Yhteiskunnallinen anarkismi on yhdysvaltalaisen Murray Bookchinin viime vuosisadan loppupuolella levittämä termi, jonka alle on (hieman anakronistisesti) yhdistetty joukko yhteisomistusta kannattavia historiallisia anarkismin suuntauksia: anarkokommunismi, kollektivismi, mutualismi, anarkosyndikalismi ja muita. Yhteistä näille kaikille yhteiskunnallisen anarkismin suuntauksille on, ettei nähdä mitään ristiriitaa yksilön ja yhteisön välillä, vaan molemmat ovat toisilleen välttämättömiä. Yhteiskunnallista anarkismia pidetään usein anarko-individualismin vastakohtana, mutta kahden suuntauksen historia kietoutuu toisiinsa monin tavoin, eikä nykyisenkaltaista yhteiskunnallista anarkismia olisi ilman individualistista traditiota. Kapitalismin vastustus on aina yhdistänyt sekä yhteiskunnallista anarkismia että anarko-individualismia. Luennolla käsitellään yhteiskunnallisen anarkismin eri suuntauksien historiaa, sekä miksi yhteiskunnallisen anarkismin painoarvo on toisen maailmansodan jälkeen heikentynyt suhteessa individualistiseen anarkismiin. Luennon piti Antti Rautiainen. Blogiversio: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/anttirautiainen/yhteiskunnallinen-anarkismi/ Podcastversio: https://open.spotify.com/episode/1EfTHhJEAj9C7MjD3WYAVk Videoversio: https://www.youtube.com/watch?v=qvb4_vq3PVw

1. YHTEISKUNNALLINE
N ANARKISMI

2. Murray Bookchin 1921-2006
 The Ecology of Freedom:
The Emergence and
Dissolution of Hierarchy
1982.
 Social Anarchism or
Lifestyle Anarchism: An
Unbridgeable Chasm
1995.
 Irtisanoutuminen
anarkismista 1999.

3. Mistä kaikki anarkistit ovat samaa
mieltä?
 Vapauden puolesta.
 Tasa-arvon puolesta.
 Valtiota vastaan.
 Kapitalismia vastaan.
 Päämäärien ja metodien pitää olla
sopusoinnussa (prefiguraatio).
 Ei osallistuta valtiollisiin vaaleihin.
 Suora toiminta.

4. Yhteiskunnallinen anarkismi
 Yksilö ja yhteisö eivät ole ristiriidassa. Vapaa ja
tasa-arvoinen yhteisö ja yhteiskunta antavat
myös yksilölle hyvän elämän.
 Valtio on hallitsevan luokan etujärjestö.
Yhteiskunta on vastavoima valtiota vastaan.
 Vapautta ajava yhteistoiminta edellyttää
järjestäytymistä ja organisaatiota.
 Yhteiskunnallisen muutokset tekee
työväenluokka ja sen joukkojärjestöt, eivät
etujoukot.
 Näin ollen anarkistien tulee osallistua

5. Yhteiskunnallisen anarkismin
suuntauksia
 Päämäärän mukaan: mutualismi (Pierre-Joseph
Proudhon), kollektivismi (Mihail Bakunin),
kommunismi (Pjotr Kropotkin).
 Menetelmän mukaan: syndikalismi, platformismi
(Nestor Mahno), synteesi (Errico Malatesta,
Volin, myös Emma Goldman).

6. Proudhon (1809-1865) ja mutualismi
 Idée générale de la
révolution au XIXe siècle
1851:
”Yhteiskunta on nyt kuin
perhonen joka on juuri
kuoriutunut, ja ravistelee
siipiään
auringonpaisteessa.
Yritäpä saada sitä
palaamaan kotiloonsa,
hylkäämään kukat ja

7. Bakunin (1814-1876) ja kollektivismi
 Kollektivismi: palkka
maksetaan suhteessa
työtunteihin.
 Yritti osallistua tai
osallistua 7
kansannousuun.
 Kannatti
vallankumouksellisia
salaliittoja ja etujoukkoja.

