POLARISAATIOMUISTIO95 000 NUORTA KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN ULKOPUOLELLA 2004
PolarisaatiomuistioESIPUHEOnko meillä varaa polarisaatioon?Kädessäsi oleva muistio on pitkän prosessin tulos. Kirjoittaja ...
PolarisaatiomuistioYhteenvetoKoulutuksen ja työelämän ulkopuolella lähes 100 000 nuorta vuonna 2005Tämä muistio kertoo, et...
PolarisaatiomuistioSisällysluetteloESIPUHE ..................................................................................
Polarisaatiomuistio       3.10.6 Työpajaverkostoista koulutukseen ja työelämään polkujen maakunnallisiksi      osaamiskesk...
Polarisaatiomuistio8.1.1   Kartat............................................................................................
Polarisaatiomuistio1 Lähtökohtana Eurooppalainen nuorisosopimusOsana EU:n Lissabonin strategiaa Eurooppa-neuvosto hyväksyi...
PolarisaatiomuistioVuonna 2004 koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olivat Suomessa noin 95000 nuorta. Näistänuorista 520...
Polarisaatiomuistio3.2      Mitä tapahtuu ammatillisen perustutkinnon suorittaneille nuorille?Ammatillisen perustutkinnon ...
PolarisaatiomuistioKoulutus                                          Keskeytti Jatkoi    Poistui kokonaan koulutusjärjeste...
PolarisaatiomuistioKuva 1 Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella 2004, virtakuva                                Sivistystoi...
Polarisaatiomuistio3.6      Alueelliset erot ovat suuretEdellä on kuvattu nuorten ulkopuolisuutta käyttäen tilastokeskukse...
Polarisaatiomuistio                                 Ulkona koko                   Ulkona, ilman opiskelijat Työttömät koko...
PolarisaatiomuistioKartta 1; Nuoret työelämän ja koulutuksen ulkopuolella seutukunnittain                                S...
Polarisaatiomuistio3.7      Työelämän ja koulutuksen ulkopuolisuus nuorena uhkaa jäädä pysyväksiTyöministeriön 2006 julkai...
Polarisaatiomuistiokoulutuksen ja työelämän ulkopuolella on peräti 32 %! (Katso Taulukko 11). Ulkopuolisuus jää siisaika p...
Polarisaatiomuistio3.8      Koulutukseen ja nivelvaiheeseen liittyvät johtopäätöksetOpetusministeriö on linjannut seuraavi...
PolarisaatiomuistioTähän voidaan lisätä ryhmä, joka valmistuu peruskoulusta ilman toisen asteen koulutuksenvaatimaa osaami...
PolarisaatiomuistioPerusopetuksen opinto-ohjausta ja sen toimintakulttuuria on pyritty kehittämään ja tehostamaan mmopinto...
Polarisaatiomuistiolisäaikaa. Osa näistä valitsee Tanskassa kuten Suomessakin lisävuoden tai nk. 10-luokan. Suurinosa niis...
Polarisaatiomuistio     3.8.5   Erityisopetuksessa olevien nuorten määrä kasvaa.Syksyllä 2005 erityisopetukseen oli otettu...
PolarisaatiomuistioErityisopetuksen kriittisen näkökulman ydin pohjautuu siihen, että vuodesta 2001 eteenpäin onerityisope...
Polarisaatiomuistio     3.8.6   Ollaanko luomassa uutta rinnakkaiskoulujärjestelmää?Viimeisten tilastotietojen valossa eri...
PolarisaatiomuistioTavoitteena on turvallinen ansiotyö. Mutta sillä on tietysti merkitystä minkälainen työ odottaajatkossa...
Polarisaatiomuistiopäättää koulutuksen määräpäästä aikaisin ja mahdollisimman tiheä koulutuksen läpäisy. Toisaaltakansainv...
PolarisaatiomuistioSuomikin hyötyisi eri oppimisen areenoiden välisestä yhteistyöstä. Tanskan hallitus listaa omaltaosalta...
Polarisaatiomuistiotyöllisyyspoliittisessa keskustelussa. Miten luoda edellytykset näille nuorille, että he saavatvähintää...
PolarisaatiomuistioPajatoiminnalla on tietyin lisäresurssein edellytykset toimia peruskoulunsa päättäneiden nuortenseurant...
Polarisaatiomuistioetsimisessä on oltava siinä, että kaikki suorittavat jonkun peruskoulun jälkeisen ammatillisentutkinnon...
Polarisaatiomuistiopalvelevat kaikkia ikäryhmiä ja kouluasteita. Ohjaukselle tulee asettaa selvä tavoitetaso esim.henkilöm...
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Polarisaatiomuistio
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Polarisaatiomuistio

1,736 views

Published on

Nuoret koulutuksen ja työelämän ulkopuolella Suomessa 2004

Published in: Education
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,736
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
3
Actions
Shares
0
Downloads
7
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Polarisaatiomuistio

  1. 1. POLARISAATIOMUISTIO95 000 NUORTA KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN ULKOPUOLELLA 2004
  2. 2. PolarisaatiomuistioESIPUHEOnko meillä varaa polarisaatioon?Kädessäsi oleva muistio on pitkän prosessin tulos. Kirjoittaja on vuodesta 2000 osallistunutlääninhallitusten toteuttamaan peruspalvelujen arviointiin. Vastuualueeni on ollut nuortentyöpajatoiminta, ja siinä sivussa nuorisotyöttömyys. Tässä työssä jäin pohtimaan mistä kaikkityöttömät nuoret tulevat. Vuonna 2003 törmäsin tilastokeskuksen työvoimaan kuuluvat jakuulumattomat tilastoissa käsitteeseen muualla olevat nuoret. Samana vuonna sain käteeni Ruotsinnuorisopolitiikan keskusviraston, Ungdomsstyrelsen:in, tekemän selvityksen Unga utanför.Kiinnostuin selvittämään mistä tulevat nämä muulla olevat, ja oliko todella niin että meillä onnuoria jotka ovat kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella.Vuosien saatossa olen peruspalvelujen yhteydessä selvittänyt asiaa, ja vihdoin olen siinä tilanteessa,että minulla on jonkinlainen käsitys ja faktaa siitä mitä tapahtuu, kuinka paljon nuoriso onkoulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Siitä syntyi tämä muistio. Halusin tuoda nämä asiat esillekoska nämä nuoret eivät meidän poliittisissa keskusteluissa näy, tai sitten niitten määrä pidetäänmutu-käsitteen pohjalta pienenä.Kyseessä on kuitenkin valtava polarisaatio ongelma. Jos lähes 15 % 15- 24-vuotiaista onkoulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Varsinkin kuin ulkopuolisuus uhkaa jäädä monellepysyväksi. Toisaalta tämä muistio todistaa että ulkopuolisuus nuorten ikäryhmissä on selvästikorkeampaa kuin väestössä keskimäärin.Toivottavasti muistioni herättää keskustelua asiasta ja toimenpiteisiin.Kiitän kaikkia jotka ovat innostaneet minua tekemään tämän työn valmiiksi, ja niitä on paljon.Muistion omistan työpajojen valmentajille, jotka jaksavat usko siihen että tekemällä ja välittämällävoidaan ehkäistä ulkopuolisuutta ja antaa jokaiselle nuorelle jonkinlaisen perustan mistä ponnistaatulevaisuuteen, jossa häneltä vaaditaan entistä enemmän.Pori 20.8.2007Erik HäggmanSivistystoimentarkastaja Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 2 Länsi-Suomen lääninhallitus
  3. 3. PolarisaatiomuistioYhteenvetoKoulutuksen ja työelämän ulkopuolella lähes 100 000 nuorta vuonna 2005Tämä muistio kertoo, että koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oli Suomessa vuonna 2004 lähes100 000 nuorta. Suurin osa ulkopuolista nuorista tulevat toisen asteen ammatillisen koulutuksenkeskeyttäneistä nuorista. Muistio osoittaa, että koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääminentapahtuu viiveellä. Tämän takia näitä nuoria ei ole aiemmin nostettu esille.Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevista nuorista noin yli 50 000 olivat vuonna 2004työttömiä nuoria. Lähes 45 000 nuorta olivat kuitenkin kokonaan työelämän ja koulutuksenulkopuolella. Tämä tarkoittaa sitä, että eivät olleet työttöminä työhakijoina, koulutuksessa,työelämässä, armeijassa, ulkomailla tai kotona hoitamassa lastaan/lapsiaan. Nämä nuoret olivatpalvelujärjestelmän ulkopuolella.Muistiossa todetaan myös että alueelliset erot koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuudessa ovatsuuret.Muistio toteaa, että Suomella ei ole varaa tämäntyyppiseen polarisaatioon. Tulos on myös jyrkässäristiriidassa maamme koulutuspoliittisten tavoitteiden kanssa. Voidaan jopa puhukoulutuspoliittisesta heitteillejätöstä. Ongelma on suuri ja vaatii niin koulutuspoliittisia,sosiaalipoliittisia kuin työvoimapoliittisia toimenpiteitä.Muistion yhtenä viestinä on myös, että oppilashuoltoon sekä ohjaukseen ja neuvontaanpanostamalla voitaisiin saada paljon myönteistä aikaiseksi.Muistion tärkein esitys on, että Suomessa kuten muissakin pohjoismaissa tulee luodaperuskoulunuorten seurantajärjestelmää. Muistio peräänkuuluttaa myös joustavuuttaopetusjärjestelmään sekä erilaisten oppijoiden parempaa huomioimista.Muistio vahvistaa käsityksen että nuorten taloudellinen ja yhteiskunnallinen tilanne on muutaväestöä heikompaa. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 3 Länsi-Suomen lääninhallitus
  4. 4. PolarisaatiomuistioSisällysluetteloESIPUHE .............................................................................................................................................2Yhteenveto ............................................................................................................................................3Sisällysluettelo .....................................................................................................................................41 Lähtökohtana Eurooppalainen nuorisosopimus ...........................................................................72 Nuoret koulutuksen ja työelämän ulkopuolella............................................................................73 Mitä tapahtuu koulutuksensa päättäville .....................................................................................8 3.1 Mitä tapahtuu peruskoulunsa päättävälle nuorelle? .............................................................8 3.2 Mitä tapahtuu ammatillisen perustutkinnon suorittaneille nuorille?....................................9 3.3 Mitä tapahtuu lukion päättötodistuksen jälkeen?.................................................................9 3.4 Mitä tapahtuu opintonsa keskeyttäneille..............................................................................9 3.5 Eri koulutusmuodot yhdessä ..............................................................................................10 3.6 Alueelliset erot ovat suuret ................................................................................................12 3.7 Työelämän ja koulutuksen ulkopuolisuus nuorena uhkaa jäädä pysyväksi.......................15 3.8 Koulutukseen ja nivelvaiheeseen liittyvät johtopäätökset ................................................17 3.8.1 Laajan nivelvaiheen ongelmana on ammatillisen koulutuksensa keskeyttänyt .........17 3.8.2 Perusopetuksen opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon resurssit riittämättömät ja toimintakulttuuri kehittymätön ..................................................................................................18 3.8.3 Osa nuorista tarvitsee aikaa ja vaihtoehtoisen vuoden...............................................19 