1. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Liikennesuunnittelija Riikka Aaltonen, HSL
Tulevaisuuden tutkimuksen seura
9.4.2013
Liikenteen tulevaisuus Helsingin
seudulla
2. Esityksen sisältö
1. Liikenteen tila ja kehitys Helsingin seudulla
2. Miksi ja miten liikennejärjestelmää suunnitellaan?
3. Liikennejärjestelmä muutoksessa
8. Eri kuntien työmatkaliikkumisessa on
suuria eroja.
• Kehyskunnista käydään
pääkaupunkiseudulla töissä
henkilöautolla tai junalla.
• Radan varren kunnista
kuljetaan paljon junalla
töihin pääkaupunkiseudulle.
• Muissa kunnissa
joukkoliikenteen käyttöaste
on kokonaisuudessaan
alhaisempi.
12. Yhteistyössä on voimaa.
• Liikennejärjestelmäsuunnitelma on seudullisen
liikennepolitiikan tahtotila.
• Tavoitteena kehittää liikennejärjestelmää kunnan rajat
ylittävänä kokonaisuutena. Yksityiskohdat päätetään
muissa suunnitelmissa ja toteutuksessa.
• Osa Helsingin seudun maankäytön,
asumisen ja liikenteen (MAL) yhteistyötä
• Jatkuva prosessi: suunnitelma valmistellaan
noin neljän vuoden välein.
• Uutena elementtinä HLJ 2015 -työssä on samanaikaisesti
valmisteltava seudun yhteinen maankäytön suunnitelma.
18. Vyöhykkeellä asuvan on mahdollista
saavuttaa tarvitsemansa palvelut ja
työpaikat tyypillisesti seuraavalla tavalla:
Vyöhyke:
Saavutettavuus kävellen, pyörällä tai
joukkoliikenteellä vuoden 2008
liikennejärjestelmällä ja maankäytöllä
Kävely ja pyöräily ovat paikallisia
perusliikkumismuotoja kaikilla vyöhykkeillä
HSL:n liikennejärjestelmäosasto ja Strafica Oy
I Kävellen, pyöräillen tai hyvin
tiheällä vaihdottomalla
joukkoliikenneyhteydellä
II Kävellen, pyöräillen tai tiheällä
vaihdottomalla tai tiheällä
vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä
III Melko tiheällä vaihdollisella
joukkoliikenneyhteydellä tai autolla
IV Autolla tai vaihdollisella joukkoliikenne-
yhteydellä
V Autolla ja joillakin matkoilla
joukkoliikenteellä
VI Pääosin autolla
VII Autolla
23. Tutkimukset ja ennusteet luovat
tietopohjaa.
• Liikennetutkimukset ja -ennustemallit ovat
liikennejärjestelmäsuunnittelun tärkeitä työkaluja.
• Vuosina 2007–2008 Helsingin seudun työssäkäyntialueen 37
kunnassa tehtiin laaja liikennetutkimus (LITU 2008).
• Tietoja Helsingin seudun 14 kunnan henkilö- ja tavaraliikenteestä
päivitetään vuosina 2012–2013.
• Tutkimuksista saadaan ajantasainen kuva ihmisten liikkumisesta ja
tavaraliikenteestä.
• Tietojen perusteella päivitetään liikenne-ennustemalli, jonka avulla
voidaan arvioida maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen
vaikutuksia liikkumiseen Helsingin seudulla.
24. Nykytilatarkastelu kertoo
liikennejärjestelmän tilasta.
• Nykytilatarkastelussa:
• kuvataan ja analysoidaan toimintaympäristöä ja
liikennejärjestelmän tilaa, niiden vahvuuksia ja haasteita
• kuvataan liikkumisen ja liikenteen kehitykseen vaikuttavia
yhteiskuntapoliittisia päätöksiä ja muita tekijöitä
• kootaan tietoa seudun asukkaiden asenteista koskien
liikennejärjestelmän kehittämistavoitteita ja toimenpiteitä (HLJ-
barometri)
Nykytilatarkastelu on osa HLJ-seurantatyötä ja se
valmistuu kesäkuussa 2013.
25. HLJ-barometrilla selvitetään
asenteita.
• Kevään 2013 aikana toteutetaan seudun 14 kunnan
asukkaille suunnattu kysely (HLJ-barometri)
• Tavoitteena on:
• selvittää asukkaiden näkemyksiä liikennejärjestelmän
kehittämisen tavoitteista ja keinoista
• kerätä tietoa mielipiteistä seudun erilaisilla alueilla
• toimia liikennejärjestelmätason mielipidemittarina myös
jatkossa – toistettavissa esim. 4 vuoden välein.
26. Muiden pohjoismaiden kokemuksista
otetaan oppia.
• Liikennepoliittisten valintojen vaikutus suurilla
pohjoismaisilla kaupunkiseuduilla (POLISE):
• kartoitetaan Helsingin, Tukholman, Göteborgin, Oslon ja
Kööpenhaminan kaupunkiseutujen viime vuosikymmenten
liikennepoliittisia linjauksia ja niiden vaikutuksia
liikennesuunnitteluun ja maankäyttöön.
