2. Säännökset
• Väliaikainen lainsäädännön soveltaminen
– tp-asetuksen 6 (1) artiklan tilanteet
– 13 artiklan ja tp-asetuksen 16 artiklan tilanteet
– Kelan etuusratkaisu ei välttämättä väliaikainen
– asian siirtäminen asuinvaltion ratkaistavaksi: mitä
tapahtuu maksussa oleville etuuksille?
• Erimielisyys etuuksien maksajasta
– Tp-asetuksen 6 (2) artiklan tilanteet
3. Väliaikaisesti maksettavia etuuksia (FI)
• Raha- ja luontoisetuudet (tp-asetuksen 6 art)
– Rahaetuudet (sairauspäiväraha,
vanhempainpäivärahat, vammaisetuudet,
kuntoutusraha…)
– Luontoisetuudet (hoitoetuudet)
– Perhe-etuudet
– Työttömyysturvaetuudet
=> periaatteessa muut etuudet paitsi eläkkeet?
4. Perhe-etuuksien väliaikainen
maksaminen
• Etuushakemus on jätetty toissijaiseen
maahan 68(3) artikla
– Toissijaisesti etuuksia maksava jäsenvaltio välittää
hakemuksen ensisijaiselle maksajalle
– Toissijaisesti maksavan jäsenvaltion on maksettava
erotusetuutta väliaikaisella päätöksellä
• Ensisijaisella maksajalla on kaksi kuukautta aikaa
reagoida väliaikaiseen päätökseen
• Erimielisyystilanteessa edetään tp-asetuksen 6
artiklan mukaisesti
• Tp-asetuksen 6 (2) artiklan
erimielisyystilanteet
5. Esimerkki
• 18.3.2011 Kelan ratkaisijalla on edessään
seuraavanlainen tapaus.
• Paluumuuttajaperhe on muuttanut Hollannista
Suomeen ja hakenut vakuuttamista sekä
perhe-etuuksia 4.6.2010 lukien. Perheessä on
kaksi lasta. Äiti saa vanhempainpäivärahaa
Hollannista 25.2.2011 saakka. Perheen isällä
on vähäistä yritystoimintaa Suomessa, ei
YEL-vakuutusta. Hollanti ilmoittaa, ettei se
katso olevansa ensisijainen perhe-etuuksista
vastuussa oleva maa, koska Suomi on
työskentelymaa.
6. Esimerkki jatkuu
• Suomessa perheen isää ei pidetä
taloudellisesti aktiivina henkilönä, kun YEL-
vakuuttamisen edellytykset eivät täyty. Siltä
ajalta kun äiti saa päivärahaa, Suomi on
toissijainen etuuksien maksajamaa.
Vakuuttaminen ja etuudet ratkaistaan
26.2.2011 eteenpäin.
• Hollannin kanssa käydään keskustelu, ja
mikäli Hollanti pysyy kannassaan, Kela antaa
väliaikaisen päätöksen ensisijaisuudesta ja
tarvittaessa erotusetuuden maksamisesta (ei
muutoksenhakuoikeutta).
7. Esimerkki jatkuu
• Väliaikainen päätös lähetetään tiedoksi
Hollantiin, jolloin sillä on kaksi kuukautta
aikaa reagoida.
• Keskustelu ensisijaisuudesta jatkuu Kelan ja
Hollannin laitoksen välillä. Mikäli Hollanti ei 2
kk kuluessa ilmoita vastustavansa väliaikaista
päätöstä, se tekee oman etuuspäätöksensä,
ja toimittaa Kelaan tiedoksi.
• Kelassa annetaan lopullinen päätös
etuudesta. Tarvittaessa väliaikainen päätös
oikaistaan, jos väliaikaisesti maksettu määrä
on ollut virheellinen.
