tunnearvo vähäinen.
20
Myy tai vaihda osa ja hanki uutta – huomaa kuitenkin omistuksen siirtoihin liittyvät
kustannukset, mm. varainsiirtovero ja luovutusvoittovero — käytetty metsävähennys
lisätään verotuksessa luovutusvoittoon.
Erilaisia kauppatilanteita

21. Osto lähisukulaiselta
• Omistajan myytyä yli 10 v omistamansa tilan lähisukulaiselle, myyjä on vapautettu
luovutusvoittoverosta. -> Käytetty metsävähennys ei myöskään tule verotettavaksi.
• Omistusaika = aika nykyomistajan + sellaisen henkilön omistuksessa, jolta
nykyomistaja on saanut tilan vastikkeettomasti eli perintönä, lahjana tai avio-
oikeuden nojalla.
• Lähisukulainen = myyjän lapsi ja muu rintaperillinen sekä myyjän sisar, veli, sisarpuoli
ja velipuoli. Voivat olla ostajana joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa.
• Hinta yli 75 % käyvästä arvosta (yl. tila-arvio), muutoin ostaja maksaa lahjaveroa
(= lahjanluonteinen kauppa, verotta alle 5 000 €:n arvoinen osa)
• Ostaja maksaa varainsiirtoveron (4 % kauppahinnasta).
• Onko kauppa aina paras tapa? Muista metsälahjavähennys.
• Kuolinpesäosuuksien kauppa ei yleensä järkevää (irtainta > ei metsävähennystä
ostajalle; aina luovutusvoittoverrollista myyjälle).
21Erilaisia kauppatilanteita

22. Metsän arvo… ja erilaiset arvostukset
Metsänarvo syntyy yleensä pääosin puustosta
• Maapohjan arvo varsin vähäinen
• Poikkeuksena ranta-alueet, rakennusmaa ja esim.
maa-aineksen ottopaikat
Entä muut arvot?
• Virkistys
• Marjastus, sienestys
• Metsästys
• ….
• Tunnearvot
22Metsän arvo

23. Metsän arvon määrittäminen
• Summa-arvomenetelmässä metsän eri arvotekijät lasketaan yhteen
(taulukosta mm. odotusarvot) ja lopputulokseen tehdään
kokonaisarvon (negatiivinen) korjaus.
• Tuottoarvo kertoo metsän taloudellisen arvon tuotantokoneistona.
Vaatii laskentajärjestelmän.
• Kauppahinta-arvo on arvo joka toteutuisi, jos metsä oikeasti
myytäisiin. > Tieto markkinoista.
• [Karkea menetelmä on kertoa puumäärä (m³) sopivalla puun
keskihinnalla (€/m³).
• ei sovellu taimikkovaltaisiin kohteisiin.]
23Metsän arvo

24. Kiinteistökaupan muistilista
• Tarpeelliset dokumentit ennen kaupantekoa:
• Lainhuutotodistus: omistajatiedot. (Jos ei ole lainhuutoa, näytettävä ostajalle ne
sopimukset, joilla kiinteistö on hankittu.)
• Rasitustodistus: tiedot kaikista kiinnityksistä sekä kirjatuista vuokra- ja muista
oikeuksista.
• Kiinteistörekisteriote: mm. kiinteistön pinta-ala ja yhteisalueosuudet.
• Myös ostoa harkitseva voi tilata dokumentit (maksullisia) Maanmittauslaitoksesta.
• Kun kuolinpesä haluaa myydä edesmenneen omistajan kiinteistön, on
hyvä hakea selvennyslainhuuto.
• Tällöin ostajalle ei tarvitse antaa vainajan perunkirjaa lainhuutoa varten.
24
Kiinteistökaupan muistilista

25. Kiinteistökaupan muistilista — ennen kaupantekoa
Ostoa harkitseva
• Tarkista lainhuuto- ja rasitustodistus.
• Tutustu myyntikohteeseen, selvitä sen rajat,
varmista puustotiedot, tiestö…
• Varmista,
• miten puuston arvo määritetty
• mitkä välittömät hakkuumahdollisuudet
• onko hoitotoimenpiteitä tulossa tai
rästissä.
• Selvitä, mikä on omien tuottovaatimustesi
mukainen enimmäishinta.
25
Kiinteistökaupan muistilista