3.8.4 Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon ja resurssit riittämättömät .............................................................................................................................20 3.8.5 Erityisopetuksessa olevien nuorten määrä kasvaa. ....................................................21 3.8.6 Ollaanko luomassa uutta rinnakkaiskoulujärjestelmää? ............................................23 3.8.7 Opinpolun erilaiset matkaajat ja joustava oppiminen ................................................23 3.8.8 Pitääkö asiat tehdä moneen kertaan ja onko meillä siihen varaa? .............................25 3.8.9 Lukio- tai peruskoulupohjalla työelämään siirtynyt - tuleva väliinputoaja?..............26 3.9 Koulutukseen ja nivelvaiheeseen liittyvät toimenpide-esitykset .......................................27 3.9.1 Suomeen on luotava peruskoulunsa päättäneiden seurantajärjestelmä......................27 3.9.2 Opinto-ohjauksen, oppilashuollon, nuorisotiedotuksen ja -neuvonnan palvelut tulee koota toimivaksi kokonaisuudeksi .............................................................................................29 3.9.3 Koolla on merkitystä – luokka- ja ryhmäkoot pienennettävä ....................................30 3.9.4 Onnistumisen kokemukset oppimisen edellytyksenä ................................................30 3.9.5 Nuorille luotava mahdollisuus viettää peruskoulun jälkeen vaihtoehtoinen vuosi....31 3.9.6 Suomeen tulee luoda joustavan oppimisen malleja ...................................................31 3.9.7 Suomen tulee kiireellisesti toteuttaa osaamisen ja opitun tunnustamisen ja tunnistamisen järjestelmää. ........................................................................................................33 3.9.8 Koulutuksen järjestäjiä on velvoitettava tarjoamaan keskeyttävälle nuorelle vaihtoehtoja keskeyttämiselle ....................................................................................................33 3.9.9 Alle 25-vuotiaille työssä oleville nuorille tulee tarjota joustavia koulutusväyliä......33 3.10 Johtopäätökset nuorten koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuudesta pajatoiminnan kannalta ..........................................................................................................................................34 3.10.1 Työpajatoiminnan kehitys ja työpajatoiminnan rooli ................................................34 3.10.2 Minkälaisia taitoja nuori tarvitsee pajajaksolta?........................................................35 3.10.3 Yksi kehittämisen lähtökohta – elinikäisen oppimisen avaintaidot ...........................36 3.10.4 Työpajojen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteistyö tulee tiivistää........37 3.10.5 Työpajojen kehittämää osaamista tarvitaan koulutuspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi ..........................................................................................................................38 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 4 Länsi-Suomen lääninhallitus
  5. 5. Polarisaatiomuistio 3.10.6 Työpajaverkostoista koulutukseen ja työelämään polkujen maakunnallisiksi osaamiskeskuksiksi ....................................................................................................................38 3.10.7 Pajatoimintaa tulee dokumentoida paremmin............................................................39 3.10.8 Pajatoimintaa ylläpitävien on seurattava pidempikestoisesti nuorten sijoittumista...39 3.11 Toimenpide-esitykset pajatoiminnan kannalta...................................................................39 3.11.1 Työpajamäärärahaa tulee kasvattaa 12 miljoonan euroon vuonna 2008. ..................39 3.11.2 Osaamisen ja opitun tunnistamisen järjestelmää kehitetään laajalla yhteistyöllä......40 3.11.3 Suositus ammatillisen koulutuksen ja työpajojen yhteistyöstä ..................................40 3.11.4 Pajat tiiviimmin mukaan ohjauksen ja neuvonnan järjestelmään ..............................40 3.11.5 Vahvistaa pajojen poikkihallinnollista yhteistyötä ....................................................41 3.11.6 Pajat voisivat hoitaa peruskoulunsa päättäneiden seurantajärjestelmän toimeenpanoa 41 3.11.7 Pajojen tulee jatkaa toiminnan sisällön kehittämistä .................................................41 3.11.8 Yritysyhteistyö ............................................................................................................41 3.11.9 Työpajat välittäjä-organisaatioina tai työvoimapoolina.............................................41 3.12 Johtopäätökset nuorten koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuudesta nuorisotoimen kannalta ..........................................................................................................................................42 3.12.1 Koululaisten kerhotoiminta voisi antaa koululaisille onnistumisen kokemuksia ......42 3.12.2 Nuorisotiedotusta on kehitettävä ja laajennettava toimimaan maan kaikilla alueilla 42 3.12.3 Nuorisotalot in- ja non-formaalisen oppimisen paikkoina.........................................42 3.12.4 Nuorisotalot ja – toimi voivat tukea nuorten koulukäyntiä........................................42 3.13 Toimenpide-esitykset nuorisotoiminnan kannalta .............................................................43 3.13.1 Koululaisten kerhotoiminnan määrärahaa tulee lisätä ...............................................43 3.13.2 Nuorisotiedotuksen ja – neuvonnan kehittämistä tulee jatkaa ja laajentaa................43 3.13.3 Nuorisotoimen edustus kaikkiin oppilashuoltoryhmiin .............................................43 3.13.4 Nuorisotoimi ja kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa ...................434 Nuorten työttömien määrä pienenee, mutta pieneneekö työttömien osuus nuorten ikäryhmästä? 44 4.1 Määrä laskee, mutta osuus pysyy.......................................................................................44 4.2 Alueelliset erot ovat suuret ................................................................................................45 4.3 Toimiiko yhteiskuntatakuu?...............................................................................................51 4.4 Johtopäätöksen ja toimenpide-esitykset nuorten työllisyyteen ja työllistyvyyteen ...........52 4.4.1 Työvoimahallinnolla ei riittäviä resursseja yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi ........52 4.4.2 Nuorille tulee luoda riittävän kestoinen ura- ja kehittämissuunnitelma ....................52 4.4.3 Viranomaisten yhteistyötä pajatoiminnan rahoituksessa tulee kehittää.....................525 Taloudellinen ulkopuolisuus ......................................................................................................53 5.1 100 000 nuorta toimeentulotuen piirissä............................................................................53 5.2 Johtopäätökset ja toimenpide-esitykset taloudellisen ulkopuolisuuden osalta ..................54 5.2.1 Tarvitaan lisää tutkimusta ..........................................................................................546 Toteutuuko sukupolvinen tasavertaisuus? .................................................................................54 6.1 Lähtökohtana työpajatoiminnan ja Noste-ohjelman valtion rahoitus ................................54 6.1.1 Pajatoiminnan kohderyhmät ......................................................................................54 6.1.2 Noste ohjelman kohderyhmät.....................................................................................55 6.1.3 Noste ja työpaja toiminnan resursointi suhteutettuna kohderyhmään työlliset.........55 6.1.4 Noste- ja työpajtoiminnan resursointi suhteutettuna kohderyhmään työttömät ja muut 56 6.1.5 Työpaja- ja Noste-ohjelma toteutunut resursointi 2003 – 2006 ................................577 Lopuksi .......................................................................................................................................588 Luettelot .....................................................................................................................................59 8.1 Lähteet................................................................................................................................59 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 5 Länsi-Suomen lääninhallitus
  6. 6. Polarisaatiomuistio8.1.1 Kartat..........................................................................................................................598.1.2 Kirjalliset lähteet ........................................................................................................598.1.3 Kuvat..........................................................................................................................608.1.4 Taulukot .....................................................................................................................608.1.5 Verkkosivut................................................................................................................61 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 6 Länsi-Suomen lääninhallitus
