Puheenvuoro Länsi-Suomen pajapäivillä; 30 vuotta pajatoimintaa. Henkilökohtainen perspektiivi Tampere 8.6.2016

1. Muutokset työpajakentässä
vuosikymmenten saatossa
Reflektio 30 vuotta
Pohjanmaa ja Länsi-Suomi
perspektiivi
8.6.2016
9.6.2016 1Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

2. Eräänlainen ajankuva taustaksi
9.6.2016 2Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
2015: 47086
2014: 43313
2013: 38718

3. Mikään ei synny eikä kasva tyhjiössä
Työpajatoiminta ei kuitenkaan rakennu sosiaalisessa
tyhjiössä, vaan se sijoittuu aina tiettyyn aikaan ja paikkaan,
erilaisten historiallisten tapahtumien, kulttuuristen arvojen ja
nuorten elämässä tapahtuneiden muutosten muokatessa ja
rajatessa sitä sekä rakentaessa sille merkityksiä.
Konstruktivistisen näkökulman mukaan näitä merkityksiä
rakennetaan jatkuvasti uudelleen ja niistä käydään eri
toimijoiden välillä neuvotteluja ja jopa kamppailuja.
Katja Komonen Puhuttu paikka (2007)
9.6.2016 3Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

4. Vuorovaikutuksen kautta kehittymistä
 Olen nähnyt koko ajan työpajatoiminnan nuorisopolitiikan
muutoksen airuena
 On koko ajan ollut dialogia pajat, aluehallinto, ministeriöt,
TPY ja epäsuoranaisesti valmentautujat
 Dialogin, tarpeen, yhteiskuntatilanteen, nuorten tilanteen
mukaan on reivattu kurssia ja menty eteenpäin
 Enemmän on oltu reaktiivisia kuin preaktiviisia
 Miten tulevaisuus ?
9.6.2016 4Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

5. Ensimmäiset pajat – 90 luvun räjähdys- Nyt
 1983 Helsinki, Jyväskylä ja Tampere ( 1980 3 Helsinkiin
Kuntaliton mukaan)
 Kotka, Turku, Pori, Turku, Suomussalmi, Vaasa jne
 Nuorisotyön kokeneita visionääreja, jolla kova tahto
 1987 34 pajaa, 1992 54 pajaa, 1995 100 pajaa, 1996 237
pajaa ja 1990 lopulla 350 pajaa. 2004 noin 200 ja 2016
200 – laskentatapa muuttunut
 Pajatoiminta kattaa tällä hetkellä 93 % Suomen kunnista
9.6.2016 5Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

6. Aluehallinnon pajatoiminnassa 1
 1991 Polunlöytäjät projekti Vasan lääninhallitus
 Ruotsin Urkraft-järjestön toiminnan esittely läänin
nuorisotyöpäivillä
 1998- 2000 luvulle kv-hankkeet Tanska , Saksan IB
Ruotsi jne
 1999 Paja 2000 - vaihtoehtoinen, yksilöllinen ja
yhteisöllinen tie… Vaasan lääninhallitus kirjoittajana
Merja Melametsä ja Erik Häggman, mukana mm Saila
Aho-Mantila, Tarja Palosaari jne. Kirja 3 kielellä
 ESR hankkeiden jälkeinen innostus pajat, ammatillinen
koulutus, syrjäytymisen ehkäisyn hankkeet
9.6.2016 6Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

7. Kohti 2000-luvun pajaa ja nuorisopolitikkaa
Nuorten työpajatoimintaan ja sen tuloksiin on viime vuosina oltu
syystäkin tyytyväisiä. Työpajat ovat olleet Suomalaisen nuorisopolitiikan
menestystarina. Toiminnalle asetettuihin työllistämistavoitteisiin on
päästy ja monilta osin ne on myös reilusti ylitetty. Nuoret itse ovat olleet
tyytyväisiä pajatoiminnan tuomiin mahdollisuuksiin. Hyvät tulokset eivät
kuitenkaan anna oikeutta pysähtyä paikoilleen; paja ei ole vielä
valmis, sitä se ei saa koskaan ollakaan. Se mikä toimi eilen, ei
välttämättä toimi enää tänään - pajan ainoa olemassaolon oikeutus
syntyy siitä, että se säilyttää tuoreutensa kohdatessaan nuoria yksilöitä.
9.6.2016 7Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
Paja 2000 esittelylehti