26. Hintatietoja esim. MT:n Metsäpalvelusta
26
Kiinteistökaupan muistilista
Lähde: Maaseudun Tulevaisuuden Metsäpalvelu
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/palvelut/mets%C3%A4palvelu
Myös eri kehitysluokkien osuudet usein tilatiedoissa

27. Metsän enimmäishinta eri korkovaatimuksilla
yksityismetsätalouden liiketuloksen (2017) perusteella
• Liiketulos
• Koko maa 120,5 €/ha
• Etelä-Suomi 160 €/ha
• Pohjois-Suomi 42 €/ha
*puuntuotannon metsämaa (n. 13,4 milj. ha)
• (Liiketuloksessa ei oteta huomioon
veroja ja mahdollisia pääomakuluja)
27Kiinteistökaupan muistilista
Karkeasti:
Verot huomioon otettuna
n. 84 €/ha 112 €/ha 29 €/ha
Jos korkovaatimus 3 % -> pääomaa
n. 2 800 €/ha 3 730 €/ha 970 €/ha
Jos korkovaatimus 5 % -> pääomaa
n. 1 680 €/ha 2 240 €/ha 580€/ha

28. Kiinteistökaupan muistilista — kaupanteko
• Kauppakirja
a) Kauppakirja tehdään kirjallisesti, tulee allekirjoittaa
yhdessä kaupanvahvistajan kanssa osapuolten läsnä ollessa.
b) Myyjä ja ostaja voivat yhdessä laatia kauppakirjan Kiinteistövaihdannan palvelussa.
– Kunnalla voi olla kaupassa etuosto-oikeus (3 kk kaupantekopäivästä).
• Ostaja: Maksa kauppahinta ja varainsiirtovero.
• Ostaja: Rekisteröi omistusoikeutesi eli hae lainhuutoa 6 kk kuluessa kauppakirjan
allekirjoittamisesta. Voit hakea samalla kiinnitystä. Em. ajan ylittäminen korottaa
varainsiirtoveroa, kuitenkin enintään kaksinkertaiseksi.
– Kun lainhuuto on rekisteröity, määräalan lohkominen eli muodostaminen omaksi
kiinteistökseen käynnistyy automaattisesti.
• Myyjä: Muista luovutusvoiton veroilmoitus, kun kauppa tehty.
28
Kiinteistökaupan muistilista

29. 3. Kannattavuutta metsätalouden
investoinneilla
• aika on metsässäkin rahaa
• metsien tuoton lisäys oikein kohdennetuilla
investoinneilla

30. Rahalla on hintansa — korkotekijä metsätaloudessa
Kumman vaihtoehdon valitset mieluummin?
a) 65 000 euroa heti käteen
b) 50 000 euroa 10 vuoden + 50 000 euroa 20 vuoden kuluttua
Pääomalle löytyy aina vaihtoehtoisia sijoituskohteita
Rahan hinta eli korko määräytyy pääomamarkkinoilla
• Mihin hintaan (kokonaishinta) voit lainata rahaa?
• Mikä on vaihtoehtoisen sijoituskohteen tuotto? (huom. sijoituksen
riski huomioon > riski kasvattaa korkovaatimusta)
30
Aika on metsässäkin rahaa

31. Taloudellisia mittareita metsätalouden investointien
(= hoito- ja parannustöiden) kannattavuuden mittaamiseen
Investointien kannattavuus
Nettotulojen nykyarvo
(€)
Eri aikoina syntyvät tulot ja menot yhteismitallistetaan
eli diskontataan nykyhetkeen.
Sisäinen korko (%) Korkoprosentti, jolla sijoituksen ja sen aikaansaamien
tuottojen nettonykyarvo on nolla.
(vertailtavien investointien vaikutusajan oltava sama)
31
Aika on metsässäkin rahaa
Aiemmin tehty investointi ei ole jatkoinvestoinnin peruste!
Peruste on nyt tehtävän investoinnin tuottama lisäarvo (esim. onko
kunnostusojitus kannattava)

32. Esimerkki nykyarvon laskennasta
(diskonttauksesta) metsätaloudessa
Toimenpide Vuosi Kassavirta
€/ha
Diskontattuna
nykyhetkeen
3 % korkokannalla
€/ha
Uudistusalan raivaus, mätästys ja
istutus
0 - 1 272 - 1 272
Varhaisperkaus 5 - 319 - 275
Taimikonharvennus 10 - 465 - 346
Ensiharvennus 32 + 950 + 369
Toinen harvennus 50 + 2 500 + 570
Päätehakkuu 70 + 20 000 + 2 526
Yhteensä + 21 394 + 1 572
32
Aika on metsässäkin rahaa