  7. 7. Polarisaatiomuistio1 Lähtökohtana Eurooppalainen nuorisosopimusOsana EU:n Lissabonin strategiaa Eurooppa-neuvosto hyväksyi 22–23.3.2005, eurooppalaisennuorisosopimuksen. Sopimuksen tavoitteena on suunnata huomiota nuorten elämän kannaltakeskeisiin kysymyksiin, kuten työllisyyteen, koulutukseen, sosiaalikysymyksiin japerhepolitiikkaan. Nuorisosopimus on ensisijaisesti poliittinen aloite, jonka tavoitteena on tehostaanykyisten toimien vaikuttavuutta, ei luoda uusia rakenteita tai ohjelmia. Eurooppalainennuorisosopimus sisältyy Lissabonin strategiaa toteuttaviin kansallisiin toimenpideohjelmiin. 1Nuorisosopimuksen lähtökohdat ovat; Eurooppalaisella nuorisosopimuksella pyritään parantamaaneurooppalaisten nuorten yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, liikkuvuutta, pääsyä työelämäänja sosiaalista osallisuutta sekä samalla helpottamaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.Sopimuksen on varmistettava näillä aloilla tehtävien aloitteiden keskinäinen johdonmukaisuus jaoltava lähtökohtana aktiiviselle ja jatkuvalle toiminnalle nuorten hyväksi. Jotta sopimus tuottaisituloksia, tarvitaan kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden ja etenkin kansallisten, alueellisten japaikallisten nuorisojärjestöjen sekä Euroopan nuorisofoorumin, alueellisten yhteisöjen jatyömarkkinaosapuolten osallistumista toimintaan.Eurooppa-neuvosto kehottaa unionia ja jäsenvaltioita kutakin oman toimivaltansa rajoissakäyttämään erityisesti Euroopan työllisyysstrategian ja sosiaalista osallisuutta koskevan strategianyhteydessä työnsä pohjana seuraavia toimintalinjoja: • Työllisyys, integroituminen ja sosiaalisen aseman parantaminen • Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus sekä liikkuvuus • Työelämän sekä yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittaminenKevään 2006 Eurooppa-neuvosto kokous totesi että toimeenpannut kansalliset toimenpiteet ovatrohkaisevia mutta eivät riittäviä. Erityisesti tulisi tehostaa seuraavia toimenpiteitä • parantaa nuorten työllisyystilannetta siten, että vahvistetaan työllistyvyyttä ja yrittäjyyttä ja tuetaan siirtymistä koulutuksesta työhön • varmistaa että heikommassa asemassa oleville nuorille annetaan etusija työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevien kansallisten politiikkojen yhteydessä • vähentää koulun keskeyttäjien määrää ja kehittää tiiviimpää yhteistyötä avoimuuden lisäämiseksi ja epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen merkityksen tunnistamiseksi.Lääninhallitusten työpajatoiminnan arviointi, osana peruspalvelujen arviointia on osoittanut, ettänuorisosopimuksen tapaista ajattelua ja toimeenpanoa tarvitaan. Tämän raportin tiedot osoittavat,että eri politiikkojen yhteensovittamisessa suuria puutteita. Politiikkojen sisälläkin koordinointi onpuutteellista ja se luo esteitä nuorisosopimuksen tavoitteiden toteuttamiseen.2 Nuoret koulutuksen ja työelämän ulkopuolellaLänsi-Suomen lääninhallitus on osana peruspalvelujen arviointia selvittänyt koulutukseen jatyöelämään liittyviä polarisaatioilmiöitä. Seurannan lähteenä on käytetty pääasiallisestitilastokeskuksen koulutuksen ja työssäkäynnin tilastoja. Lähteet ovat henkilötunnuspohjaisia.1 www.mindedu.fi Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 7 Länsi-Suomen lääninhallitus
  8. 8. PolarisaatiomuistioVuonna 2004 koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olivat Suomessa noin 95000 nuorta. Näistänuorista 52000 oli työttömänä ja 43000 muualla. Muualla tarkoittaa että nuori ei ollutkoulutuksessa, ei armeijassa, ei eläkkeellä tai ulkomailla. Luku pitää sisällään noin 12–15000kotona lastaan hoitavaa henkilöä.Nuorten tilanne 2004 Työttömänä MuuallaVuonna 2004 peruskoulun, lukion ja ammatillisen 11 592 7 833perusopetuksen päättötodistuksen saaneetVuosina 2000 – 2003 peruskoulun, lukion ja ammatillisen 37 042 24 328perusopetuksen päättötodistuksen saaneet vuonna 2004Koulutuksensa kokonaan keskeyttäneet 2004 3353 10 386Yhteensä 51 987 42457Nuoret jotka jäävät koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle näyttävät tulevan kolme pääväylääpitkin; • Peruskoulunsa päättäneet vailla toisen asteen koulutuksen vaatimaa osaamista • Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet, jotka jäävät ”pysyvästi” työttömäksi • Koulutuksensa, erityisesti ammatillisen perustutkinnon, keskeyttäneet koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävät.3 Mitä tapahtuu koulutuksensa päättäville3.1 Mitä tapahtuu peruskoulunsa päättävälle nuorelle?Suurin osa nuorista jatkaa opiskelua heti päättötodistuksen saatuaan. Peruskoulun jälkeen vain noin3500 nuorta jää toisen asteen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle, näistä kuitenkin noin 1500suorittaa nk. lisäluokan. Tilanne säilyy sellaisenaan 1- 3 vuotta peruskoulun jälkeen. Suurin muutostapahtuu 3- 4 vuotta peruskoulun jälkeen kuin noin 10 000 nuorta ikäluokka kohti on jokotyöttömänä tai koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Näyttää tilaston valossa siltä, ettäpääasiallisesti peruskoulunsa päättäneet, keskeyttävät toisen asteen, ammatillisen koulutuksensatoisen ja kolmannen lukuvuoden aikana. Viidessä vuodessa peruskoululaisista kuitenkin noin28 000 jää kumulatiivisesti koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.Taulukko 1 kuvaa tilannetta vuoden 2004 lopussa. Peruskoulun päättötodistuksen vuosina 2000 - 2004 saaneitten tilanne 2004 lopussaPäättövuosi 2000 2001 2002 2003 2004 YhteensäKoulutuksessa 33089 32969 57426 57710 59260 240454Työllinen 16674 15552 1332 813 568 34939Työtön 5568 5734 802 520 128 12752Varusmies 5806 4156 67 6 0 10035Eläke 358 231 117 80 43 829Muu 4268 4999 1576 1599 3460 * 15902Ulkomailla 464 246 137 83 41 971Yhteensä 66227 63887 61457 60811 63459 315882Taulukko 1; Perusoulun päätötodistuksen vv. 2000 - 2004 saaneet, tilanne vuoden 2004 lopussa 22 Tilastokeskus, Opiskelijavirtataulukot 8.6b, Taulukot T1a – e, päivitetty 12.9.2006 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 8 Länsi-Suomen lääninhallitus
  9. 9. Polarisaatiomuistio3.2 Mitä tapahtuu ammatillisen perustutkinnon suorittaneille nuorille?Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista noin neljännes jatkaa opiskelua viimeistään vuosiperustutkinnon jälkeen. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden ongelma on että noin 11 000nuorta ei pääse työmarkkinoille heti valmistumisen jälkeen. Eli noin neljännes jää ulkopuolelle.Ulkopuolelle jäävistä noin 6500 nuorta päätösvuotta kohti näyttää jäävän pysyvästityömarkkinoiden ulkopuolelle, tämä on 15 % tutkinnon suorittaneista. Ammatillisen perustutkinnon 2000 – 2004 suorittaneiden tilanne 2004 lopussaPäättövuosi 2000 2001 2002 2003 2004 YhteensäKoulutuksessa 11600 12611 12618 11854 6054 54737Työllinen 29708 28915 30048 30431 19714 138816Työtön 4489 4553 4964 6642 9073 29721Varusmies 59 76 156 1637 3348 5276Eläke 566 509 336 294 212 1917Muu 2200 2101 1817 1903 1572 9593Ulkomailla 520 439 331 230 163 1683Yhteensä 49142 49204 50270 52991 40136 201607Taulukko 2; Ammatillisen perustutkinnon 2000 - 2004 suorittaneiden tilanne vuoden 2004 lopussa33.3 Mitä tapahtuu lukion päättötodistuksen jälkeen?Lukion päättötodistuksen saaneista alta alle puolet sijoittuu jatko-opiskeluun saman vuoden aikana.Kahden vuoden sisällä 80 % on kuitenkin löytänyt opiskelupaikan. Koulutuksen ja työelämänulkopuolelle jääviä on noin 4 %. Ongelmaksi on myös luokiteltava se, että päättövuotta kohti jäätyömarkkinoille pelkällä ylioppilastutkintopohjalla 6000 nuorta. Lukion päättötodistuksen saaneet 2000 – 2004, tilanne 2004 lopussa 2000 2001 2002 2003 2004 YhteensäKoulutuksessa 27400 29139 29179 24017 16592 126327Työllinen 6118 4422 5161 6499 10624 32824Työtön 873 672 811 1414 2391 6161Varusmies 59 58 130 1875 2357 4479Eläke 133 135 108 101 58 535Muu 883 751 776 1365 2810 6585Ulkomailla 398 323 275 179 135 1310Yhteensä 35864 35500 36440 35450 34967 178221Taulukko 3; Lukion päättötodistuksen saaneet vuosina 2000 - 2004, tilanne vuoden 2004 lopussa 43.4 Mitä tapahtuu opintonsa keskeyttäneilleKoulutuksensa keskeyttää vuositasolla noin 35 000 opiskelijaa. 20 % keskeyttäneistä jatkaaopiskeluaan muualla tai suorittaa tutkinnon toisessa oppilaitoksessa. Keskeyttäneistä 80 %, eli28300 keskeyttää kokonaan opiskelunsa. Erot eri koulutusmuotojen välillä ovat erittäin suuret.Lukion keskeyttäneistä noin 44 % keskeytti kokonaan opiskelunsa. Ammatillisen perustutkinnon jayliopisto-opintonsa keskeyttäneistä peräti 90 % keskeytti kokonaan opiskelunsa. AMK opintonsakeskeyttäneistä 75 % keskeyttää kokonaan.3 Tilastokeskus, Opiskelijavirtataulukot 8.6b Taulukot T3 a – e, päivitetty 12.9.20064 Tilastokeskus, Opiskelijavirtataulukot 8.6b Taulukot 2 a – e, päivitetty 12.9.2006 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 9 Länsi-Suomen lääninhallitus
  10. 10. PolarisaatiomuistioKoulutus Keskeytti Jatkoi Poistui kokonaan koulutusjärjestelmästäLukio 4688 2588 2100%-osuus 100 55,20 44,80Ammatillinen perustutkinto 12394 1284 11110%-osuus 100 10,36 89,64AMK 10791 2679 8112%-osuus 100 24,83 75,17Yliopisto 7757 760 6997%-osuus 100 9,80 90,20Yhteensä 35630 7311 28319%-osuus 100 20,52 79,48Taulukko 4; Opintonsa vuonna 2004 keskeyttäneet koulutusmuodoittain 5Raporttia tehtäessä ei ollut olemassa seurantatietoja opiskelunsa kokonaan vuonna 2004keskeyttäneiden toiminnasta vuoden 2004 lopussa. Lukukaudella 2002–2003 keskeyttäneistä löytyyseurantatietoja heidän tilanteestaan vuoden 2003 lopussa.Lukukaudella 2002 – 2003 opintonsa keskeytti kokonaan reilut 25 000 opiskelijaa, näistä hiemanyli 14 000 sijoittui työelämään. 11 600 keskeyttäneistä nuorista jäi työelämän ja koulutuksenulkopuolelle.Seurantatietojen perusteella opintonsa kokonaan keskeyttäneistä ongelmallisena on pidettäväammatillisen perusopintonsa keskeyttäviä joista peräti 65 % jää koulutuksen ja työelämänulkopuolelle. AMK ja yliopisto opintonsa keskeyttäneistä valtaosa eli 70 % sijoittui työelämään. Koulutuksensa keskeyttäneet 21.9.2002 – 20.9.2003, jatko-opinnot ja pääasiallinen toiminta 2003 lopussa Jatkoi Poistui koulutus ToimintaKoulutustaso Keskeytti opiskelua järjestelmästä Työllinen Työtön MuuAmmatillinen peruskoulutus 13063 1424 11639 4219 2025 5395%-osuus 10,9 89,1 36,25 17,40 46,35AMK 10329 2479 7 850 5 443 992 1 415%-osuus 24 76 69,34 12,63 18,03Yliopisto 6967 676 6291 4431 355 1505%-osuus 9,7 90,3 70,43 5,65 23,92Yhteensä 30359 4579 25 780 14 094 3 372 8 315Yhteensä %-osuus 15,08 84,92 54,67 13,08 32,25Taulukko 5; Koulutuksensa lukukaudella 2002/2003 keskeyttäneet toiminta 2003 lopussa 63.5 Eri koulutusmuodot yhdessäVoidaan olettaa että vuonna 2004 keskeyttäneet käyttäytyisivät, suurin piirtein, samalla tavalla kuinvuosi aiemmin keskeyttäneet. Jos oletetaan että vuonna 2004 keskeyttäneiden sijoitusprosentit ovatsamat kuin vuonna 2003 keskeyttäneiden niin koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oli vuonna2004 yhteensä noin 95 000 nuorta. Asia esitetään kuvassa 1 seuraavalla sivulla.5 Tilastokeskus, Opiskelujen kulku tilastot 8.6a, Taulukot 1 a, b, d ja e. päivitetty 4.4.20066 Tilastokeskus, Opiskelujen kulku tilastot 8.6a, Taulukot 06 b, d ja e, päivitetty 3.4.2006 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 10 Länsi-Suomen lääninhallitus
  11. 11. PolarisaatiomuistioKuva 1 Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella 2004, virtakuva Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 11 Länsi-Suomen lääninhallitus