8. Keskusteluavaus
 Työpajatoiminnasta saadut kokemukset ja hyvät käytännöt on jalostettava
vastaamaan 2000 luvun nuorten elinolojen parantamisen vaatimuksia. Tähänastiset
kokemukset ovat osoittaneet, että tarvitsemme entistä pitkäjänteisempää toimintaa
nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, tarvitsemme entistä toimivampaa turvaverkkoa
ja laaja-alaisempaa toimintajärjestelmää. Toimintajärjestelmän tulisi perustua
yhteisesti sovittuun nuorisopoliittiseen tai nuorten hyvinvointi ohjelmaan. Tällä tavoin
nuorille voitaisiin luoda tietynlainen ”kehittymistakuuu”
 Paja 2000 on keskustelun avaus ja kuvaus siitä minkälainen voisi olla 2000-luvun
nuorten hyvinvoinnin toimintajärjestelmä. Miten työpajatoimintaa jalostamalla ja
laajentamalla luodaan yhteiskunnallinen turvaverkosto joka pystyy tarjoamaan
nuorelle yksilöllisen, vaihtoehtoisen ja yhteisöllisen tien yhteisöön.
9.6.2016 8Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
Paja 2000 esittelylehti

9. Paja 2000 sisällysluettelosta
 4. TYÖPAJOJEN VISIOT
 4.1 TOIMINTAJÄRJESTELMÄ SYRJÄYTYMISEN JA TYÖTTÖMYYDEN EHKÄISEMISEKSI- SEINÄTÖN PAJA
 4.2 TYÖPAJA OSANA ALUEIDEN JA SEUTUKUNTIEN KEHITTÄMISOHJELMIA
 4.3 MONEN TOTUUDEN TURVAVERKKO
 4.4 TOIMINNAN KOHDERYHMÄ JA TAVOITE: SYRJÄYTYMISEN AREENOILTA MENESTYMISEN
KILPAKENTILLE
 4.5 NUORTEN TYÖPAJA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ
 4.5.1 Pajakoulut kehittyvät ja kehittävät peruskoulussa ja ammattioppilaitoksessa
 4.5.2 Moderni ohjaava koulutus 2000-luvun nuorille
 4.6 TYÖPAJAOHJAAJAT LUOVAT TULEVAISUUDEN
 4.7 TYÖPAJAT JA KANSAINVÄLISYYS
 4.8 TYÖPAJAN TOIMINTAFILOSOFIA
 4.8.1 PAJA 2000 muutoksen agenttina ja menestyksen järjestäjä
 4.8.2 Tekemällä oppiminen , oivalluksien välähdyksiä ja vaikuttavia kokemuksia
 4.8.3 Toisen ihmisen tuki, ryhmätoiminta ja vuorovaikutusta
 4.8.4 Maailman muuttaminen
9.6.2016 9Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

10. 9.6.2016 10Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
Paja 2000
Toimintajärjestelmä

11. Aluehallinto pajatoiminnassa 2
 Työpajatoiminnan vakinaistamisryhmä 2003 ja läänin
nuorisoasianneuvoston kannanotto (OKM 2004)
 2004 – 2006 ALU toiminta asiakasanalyysit
 Polarisaatiomuistio elokuu 2007
 Paja 2010 selvitys, strategia ja koulutusohjelma Länsi-
Suomen ESR projekti
 Sopimus OSKU hankkeen kehittämästä järjestelmästä
PAR 2010 levittämisestä
 2010 luvulla myös pajakordinaattorit tukemaan alu-
toimintaa
9.6.2016 11Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