33. Nettotulojen nykyarvo: tulojen ja
menojen diskonttaus nykyhetkeen
Tulevaisuudessa syntyvän erän arvo nykyhetkellä
Esimerkki nykyarvon laskemisesta:
Ensiharvennuksesta saadaan tuloja 950 €/ha
32 vuoden kuluttua, korko 3 % (=0,03)
950 € / (1+0,03)32 = 369 €/ha
33
aika
korko
arvo
Nykyarvo
)1( 

Aika on metsässäkin rahaa

34. 34
Uudistamisen ajankohta – aika on rahaa
• Taloudellinen tarkastelu suhteellisen arvokasvun kautta
• Vuosittainen arvokasvu suhteutetaan metsän arvoon
• Kun tuottoprosentti laskee metsänomistajan
korkovaatimuksen alapuolelle, uudistetaan.
• Arvokasvu koostuu sekä tilavuuskasvusta, että
puutavaralajien siirtymästä arvokkaampaan
• Arvokynnyksiä ylittäessä arvokasvu on korkea
- Energiapuu, kuitupuu, tukkipuu, erikoistukki
Ikä Määrä,
m³/ha
Tukkia,
m³/ha
Kuitua,
m³/ha
63 258 181 77
68 304 240 64
Kasvu, 5 v. 46 59 -13
Esim. MT-kuusikko,
Siilinjärvi
Kuva:Pixabay
Aika on metsässäkin rahaa

35. 35
Uudistamisen ajankohta – aika on rahaa
Huom! Maan arvo 0 €/ha
MT-kuusikko, Siilinjärvi
Aika on metsässäkin rahaa

36. Milloin ja miten uudistan metsän?
Laskentakorko 2 % 2,5 % 3 % 3,5 %
Paljaan maan arvo, €/ha 3 567 1 847 733 12
Optimaalinen kiertoaika,
esimerkin kasvatusohjelmalla
90 v 85 v 70 v 68 v
Tuotos/v, tukki/kuitu, m³/ha 5,3 1,5 5,2 1,6 4,6 2,0 4,4 2,1
Nettotulo/v, €/ha 285 276 251 244
Toimenpide Vuonna Kassavirta Kassavirta Kassavirta Kassavirta
Hallintokulut, €/ha – 11/vuosi
Uudistustyöt, €/ha 0 – 1 256
Varhaisperkaus, €/ha 5 – 304
Taimikonharvennus, €/ha 10 – 460
Ensiharvennus, €/ha 38 + 1 018
Toinen harvennus, €/ha 53 + 3 255
Kolmas harvennus, €/ha 70 + 4 726 -
Päätehakkuu, €/ha + 19 628 + 17 389 + 16 204 + 15 148
36
MT-kuusikko (kuten edellä) uudistetaan istuttamalla
Aika on metsässäkin rahaa
Erilaisten kasvatusohjelmien vertailussa apuna Luonnonvarakeskuksen Motti-laskuri http://www.metla.fi/metinfo/motti/
• Valitse uudistamismenetelmä ja
kasvatustapa kohteen ja omien
tavoitteiden mukaisesti.
• Hyväkasvuisilla mailla voi käyttää
enemmän resursseja (viljely ja
maanmuokkaus) – pienentää
epäonnistumisen riskiä ja
jatkohoidon tarvetta.
• Heikompikasvuisille maille
luontainen uudistaminen.
• Kehityskelpoinen luontainen
taimiaines syytä hyödyntää.