  12. 12. Polarisaatiomuistio3.6 Alueelliset erot ovat suuretEdellä on kuvattu nuorten ulkopuolisuutta käyttäen tilastokeskuksen henkilötunnuspohjaisia tietojaopiskelijavirtataulukoista ja opintojen kulku tilastoista. Nämä tiedot ovat saatavilla vainvaltakunnan tasolla.Tilastokeskuksen työssäkäynnin- ja työvoimatutkimuksen tilastoja, jotka perustuivat otantaan jahaastattelututkimuksiin, voidaan kuitenkin käyttää siten että tarkastellaan mahdollisia alueellisiaeroja.Nuorten ulkopuolisuuden alueelliset erot, vuonna 2004, ovat suuret, riippumatta siitätarkastellaanko asiaa lääneittäin, maakunnittain tai seutukunnittain. Lääneittäin tarkasteltuna tilanneon määrällisesti ja prosentuaalisesti seuraava; Opiskelijat, Varusmiehet,Läänit 15–24 Työlliset Työttömät koululaiset Eläkeläiset siviilipalvelus MuutEtelä-Suomenlääni 237789 96891 9329 108128 1399 5953 16089Länsi-Suomenlääni 233502 82138 13656 117919 1424 5921 12444Itä-Suomen lääni 87838 25211 6312 48337 673 2461 4844Oulun lääni 64479 20000 4691 34131 510 1603 3544Lapin lääni 24457 6576 1951 13769 160 721 1280Ahvenanmaa 2923 1162 71 1323 12 4 351Koko maa 650988 231978 36010 323607 4178 16663 38552Taulukko 6 15- 24-vuotiaat 2004, toiminnan mukaan715 – 24-vuotiaista on koko maassa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella melkein 11,5 %.. Josmukaan laskettaisiin myös eläkeläiset ja varusmiespalvelussa olevat, osuus nousisi yli 14,5 %:n.Suurimmat ulkopuolisuusluvut ovat Ahvenanmaan maakunnassa sekä Itä-Suomen, Lapin ja Oulunlääneissä. Ulkona, ilman Ulkona koko opiskelijat koko Työttömät koko Läänit ikäryhmästä (*) ikäryhmästä (**) ikäryhmästä(***) Etelä-Suomen lääni 10,69 19,60 20,78 Länsi-Suomen lääni 11,18 22,58 24,11 Koko maa 11,45 22,78 24,32 Itä-Suomen lääni 12,70 28,24 30,68 Oulun lääni 12,77 27,14 29,17 Lapin lääni 13,21 30,23 32,95 Ahvenanmaa 14,44 26,38 26,64 * Ryhmä muut ja työttömät % -osuus koko ikäryhmästä ** Ryhmä muut ja työttömät %-osuus ikäryhmästä - opiskelijat *** Ryhmä muut ja työttömät osuus ryhmästä työlliset (työlliset + työttömät + muut)Taulukko 7 15 - 24-vuotiaat työelämän ja koulutuksen ulkopuolisuus % osuutena8Maakunnittainkin erot ovat suuret. Vähiten ulkopuolisuutta on Etelä-, Keski- ja Pohjanmaanmaakunnissa. Ahvenanmaan ja Lapin maakunnissa ulkopuolisuus on suurinta. Etelä-Suomen jaLänsi-Suomen läänien sisälläkin löytyy alueita, kuten Etelä-Karjalan, Keski-Suomen,Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Satakunnan maakunnat jossa ulkopuolisuus on yli 12,5 %.7 Tilastokeskus, Työssäkäynnin ennakkotilasto 2004.8 Tilastokeskus, Työssäkäynnin ennakkotilasto 2004. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 12 Länsi-Suomen lääninhallitus
  13. 13. Polarisaatiomuistio Ulkona koko Ulkona, ilman opiskelijat Työttömät kokoMaakunta ikäryhmästä (*) koko ikäryhmästä (**) ikäryhmästä(***)Pohjanmaa 8,43 16,98 18,15Etelä-Pohjanmaa 9,52 20,37 22,24Itä-Uusimaa 9,63 19,32 21,02Keski-Pohjanmaa 10,01 21,67 23,65Uusimaa 10,14 18,11 19,08Varsinais-Suomi 11,09 21,37 22,49Kanta-Häme 11,11 21,47 22,94Pirkanmaa 11,39 22,37 23,96Koko maa 11,45 22,78 24,32Pohjois-Karjala 12,26 28,97 31,15Pohjois-Pohjanmaa 12,43 26,13 27,99Päijät-Häme 12,60 24,06 25,85Etelä-Savo 12,63 28,78 31,44Satakunta 12,69 26,39 27,93Pohjois-Savo 12,88 27,73 30,37Etelä-Karjala 13,03 27,77 29,87Keski-Suomi 13,04 27,56 29,62Kymenlaakso 13,10 26,12 28,33Lappi 13,21 30,23 32,95Ahvenanmaa 14,44 26,38 26,64Kainuu 14,49 32,53 35,68Taulukko 8 15 - 24-vuotiaat työelämän ja koulutuksen ulkopuolisuus -osuutena maakunnittain9Kartassa 1, seuraavalla sivulla, esitellään ulkopuolella olevien nuorten määrä, suhteessaikäluokkaan, seutukunnittain, koko maan osalta. Koko maassa löytyy 20 seutukuntaa jossa yli 13 %koko ikäryhmästä on kokonaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella. Pahin on tilanne niissä 13seutukunnissa jos ulkopuolisten osuus koko ikäryhmästä on yli 14 %. Ulkona koko Ulkona, ilman opiskelijoita Työttömät kokoSeutukunta ikäryhmästä (*) koko ikäryhmästä (**) ikäryhmästä(***)135 Äänekoski 15,25 33,92 37,26212 Ålands landsbygd 14,83 27,77 27,96174 Raahe - Brahestad 14,68 33,70 36,56105 Pieksämäki 14,65 34,38 36,46125 Pielisen Karjala 14,65 37,35 41,39211 Mariehamns stad 14,62 25,13 25,42181 Kehys-Kainuu 14,51 34,53 38,85182 Kajaani - Kajana 14,49 31,81 34,59093 Imatra 14,29 31,07 33,32132 Joutsa 14,26 30,62 34,05173 Oulunkaari 14,16 30,94 33,64072 Heinola 14,00 28,03 30,32191 Rovaniemi 14,00 30,75 33,26* Ryhmä muut ja työttömät % -osuus koko ikäryhmästä** Ryhmä muut ja työttömät %-osuus ikäryhmästä - opiskelijat*** Ryhmä muut ja työttömät osuus ryhmästä työlliset (työlliset + työttömät + muut)Taulukko 9 Seutukunnat, joissa nuorten ulkopuolisuus on suurinta9 Lähde: Tilastokeskus; Työssäkäynnin ennakkotilasto 2004. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 13 Länsi-Suomen lääninhallitus
  14. 14. PolarisaatiomuistioKartta 1; Nuoret työelämän ja koulutuksen ulkopuolella seutukunnittain Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 14 Länsi-Suomen lääninhallitus
  15. 15. Polarisaatiomuistio3.7 Työelämän ja koulutuksen ulkopuolisuus nuorena uhkaa jäädä pysyväksiTyöministeriön 2006 julkaisemattomassa selvityksessä10 todetaan, että vuonna 2004 työelämässä,työttömänä ja koulutuksen ulkopuolella 105 000 nuorta, jolla oli pelkästään perusasteen koulutus.Kuvassa 3 on pelkästään perusasteen koulutuksella olevien nuorten osuus ja toiminta ikäryhmittäinvuonna 2004. Kuvan viestiä voisi tiivistää myös siten, että jos nuori ei pääse viimeistään 20 – 23-vuotiaana kiinni toisen asteen koulutukseen niin todennäköisyys että hän jää pelkälleperuskoulupohjalle on erittäin suuri.Kuva 2; Koulupuokkaiden osuus ikäluokasta 2004 11Työssäkäynnin ennakkotilastojen mukaan alle 25-vuotiaat nuoret, jolla ei ole perusasteen jälkeistätutkintoa ovat suurin ryhmä, niistä nuorista jotka ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella.Pelkästään perusasteen suorittaneista – alle 25-vuotiaista 11 % on koulutuksen ja työelämänulkopuolella. (Katso Taulukko 10) Vastaavasti 25 – 34 vuotiaista vain perusasteen suorittaneista10 Nio Ilkka, Työministeriö, julkaisematon asiakirja, Helsinki 13.10.200611 Nio Ilkka, Kuva, Työministeriö, julkaisematon asiakirja, Helsinki 13.10.2006 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 15 Länsi-Suomen lääninhallitus
  16. 16. Polarisaatiomuistiokoulutuksen ja työelämän ulkopuolella on peräti 32 %! (Katso Taulukko 11). Ulkopuolisuus jää siisaika pysyväksi perinnöksi.Toisaalta taas toisen asteen ammatillisen perustutkinnon osalta näyttää siltä, että koulutus jatyömarkkinoiden tarpeet eivät kohtaa. Alle 25 vuotiaista ammatillisen perustutkinnon suorittaneistaoli vuonna 2004 koulutuksen ja työelämän ulkopuolella 12,4 % ja ikäryhmässä 25–34-vuotiaat 15%. Alle 25-vuotiaat nuoret toiminnan ja koulutuksen mukaan 2004 EläkeläisetTutkinto Yhteensä Työlliset Työttömät Opiskelijat ( ei tm eläke) Varusmiehet MuutEi perusasteen jälkeistäkoulutusta tai tuntematon 3408 73 69123 10280 229685 3430 2727 2562830 Toinen aste 296411 152621 24267 92384 746 13831 1256250 Opistoaste 290 173 39 50 0 1 2760 Alempi korkeakouluasteja ammatillinen korkea-aste 11971 8998 1302 1276 2 85 30870 Ylempi korkeakouluaste 1437 1061 121 210 0 19 2680 Tutkijakoulutusaste 6 2 1 2 0 0 1Yhteensä 650 988 231 978 36 010 323 607 4 178 16 663 38 552Taulukko 10; Alle 25 vuotiaat pääasiallinen toiminta 2004 koulutuksen mukaan 12 25- 34-vuotiaatpääasiallinen toiminta 2004, koulutuksen mukaan Yhteensä Työlliset Työttömät Opiskelijat Eläkeläiset Varusmiehet MuutEi perusasteen jälkeistäkoulutusta tai tuntematon 94058 52113 16262 6208 5667 64 1374430 Toinen aste 301371 220380 26829 30770 4489 243 1866050 Opistoaste 72773 60496 3805 3177 344 15 493660 Alempi korkeakouluaste jaammatillinen korkea-aste 93515 79059 5467 4690 106 60 413370 Ylempi korkeakouluaste 69870 60680 2826 3451 74 73 276690 Koulutusaste tuntematon 0 0 0 0 0 0 0Yhteensä 634 560 475 286 55 265 48 482 10 681 459 44 387Taulukko 11 25- 34 vuotiaat pääasiallinen toiminta 2004, koulutuksen mukaan13Ruotsin nuorisopolitiikan keskusvirasto, Ungdomstyrelsen, teki vuonna 2003 selvityksen nuortenulkopuolisuudesta – Unga utanför. Selvityksessä todetaan että niistä 20 – 24-vuotiaista nuoristajotka olivat vuonna 1990 työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella 30 % oli edelleentyöttömänä vuonna 2001.Samassa raportissa todetaan että jos nuori on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella 2 vuotta, niintodennäköisyys, että on ulkopuolella myös kolmannen vuoden on noin 65 % 14Taulukot 10 ja 11 viittaavat siihen että ulkopuolisuus 20-vuotiaana uhkaa jäädä pysyväksiperinnöksi.12 Tilastokeskus, Työikäisen väestön pääasiallinen toiminta 2004 koulutuksen mukaan, työsskäynnin ennakkotilasto200413 Tilastokeskus, Työikäisen väestön pääasiallinen toiminta 2004 koulutuksen mukaan, , työsskäynnin ennakkotilasto200414 SOU 2003:92, Unga utanför, Fritzes, Stockholm 2003, www.ungdomsstyrelsen.se Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 16 Länsi-Suomen lääninhallitus
  17. 17. Polarisaatiomuistio3.8 Koulutukseen ja nivelvaiheeseen liittyvät johtopäätöksetOpetusministeriö on linjannut seuraavia tavoitteita nuorten koulutukseen ja työelämäänsijoittumisen osalta:15− Nuorten koulutustakuun toteuttaminen. Tavoitteena on, että vuonna 2008 vähintään 96 % peruskoulun päättävistä aloittaa samana vuonna toisella asteella tai perusopetuksen lisäopetuksessa.− Nopeutetaan nuorten siirtymistä koulutukseen ja työmarkkinoille siten, että korkeakoulutuksen aloittamisikä ja tutkinnon suorittamisikä laskee, koulutuksen läpäisy nousee ja keskeyttäminen vähenee ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluopinnoissa.− Nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen,− Ammatillisesti eriytyvän koulutuksen tarjoaminen koko nuorisoikäluokalle (ammatillinen tai korkeakoulututkinto)− Nuorten koulutuksesta työelämään siirtymisen nopeuttaminen mm, opiskelijavalintoja kehittämällä, koulutuksen läpäisyä tehostamalla ja moninkertaista koulutusta vähentämällä− Nuorten syrjäytymisen ehkäisy mm. tukiopetusta, erityisopetusta, opiskelija- ja oppilashuoltoa vahvistamalla sekä koulutustakuulla ja maahanmuuttajien koulutusta kehittämällä− Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen alkoi vuoden 2005 alusta. Kaikille alle 25-vuotiaille nuorille tulee tarjota viimeistään kolmen kuukauden yhtäjaksoisen työttömyyden jälkeen nuoren tilannetta edistävä aktivointivaihtoehto. Tavoitteena on nuoren pysyvämpi työllistyminen, ei vain työttömyyden katkaisu. Yhteiskuntatakuuseen kuuluvia nuorten palveluja ovat työnhakukoulutus, ammatillinen tai valmentava työvoimakoulutus, työkokeilu, työharjoittelu, työelämävalmennus, starttiraha tai tukityö. 3.8.1 Laajan nivelvaiheen ongelmana on ammatillisen koulutuksensa keskeyttänytLaajan nivelvaiheen ongelmana on erityisesti toisen asteen ammatillisen perusopetuksenkeskeyttävä nuori. Keskeyttäneistä peräti 64 % jää joko työttömäksi tai kokonaan koulutuksen jatyöelämän ulkopuolelle. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävistä nuorista 50 % tulee toisenasteen ammatillisesta perusopetuksesta. 30 % on nuoria jotka jäävät peruskoulun jälkeentyöttömäksi tai eivät jatka opintojaan. Näistä 95 000 nuoresta 52 000 on työttömänä ja 43 000 ei oleilmoittautunut työttömäksi työnhakijoiksi, eikä opiskele.Ammatillisen koulutuksensa keskeyttävät nuoret eivät ole mikään homogeeninen ryhmä. Useattutkimukset mm Komonen 2001 ovat nostaneet esille keskeyttäjien heterogeenisuuden.Opetusministeriön nivelvaiheen työryhmä listaa seuraavia syitä;− epäonnistunut koulutusvalinta (erityisesti suoraan perusopetuksesta tulleilla; opintojaan keskeyttävät myös sellaiset opiskelijat, jotka ovat päässeet ensimmäiselle sijalle asettamaansa koulutukseen),− oppimis- ja opiskeluvaikeudet ja/tai opiskeluun liittyvät motivaatio-ongelmat,− henkilökohtaiset syyt (vaikea elämäntilanne, terveydelliset syyt),− taloudelliset syyt (opintotuen vähäisyys, toimeentulon niukkuus) sekä− siirtyminen työelämään (joka on usein myös seurausta edellisistä).1615 www.minedu.fi16 Opetusministeriö, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:33, Perusopetuksen ja toisen asteenkoulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistio Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 17 Länsi-Suomen lääninhallitus
