Perheenyhdistämiskoulutus

1. Oleskeluluvan saamisen edellytykset
Perheenyhdistämiskoulutus
7.2.2017
Ylitarkastaja Leena Turku

2. Yleistä
• Suomessa laillisesti (oleskelulupa tai Suomen
kansalaisuus) oleskelevan ja maassa tosiasiassa asuvan
tai tänne samaan aikaan muuttavan henkilön perheenjäsen
voi hakea oleskelulupaa perhesiteen perusteella
• Henkilö, jonka oleskeluoikeuteen ja oleskeluun hakemus
perustuu = perheenkokoaja (PK)
• Perheenjäsen, joka hakee lupaa = hakija
• Migri.fi:ssä useita, perhesiteen luonteen (lapsi, puoliso,
huoltaja jne.) mukaisia hakemuslomakkeita ja niihin
liitettäviä perheselvityslomakkeita
• Lomakkeissa listataan vaadittavat liitteet

3. Perheenjäsen
• Perheenjäsenen määritelmä ulkomaalaislain 37 §:ssä
• Ulkomaalaislain mukaisia perheenjäseniä ovat:
– aviopuoliso
– rekisteröity parisuhdekumppani
– avopuoliso ( 2 v. yhteiselämää tai yhteishuollossa oleva
lapsi)
– huollossa oleva naimaton alle 18 -vuotias lapsi
– huollossa oleva naimaton alle 18 -vuotias kasvattilapsi
– alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja

4. Kasvattilapsi
• Kasvattilapsi
– alle 18-vuotias naimaton lapsi, joka on
– huoltajansa tosiasiallisessa huollossa ja tosiasiallisen
huollon tarpeessa oleskelulupahakemuksen
ratkaisupäivänä,
– mutta jonka huoltosuhteesta ei ole saatavissa virallista
selvitystä (kasvattilapsi).
• Rinnastaminen edellyttää:
– luotettavaa selvitystä siitä, että lapsen aikaisemmat
huoltajat ovat todistettavasti kuolleet tai kadoksissa ja
– lapsella on ollut tosiasiallinen huoltosuhde
perheenkokoajaan tai tämän aviopuolisoon ennen
perheenkokoajan Suomeen saapumista.
• Kasvattilapsi voi olla myös perheenkokoaja

5. Tosiasiallinen perhe-elämä
• Nk. vanha ja uusi perhe: onko perheside ollut olemassa jo
perheenkokoajan muuttaessa Suomeen?
• Oleskelulupa perhesiteellä myönnetään tosiasiallisen
perhe-elämän viettämistä varten ja sellaisen perusteella
• Otetaan huomioon, onko tosiasiallinen perhe-elämä
katkennut perheenjäsenistä riippumattomista syistä sekä
kulunut aika
• Jos aviopari on tuore, voi olla ettei ole juuri ollut
mahdollisuutta viettää perhe-elämää, mutta tämän täytyy
olla Suomeen tulon tarkoitus

6. Muu omainen
• Poikkeuksellisesti myös ydinperheen ulkopuolisilla omaisilla
on mahdollisuus saada oleskelulupa
• Ulkomaalaislaissa käytetään termiä muu omainen
• Perheenkokoajana voi olla vain
– Suomen kansalainen
– Ulkomaalainen, joka on saanut oleskelulupansa
pakolaisuuden tai toissijaisen suojelun
perusteella.
• Kohtuusharkinnassa huomioon:
– Täysi riippuvuus
– Kiinteän perhe-elämän jatkaminen

7. Perhesiteen todistaminen
• Asiakirjaselvitys perhesiteestä
• Asianosaisten kirjalliset ja suulliset kuulemiset
– Suullisen kuulemisen tekee Maahanmuuttovirasto tai
Suomen edustusto
– Syitä suullinen kuulemiselle esim. asiakirjattomuus,
luku- ja kirjoitustaidottomuus, ristiriitaiset/epäselvät
kirjalliset selvitykset, alaikäisyys
• DNA-testi
– Järjestetään, jos perhesiteestä ei muuten saada
riittävää näyttöä
– Voidaan tehdä vain asiakkaan suostumuksella
(kirjallinen)
– Maahanmuuttovirasto päättää tutkimuksen
tekemisestä ja kutsuu asiakkaat näytteenottoon

8. Turvattu toimeentulo
Perheenyhdistämiskoulutus 7.2.2017
Ylitarkastaja Pekka Lindroos

9. Turvattu toimeentulo oleskeluluvan
edellytyksenä
• Lupa edellyttää turvattua toimeentuloa, jollei laissa toisin säädetä.
Hakijan/perheenkokoajan esitettävä selvitys asiasta
• Perheenkokoja voi perhesideasioissa turvata hakijan toimeentulon
• Oleskelu kustannetaan tavanomaisilla tuloilla siten, että hakijan ei
voida olettaa joutuvan toimeentulotuen tai vastaavan etuuden
tarpeeseen -> lähtökohtana ohjeelliset rajat
• Tavanomainen tulo = palkka, yritystulo, varallisuudesta saatavat
tulot, eläke tai vastaava. Myös esim. asumistuki ja lapsilisä ovat
hyväksyttäviä tuloja
• Yksittäistapauksessa voidaan poikkeuksellisesti poiketa lapsen
edun tai poikkeuksellisen painavan syyn takia