8. Työväenliike ennen ammattiliittoja
 Spontaanit lakot
 Mellakat
 Salaseurat (mallina vapaamuurarit)
 Kansannousut (Pariisin kommuuni 1871)

9. Pjotr Kropotkin ( 1842 – 1921) ja
anarkokommunismi
 Kommunismi: kaikki
kuuluu kaikille, ja kaiken
kuuluu olla ilmaista.
 Keskinäinen apu,
sosiaalidarwinismin
kritiikki.
 ”Anarkismi syntyy
jokapäiväisistä
kamppailuista”.
 Yhteisöjen pitää perustua

10. Teon propaganda 1878-

11. Syndikalismi - Määritelmiä
Syndikaatti
 Ammattiyhdistys
Syndikalismi
 Ammattiyhdistysaate
Vallankumouksellinen syndikalismi
 Historiallinen aate, joka haluaa kumota
kapitalismin kaikille työläisille yhteisten
ammattiliittojen avulla

13. Anarkosyndikalismi – 3 eri
merkitystä
1. Anarkismin suuntaus, jonka mukaan anarkistien
tulee osallistua ammattiliittoihin (Iso-Britannia)
2. Anarkismin suuntaus, jonka mukaan anarkistien
tulee osallistua vallankumouksellisiin
syndikalistisiin ammattiliittoihin (Ranska)
3. Anarkismin suuntaus, jonka mukaan anarkistien
tulee osallistua anarkistisiin ammattiliittoihin
(Argentiina)

14. Ranskan Ranskan Confédération
Générale du Travail (CGT)
 «Yleinen työn konfederaatio».
 Lakot dekriminalisoitu 1864.
 Lakiuudistukset 1881, 1884.
 La Fédération des bourses du travail
(«työvoimatoimistojen federaatio») 1892
 Yhdistyminen liittojen kanssa 1902.
 Vappuna 1906 200 000 ulosmarssilla, 50 000 sotilasta
ja 700 pidätystä.
 La Charte d’Amiens 1906: pääomat työläisten haltuun
yleislakon kautta, ei yhteistyötä puolueiden ja ”lahkojen”
kanssa.

15. Ranskan Ranskan Confédération
Générale du Travail (CGT) 2
 Tuki ensimmäiselle maailmansodalle, sodan jälkeen
ensin sosiaalidemokraattien ja sitten kommunistien
hallussa.
 I Maailmansodan jälkeen leninistit erotettiin, perustivat
CGTU:n
 CGTU:n sisällä valtataistelua kolmen eri suuntauksen
välillä. Leninistit ja vallankumoukselliset syndikalistit
erottivat yhdessä anarkistit
 Anarkistien CGTSR perustettu 1926. Kaikkia poliittisia
puolueita vastaan, käytännössä anarkistinen ja pieni.

16. Espanjan Confederación Nacional
del Trabajo (CNT) 1910
 750 000 jäsentä 1919, 1936 1.5 miljoonaa.
 Iberian Anarkistifederaatio FAI perustettiin 1927.
 FAI:n päämäärä pitää CNT
vallankumouksellisena.
 FAI ja CNT yhdistivät käytännössä kaikkia
anarkisteja, suuntauksesta riippumatta.
 Vapaa kommunismi hyväksyttiin ohjelmaksi
1936, FAI ja CNT sulautuivat.
 Keskeytti fasistien vallankaappauksen 1936,
päätti osallistua hallitukseen.

17. Miksi Espanjan anarkismi
erityisasemassa?
 Hidas teollistuminen ja takapajuiset
maanomistusolot.
 Epäluulo keskushallitusta kohtaan.
 Ei todellista parlamentarismia ennen 30-lukua.
 Vallankumouksellinen syndikalistinen
internationaali Asociación Internacional de los
Trabajadores perustettu 1922, CNT liittyi 1923.
Vuonna 1936 viimeiset isot jäsenjärjestöt CNT ja
Ruotsin SAC.

18. Tilanne syyskuussa 1936

19. CNT:n toiminnan alueet

21. Anarkistinen synteesi
Emma Goldman 1869-
1940
Errico Malatesta
1853 –1932
”Samalla kun vastustamme kaikkia hallituksia ja vaadimme täydellistä vapautta,
meidän on tuettava kaikkia taisteluita osittaisen vapauden puolesta.”

22. Nestor Mahno 1888-1934
 Vangittiin
sotilashallinnon
virkamiehen
tappamisesta 1908.
 Palasi Ukrainaan
1917, kaappasi
vallan Huljaipolen
maasäädyissä.
 Partisaaniliike
Itävallan ja Saksan
miehittäjäjoukkoja

23. Talonpoikaistasavalta
 Saksan hävittyä sodan sota Simon
Petljuran Ukrainan kansantasavaltaa
vastaan ja saksalaisia siirtolaisia vastaan.
 Mahnolaiset vaativat viljan pakko-ottojen
lopettamista, painovapautta, kaikkien
sosialistien vapauttamista,
puoluediktatuurin lopettamista,
sosialisointia valtiollistamisen sijasta,
henkilökohtaista koskemattomuutta,
neuvostojen vapautta.