12. Valtion rooli 1
 1985 Nuorisovuoden seurauksena , ensimmäinen
työryhmä 1987, mietintö joulukuu 1987. Tavoite
tietopaketti työpajojen perustamisesta
 Nuorten ongelmat työelämään siirtymisessä 10 000
nuorta jatkovalintojen kannalta ongelma näistä
kolmasosalla riski luisua työmarkkinoiden ulkopuolelle
 Moniammatillisuus tuli raportissa esille
 Mm elinkeinotoiminta ja siirtymävaihe mainittiin
 Kohderyhmä ammatillisen koulutuksen ja työelämän
ulkopuolelle jääneet
9.6.2016 12Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

13. Lex Leppänen/Rinne 275/1987
17 §
Nuoren työ- tai harjoittelupaikka
Alle 20-vuotiaalle nuorelle, jolle työvoimaviranomaiset eivät ole kolmen
kuukauden kuluessa hänen ilmoittautumisestaan työvoimatoimistoon
työttömäksi työnhakijaksi voineet osoittaa työtä tai työnsaantia edistävää
koulutusta, on sen kunnan, jossa nuorella on kotipaikka, järjestettävä
työssäkäyntialueella työ- tai harjoittelupaikka kuuden kuukauden ajaksi.
9.6.2016 13Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

14. Valtion rooli 2
 Harkinnanvaraisia tukia vuodesta 1983 ja 1992 lisäraha
10 milj markkaa
 Nuorisokansliapäällikötyöryhmä 1993-94 – pajatoiminnan
laajentaminen koko maahan ja lisäraha
 ESR 1995 – 1999 ja 2000 – 2006
 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 2001
 Vanhasen hallituksen (2002 – 2007) politiikkaohjelma
 Vakinaistamistyörymän muistio 2004
 Nuorten yhteiskuntatakuu 2005
9.6.2016 14Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

15. Valtion rooli 3
 EU:n nuoriso-ohjelma 2005
 Etsivä nuorisotyö 2008
 Ohjaus- ja palveluverkostot 2010
 Nuorisotakuu 2013 -
 Ohjaamot 2016
 Nuorisolaki uudistus pajat lakiin
9.6.2016 15Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

16. Vakuuttavin muutos - ammattilaistuminen
 Suurin muutos on ollut valmentajien koulutuksessa ja
osaamisessa
 1996 selvityksen mukaan pajaohjaat 42 eri nimikkeellä,
yleisin oli työsunnittelija, määräaikaisia suurin osa 2
vuoden pestejä
 2000-luvun alussa Liekeissä ollut TPY käynnisti
keskustelun nimikkeistä syntyi työ- ja yksilövalmentajat
 2003 Länsi-Suomen lääninhallitus päätti keskittää
valtionavustukset (yksilö)valmentajien palkkakuluihin
 Heikki Takkunen 2003 Pajaohjaajien opetussunnitelma
(Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu)
9.6.2016 16Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

17. Ammattimaisuus jatkuu
 Vakinaisten määrä kasvoi hitaasti 2000 luvun alusta
 Yksilövalmentajien osuus LS läänissä 2005 29 %
vakinaisia 50 %
 Balanssiakatemia ja muut koulutukset vahvistivat
valmentajien osaamista
 TPY:n rooli on ollut valtava
 280 htv työpajaohjaajia LS lääni 2000, nyt 785 htv
 Tänä päivänä moniammattilisuus lisää ennestään työn
laatua ja jaksamista on työvalmentajia, yksilövalmentajia,
starttivalmentajia, uravalmentajia, etsiviä jne.
 Ammattimaisuuden varjopuolia?
9.6.2016 17Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

18. Taistelu imagosta – mainettaan parempi
9.6.2016 18Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
Esko Elsilä 1998 humoristinen ”hyvästijättö” 1990 luvun pajatoiminalle

19. Imagosta
Vehviläinen (1999, 208–211) arvelee hyvän viihtymisen syyksi myös
työpajojen tietoista rakentamista houkutteleviksi – työpajoilla voi korjata
autoja, soittaa rokkia tai näytellä. Samoin työpajoilla tunnutaan
katsottavan nuoren epäonnistumisia, poissaoloja ja työelämän
pelisääntöjen rikkomuksia ”sormien läpi” kauemmin kuin esimerkiksi
työharjoittelupaikoissa. Osalle nuorista työ- pajakokemukset ovatkin
harrastuspajakokemuksia. Harrastuspajasta on kysymys silloin, kun
nuori menee pajalle ammattisuunnitelmien puutteessa ja perustelee
valintaansa ”kivalla” tekemisellä, jota ei kuitenkaan ajatella ammatiksi.
9.6.2016 19Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