• tuotetaan suosituksia HLJ 2015:tä varten muiden
pohjoismaisten kaupunkiseutujen kokemuksia hyödyntäen
27. 9.4.2013
Tulevaisuus- ja rahoitustarkasteluissa tutkitaan
muutossuuntia.
Laajeneva ja hajautuva
kaupunkirakenne
Tiivistyvä ja reunoilta
hajautuva
kaupunkirakenne
Tiivistyvä kaupunkirakenne
Tiivistyvä ja laajeneva
kaupunkirakenne
Nopea kasvu
Hidas kasvu
Ihmisten
käyttäytyminen
ei muutu
Ihmisten käyttäytymisen
muutos on merkittävä
”Korporaatio‐
metropoli”
”Pitäjä‐
metropoli”
”Voimaantunut
metropoli”
”Paikallisten
kaupunkikylien
metropoliverkosto”
30. 9.4.2013
HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot
Määritelmiä
Skenaariot ovat erilaisia polkuja nykyhetkestä tulevaisuuteen. Skenaarioiden avulla varaudumme sellaisiin
tulevaisuuksiin, joita emme välttämättä olisi pohtineet. Skenaariot auttavat meitä identifioimaan heikkoja signaaleja,
jotka kertovat tapahtuvasta muutossuunnasta. Skenaarioiden osia ovat megatrendit, trendit, heikot signaalit sekä mustat
joutsenet (villit kortit).
Megatrendi on iso trendi, joka vaikuttaa ja on vaikuttanut pidempään maailmalla. Se jatkuu todennäköisesti
tulevaisuudessakin vuosia. Esimerkkejä ovat väestön ikääntyminen ja teknologian kehitys jne.
Trendi on enemmän paikalinen tai ainakin pienempivaikutteinen kuin megatrendi ja se on kestänyt vähemmän aikaa.
Trendi voidaan kääntää myös ilmiöksi. Trendi voi muodostua kolmella eri tavalla: ylhäältä alas (trickle down), alhaalta
ylös (trickle up) tai se siirtyy alalta toiselle (trickle cross). Esimerkiksi pyöräilyn kasvu on tunnistettava trendiksi ja se
vaikuttaa todennäköisesti tulevaan suunnitteluun.
Heikko signaali on ensi merkki nousevasta muutoksesta tai uudesta asiasta. Asiasta voi tulla tulevaisuudessa trendi tai
sitten asian merkitys hiipuu. Heikon signaalin merkitys tyypillisesti aliarvioidaan tai sen mahdollisuuksiin ei uskota.
Esimerkiksi polkupyörien sähköistämistä voidaan pitää heikkona signaalina. Ilmiö saattaa vähentyä tai sitten
sähköavusteisen pyöräilyn rooli tulee kasvamaan merkittävästi.
Musta joutsen (villi kortti) on vertaus epätodennäköisestä, harvinaisesta tai odottamattomasta tapahtumasta, joka on
tavanomaisten odotusten ulkopuolella. Mikään menneisyydestä ei viittaa sen mahdollisuuteen ja sillä on kolme
luonteenomaista piirrettä: se ei ole ennustettava, sillä on valtava vaikutus, osaamme kehitellä selityksen, jonka ansiosta
se vaikuttaa vähemmän satunnaiselta ja ennustettavammalta kuin olikaan. Mustia joutsenia ovat olleet mm. 9/11‐iskut
WTC‐torneihin, Thaimaan tsunami ja Japanin kolmiosainen musta joutsen 2012: maanjäristys, tsunami ja sitä seurannut
ydinvoimalakatastrofi.
Lähteet Elina Hiltunen (21.9.2012): Kolme avainta tulevaisuuteen.
Virpi Vaittinen (2005): Asumisen trendit – Living trends.
34. 9.4.2013
HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot
Liikkumisen trendit
Kävely ja käveltävyys liikenteen ytimeen
Jokainen matka alkaa kävellen
Käveltävyys suunnittelun pääperiaatteeksi
(kävelyetäisyys joukkoliikenteen pysäkille 1 km)
Säältäsuojatut kävelyreitit keskustoissa
Liikkuva elää pitempään – kävely kaupungin strategiassa
Terveelliset kaupungit tulossa (esim. tupakointikielto
New Yorkin puistoissa v. 2011 lähtien)
Lisäaskeleet hyvän kaupunkiympäristön tavoitteena
Pyöräilyn asema liikkumismuotona vahvistuu
Pyöräliikenteelle lisätilaa ja resursseja
Sähköavusteisuus pidetään pyöräilymatkoja
Pyöräbussit, ‐ratikat ja –juna: liikennevälineet
mitoitetaan rollaattorin, lastenvaunujen ja pyörien
mukaan
Kävely ja pyöräily kaupunkiseudun brändääjänä
Green lane – vihreät pyöräkaistat
Seudulliset pyöräilybaanat
Käveltävät keskustat
Käveltävyys muodostaa tulevaisuuden
liikennejärjestelmien perustan. Pyöräilyn rooli
vahvistuu koko 2000‐luvun.