37. Miksi taimikonhoito on tärkeää?
Vaikka taimikon varhaishoito ja taimikonharvennus
aiheuttavat kustannuksia kiertoajan alkupuolella, ne
parantavat koko kiertoajan kannattavuutta.
Taimikonhoidon kannattavuus syntyy useista tekijöistä:
• Vain hoidetuista taimikoista kasvaa kannattavia
ensiharvennuskohteita!
• Hakkuissa korjattavan puuston laatu paranee ja järeys
kasvaa
• Kiertoaika lyhenee ja hakkuutulot aikaistuvat
• Tuhoriski pienenee
 Taimikonhoito lisää metsikön tulevaa
nettonykyarvoa selvästi!
37
©PenttiVäisänen
Metsien tuoton lisäys oikein kohdennetuilla investoinneilla
HUOM: Kannattavaa ilman Kemera-tukeakin

38. Ajallaan vai …varhaisperkaus tekemättä,
taimikonhoito myöhässä
Istutettu kuusentaimikko MT:llä, puuntuotos 63 vuoden kiertoajalla
harvennushakkuut tehdään molemmissa oikea-aikaisesti ja voimakkuudeltaan suositusten mukaisina
38
m3/ha
Metsien tuoton lisäys oikein kohdennetuilla investoinneilla
• ”Laiminlyödään” =
tehty myöhästynyt taimikonhoito 18 vuoden kohdalla
NNA €/ha

39. Miksi ensiharvennus on tärkeää?
• Kasvu parhaisiin puihin, jotka järeytyvät. Myös muissa harvennuksissa!
• Ensiharvennus ei tuota vielä suuria puunmyyntituloja, mutta ”investointi”
tulevaisuuteen. Ajoissa tehtynä
• lisää olennaisesti seuraavien harvennusten kannattavuutta
• lyhentää kiertoaikaa
• parantaa puuston laatua.
• Kun metsä on hoidettu, yläharvennus on hyvä vaihtoehto myöhemmissä
harvennuksissa.
• Jos taimikonhoitohoito on laiminlyöty, ensiharvennus viimeinen keino kohtuulaatuisen
puuston aikaansaamiseksi – mutta silloin ensiharvennusta aikaistettava.
39
Metsien tuoton lisäys oikein kohdennetuilla investoinneilla

40. Metsänparannuksella kannattavuutta
Lannoitus
• Nopeasti arvokasvua, lyhyempi kiertoaika
• Oikein kohdennettuna erittäin kannattavaa.
Kunnostusojitus (+ tarvittavat hakkuuta ja lannoitus =
suometsänhoitohankkeet)
• Vesitalouden säätely lisää kasvua ja maaston kantavuutta
• Kunnostusojituskelpoisuus määritellään > vain kannattavia
kohteita.
Metsätien perusparannus
• Leimikon helppo ja vuodenajasta riippumaton korjuu nostaa
puusta saatavaa hintaa.
40Metsien tuoton lisäys oikein kohdennetuilla investoinneilla

41. Metsätalouden investointien kannattavuutta parantaa
Kemera-tuki
Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) perusteella saatavissa tietyin
edellytyksin tukea :
• Taimikon varhaishoito
• Nuoren metsän hoito (taimikonhoito, nuoren kasvatusmetsän hoito)
• Pienpuun kerääminen (edellisten yhteydessä)
• Metsätiet
• Suometsän hoito (sis. mm. kunnostusojitus)
• Terveyslannoitus
• Ympäristötuki (lähinnä metsälain 10 §:n erityisen arvokkaat elinympäristöt)
• Metsäluonnon hoitohankkeet
41
Metsien tuoton lisäys oikein kohdennetuilla investoinneilla
www.metsakeskus.fi

42. Metsänhoito on tuottavaa hyötyliikuntaa
sekä viisas ja kannattava investointi
myös tuleville sukupolville!
42
Metsien tuoton lisäys oikein kohdennetuilla investoinneilla
©PenttiVäisänen
• Omatoiminen metsänhoitotyö on erinomainen
mahdollisuus, mutta…
• Arvioi realistisesti, mitä ehdit/pystyt/osaat tehdä itse
• Älä ahnehdi liikaa:
tärkeintä, että tarpeelliset työt tulevat tehdyiksi –
käytä palveluntarjoajia
• Välineitten hankinta harkiten – Ostatko raivaussahan
(+ bensa, huolto, matkat...) vai käytätkö rahan työn
ostamiseen?

43. Metsäsijoituksen kannattavuus
Onnistunut metsätilakauppa =
tuotto-odotuksiin nähden realistinen
hinta
43
Lopuksi
Metsäomaisuuden
kustannustehokas hoito =
tehdään tarpeelliset työt ajallaan
Aktiivinen puukauppa =
ei käytetä metsää tarpeettomasti
”pankkina”

44. 10.4.2018Tapio Oy 44
Kiitos!