  18. 18. PolarisaatiomuistioTähän voidaan lisätä ryhmä, joka valmistuu peruskoulusta ilman toisen asteen koulutuksenvaatimaa osaamista. Heitä on kansainvälisen Pisa-tutkimuksen mukaan 6 % ikäryhmästä.Tilastojen valossa ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen tapahtuu viiveellä. Suurin osa näyttääkeskeyttävän toisen asteen ammatilliset opintonsa ensimmäisen ja kolmannen lukuvuoden välillä.Tämä asettaa haasteita myös nykyiselle koulutustakuu määritelmälle. Tulisiko koulutustakuumääritellä uudelleen? Uusi koulutustakuun määritelmä voisi lähteä hallituksen asettamastatavoitteesta että ammatillisesti eriytyvä koulutus tulee tarjota koko nuorisoikäluokalle (ammatillinentai korkeakoulututkinto)Erityisenä ongelmana on pidettävä myös sitä, että opinto-ohjauksen ammattikunta itse ei pidäkeskeyttämistä suurenakaan ongelmana. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeenaluehankkeet eivät pitäneet opintojen keskeyttämistä omalla alueellaan tai oppilaitoksissakovinkaan suurena ongelmana. Opintojen keskeyttämisiä tapahtui melko harvoin.17Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen suureen 43 000 nuoren ryhmään, joka jää tällä tavoinkoulutus- ja yhteiskuntatakuun ulkopuolelle. Miten tavoittaa ja taata, että nämä nuoret saavattarvitsemansa ohjausta, neuvontaa ja vaihtoehtoista aktiivitoimintaa. 3.8.2 Perusopetuksen opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon resurssit riittämättömät ja toimintakulttuuri kehittymätönLäänien peruspalvelujen arvioineissa on todettu, että opinto-ohjauksen ja oppilashuollonhenkilökuntapula vaikeuttaa hyvien ja yksilöllisten ohjauspalvelujen järjestämistä peruskouluissa.Nykyisellään opiskelijat joutuvat usein tulemaan toimeen ilman systemaattista tukea ja ohjausta.Palvelurakenteiden ja koulutustarjonnan viidakossa tiiviimpi ohjausyhteistyö ehkäisisi myösnuorten syrjäytymistä. Koulujen ohjauksen toimintakulttuurissa on myös runsaasti parannettavaa.Opetussuunnitelman perusteiden mukaan ohjaus on koko henkilöstön tehtävä. Tutkimustulostenmukaan koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuuri on vasta kehittymässä tähän suuntaan.Oppilaitosten ja eri työntekijäryhmien työssä näkyy vielä eristäytyneisyyttä.18Opetushallituksen tekemän arvioinnin mukaan 20 % perusopetuksen oppilaista ei ollut saanutlainkaan henkilökohtaista ohjausta. Perusopetuksen ohjaus toimi paremmin lukiokoulutuksenkuin ammatillisen koulutuksen suuntaan. Perusopetuksesta suoraan ammatilliseen koulutukseensiirtyneistä runsas kymmenen prosenttia arvioi olevansa omalla alallaan, noin kolmasosa oliepävarmoja alastaan ja yli puolet sanoi, ettei ollut vielä omalla alallaan. Tästä näkökulmastaammatillisen koulutuksen keskeyttämisluvut eivät ole yllättäviä. Toisen asteen koulutuksenkeskeyttämisen vähentämiseen voidaan vaikuttaa perusopetuksen viimeisten vuosienoppilaanohjauksella ja erityisesti uranvalinnanohjauksella. Perusopetuksen haaste on perehdyttääoppilaita työelämään ja ammatteihin niin, että oppilaan jatkokoulutuksellinen ja siihen liittyväammatillinen suuntautuminen selkiintyisi nykyistä paremmin.1917 Karjalainen Merja & Kasurinen Helena; Ohjauksen toimintakulttuurin muutos alueellisessa yhteistyössä,Koulutuksen tutkimuslaitos 200718 Tiedote 9.2.2007, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän Yliopisto, http://ktl.jyu.fi/19 Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:33, Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksennivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistio, sivu 68 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 18 Länsi-Suomen lääninhallitus
  19. 19. PolarisaatiomuistioPerusopetuksen opinto-ohjausta ja sen toimintakulttuuria on pyritty kehittämään ja tehostamaan mmopinto-ohjauksen kehittämishankkeessa. Opiskelijaohjauksen ja – huollon perusongelmana onkuitenkin edelleen perustasolla riittämätön henkilöstö.Resurssipuute ei sinänsä selitä kokonaan opinto-ohjauksen ongelmaa. Tanskalaiset nuorisotutkijatMette Pless ja Noemi Katznelson ovat tehneet Tanskan opetusministeriölle laajan seurantatutkimuksen liittyen Tanskan koulu-uudistukseen20. Seurannan kolmannessa raportissa tutkijattuovat esille asioita liittyen nuorten koulutusvalintaan, opinto-ohjaukseen sekä nuorten omiinkäsityksiin tulevaisuuden työmarkkinoista.Opinto-ohjauksessa tulisi paremmin huomioida että työelämä ja maailma muuttuvat nopeasti, niinmyös nuoret. Nuorista on tulossa entistä heterogeenisempi ryhmä, omine yksilöllisillä tarpeineen jataustoineen. Selvityksen mukaan seuraavilla tekijöillä on merkittävä rooli nuortenkoulutusvalinnoissa.− Nuorten osaaminen− Myönteiset kokemukset koulutuksesta− Vanhempien koulutustausta− Asuinpaikka21Tanskassa, kuten Suomessakin siirtyminen toiselle asteelle toimii suurimalle osalle hyvin, joskinmonet kokevat lukioon siirtymisen vaativana. Oleellista on kuitenkin muistaa, että nuorellekoulutusvallinnassa on kysymys muustakin kuin oman ammatin ja tulevaisuuden työelämän paikanvalitsemisesta. Nuorelle valinnassa on kyse ensimmäisestä suuresta institutionaalisesta muutoksestamatkalla lapsuudesta nuoruuteen ja aikuisuuteen. Nuoret käyttävät tätä valintaa myös osana omanidentiteetin rakentamista. Tässä valinnassa koulutuksen sosiaalisella positiolla ja nuorisokulttuurillaon suuri merkitys. Nuoret käyttävät valintaa myös siten, että hakeutuvat siihen mihin kokevatsamanlaisten nuorten hakeutuvan.Raportti toteaa myös, että nuorilla ja heidän vanhemmillaan on valintaa tehtäessä liian heikot tiedotammatillisesta koulutuksesta. Tähän voisi todeta että Suomessa tilanne on sama, sillä poikkeuksellaettä täällä myös opinto-ohjaajilla on liian heikot tiedot.Opinto-ohjauksessa tulisi siis yhteiskunnan ja työelämän muutosten lisäksi huomioida että nuoretmuuttuvat. Osa nuorista tarvitsee entistä enemmän pidempikestoisempaa yksilöllistä tukea jaohjausta.Vanhempien rooli koulutusvalinnassa on merkittävä, joten tulisi ohjauksen kehittämisessä myöskiinnittää huomiota siihen miten vanhemmille saadaan valinnan kannalta relevanttia tietoa,Varsinkin niitten nuorten vanhemmille jolla itsellä ei ole ammatillista koulutusta. Omaneritysryhmänsä muodostavat maahanmuuttajanuorten vanhemmat, jolla ei ole laisinkaan kokemustasuomalaisesta koulutusjärjestelmästä. 3.8.3 Osa nuorista tarvitsee aikaa ja vaihtoehtoisen vuodenEdellä mainitussa raportissa on myös selvitelty Tanskan nk. 10-luokan tai lisävuoden merkitystä javaikutuksia. Moni nuori tarvitsee valinnassaan ja oikean koulutusväylän löytämiseksi aikaa ja20 Undervisningsministeriet, Bedre Uddannelse tai Better Education, Kööpenhamina 2002, www.uvm.dk21 Pless Mette ja Katznelson Noemi, Unges Vejmod ungdomsuddannelse, Centrum för Ungdomsforskning,Kööpenhamina 2007 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 19 Länsi-Suomen lääninhallitus
  20. 20. Polarisaatiomuistiolisäaikaa. Osa näistä valitsee Tanskassa kuten Suomessakin lisävuoden tai nk. 10-luokan. Suurinosa niistä, jotka valitsevat 10-luokan haluavat vahvistaa osaamistaan, mutta osa valitseevaihtoehdon saadakseen toisenlaisen kouluvuoden ja kokemuksia.Pless ja Katznelson toteavat raportissa, että jotta lisävuodella olisi merkitystä, sen tulee poiketatäydellisesti suhteessa 9 lukuvuoteen. Nuorten tulee kokea että se todellakin on erilainen vuosi jamahdollisuus. Opettajan rooli, opetusmuodot, sisällöt, nuorten ryhmän jne. täytyy olla erilainen.Lisävuosi tulisi ehkä enemmän rakentaa monen toimijan yhteistyönä vapaaehtoiseksi vuodeksi,kuten esim saksalaisten ein freiwilliges jahre, jossa voi olla mm ympäristö- ja luonnonsuojelullinenpainotus jne.Irlannissa vastaava lisävuotta käytetään paljon esim. kansainvälisten kokemusten saamiseksi, omanosaamisen kehittämisen ohella.Tämän raportin kirjoittaja on vähän ihmeissään myös siitä, miten vähän nk 10-luokka ja ölisävuosivaihtoehtoa käytetään Suomessa. Toimintaa voitaisiin varmaan kehittää eri tahojen yhteistyönä,siten että lisävuodella olisi nuorelle todella merkitystä. 3.8.4 Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon ja resurssit riittämättömätToisen asteen ammatillisen perusopetuksen keskeyttämisen luvut pysyvät edelleen suurena. Osakeskeyttämisistä voitaisiin välttää paremmalla ja toimivammalla opinto-ohjauksella jaopiskelijahuollolla. Kouluissa, joissa opinto-ohjaukseen ja opiskelijahuoltoon on panostettu,keskeyttämisprosentit ovat yleensä alle 6 %, kuin valtakunnallinen luku on noin 10 %.Opinto-ohjauksen tila -raportin mukaan ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaus on monestiriittämätöntä. Ohjattavien opiskelijoiden määrä vaihteli ammatillisissa oppilaitoksissa allekymmenestä yli tuhanteen opiskelijaan: keskimäärin päätoimisilla opinto-ohjaajilla oli noin 500ohjattavaa. Jopa kaksi viidesosaa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ei katsonut saavansaopinto-ohjauksesta tukea opintoihinsa tai tietoa jatko-opiskelumahdollisuuksista. Lähes puoletopiskelijoista oli sitä mieltä, ettei heidän saamansa opinto-ohjaus ollut lisännyt heidän tietojaanammateista tai työelämästä. Näitä aihealueita ei aina edes käsitelty ammatillisen koulutuksenopinto-ohjauksessa. Ammatillisen koulutuksen keskeyttämistilastot osoittavat kuitenkin, ettäammatillinen suuntautuminen on etenkin koulutuksen alkuvaiheessa vielä varsin epäselvä monilleopiskelijoille. Näiden opiskelijoiden opinto-ohjauksessa tämän osa-alueen on sen vuoksi oltavakeskeisessä asemassa.22Edellä mainitussa Tanskan raportissa nostetaan esille sitä, että ammatillisen koulutuksenalkuvaiheissa erityistä tukea tarvitsevat varsinkin ne nuoret joilla on vaikeuksia teoreettistenosioitten kanssa. Suomessa syksyllä 2007 käynnistyvä nk valmentava ammatillinen koulutus, jokakäynnistyy 2007, on askel oikean suuntaan. Aika näyttää onko se riittävä toimenpide.22 Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:33, Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksennivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistio, sivu 73 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 20 Länsi-Suomen lääninhallitus