24. Platformismi
 Mahno & Aršinov: Organisational Platform
of the General Union of Anarchists (Draft)
1926.
 Analyysi anarkistien tappiosta Venäjän
vallankumouksessa.
 Ei saavuttanut suosiota ilmestyessä.
 Malatestalla myöhemmin myönteisempi
kanta.
 Georges Fonteniksen aloitteesta

25. Mikä anarkismi ei ole
yhteiskunnallista anarkismia?
 Yksilö ja yhteisö ristiriidassa: anarko-
individualismi (Josiah Warren 1833, Max Stirner
1845), mutta oikeastaan myös Bookchin.
 Yhteiskunta tuhottava: uusnihilistit, esimerkiksi
kreikkalainen Tulisolujen salaliitto.
 Järjestäytymistä vastaan: anarkistien
enemmistö nykyään(?). Spontaanit ryhmät ≠
järjestö.
 Tarvitaan etujoukkoa: lähes kaikki maanalaiset
insurrektionalistiset ryhmät nykyään. Mutta
myös esimerkiksi Mihail Bakunin.

26. Miten kävi AIT:n?
 1920- ja 1930-luvuilla fasismi ja
sotilasdiktatuurit murskasivat Italian,
Argentiinan, Portugalin, Saksan ja Chilen
järjestöt.
 Ainoastaan Ruotsin SAC selvisi toisen
maailmansodan yli, erosi 1950-luvulla. SAC
sopeutui kivuliaasti korporatiiviseen
järjestelmään, kuten
työttömyysvakuutusjärjestelmään, minkä vuoksi
AIT suhtautuu vihamielisesti.
 Jälleenperustetut järjestöt ovat jääneet pieniksi
tai hajonneet sisäisiin riitoihin. CNT hajosi 1979

27. Yhteiskunnallinen anarkismi jää
alakynteen
 Yhteiskunnallisen anarkismin renessanssi
vuoden 1968 jälkimainingeissa, joissain
maissa vastareaktiona samaan tampaan
kun maolaiset Yhdysvalloissa, trotskilaiset
Euroopassa ja taistolaiset Suomessa.
 Autonomiliike Italiassa 70-luvulla,
Saksassa 80-luvulla, heijastelee uusia
tuotannon muotoja. Pyrkii eroon
organisaatioista, samalla

28. Yhteiskunnallinen anarkismi jää
alakynteen (2)
 Saksan autonomiliikkeen luoma musta blokki
kansainvälistyy Seattlen WTO-protestien
jälkeen 1999.
 Primitivismi lyö isosti läpi samassa yhteydessä,
mutta katoaa 10 vuodessa.
 Yhteiskunnan ulkopuolelle jättäytyminen
(CrimethInc.: Evasion 2001).
 Internet vähentää anarkistijärjestöjen merkitystä
kommunikaatiokanavina, ja luo illuusion siitä
että voi kuulua johonkin liikkeeseen olemalla

29. Mitkä kysymykset jakavat sekä
yhteiskunnallista anarkismia, että
muuta anarkismia?
 Pasifismi ja väkivalta,
väkivaltainen
vallankumous.
 Uskonto.
 Teknologia, ”tiede,
”edistys”.
 Konsensuspäätöksenteko.
 Kysymys päämäärästä:
anarkokommunismi vai
jotain muuta.

30. Englanninkielisiä anarkistisia
sivustoja
 Libcom.org: laajasti anarkistista ja ei leninististä
materiaalia. Keskustelu kielteinen
insurrektionalismia kohtaan, mutta ei
yhteiskunnallisen anarkismin agendaa.
 Anarkismo: globaali platformistinen verkosto.
 Anarchist FAQ – yhteiskunnallisen anarkismin
näkökulma.
 Yleisanarkistinen kirjasto:
theanarchistlibrary.org

31. Miksi yhteiskunnallinen anarkismi...
… eikä esimerkiksi anarkokommunismi?
 Mutualismi ja kollektivismi nykyään
marginaalisia, mutta tuskin syytä boikotoida
niitä.
 Anarko-kommunismi ei ole tae
järjestäytymisestä.
 Yhteiskunnallisen anarkismin järjestäytymisen
mallit eivät ole yhteensopivia, mutta kaikki
järjestäytyminen eroaa järjestäytymisen
puutteesta.

32. Kysymyksiä keskustelua varten
 Kuinka sovittaa yhteen yksilön ja yhteisön
intressit?
 Mikä on valtio? Ja miten yhteiskunta eroaa
valtiosta?
 Pitääkö järjestäytyä, ja jos pitää niin miten?
 Miten toimia, jos omat näkemykset eivät vastaa
yhteiskunnan enemmistön näkemyksiä?
 Miksi yhteiskunnallisen anarkismin painoarvo
on vähentynyt? Tarvitaanko yhteiskunnallista
anarkismia?