10. Uusi laki 1.7.2016
• Ulkomaalaislain uudistus koskien toimeentuloedellytyksen
soveltumista kv-suojelua saaneiden perheenjäseniin tuli
voimaan 1.7.2016
• Vaikuttaa siihen, keitä kaikkia edellytys koskee
• Ei vaikuta siihen, miten toimeentuloedellytystä tulkitaan, jos
se soveltuu
10

11. Pakolaisaseman saaneen perheenjäsenet
• Jos perheenkokoajan oma päätös on tehty ennen
1.7.2016, vanha laki soveltuu kokonaisuudessaan ->
vanhoilla perheenjäsenillä ei ole toimeentuloedellytystä
11

12. Pakolaisaseman saaneen perheenjäsenet
• Jos PK:n päätös on tehty 1.7.2016 tai sen jälkeen,
toimeentuloa ei vaadita:
 turvapaikan 1.7.2016 tai sen jälkeen saaneen
perheenjäseneltä, jos perhe on muodostettu ennen
perheenkokoajan Suomeen tuloa ja hakemus jätetään
kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun perheenkokoaja
on saanut turvapaikkapäätöksen tiedoksi tai
 Suomeen pakolaiskiintiössä 1.7.2016 tai sen jälkeen
hyväksytyn perheenjäseneltä, jos perhe on muodostettu
ennen kuin perheenkokoaja on hyväksytty
pakolaiskiintiöön ja oleskelulupahakemus jätetään
kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun perheenkokoaja
on saanut hyväksymispäätöksen tiedoksi
12

13. Kolmen kuukauden sääntö I
• Lasketaan siitä, kun PK sai tiedoksi päätöksen, jolla
hänelle myönnettiin pakolaisasema
• PY-hakemuksen jättäminen 3 kk määräajassa voi kuitenkin
olla mahdotonta Suomen viranomaisista johtuvista syistä
• Lain valmistelussa kiinnitettiin huomiota siihen, ettei em.
tilannetta voi laskea hakijan vahingoksi
• Sähköisen hakemuksen tekeminen katkaisee 3 kk
määräajan, täytyy kuitenkin päästä siitä 3 kk sisällä
edustustoon tunnistautumaan
13

14. Kolmen kuukauden sääntö II
• Jos edustustoon pääsee jättämään hakemuksen suoraan,
hakemus on jätettävä 3 kk kuluessa
• Jos edustustossa on ajanvaraus (kuten yleensä on),
hakijoiden täytyy varata aika hakemuksen jättämiselle 3 kk
kuluessa PK:n päätöksen tiedoksiannosta
• Jos ensimmäinen saatu aika menee jonotilanteen takia yli 3
kk päähän ja hakijat käyttävät saamansa ajan, viivästys
johtuu Suomen viranomaisesta eikä toimeentuloa vaadita
• Jos yli 3 kuukauden viivästys johtuu muista syistä kuin
Suomen viranomaisista, toimeentulo vaaditaan. Voi
kuitenkin edelleen hakea lupaa!
14

15. Toissijaista, humanitaarista tai tilapäistä
suojelua saaneen perheenjäsenet
• Toimeentulovaatimus sekä uusille että vanhoille perheille.
• Ei siirtymäsäännöstä -> lähtökohtana
toimeentulovaatimus riippumatta PK:n päätöksen tai PY-
hakemuksen ajankohdasta.
• Humanitaarinen suojelu poistui laista jo toukokuussa 2016,
mukaan lukien perhesidehakemuksia koskeva UlkL 114 § -
> "normaalit" PY-säännökset toimeentulovaatimuksineen
soveltuvat
15

16. Muut omaiset
• Muilla omaisilla on nyt toimeentulovaatimus, paitsi jos
oleskelulupa myönnetään Suomeen yksin tulleen alaikäisen
lapsen ulkomailla olevalle alaikäiselle sisarukselle, jos
sisarukset ovat asuneet yhdessä ja jos heidän
vanhempansa eivät ole elossa tai näiden olinpaikka on
tuntematon
• Ei siirtymäsäännöstä eli koskee lähtökohtaisesti kaikkia
hakijoita riippumatta PK:n päätöksen tai OLE-hakemuksen
ajankohdasta
16

17. Vaaditaanko siis toimeentuloa?
• Onko perheenkokoajalla pakolaisasema (turvapaikan tai
kiintiöpakolaisuuden perusteella). Jos ei ole -> vaaditaan
• Jos on pakolaisasema, onko kyse vanhasta vai uudesta
perheenjäsenestä. Jos kyse on uudesta -> vaaditaan
• Jos kyse on vanhasta -> onko perheenkokoajan päätös
tehty ennen 1.7.2016 vai sen jälkeen. Jos ennen -> ei
vaadita
• Jos jälkeen, onko sen tiedoksiannosta kulunut alle 3
kuukautta, kun hakemus jätetty tai aika varattu. Jos alle ->
ei vaadita, jos yli -> vaaditaan

18. Alaikäinen perheenkokoaja
• Toimeentulovaatimus koskee myös tilannetta, jossa PK on
alaikäinen
• Lainsäätäjä ei halunnut kannustaa "ankkurilasten" käyttöön
• Lapsen etu otetaan kuitenkin huomioon yksilöllisesti