  21. 21. Polarisaatiomuistio 3.8.5 Erityisopetuksessa olevien nuorten määrä kasvaa.Syksyllä 2005 erityisopetukseen oli otettu tai siirretty lähes 43 000 oppilasta, 7 prosenttia kaikistaperuskoulun oppilaista. Vaikka peruskoululaisten määrä väheni prosentilla, erityisopetukseensiirrettyjen määrä kasvoi edellisvuodesta runsaalla 7 prosentilla. Eniten lisääntyi niiden oppilaidenmäärä, joilla erityisopetuksen perusteena oli tunne-elämän häiriö tai sosiaalinen sopeutumattomuus.Lähes 130 000 peruskoulun oppilasta eli 22 prosenttia oppilaista sai osa-aikaista erityisopetustalukuvuonna 2004–2005 lievien oppimis- ja sopeutumisvaikeuksien vuoksi. Lisäystä edelliseenlukuvuoteen oli 3 prosenttia. Eniten kasvoi matematiikan oppimisvaikeuksien takia osa-aikaistaerityisopetusta saavien määrä.23Opetusministeriön nk. Nivelvaihetyöryhmä toteaa; Erityisopetuksen voimakkaaseen kasvuun onosaltaan vaikuttanut myös se, että erityistuen tarpeen tunnistaminen on parantunut ja erityis-opetukseen siirtäminen tätä kautta lisääntynyt. Kuitenkin koulutuksen arviointineuvoston tekemänkyselyn mukaan perusopetuksessa erityisen tuen tarve on edelleen selvästi annettua tuen määrääsuurempi. Tuen tarpeessa olevien oppilaiden määrä kasvaa nopeammin kuin tarpeeseen kyetäänvastaamaan24Valtion nuoriso-asiainneuvoston julkaisussa vuodelta 1999 Kristiina Lappalainen kirjoittaa;”Oppilaiden koulumenestymisellä oli jo ala-asteella selvä yhteys heidän toisen asteen koulutukseenosallistumiseensa. Koulumenestyminen peruskoulussa määrittääkin tutkimukseni mukaan vahvastija pysyvästi toisen asteen koulutukseen osallistumista. Peruskoulussa erityistä tukea tarvinneidenoppilaiden epäonnistumisen tuntemukset ja tyytymättömyys omaan koulumenestymiseenvaikuttavat koulumenestymättömyyden kautta oman alan ja koulutuspaikan löytymiseenperuskoulun jälkeen. Oppilaan kokemukset siitä, ettei hänen osaamistaan koulussa eikä kotonaarvosteta voivat johtaakin epäonnistumisen kierteeseen josta nouseminen on vaikeaa”.25Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisussa, Onko sukupuolella väliä?, Markku Jahnukainenkirjoittaa, viitaten Suomen koulujen hyvään menestykseen kansainvälisessä Pisa tutkimuksessa;Koska pohjimmiltaan kyse on siitä, että suomalainen koulu on onnistunut nostamaan oppilaidenkeskimääräistä osaamista ja samalla kaventamaan oppilaiden välisiä eroja, on analysoitava myösniitä keinoja, joilla heikommassa asemassa olevien nuortenoppimiseen ja opiskeluun on pystyttyvaikuttamaan. Tässä mielessä suomalainen peruskoulu onkin ratkaisultaan poikkeuksellinen jakatseet kääntyvät niihin toimenpiteisiin, joita tehtiin 1970-luvulla, jolloin siirryttiinrinnakkaiskoulujärjestelmästä kaikille yhteiseen peruskouluun. Tällöin alkoi erityisopetuksenvoimakas laajentuminen, joka osaltaan jatkuu edelleen.26Jahnukainen jatkaa; Eräs erityisopetuksen paradokseista on se, että vaikka kyseessä onhyvinvointipalveluista ja se lainsäädännössä määritellään ” oppilaan oikeudeksi”, erityisopetuksellaon edelleen osin kielteinen leima. Kun nykyisellään tavalla tai toisella erityisopetuksen palveluistanauttii lähes 30 % peruskoululaisista, on myös kannettu huolta nuorimman ikäluokan tilanteesta;onko kyse lisääntyneistä ongelmista ja häiriintyneemmistä nuorista kuin aiemmin.23 Tilastokeskus, http://www.stat.fi/til/erop/2005/erop_2005_2006-06-15_tie_001.html24 Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:33, Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksennivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistio, sivu 6725 Kristiina Lappalainen; Yläasteelta eteenpäin, teoksessa Holtittomasta hortoilusta hallittuun harhailuun . nuortensyrjäytymisen riskit ja selviytymiskeinot. (1999) Nuoran julkaisut, Helsinki 199926 Jahnukainen Markku, Nuorten elinolot vuosikirja 2006, Onko sukupuolella väliä?, Helsinki 2006 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 21 Länsi-Suomen lääninhallitus
  22. 22. PolarisaatiomuistioErityisopetuksen kriittisen näkökulman ydin pohjautuu siihen, että vuodesta 2001 eteenpäin onerityisopetuksen tarve ja erityisopetukseen siirtäminen yhä selvimmin perustunut diagnooseihin taivammaisuuteen.Kriitikot lähestyvät diagnoosin sijaan oppimistyyliajattelusta. Teoria eri oppimistyyleistä lähtee siitäettä eri yksilöillä on eri tapa oppia, mistä johtuen perinteinen sopii joillekin oppilaille, kun se taashaittaa toisia. Oppimistyylin puolestapuhujien mukaan yksittäinen oppilas hyötyy paljon siitä, ettähän saa oppimistyylinsä määritellyksi. Oppilas voi tällöin käyttää oppimistyylejä ja – keinoja, jotkasopivat hänelle ja hänen oppimistavalleen. Opettajat taas voivat käyttää tietoa oman opetuksenayksilöllistämisen ja opetuksen tehostamiseksi.27Ruotsalainen tutkija Lena Boström toteaa edelleen; ”Lärstilsanpassad undervisning utgår från vaden individ är bra på eller kan, och hur en pedagog kan matcha det och tvärt om. Jag tror till exempelatt många barn med diagnoser skulle ha mycket vinna på att jobba med utgångspunkt i sina styrkoroch straka sinnen, och att det är de som förlorar mest på traditionell undervisning. Traditionellundervisning gynnar individer med visuell och auditiv lärstil, vilket jag tror att de flesta lärare äreftersom de generellt trivdes och gjorde bra ifrån sig i sin skolgång.28”Ruotsalainen Dennis Groth on tohtorinväitöksessään tutkinut erityisopetuksen vaikutukset.Ruotsalaisen koulutuksen tutkimusporatalissa, www.skolporten.com, hän toteaa;”- När det gäller lärandeaspekten uppfattar jag att eleverna till övervägande delen är positiva till denhjälp de får. Mina resultat tyder också på att det kan ske en överföring från speciallärarnasindividuella synsätt till eleverna, med följden att eleverna kan få uppfattningen att de generellt harproblem med sitt lärande.Den negativa påverkan av den specialpedagogiska verksamheten som denna elevgrupp uttryckerkan mildras genom att kopplingen till skolmisslyckanden tonas ner. För att kunna förekomma detnegativa utpekandet som den specialpedagogiska verksamheten verkar medföra, anser Dennis Grothatt det är önskvärt att det klassystem som finns i dagens skola tas under omprövning och ersätts avett organisatoriskt system som innebär att vissa avvikelser inte betraktas som negativa och dåliga.- Ett förslag kan vara att generellt införa mindre studiegrupper som är flexibla över tid och utifrånstudieområde och att man börjar fundera över den kulturellt betingade synen på normalitet ochavvikelse, säger Dennis Groth.29Erityisopetus on tärkeä koulutuspoliittinen palvelu ja sillä on merkitystä niin yleisen osaamistasonkuin yksilönkin osaamistason kannalta. Olennaista on kuitenkin oppilaan näkökulmasta, miten setoteutetaan. Boström ja Grothia mukaillen on tärkeää että oppimistyyli otetaan huomioon, ja ettäyksi erityisopetuksen keskeisiä puolia on vahvistaa oppilaan muita vahvoja alueita tai osaamista.Suomalaisessa kontekstissa tämä voisi mm tarkoittaa erityisopetusta tarvitsevan oppilaan kohdallapanostusta mm kerhotoimintaan, jossa oppilaan muita vahvoja alueita ja sosiaalisia taitojavahvistetaan. Tärkeää oppilaan kannalta on myös miten ja missä oppimisympäristössä erityisopetusannetaan.27 Boström Lena KT, Högskolan i Jönköping; Lärande och metod. Lärstilsanpassad undervisning i jämförelse medtraditionell undervisning i svensk grammatik, teoksessa Hur betygsätta en verkstad, Växsjö 200628 KT Lena Boström, ed.29 Groth Dennis, Luleå Tekniska Universitet, Uppfattningar om specialpedagogiska insatser, Luleå 2007 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 22 Länsi-Suomen lääninhallitus
  23. 23. Polarisaatiomuistio 3.8.6 Ollaanko luomassa uutta rinnakkaiskoulujärjestelmää?Viimeisten tilastotietojen valossa eritysopetukseen siirrettyjen määrä on edelleen kasvamassa.Tilanteessa kuin yli 30 % nuorista on koko tai osa-aikaisessa eritysopetuksessa herää huoli siitä, ettäollaan tietoisesti tai tiedostamatta menossa uudelleen kohti uutta rinnakkaiskoulujärjestelmää.Tähän keskusteluun voisi myös liittää huoli erityislahjakkaiden oppilaiden kohtalosta.Nuorten kannalta tilanne on huolestuttava ottaen huomioon, erityisopetukseen sijoittamisenvaikutuksista heidän minäkuvaansa. Edellä mainittu tutkija Dennis Groth toteaa, että tulisi harkitauudelleen nykyistä luokkajärjestelmää, tai ainakin opetuksen organisoimista, siten että saadaanpienempiä ryhmiä, jossa inkluusio voidaan turvata ja jossa on helpompi luoda poikkeavuudellehyväksyttävä ilmapiiri. 3.8.7 Opinpolun erilaiset matkaajat ja joustava oppiminenKoulutuskeskustelua dominoi näkökulma jossa koulutus nähdään yhtenä jatkumona peruskoulustatoiseen asteen ammatillisen koulutuksen kautta työelämään. Kaikki poikkeamat nähdäännegatiivisina ja häiriötekijöinä.Koulutus määrittää yhä selvemmin siirtymää nuoruudesta aikuisuuteen. Täysivaltaisenyhteiskunnallisen jäsenyyden ja aikuisen statuksen saavuttamiseksi nuorilta vaaditaan peruskoulunjälkeen integroitumista koulutusmarkkinoihin tavalla tai toisella. Koulutukseen osallistumisensäätelystä on tullut myös myöhäismodernin yhteiskunnan kontrollin väline. Viime kädessä nuortenyhteiskunnallista kouluttautumisvelvollisuutta säädellään ja koulutusmoraalia vartioidaan Suomessavuoden 1997 alusta voimaan tulleella työmarkkinatukea koskevalla lailla (1993/1542, §3). Senmukaan alle 25-vuotias, vailla ammatillista koulutusta oleva nuori, jolla ei ole työ- tai harjoittelu-paikkaa, menettää oikeutensa työmarkkinatukeen ellei hakeudu koulutukseen tai työpoliittiseentoimenpiteeseen, kuten työharjoitteluun. Kaikille tarjolla olevan koulutuksellisen hyvänvastapainona peruskoulun jälkeiseen keskiasteen koulutukseen osallistumisesta on sitenkäytännössä tullut normatiivisen odotuksen ohella työmarkkinatukea koskevalla lailla ohjailtuvelvollisuus.30Tanskalainen tutkija Noemi Katznelson on kauan tutkinut nuorten suhdetta koulutukseen jatyöelämään. Hän vertaa peruskoulun jälkeistä siirtymävaihetta jatkokoulutukseen ja/tai työelämäänmatkana, joka jokaisen nuoren on tehtävä. Matka on heille yhteinen, mutta reitit, matkatavarat jatapa millä he matkan toteuttavat ovat kovin erilaiset. Hän on luokitellut nuoria heidänsuhtautumisessaan koulutukseen, koulutuspolkuihin ja työhön seuraaviin ryhmiin; 31− Chartermatkustaja (charterturisten)− Reilaaja (rygsæksrejsende)− Kulkuri (vagabond)Luokittelu ei ole kategorisointi vaan voidaan nähdä mahdollisina positiona tai jatkumona.Chartermatkustaja nuoria tunnistaa siitä, että ammatin valinta ei merkitse hänelle niin suuressamäärin eksistentiaalista pohdiskelua tai epävarmuutta. Hänellä on selkeä käsitys matkanpäämäärästä mikä ammatti ja mikä työ. Koulutus on matkan välivaihe lopulliseen päämäärääntyöelämään. Matkan tulee olla mahdollisimman selkeä ja rajattu mahdollisimman paljon.30 Komonen Katja, Nuorisotutkimus 19 (2000):3, Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen osana yksilönelämänkulkua, Helsinki 200031 Luokittelu on puolalaisen sosiologin Zygmunt Baumans;in teorian innoittama (1999) Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 23 Länsi-Suomen lääninhallitus
