Lapsi- ja nuorisopoltiikka tarvitsee kumpanuttaa

Lapsi- ja nuorisopolitiikka
sekä nuoret tarvitsevat
kumppanuutta
Tampere 18.4.2013
Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Tampere 18.4.2013

Lapsi ja nuorisopolitiikan haasteet
 Suomen ja Euroopan haasteena – NEETS
 Huoltosuhteen vaje
 Suomen osalta (Pohjoismaat) polarisaatio koulutuksessa
 Keskeisinä ratkaisuna mm
– Nuorisotakuu
– Monialainen yhteistyö ja kumppanuus
– Nuoret mukaan
– Kuntien pitää tietää missä nuoret ovat

Unohtuiko jotain –
Nuorisokulttuurin muutos?

En flink och seriös generation
Polarisaatio nuorten keskuudessa kasvaa
 Odotusräjähdys – Nuoriin kohdistuu valtavia paineita
– Koulussa pärjättävä, keho treenattava ja terveys
oltava hyvä – olet vastuussa omasta pääomasta
 Uusi vanhemmuuden/perhe kulttuuri – neuvottelukulttuuri
vanhemmat > coach/supporter
 Koulutuksen polarisaatio on vahva – ulkopuolisuus – koulu ei
tasaa mahdollisuudet
 Nuoret eksyy ”laajentuvassa nuoruusvaiheessa”
 Tanskalainen Noemi Katznelson ja norjallaiset Hegna, Ödegard, Strandbu
(Oslo 2012)

Mitä nuoret odottavat
 Nuorilla on määrätietoisia toiveita ja käsityksiä siitä mitä
haluavat ja tarvitsevat
 Nuoret toivovat mielekkäitä ja statusta nostavat toiminnot ei
niinkään tiettyyn muitten määräämään tavoitteeseen, mutta
jossa on mahdollisuuksia kehittää itsensä ja taitojaan
 Nuoret toivovat laajempaa koulutus ja oppimiskäsitettä ei vain
”koulutaitoja” vaan käytännön osaamista ja taitoja
 Nuoret toivovat monia erilaisia polkuja ja vaihtoehtoja
koulutukseen
 ….. vähemmän paineita

…Mitä nuoret odottavat
 Nuoret toivovat vähemmän paineita
 Enemmän aikaa ( myös asiantuntijoilla)
 Luotettavan aikuisen tuki ja apu henkilökohtaisiin
ongelmiin ja haasteisiin
 Aikaa ja mahdollisuuksia kuulua vertaisryhmiin

Nuorten ei lineaariset strategiat
Haastaa opettajuuden, pedagogiikan ja ohjauksen
 Charterturisten – Charterturisti selkeä päämäärä ja reitti
 Rygsæksrejsende – reppumatkustaja ei selkeä päämäärä,
hakee itsensä mutta osallistuu koulutuksen – prosessisa
 Blind passager – sokea matkustaja päämäärätön seuraa vaan
mukana
 Vagabonden kulkija päämäärätöntä, paljon keskeytyksiä,
vaikeuksia siirtyä asiasta toiseen,

Nuoruus ei ole lineaarista
Kohti ammattia

Jostainhan ne ulkopuoliset
nuoret tulevat

Ulkopuolella olevat
Kunta Työttömät alle 25 1;0,5 1;1 1;1,2 1;1,5
Hämeenkyrö 55 83 110 121 138
Kangasala 162 243 324 356 405
Lempäälä 96 144 192 211 240
Nokia 200 300 400 440 500
Orivesi 47 71 94 103 118
Pirkkala 80 120 160 176 200
Pälkäne 28 42 56 62 70
Tampere 1940 2910 3880 4268 4850
Vesilahti 8 12 16 18 20
Ylöjärvi 130 195 260 286 325
Tampereen seutu 2746 4119 5492 6041 6865

Mitä tapahtuu?
Peruskoulu
Ei jatka välittömästi 7,4 % - 9,1%
49,6 % - 53,3 %
39,4% - 41,2%
Ammattioppi-
laitos
Lukio
58 – 62 % ei
jatka heti
20 % ei jatka
”koskaan”
80 % jatkaa
20 – 30 % ei
suorita
70 – 80 %
suorittaa
Ulkopuolella

Pelkkä
peruskoulu
pohjalla
olevat nuoret
Pelkkä peruskoulu 2010
25-29 20-24 Yhteensä
Koko maa 56416 63559 119975
Uusimaa 22582 23065 45647
Varsinais-Suomi 4829 4981 9810
Satakunta 2073 2422 4495
Kanta-Häme 1757 2016 3773
Pirkanmaa 4679 5285 9964
Päijät-Häme 2239 2519 4758
Kymenlaakso 1770 1991 3761
Etelä-Karjala 1009 1307 2316
Etelä-Savo 1090 1411 2501
Pohjois-Savo 1968 2479 4447
Pohjois-Karjala 1073 1442 2515
Keski-Suomi 2222 2947 5169
Etelä-Pohjanmaa 1313 1622 2935
Pohjanmaa 1546 1938 3484
Keski-Pohjanmaa 467 628 1095
Pohjois-Pohjanmaa 3279 4269 7548
Kainuu 529 699 1228
Lappi 1586 2122 3708
Ahvenanmaa-Åland 405 416 821

Nuoren työvoiman koulutustausta
22,4 20,3 22,6
19,2
26,7
31,3 35,1
24,4
33,9
39,9
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
FIN VARSU SATAKUNTA PIRKANMAA UUSIMAA
Ylioppilas
Vain peruskoulu