8. Esimerkki jatkuu
• Mikäli Hollanti 2 kk:n kuluessa väliaikaisesta
päätöksestä vastustaa sitä, asia siirtyy
jommankumman valtion aloitteesta
aikaisintaan kuukauden kuluttua
vastustamisesta Hallintotoimikunnan
ratkaistavaksi. Hallintotoimikunta sovittelee
asian kuuden kuukauden kuluessa.
• Tämän käsittelyn aikana asuinpaikan
laitoksen, eli Kelan, tulisi maksaa etuudet
tilapäisesti täysimääräisinä. Kelan on
annettava tästä uusi päätös (väliaikaisen
päätöksen tarkistaminen).
9. Esimerkki jatkuu
• Hallintotoimikunnan sovittelun myötä asiassa
päädytään ratkaisuun, jonka mukaisesti
molemmat valtiot tekevät lopulliset
etuuspäätöksensä.
• Mikäli Hollanti vahvistetaan ensisijaiseksi
etuuksien maksajaksi, Kela voi vaatia
Hollannin laitosta korvaamaan Kelan liikaa
maksamien etuuksien määrään (tpa 73
artikla).
10. Työttömyysturva
• Kokonaan työttömän rajatyöntekijän työttömyysturvasta
vastaa asuinvaltio
– Asuinvaltio voi laskuttaa viimeiseltä työskentelyvaltiolta 3/5
kk ajalta maksamansa tt-etuudet
• Asuinvaltion määrittäminen
• Esimerkki
– Virolainen työntekijä Suomessa, vakuutettu Suomessa
asuvana (asuinmaa = työskentelymaa)
– Työttömäksi jäätyään palaa Viroon
– Virosta ryhdytään maksamaan saman tien
työttömyysturvaetuutta
– Viron laitos pitää henkilöä rajatyöntekijänä (tms. 65 art
henkilönä)
– Saako Suomi laskuja etuuksien korvaamiseksi?
– Missä vaiheessa erimielisyys ilmaistaan?
11. Sairaanhoito
• Esimerkki (mahdollisesta) tp-asetuksen 6 artiklan
mukaisesta tilanteesta:
• Espanjassa tilapäisesti alle 1 vuoden oleskeleva
henkilö
– Espanjassa henkilö on saanut tiedon, ettei EHIC kelpaa,
koska hänet katsotaan Espanjassa asuvaksi (6 kk raja)
– Espanja vaatii E 121 / S1 tai asiakas maksaa todelliset
kustannukset
– Suomen lainsäädännön mukaan Suomessa asuva ja
vakuutettu henkilö
• Entä henkilöt, jotka vuosittain oleskelevat yli 6 kk
Espanjassa, mutta kiinteät siteen on Suomeen?
12. Asuminen
• Kahdessa/useammassa maassa työskentelyn
tilanteessa asuinmaa antaa ratkaisun sovellettavasta
lainsäädännöstä
• Perhe-etuuksien ensisijainen maksajavaltio on
useimmiten maa, jossa lapset asuvat
• Kokonaan työttömän rajatyöntekijän etuuksista vastaa
asuinvaltio
• Saako eläkkeensaaja/työntekijä sairaanhoitoa EHIC:llä
vai lomakkeella E121/E106/S1
⇒ Asuinmaan selvittäminen keskeistä!
• Jäsenvaltioiden kansalliset lainsäädännöt sekä
asetuksen säännöt asumisesta
13. Prosessit ja yhteistyö
• Erimielisyystilanteet teettävät paljon
hallinnollista työtä
• Väliaikaisten päätösten yhteensovittaminen
kansallisiin prosesseihin, mm.
muutoksenhakujärjestelmiin
• EESSI: tarvitaan sähköiset välineet
tietojenvaihtoon!
• Tarvitaan jäsenvaltioilta tiivistä yhteistyötä,
asetuksen tuntemusta, hyvää koulutusta,
ohjeistusta ja vieläpä erilaisten järjestelmien
ymmärtämystä