20. Valmentautujat - Pajanuoret
 80-luvulla peruskoulun jälkeen työelämän ja koulutuksen
ulkopuolelle tippuneet nuoret pohdiskeli tulevaisuutta
 1990 luvun alussa työttömien nuorten osuus pajoissa 96
%
 Työttömyyden laskiessa 1990 luvun lopulla esille tuli
”kova ydin”, kasautuminen työttömyys, koulutuksellinen
syrjäytyminen ja elämänhallinnan ongelmat
 2000-luku ulkopuolisuuden riskit, kuntoutus, yksilöllisten
ongelmien tunnistaminen
 2010-luku mielenterveydelliset ongelmat
9.6.2016 20Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

21. Valmentautujat – nuoret 2
 Nyt ja tulevaisuus Kiristyvä kilpailu opiskelu- ja
työpaikoista, opiskelun, oppimisen ja työelämän
muutokset (epätyypilliset työsuhteet jne.)
syrjäytymisvaarassa tulevat muualta kuin tähän asti….
 Kokonaisvaltaisen tuen tarve kasvuun, palveluihin
pääsemisen kitka, vertaistuki ja lähimmäiset entistä
tärkeämmät
 Mitä on kehitykseen suunta mitkä taidot tarvitaan
 2813 (2543 alle 25, 90 %) Valmentautujaa vuonna 2000
LS
 11203 (4327 alle 25, 38,6 %)vuonna 2015 LS
9.6.2016 21Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

22. Autonomisuudesta verkostoihin
 Pajat ovat alkuaikoina hyvin ”autonomisia” korostui me ja
muut ei edes ylläpitäjän kanssa kovasti tunaroitu
 Autonomisuus johti myös siihen että ei aina ollut
vaikuttamismahdollisuuksia
 2000- luvun alun syntyi sitten ALU-verkostot hitaasti ja oli
ennen kaikkea vertaiskehittämistä
 2010-luvulla verkostot partnerina eri neuvotteluissa ja
vaikuttajana esim. te-hallintoon päin, aveihin okm jne
9.6.2016 22Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

23. ”Klubiaskin kannesta – Parjärjestelmään”
 Dokumentaatio arviointi ja seuranta on ollut keskeisiä
keskustelun ja ristiriidan elementtejä koko pajahistorian
ajan.
 Työpajakyselyt 1990 – luvulla aluksi dokumentaatio ja
tiedonsaanti oli tosi hankalaa. Autonomisuus yksi tekijä,
fiskaalipelko yksi tekijä. Ei tietoa oli paljon
 Menty rajusti eteenpäin koko ajan tänään näet 2015
tulokset netissä ja voit vertailla tulokset eri tasoilla
 Oli erittäin tärkeä tieto edunvalvonnassa kehittämisessä
ja nykyisten pajapäivien yksi syy
 Seuraavaksi Sovari-järjestelmä ja lisää TARINOITA
9.6.2016 23Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

24. Vakinaistaminen - Laki
 On ollut tapetilla koko ajan, mutta sitten on tullut jonin
muu asia johon ollaan innolla tartuttu.
 Monialaisuus – alusta alkaen tärkeämpää löytää yhteinen
kieli
 2002 Seppälä lakiesitys
 Rahoituksen monikanavaisuus on ollut tärkeä
 2004 Vakinaistamismietintö – seurasi uusi tapa katsoa
pajatoiminnan vakinaisuus 2006 yli 86 %
vakinaisluontoisia
9.6.2016 24Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

25. KIITOS
 Tulevaisuudessa turva on osaamisessa/taidoissa ei
pysyvyydessä
 KIITOS JA TULEVAISUUDEUSKOA
9.6.2016 25Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman