Kiristyvä kilpailu päästökaupan kiintiöistä nostaa lähivuosina energian hintoja. Keskustelua esimerkiksi liikenteen kasvavien kustannusten oikeudenmukaisesta jakamisesta käydään, mutta toimien valmistelu on myöhässä. Päästökaupan hintojen nousu voi johtaa siihen, että kaikki maksavat yhtä suuren osuuden hintojen noususta, tuloista riippumatta. Kuinka kiristyvä päästökauppa ja hallituksen suunnittelemat ilmastotoimet vaikuttaisivat tulon- ja omaisuuden jakautumiseen Suomessa, ja mitä on tehtävissä etteivät köyhät joutuisi maksamaan ilmastotoimista kohtuuttomasti? Ulkoparlamentaarisen toiminnan Kohti ilmasto-oikeudenmukaisuutta tapahtuma pohti näitä kysymyksiä Oodin Maijansalissa sunnuntaina 3.10. Ensimmänä alusti ympäristö- ja yhteiskuntafilosofian tutkija Lauri Lahikainen aiheesta Ilmasto-oikeudenmukaisuus kapitalismi- ja kolonialismikriittisestä näkökulmasta. Molemmat alustukset ja keskustelu tulevat ulkoparlamentaarisen toiminnan soittolistalle: https://www.youtube.com/playlist?list=PL1TehU6gn0txvdbXGHlotohCOXqeQXrac Videoversio: https://www.youtube.com/watch?v=8Zx9jskTM8Y Podcast-versio: https://soundcloud.com/aryhma/kohti-ilmasto-oikeudenmukaisuutta1 Facebook: https://www.facebook.com/aryhma/ Instagram: aryhma Twitter: https://twitter.com/A_ryhma Youtube: https://www.youtube.com/user/AryhmaHelsinki Twitch: https://www.twitch.tv/aryhma Spotify: https://sptfy.com/a-ryhma Apple podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/a-ryhmä/id1508757319 Google podcasts: https://podcasts.google.com/?q=a-ryhm%C3%A4

1. Ilmasto-oikeudenmukaisuus
kapitalismi- ja
kolonialismikriittisesti
Lauri Lahikainen
lauri.lahikainen@tuni.fi

2. Kukaan ei vastusta oikeudenmukaisuutta!
A just transition seeks to ensure that the substantial benefits of a green economy transition
are shared widely, while also supporting those who stand to lose economically – be they
countries, regions, industries, communities, workers or consumers. (European Bank for
Reconstruction and Development)
“Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi on väline, jolla edistetään ilmastoneutraaliin
talouteen siirtymistä oikeudenmukaisesti niin, ettei mikään alue joudu kärsimään
murroksesta kohtuuttomasti. Mekanismin avulla tarjotaan kaudella 2021–2027
kohdennettua tukea vähintään 65–75 miljardin euron investointeihin alueille, joilla siirtymän
yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset ovat suurimmat.” (Euroopan komissio)

3. Mutta mitä se tarkoittaa?
Tasa-arvoa?
Jokaiselle ansionsa mukaan?
Jakamisen oikeudenmukaisuus ja proseduraalinen oikeudenmukaisuus
Kaikille sen verran, että kaikki ovat mahdollisimman vapaita (vapausperiaate), kuitenkin niin, että
mahdollinen eriarvoisuus hyödyttää kaikkein heikoimmassa asemassa olevia (eroperiaate) (John Rawls).
Jokaiselle tarpeen mukaan ja jokaiselta kykyjen mukaan? (Marx)
Kaikille sen verran ja sillä tavalla, että pystyy toteuttamaan keskeisiä toimintakykyjään ja kehittämään
itseään? (“the capability approach”, Martha Nussbaum & Amartya Sen)
Kaikille sen verran ja sillä tavalla, että kukaan ei joudu alistumaan toisille? (Uustasavaltalaisuus, Philip Pettit
ym.).
Negativismi: tutkitaan epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia ja yhteiskunnallisia kamppailuja
epäoikeudenmukaisuutta vastaan ja sitä kautta tutkitaan, mistä oikeudenmukaisuudessa on kysymys (esim.
Axel Honneth, Nancy Fraser, Jean-Philippe Deranty)
Ihmiskeskeiset ja ei-ihmiskeskeiset näkökulmat

4. Ilmasto-oikeudenmukaisuus ”paperilla”
● Yritetään yhdistää ilmastonmuutoksen hillintä ja köyhyyden
vähentäminen
● Kaikkien ”mukana pitäminen”
● Yritetään toimia niin, ettei kukaan joudu kohtuuttomaan tilanteeseen
● Heikommassa asemassa olevien erityinen tukeminen

5. Miten tuetaan?
Hyötyjen ja riskien jakaminen
Mukana pitäminen
“Häviäjien” tunnistaminen ja auttaminen
Uudelleenkoulutus
Investointituet
Sosioekonomisten vaikutusten pehmentäminen

6. Keitä pitää tukea?
Ihmisiä?
Alueita?
Toimialoja?
Valtioita?
Kuntia?
Yrityksiä?

7. Periaatteita
Saastuttaja maksaa -periaate (polluter pays)
Maksukykyperiaate (the ability to pay)
Hyötyjä maksaa -periaate (beneficiary pays)

8. Kapitalismi- ja kolonialismikritiikki
• Ilmastonmuutokset syyt kapitalismin rakenteissa ja kolonialismin
historiassa
• Kapitalismi ja kolonialismi ilmastonmuutoksen hillinnän esteinä
• Ilmastonmuutos kapitalismin ja kolonialismin eriarvoisuuksien
kytkeytyminen ilmastonmuutokseen: kenen vika, kuka kärsii, kenellä
mahdollisuuksia vaikuttaa
• Ilmastonmuutoksen ajattelu kapitalismin ja kolonialismin vastaisten
yhteiskunnallisten liikkeiden näkökulmasta
• Yhteiskunnalliset liikkeet yhteiskuntafilosofian ja demokraattisten
käytäntöjen oppimisprosesseina

9. Kapitalismi ja ilmastonmuutos
• Rakenteellinen pakko tuottaa voittoa
• Pääoma ja yhteiskunnallinen valta kulkevat käsi kädessä: ”fossiilipääomalla” ja sen
omistajilla on paljon valtaa
• Maankäyttö ja maatalous, metsäteollisuus, ruoan tuotanto, liikkuminen
• Markkinat ”totuuden tuottajana” (Foucault): ympäristö- ja ilmastovaikutukset
eivät tule huomioiduiksi
• Köyhät ovat vähiten vastuussa ilmastonmuutoksesta ja myös kärsivät eniten
• Nykyiset eriarvoisuuden muodot ovat paljolti tulosta ilmastoa tuhoavasta
toiminnasta (Andreas Malm)
• ”Yhteismaiden aitaaminen”
• Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii kapitalististen yhteiskuntien keskeisimpien
normien rikkomista: omistusoikeus

10. Kolonialismi ja ilmastonmuutos
● Luonnonvarojen riisto on ollut siirtomaapolitiikan keskiössä
● Alkuperäiskansojen luontosuhteen tuhoaminen
● Kolonialismista periytyneet valta- ja omistussuhteet määrittävät
ilmastonmuutoksen geopolitiikkaa
● Kapitamismin historia on kolonialismin historiaa
● Fossiilikapitalismin kolonialismi
● Ilmastotoimien kolonialismi: päästökompensaatiot istuttamalla
eukalyptusmetsiä alkuperäiskansojen maille, tuulivoimapuistot
saamelaisalueilla, jäämeren rata…

11. Oikeudenmukaisuus ja liikkeet
• Ilmasto-oikeudenmukaisuus
• Ympäristöoikeudenmukaisuus
• Oikeudenmukainen siirtymä
• Näiden keskeisten käsitteiden historia on yhteiskunnallisissa liikkeissä
• Olennaista sorron kokemus ja kamppailun näkökulma

12. Oikeudenmukainen siirtymä?
Englanniksi “Just transition”
Toinen käännösvaihtoehto: “reilu murros”
Alunperin ammattiyhdistysliikkeen kehittämä käsite: miten varmistaa työntekijöiden
oikeudet ja toimeentulo, kun yhteiskunnissa siirrytään ekologisesti kestävään
tuotantoon
Pyrkimys ylittää työpaikkojen ja ympäristön suojelun välinen ristiriita (jobs vs. the
environment)
Esimerkki: Yhdysvaltain Appalakkien vuoriston yhteisöt ovat pitkään olleet riippuvaisia
hiilikaivoksista. Nyt alueella on käynnissä projekteja, joissa pyritään
uudelleenkouluttamaan kaivostyöläisiä esimerkiksi uusiutuvan energian aloille ja
kulttuurintuotantoon.

13. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ympäristö- ja ilmasto-oikeudenmukaisuus
Ammattiyhdistysliikkeen lisäksi ilmasto- ja ympäristöasioiden oikeudenmukaisuuteen ovat
kiinnittäneet huomiota rasisminvastaiset aktivistit, alkuperäiskansojen edustajat,
kaupunkiaktivistit....
Ympäristörasismi: ympäristöriskien ja haittojen jakautuminen siten, että ei-valkoiset ovat
todennäköisemmin kärsijöinä, ei-valkoisten yhteisöjen huomiotta jättäminen
ympäristöasioissa
Ekogentrifikaatio: kaupunkien ja asuinalueiden muutos, jossa vihertymisen nojalla köyhät
joutuvat ahtaalle, kun asuinalueet keskiluokkaistuvat samalla, kun niistä tehdään ekologisesti
kestävämpiä
Ympäristökolonialismi: kolonialismi tuhosi ja vakavasti vahingoitti alkuperäiskansojen
ympäristösuhteita. Edelleen on käynnissä monia kamppailuja kuten Keystone XL -öljyputken
vastustaminen. Myös kestävyysmurrokseen voi liittyä kolonialistisia toimia, esimerkiksi
tuulivoimapuistojen rakentaminen tai eukalyptusmetsien istuttaminen hiilikompensaatioita
varten alkuperäiskansojen maille.

14. • Nyt kun puhutaan ilmasto- tai ympäristöoikeudenmukaisuudesta tai
oikeudenmukaisesta siirtymästä, puhutaan yleensä näistä kaikista.
• Käsitteet ovat valtavirtaistuneet:
• EU ja Suomen hallitus tekevät omasta mielestään oikeudenmukaista siirtymää
[viitteet]
• Reiluus, riskien ja kustannusten oikeudenmukainen jakaminen ja köyhyyden
vähentäminen ovat osa IPPC:n raportteja sekä monien valtioiden, kuntien ja
muiden toimijoiden ilmastostrategioita
• Tarve muotoilla oikeudenmukaisuuden käsitteitä uudelleen
yhteiskunnallisten liikkeiden ja sorrettujen näkökulmasta
• Mitä ongelmia valtavirtaistumisesta seuraa?

15. Ongelma 1
Oletetaan oikeudenmukainen lähtötilanne

16. Ongelma 2
Pidetään pelkästään hiilipäästöjä ja hiilibudjettia oikeudenmukaisuuden
mittana

17. Ongelma 3
Tehdään ilmastopolitiikkaa, joka uusintaa nykyisiä valtasuhteita
Tai tehdään vain sellaista ilmastopolitiikkaa, joka ei uhkaa nykyisiä
valtasuhteita

18. Oikeudenmukaisuus ja hiilipäästöt
• Ilmasto-oikeudenmukaisuudessa ei ole kyse vain hiilibudjetin
jakamisesta (vaikka siitä on tosi paljon kysymys)
• Valta
• Vastuu
• Vaikuttamismahdollisuudet
• Elämän kannalta merkitykselliset, minuutta rakentavat seikat

19. Ajatuskoe-Alex
Alex on vegaani,
ei käytä autoa,
ei käytä lentokonetta,
on lapseton,
on sellaisessa asemassa, että voi vaikuttaa ratkaisevasti siihen,
laajennetaanko Heathrown lentokenttää

20. ● 90 yritystä on vastuussa ⅔ kasvihuonekaasupäästöistä (Heede 2014). Joillakin vaikutusvaltaisilla
henkilöillä on paljon sananvaltaa useammassa kuin yhdessä näistä yrityksistä.
● Monien asennetutkimusten mukaan korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat ihmiset
kokevat vähemmän huolta sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja ympäristöasioista.
Globaaleissa ympäristöongelmissa on kyse molemmista.
● Tietyt vaikutusvaltaiset intressiryhmät ovat tarkoituksellisesti pyrkineet tuottamaan
epätietoisuutta ilmastonmuutoksesta (ks. Oreskes & Conway (2010): Merchants of Doubt).

21. ● https://www.neova-group.com/blogi/posts/136/politisoituminen_uhkaa_turvealan_oikeudenmukaista_siirtymaa

22. ● ”Meidän alueillammehan on luonnonvaroja, malmeja ja metsiä, joten niitä olisi helpompi viedä meiltä täältä pois
jos rata toteutuu. Me emme näe tässä mitään hyviä puolia, sanoo kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff.”
● ”’Kaikilta sidosryhmiltä on tullut näkökulmia. Puhutaan sitten saamelaiskulttuurista, ympäristökulttuurista,
paikallisesta muusta väestöstä tai elinkeinoelämästä. On tärkeätä, että me huomioimme kaikkia sidosryhmiä ja
kaikkien sidosryhmien eri osapuolet tulevat kuulluksi, sanoi liikenneministeri Berner Kirkkoniemessä.”
● (Yle 28.2.18. https://yle.fi/uutiset/3-10095546)

23. Ilmastohätätila
● Katastrofin hillinnällä on kova kiire
● Täydellisyys voi olla hyvän vihollinen
● Hankalat valintatilanteet
● Oikeudenmukaisuuden tavoittelu ei saa johtaa viivyttelyyn
● Toisaalta oikeudenmukaisuus on otettava erityisen vakavasti:
○ Hätätilanormit vs tavalliset normit
○ Ilmastonmuutos vaatii myös normien muutosta.
○ Ajattelutavat muuttuvat tekemällä
○ Se, miten hillitsemme ilmastonmuutosta, vaikuttaa siihen, mitä ajattelemme ja
teemme tulevaisuuden yhteiskunnassa