  24. 24. PolarisaatiomuistioTavoitteena on turvallinen ansiotyö. Mutta sillä on tietysti merkitystä minkälainen työ odottaajatkossa. Chartermatkustajan tavoin ei ole ihan merkityksetöntä, onko määräpää Thaimaa vai Costadel Sol.Reilaaja taas on nuori jolle itse matka opiskelu on tärkeä osaa omaa kehittymisprosessia jaetsiskelyä. Hän asettaa kovat vaatimukset koululle, matkan tulee olla jännittävä. Näillä nuorilla eiole selkeää käsitystä matkan määräpäästä, heille on tärkeää että voivat vaihtaa koulutusmatkansuuntaa, matkan aikana. Tärkeintä on että matkan ensimmäinen osuus vie maailmalle. He haluavatpitkää harkinta-aikaa lopullisille päätöksille. Nuoret jotka hakevat lukion kautta lisää aikaalopulliselle valinnalle edustavat näitä nuoria.Kulkurinuoria kuvaa se, että heillä on vaikeuksia määritä matkan suuntaa ja määräpäätä. Heilletunnusomaista on koulunkäynti, johon liittyy epäonnistumisen tunteita. Heillä on heikko itsetunto.Heilläkin on ammatillisia ja koulutuksellisia unelmia, mutta törmäävät seinään kun tuntevat ettäoma osaaminen ei riitä unelman toteuttamiseen. Nämä nuoret palaavat lähtöpisteeseen ja aloittavatalusta useamman kerran.32Katznelson toteaa että nuoret mieltävät koulutusvalinnan omaksi vastuuksi. He mieltävät oikeanvalinnan merkityksen, mikäli haluavat pärjätä koulutus- työmarkkinoilla. He mieltävät että heillä onoltava selkeä suunnitelma ja tavoite. Nuorille valinta on huomattavasti vaikeampaa kuin 10–15vuotta sitten, mutta se osoittaa myös nuorten sopeutumista yhteiskunnan odotuksiin. Nuorten”pakkovalintaan” liittyy myös että vanhempien oman koulutustaustan merkitys valinnassa kasvaa.Tilastojen valossa nuorten koulutusoptimismi ja koulutusmoraali on, korkeasta työttömyydestä jakoulutuksen arvon ennustettavuuden vähentymisestä huolimatta, säilynyt vahvana. Valtaosanykynuorista tuntuu tiedostaneen opiskelun tärkeyden, vaikka osa ei koulussa varsinaisestiviihtyisikään, ja jatkaa koulunkäyntiä sujuvasti peruskoulun jälkeen.33Pohjimmiltaan kyse on yksilön vapaudesta valita aktiivisen toimintansa suuntautuminen jatoimeentulonsa lähde. Tällöin kiinnostavaksi nousee kysymys siitä, missä määrin ihmisillä ontodellisuudessa vapautta tehdä itse siirtymä- ja poikkeamapäätöksiä polullaan sekä rakentaa jamuokata yksilöllisiä koulutus- tai laajemmin aikuistumispolkuja ja missä määrin ne muotoutuvatsellaisista rakenteista ja kulttuurisista käytännöistä, jotka tavalla tai toisella rajoittavat yksilön omiamahdollisuuksia tehdä sosiaalisesti merkittäviä ratkaisuja.34Samaan aikaan kun yhteiskunta laajentuvine koulutusmahdollisuuksineen suuntaa nuorisoonkasvavia odotuksia, kaikki nuoret eivät ole valmiita toimimaan yhteiskunnan odotusten mukaisestivaan etenevät koulutuspoluillaan odotetusta poiketen, esimerkiksi keskeyttävät opintonsa.35Nuoret myös aistivat julkisen koulutuspolitiikan ristiriidan joka nyky-yhteiskunnassa vallitsee.Virallisen koulutuspoliittisena tavoitteena on, että tulee valmistua nopeasti, aikaisessa vaiheessa32 Katznelson Noemi, Unges forestillinger om arbejde, tekosessa Tidskrift for Arbejdsliv 8 vuosikerta 3:2006,Kööpenhamina33 Komonen Katja, Nuorisotutkimus 19 (2000):3, Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen osana yksilönelämänkulkua, Helsinki 200034 Komonen Katja, Nuorisotutkimus 19 (2000):3, Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen osana yksilönelämänkulkua, Helsinki 200035 Komonen Katja, Nuorisotutkimus 19 (2000):3, Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen osana yksilönelämänkulkua, Helsinki 2000 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 24 Länsi-Suomen lääninhallitus
  25. 25. Polarisaatiomuistiopäättää koulutuksen määräpäästä aikaisin ja mahdollisimman tiheä koulutuksen läpäisy. Toisaaltakansainvälinen diskurssi elinikäisestä oppimisesta, muuntuvuudesta, laajasta ja yleisestäosaamisesta sekä liikkuvuudesta on ristiriidassa virallisen koulutuspoliittisen tavoitteen kanssa.Mikäli pidämme edelleen niin yhteiskunnallisena kuin yksilöllisenä tavoitteena sitä, että nuoretsaavat vähintään toisen asteen ammatillisen osaamisen, meidän tulee luoda siihen myösedellytykset, jotka ottavat huomioon nuorten tarpeet, halut ja oppimistyylin. Kykenemmeköluomaan järjestelmän sisälle nykyistä joustavimpia väyliä määräpäähän? 3.8.8 Pitääkö asiat tehdä moneen kertaan ja onko meillä siihen varaa?Allekirjoittanut toimii toimen virkansa puolesta monessa syrjäytymisen ehkäisyn ohjausryhmissä.Olen tässä työssä törmännyt tapauksiin, joissa nuori on aloittanut kolme kertaa ammatillisenperusopetuksen eri linjoilla, keskeyttäen joka kerta. Ongelmana on että tämä nuori on joka kertaapalannut lähtöpisteeseen ja aloittanut alusta niin kuin varhaislapsuuden lautapeleissä. Ongelmana onettä hän ei ole koskaan saanut aiemmin opittua luettua hyväkseen. Kysyn vaan onko meillä siihenvaraa?Suomessa osaamisen ja opitun tunnistamisessa ei ole, muun Euroopan kehityksestä huolimatta,tapahtunut kovin paljon. Olkoon että Suomeen luoto näyttötutkintojärjestelmä pidetäänammatillisen koulutuksen puolella eurooppalaisessakin keskustelussa, loistavana innovaationa.Tämä ei ole kuitenkaan ole riittävä toimenpide, Suomesta puuttuu kokonaisnäkemys opitun jaosaamisen tunnistamisesta. Suomi voisi tässä yhteydessä ottaa esimerkkejä muista Pohjoismaista,etenkin Tanskasta.Osaamisen ja opitun tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan lyhyesti sitä että yksilön eitarvitse oppia sama asiaa kahteen kertaan, vaan että hän voi käyttää ja rakentaa aiemmin opitun jaosaamisen päälle riippumatta missä se on opittu tai hankittu.Tanskan hallitus jätti, osana koulutusjärjestelmänsä uudistamisprosessia, marraskuussa Tanskaneduskunnalle mietinnön – anerkendelse av realkompetencer i uddannelse. Mietinnössään opituntunnistaminen kuvataan seuraavasti; ”Not only education provides useful competences. We learn inmany different settings in life. Recognition of prior learning builds on the basic notion that theindividual should not learn the same thing twice but should have the opportunity to use and build onhis or her competences, irrespective of where and how they were acquired.”36 Nuoretkin hankkivat erilaista osaamista ja oppivat erilaisilla areenoilla, mutta voivat harvoin lukea sen hyväkseen opiskelujen yhteydessä. Oppimisen areenat voidaan kuvata kuvan 3, osoittamalla tavalla; Kuva 3 Realkompetence36 Danish Ministry of Education, Recognation of prior learning within the education system, , November 2004,Copenhagen, www.uvm.dk. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 25 Länsi-Suomen lääninhallitus
  26. 26. PolarisaatiomuistioSuomikin hyötyisi eri oppimisen areenoiden välisestä yhteistyöstä. Tanskan hallitus listaa omaltaosaltaan seuraavat hyödyt osaamisen ja opitun tunnistamisen ja tunnustamisen osalta. It is motivating for the individual when the focus is on what the individual is capable of. It will make the individuals’ competences more visible and contribute towards giving everybody – and perhaps particularly those with a practical turn of mind – the chance to utilise their potential to a much greater extent. It can provide better opportunities for the unemployed and refugees/immigrants to get started in the education system and qualify to join the labour market. It will support a more targeted demand for and provision of education. Financial resources are utilised better when unnecessary education is avoided and when students move more quickly through the education system. It will contribute to increasing the overall level of educational attainment within our society.37Tanskan hallitus kuvaa opitun ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessia seuraavasti; Kuva 4 Osaamisen ja opitun tunnistamisen ja tunnustamisen prosessiSuomessa tanskankaltainen politiikka ei ole onnistunut, koska kaikilla tasolla ylläpidetäänmieluimmin kaikkien kilpailua kaikkia vastaan järjestelmän sisällä. Mikäli halutaan toteuttaa,hallituksen kaavailuja koulutuspolitiikan osalta, on aika ryhtyä katsoa koulutuspolitiikan tarpeita,myös yksilön kannalta ei vaan vanhan ruostuneen järjestelmän kannalta. 3.8.9 Lukio- tai peruskoulupohjalla työelämään siirtynyt - tuleva väliinputoaja?Vuonna 2004 meillä oli työelämässä 68000 nuorta alle 25-vuotiasta, peruskoulun ja lukionpäättötodistuksen vuosina 2000 – 2004 saaneita, jolla oli pelkkä peruskoulun loppututkinto tai jokaoli suorittanut lukion oppimäärän/ylioppilastutkinnon. Mitä näille nuorille käy työmarkkinoidenosaamisvaatimusten lisääntyessä. Kyseessä on ryhmä, joka ei ole ollut esillä koulutus- ja37 Recognation of prior learning within the education system, Danish Ministry of Education, November 2004,Copenhagen, www.uvm.dk. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 26 Länsi-Suomen lääninhallitus