Mitä kautta tulevat
 Peruskoulun jälkeiset pudokkaat
 Peruskoulunsa vailla riittävää osaamista tulevat
 Ammatillisen koulutuksen keskeyttäjät
 Nuoret jotka eivät jatka ylioppilaskirjoitusten jälkeen

Ajatuksia ja toimenpiteitä

Kunnat ja valtio vasta heräämässä
 Nyt vasta ollaan havahtumassa ulkopuolisuuteen
 Tunnustetaan että se maksaa ja paljon
 Tarvitaan monialaista otetta – kumppanuutta julkisen
hallinnon eri toimijoiden välillä ja kolmannen sektorin
kanssa
 Julkisten palvelujen alasajo on suuri riski ja hinta näkyy
vasta vuosien päässä

Peruskoulu on keskiössä
 Myös PISA-huipulla esiintyy polarisaatiota
 Miten estää polarisaatiota – miten luoda onnistumisia ja
itsetuntoa
 Paljon on tehtävissä pedagogiikalla, menetelmillä ja
lähtemällä nuoresta
 Suurin osa ulkopuolella olevista pelkkä peruskoulu
 Peruskoulun lopputodistus indikoi hyvin ”ulkopuolisuutta”
tarvitaan varhaista tukea
 Kumppanuutta läksyihin, harrastukseen, itsetuntoon

Kunnille seurantavelvoite
 Kunnille tulee säätää niin kuin Norjassa, Ruotsissa ja
Tanskassa peruskoulunsa päättäneiden seurantavelvoite
 Kuntien pitää tietää missä nuori on, mitä palveluja hän
tarvitsee, sekä tarjota vaihtoehtoja nuorelle
 16-20 vuosina ulkopuolella 10-kertainen riski olla
ulkopuolella jatkossakin
 Etsivä nuorisotyö on hyvä alku

Tarvitaan nuoren aito kohtaaminen
Nuori toivoo palvelujärjestelmältä
 Luotettava dialoginen aikuinen,
– Aikaa
– Kuuntelee
– Tulee ja ohjaa läpi viidakon
 Meidän tulee kiinnittää huomiota asiakastyössä olevien
osaamiseen, resursseihin ja että on riittävästi aikaa
 Nuoren on voitava vaikuttaa ohjelmansa toimenpiteensä
sisältöön – sen tulee lähteä nuoresta ei rakenteiden ja
organisaatioiden tarpeesta

Tiivistää ja koordinoida ohjauksen verkostoa
 Ohjauksen resursseja tarvitaan enemmän
 Ohjaus on hajanaista
 Ohjausta tulee tiivistää ja luoda yhtenäiset
toimintaperiaatteet
 Ohjaukselle keskeisempi rooli
 Elinikäisen ohjauksen periaate

Osaamisen tunnustamista ja tunnistamista
1) viestintä äidinkielellä;
2) viestintä vierailla kielillä;
3) matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen
luonnontieteiden ja tekniikan aloilla;
4) digitaaliset taidot;
5) oppimistaidot;
6) sosiaaliset ja kansalaistaidot;
7) aloitekyky ja yrittäjyys; ja
8) tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin
ilmaisumuodot.

Tunnistamista ja tunnustamista
 Tulee luoda järjestelmä jos nuori/aikuinen voi jatkuvasti ja
tarvittaessa saada reaaliosaamisensa tunnistetuksi ja
tunnustetuksi
 Ei suoraan koulujärjestelmän alaisuuteen
 Eri toimijoiden yhteistyönä? Pajoilla jo osaamista asiassa
 Suomessa puhuttu pitkään mutta mitään oleellista ei ole
tapahtunut; vrt Norjaa ja Tanskaa

Nuori tarvitsee polkuja
 Meidän pitää oppia poluttamaan
 Nuoret tarvitsevat erilaisia ja vaihtoehtoisia polkuja
osaamiseen
 Sektoroitunut hallinto heikentää edellytykset aitoon
poluttamiseen
 Pitää saada joustoa missä nuori voi erilaisia polkuja pitkin

Mistä toimiva polku on tehty
 Hyvä osaamisen ja taustan selvitystä
 Nuoren osallistuminen ja osallistamista oman ura
suunnitelman urapolun rakentamiseen
 Vahva henkilökohtainen tuki
 Osaavan ammattilaisen seuranta
 Joustavia ratkaisuja ja joustoa
 Tiivis kommunikaatio ja vuorovaikutus
 Hyvä kommunikaatio vanhempien ja eri toimijoiden välillä
 Hyvä tieto, tuntemus ja kontakti paikallisen yrityselämän
kanssa
 Systemaattinen toteutus ja arviointi

Työpajat on keskeinen ja osaava toimija
 On tärkeää saada ennen perustoiminnot toimimaan
 Työpajat on jo toimiva vaihtoehtoinen polku
 Työpajat ovat kehittäneet jatkuvasti ja joustavasti
osaamisensa, ammattitaitonsa ja ennen kaikkea ollut
joustava toimija
 Pajojen, koulutuksen järjestäjien, työvoimahallinnon ja
yritysten kumppanuudella voi rakentaa ne toimivat polut
jotka moni tulevat tarvitsemaan

Lapsi- ja nuorisopoltiikka tarvitsee kumpanuttaa

Recommended

Recommended

More Related Content

Viewers also liked

Viewers also liked (20)

Similar to Lapsi- ja nuorisopoltiikka tarvitsee kumpanuttaa

Similar to Lapsi- ja nuorisopoltiikka tarvitsee kumpanuttaa (20)

More from ´State Administrative Agency Southwestern Finland

More from ´State Administrative Agency Southwestern Finland (16)

Recently uploaded

Recently uploaded (7)

Lapsi- ja nuorisopoltiikka tarvitsee kumpanuttaa