  27. 27. Polarisaatiomuistiotyöllisyyspoliittisessa keskustelussa. Miten luoda edellytykset näille nuorille, että he saavatvähintään toisen asteen ammatillisen perustutkinnon tai että heillä on riittävä osaamistasotulevaisuuden työmarkkinoille?Näillä nuorilla on suuri riski jäädä jossain vaiheessa työmarkkinoiden ulkopuolelle. Toisaaltatilastot osoittavat, että heitä voi olla vaikeaa saada koulutukseen 23 ikävuoden jälkeen.3.9 Koulutukseen ja nivelvaiheeseen liittyvät toimenpide-esitykset 3.9.1 Suomeen on luotava peruskoulunsa päättäneiden seurantajärjestelmä”Kun lapsi lähtee päiväkodista, niin se ei ole enää päiväkodin probleemaa, kun se lähteealakoulusta, se ei oo enää alakoulun probleema, kun se lähtee yläkoulusta, se ei oo yläkoulunprobleema ja niin edelleen”. 38Läänien peruspalvelujen arvioinneissa on nostettu esille tarve luoda Suomeen peruskoulunsapäättäneiden seurantajärjestelmä. Läänit ehdottavat että nuoria tulisi seurata siihen asti kunnestäyttävät 20 vuotta.39Opetusministeriön koulutukselle asettamat tavoitteet edellyttävät jonkinlaisen seurantajärjestelmänluomista. Muissakin yhteyksissä on nostettu esille seurantajärjestelmän tarve.” Oppilaan ja opiskelijan elinikäisen oppimisen opinpolku ohjaustarpeineen muodostuu alue-verkostossa Oppilaan ja opiskelijan elinikäisen oppimisen opinpolku ohjaustarpeineen muodostuualue-verkostossa Lasten ja nuorten oppilaan- ja opinto-ohjauksen palveluista vastaavat ensisijaisestikoulut ja oppilaitokset. Työhallinto vastaa koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ja aikuistenammatinvalinta- ja urasuunnitteluohjauksesta sekä koulutus- ja ammattitietopalveluista. (Ohjauskoulutukseen ja työelämään Suomessa 2002.) Ohjauksen alueverkoston yhteistyössä ovat mukanasivistys-, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä nuoriso- ja vapaa-ajan palvelut, kolmas sektori jatyöelämä”.40Erityiseksi toimintapoliittiseksi kehittämiskohteeksi haastatteluissa nostettiin opiskelijoidenopinpolun seurantajärjestelmän ja ohjauksen alueellisen yhteistyön rakenteen kehittäminen.Tarvitaan alueellisia toimintamalleja ja eri organisaatioiden välistä tiedonsiirtoa vartensalassapitosäädösten kansallista kehittämistä. Yhteisvalinnan sähköisen palvelujärjestelmänkehittäminen antanee työvälineen myös opiskelijoiden opintovaiheiden välisen siirtymävaiheenseurantatyöhön.41Työpajatoiminnan vakinaistaminen ja toiminnan sisällön kehittäminen on ollut viime vuosinaOpetusministeriön nuorisoyksikön keskeisiä painopisteitä. Tuloksena on ollut että pajatoiminnantyö- ja yksilövalmentajien määrä on kolmessa vuodessa kaksinkertaistunut. Tällä hetkellä pajoissaon noin 1100 valmentajaa. Valmentajien koulutustaso on myös noussut. Samaan aikaanvalmentautujien osuus on kaksinkertaistunut. Valmentautujista yhä suurempi osa tulee koulutuksenjärjestäjien kautta tai suoraan eri palvelujen tarjoajien ulkopuolelta.4238 Tiedote 9.2.2007, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän Yliopisto, http://ktl.jyu.fi/39 Sisäministeriö, Peruspalvelujen arviointiraportti 2005 toiminnasta40 Nykänen Seija, Karjalainen Merja, Vuorinen Raimo, Pöyliö Lea, Ohjauksen alueellisen verkoston kehittäminen,Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 200741 Nykänen Seija, Karjalainen Merja, Vuorinen Raimo, Pöyliö Lea, Ohjauksen alueellisen verkoston kehittäminen,Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 200742 Sisäministeriö, Läänien peruspalvelujen arviointiraportit 2005, 2006 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 27 Länsi-Suomen lääninhallitus
  28. 28. PolarisaatiomuistioPajatoiminnalla on tietyin lisäresurssein edellytykset toimia peruskoulunsa päättäneiden nuortenseurantaorganisaationa yhteistyössä kunnallisen nuorisotoimen kanssa. Pajatoiminnan valmentajillaon myös erittäin suuri kokemus nuorten kohtaamisessa sekä nuorten osaamisen ja työkyvyntunnistamisessa.Suomeen tulee luoda peruskoulunsa päättäneiden seurantajärjestelmä. Seurannan tulee jatkuakunnes nuori on täyttänyt 20 vuotta. Seurantajärjestelmä olisi osa kunnallista/seutukunnallistasyrjäytymisen ehkäisyn toimintajärjestelmää.. Seurantajärjestelmää voidaan kuvata seuraavallatavalla;Kuva 5 Peruskoulunuorten seurantajärjestelmäVastaavan tyyppisestä seurantajärjestelmästä on Ruotsissa säädetty lailla vuonna 2005. Laintoteutus on käynnistynyt vuonna 2006.Tanskassakin on luoto seurantajärjestelmä. Siellä seuranta kohdistuu toiselle asteelle.Seurantavelvoite on toisen asteen koulutuksen järjestäjillä. Koulutuksen järjestäjät ilmoittavatkeskeyttäneen oppilaan kotikunnalle, että oppilas on keskeyttänyt. Kunnalla taas on velvoitejärjestää oppilaalle vaihtoehtoista opiskelua tai toimenpidettä. Kunnan tulee olla yhteyksissänuoreen kahdesti vuodessa.43Työmarkkinajärjestöjenkin piiristä on noussut vaatimuksia, jonkinlaisen seurantajärjestelmänluomiseksi. Syrjäytymiskehitykseen puututaan jo peruskoulussa. Jatkossa yksi viranomainen(kunnan opetus- tai sosiaalitoimi, työvoiman palvelukeskukset) vastaa siitä, että jokaiselleperuskoulun päättäneelle löydetään soveltuva, tarvittaessa räätälöity ratkaisu. Pääpaino ratkaisujen43 www.uvm.dk Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 28 Länsi-Suomen lääninhallitus
  29. 29. Polarisaatiomuistioetsimisessä on oltava siinä, että kaikki suorittavat jonkun peruskoulun jälkeisen ammatillisentutkinnon. 44Seurantajärjestelmän luominen selkeyttäisi, täsmentäisi ja tehostaisi syrjäytymisen ehkäisyntoimintaa. Seurantajärjestelmän luomisessa tulee myös kirjata tarkemmin eri tahojen vastuuttoiminnasta. Toiminnan ja vastuun hajanaisuuteen kiinnitti huomiota myös Valtion TaloudenTarkastusvirasto raportissaan 200745 3.9.2 Opinto-ohjauksen, oppilashuollon, nuorisotiedotuksen ja -neuvonnan palvelut tulee koota toimivaksi kokonaisuudeksiSuomen nuorisohallinto on viime vuosina, muiden EU-maiden tapaan, ja osana EU:n valkoisenkirjan toteutusta, panostanut nuorisotiedotuksen ja neuvonnan kehittämiseen. Työ on syytä jatkaa.Samaan aikaan nuoret saavat koulutukseen ja työelämään liittyvää tietoa ja ohjausta monessapaikassa ja tahoilta.Opinto-ohjauksen, oppilashuollon ja nuorisotiedotuksen ja neuvonnan palvelut on syytä kootatoimivammaksi kokonaisuudeksi. Tässä työssä on syytä ottaa huomioon myös seuraavia osanaEuroopan Unionin päätöslauselmia Elinikäisestä ohjauksesta toukokuu 2004 Epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnistamis- ja tunnustamisperiaatteista, 2004 Elinikäinen oppiminen.Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaiken-ikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa ja kiinnostuksensa missä tahansa elämän-vaiheessa, tehdä koulutukseen ja ammattiin liittyviä päätöksiä sekä hallita yksilöllistä kehitys-kaartaan oppimisessa, työssä ja muussa sellaisessa toiminnassa, jossa valmiuksia ja taitoja opitaanja/tai käytetään. Ohjauspalveluja tuotetaan eri toimintaympäristöissä: koulutuksessa ja työvoima-toimistoissa työpaikoilla, järjestöissä sekä yksityisesti. 46Opetushallituksen toimeenpanemassa opinto-ohjauksen kehittämishankkeessa on haettu alueellisiamalleja opinto-ohjauksen kehittämiseksi. Opinpolun siirtymävaiheiden ohjauksesta tulisi kehittääorganisaatioiden ja oppilaitosten välistä moniammatillista yhteistyötä. Opiskelijan opinpolunnivelvaiheiden ohjaus tulisi kuvata ja kirjata alueelliseen ohjaussuunnitelmaan. Tästädokumentoinnista hyötyisivät opiskelijat, vanhemmat/huoltajat, eri organisaatioiden ohjaavattyöntekijät, suunnittelijat ja hallinnon edustajat. Ohjauspalvelujen kirjaaminen tekisinivelvaiheyhteistyön näkyväksi sekä varmistaisi palvelujen saatavuuden ja mahdollistaisiarvioinnin. 47Osana elinaikaisen ohjauksen järjestelmän rakentamista, ohjauksen ja neuvonnan palvelut tulisikoota kunnittain/seutukunnittain toimivaksi palveluverkostoksi. Opinto-ohjauksen ja neuvonnanhenkilöstöresursseja tulee koota ja lisätä. Tavoitteena tulee olla ohjauksen osaamiskeskuksia jotka44 Ihalainen Lauri, Puheenvuoro, Hallituksen työllisyyden politiikkaohjelman päätösseminaarissa, työllisyys nousussa,Helsinki 24.1.2007, www.vn.fi45 Valtion Talouden Tarkastusvirasto, toimintatarkastuskertomus 146/2007, Helsinki 200746 Karjalainen Merja & Kasurinen Helena, Ohjauksen toimintakulttuurin muutos alueellisessa yhteistyössä, Koulutuksentutkimuslaitos 200747 Seija Nykänen, Merja Karjalainen, Raimo Vuorinen, Lea Pöyliö; Ohjauksen alueellisen verkoston kehittäminen,Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 2007 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 29 Länsi-Suomen lääninhallitus
  30. 30. Polarisaatiomuistiopalvelevat kaikkia ikäryhmiä ja kouluasteita. Ohjaukselle tulee asettaa selvä tavoitetaso esim.henkilömäärä/opinto-ohjaaja.Edellä mainitun tanskalaisten Pless ja Katznelsonin Tanskan koulutuksen seurantatutkimuksessa ontodetta että kavereilla nuorten vertaisryhmällä on suuri merkitys koulutuspolun valinnassa.Ohjauksen ja neuvonnan kehittämisessä tulee lisätä myös vertaisohjausta, josta maassammetoimivilla nuorisotiedotuksen ja – neuvontapisteillä on hyvät kokemukset ja käytännöt.Toiminnallisen kehittämisen lisäksi opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon henkilökuntaa tulee lisätäkaikilla tasolla. Nyt eriarvoisuudet eri koulujen ja kuntien välillä ovat todella suuret. 3.9.3 Koolla on merkitystä – luokka- ja ryhmäkoot pienennettäväErityisopetuksen ja erityisryhmien osalta käydään jatkuva keskustelu nk. inkluusiosta. Tämänmuistion eri taustamateriaalit puoltavat inkluusiota. Ruotsalainen tutkija Groth mm. korostaa tarvepienentää kuokkakokoa, tai ainakin organisoida opetusryhmät toisella tavalla.Ikäryhmien asteittain pienentyessä vapautuvat voimavarat tulisikin käyttää luokkien jaopetusryhmien koon pienentämiseksi. 3.9.4 Onnistumisen kokemukset oppimisen edellytyksenäErityisopetuksessa tai osa-aikaisessa eritysopetuksessa olevien määrän jatkuva kasvu indikoi ettäyksilöillä on erilaisia tarpeita opinpolulla. Edellä mainitut Katznelson, Groth toteavat ettäerityisopetukseen osallistuvat voivat sen tarpeesta ja myönteisyydestä huolimatta saadaepäonnistujan leiman tai nuoret itse kokevat itsensä epäonnistujiksi vertaisryhmävertailussa.Erityisopetus on kuitenkin nuorten näkökulmasta yleistä normista poikkeavaa opetusta.Kertomusten vallitsevaksi teemaksi nousi tunne epäonnistumisesta ja ajautumisesta: etenkinperuskoulu näytti olleen nuorille voimakas emotionaalinen kokemus. Opintojen keskeyttämiseenjohtanutta koulutuspolkua voidaan kuvata putoamisen tai pudottamisen prosessiksi, jota voitiintarkastella oppilaan ja koulun yhteentörmäyksenä. Tässä yhteentörmäyksessä nuoret luokiteltiinepäonnistujiksi ja samalla he leimautuivat poikkeaviksi yksilöiksi. Koulu alkoi samoin kuin kenellätahansa oppilaalla: koulu oli kivaa ja jännää, ainakaan se ei ollut vastenmielistä. Koulun kielteiseksikokeminen ja etenkin yleissivistävän koulutuksen väheksyminen syntyikin ensimmäisten luokkienselviytymisen kääntyessä koulun arvosanakilpailussa häviämisen seurauksena epäonnistumisenkokemuksiksi ja pärjäämättömyydeksi. He joutuivat jo peruskoulun alussa epäonnistujien ryhmään,jossa ei menestytty, ja myös pysyivät siellä koko kouluajan.48Miten antaa nuorille, joilla on oppimisvaikeuksia, onnistumisen kokemuksia ja myönteisenomakuvan itsestään oppijana. Taideaineet ja harrastukset voivat olla monelle nuorelle osaamisen jaonnistumisen paikkoja, joiden kautta saadaan myönteinen ja realistinen omakuva. Koulujenkerhotoimintaa tulee huomattavasti vahvistaa. Kerhotoiminnalla voidaan huomattavasti myös lisätätaideaineitten opiskelua.48 Katja Komonen, Nuorisotutkimus 19 (2000):3, Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen osana yksilönelämänkulkua, Helsinki 2000 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 30 Länsi-Suomen lääninhallitus

×