http://nakedcityblog.blogspot.fi/2012/04/charl
otte‐trails‐nation‐in‐walkability.html
http://readerareadevelopment.com/tag/placemaking/
http://oliveventures.com.sg/act/wp‐
content/uploads/2011/07/bike‐train‐car.jpg
http://www.phyang.org/photo/bike2worksf2010.htm
http://www.city‐data.com/forum/new‐york‐
city/1286187‐new‐york‐no‐smoking‐2.html#b
Kävelyn merkitys nostaa
keskustojen ja asemanseutujen
roolia. Hyväksyttävä
kävelyetäisyys pitenee mutta
vastaavasti kävely‐
ympäristöjen laatuvaatimukset
kasvavat (sääsuojaus,
talvikunnossapito). Pyöräilystä
tulee lähiliikkumisen tärkein
kulkumuoto. Sähköavusteisuus
tulee lisäämään
pyöräilymatkojen pituutta.
35. 9.4.2013
HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot
Heikot signaalit & mustat joutsenet
Talvi kolmas vuodenaika – talviunesta talvieloon
Talvikaupunki‐ajattelu etenee Suomessa;
Tehotalvikunnossapito & talvipyöräily
Sähköavusteisuus kaupungissa
Sähköavusteiset polkupyörät, mopot ja kulkuneuvot
Liikkumisen mahdollisuudet moninkertaistuvat
Räätälöidysti kuluttajien tarpeiden mukaan toimiva
joukkoliikenne
Kutsuohjatun pienkalustotoiminnan läpimurto
Millenium‐sukupolven mobiili liikkumisväline
Kansainvälinen monipaikka‐asuminen
Ykkös‐, kakkos‐ ja kolmoiskodit: Kesät Suomessa,
kevät/syksy Keski‐Euroopassa ja talvet Afrikassa
Kaupunginosien tyhjeneminen; joukkoliikenteen
palvelujen suunnittelu vaikeutuu
Hidastaminen (down‐scaling) & syventyminen (slow living)
Kiireen ja kasvun sijaan merkityksiä
Työpaikka haetaan pyöräetäisyydeltä; joukkoliikennettä
tarvitaan enää talvipakkasilla tai poikkeustilanteissa
Muutto metropolin reunoille
Helsingin seudun kehitykseen vaikuttavia heikkoja
signaaleja ja niiden vaikutusta liikenteeseen ja
liikkumiseen ei vielä täsmälleen osata arvioida. Mustilla
joutsenilla tarkoitetaan epätodennäköistä, harvinaista tai
odottamatonta tapahtumaa, jolla on suuria vaikutuksia
Helsingin seudun kehittymiselle, erityisesti liikenteelle.
Esimerkki mustasta joutsenesta
Merenpinnan ylittävä
kohoaminen, jolloin vesi
turmelee Helsingin metroasemia.
Katastrofin seurauksena metro
voisi olla pois käytöstä 1‐2
vuoden ajan. Tällainen
odottamaton tapahtuma
pakottaa muuttamaan
liikkumista; käytetään
polkupyöriä ja autoa joukko‐
liikenteen sijasta, jätetään matkat
tekemättä… Syntynyt
epävarmuus muuttaa seudun
kasvusuuntia.
www.femcafe.hu
www.into.aalto.fi
http://www.dn.se/sthlm/ny‐maskin‐mot‐
cykelhalka
http://evworld.com/article.cfm?storyi
d=1897
45. 9.4.2013
HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot
Kasvu – määritelmä
Kasvulla tarkoitetaan talouden (BKT) kasvua. Skenaarioissa puhutaan talouskasvusta ts. miten Helsingin seutu
kasvaa niin, että seudun talouskasvu pysyy korkealla tasolla.
Skenaariot perustuvat Helsingin Tietokeskuksen tekemiin väestöennusteisiin (ks. kohta II Helsingin seudun
ennusteet).
Talouskasvun edellytyksenä on erityisesti työvoiman määrä. Talous ei voi kasvaa pitkällä aikavälillä jos väestö ei
kasva.
Rakenteellisen työttömyyden ns. normaali määrä on 6 %. Työvoiman määrään vaikuttavat työikäisen väestön
määrä, maahanmuutto / maastamuutto sekä opiskeluajan pituus. Pitkällä aikavälillä myös syntyvyys vaikuttaa
työvoiman määrään. Työikäisten maahanmuutto kasvattaa myös syntyvyyttä.
Kasvuskenaariot perustuvat nopeaan (n. 2‐3 %) talouskasvuun ja väestönkasvuun. Näiden skenaarioiden
edellytys on se, että työssäkäyvien määrä ei laske. Tämä edellyttää seuraavia toimenpiteitä:
‐ Eläkkeelle siirrytään aikaisempaa myöhemmin (eläkeikä nousee)
‐ Maahanmuutto pysyy korkealla tasolla (maastamuutto selvästi pienempänä)
‐ Opiskeluajat lyhenevät nykyisistä
Skenaarioista 2 (”Pitäjämetropoli”) ja 3 (”Paikallisten kaupunkikylien verkosto”) ovat matalan kasvun
skenaarioita ja skenaariot 1 (”Korporaatiometropoli”) ja 4 (”Voimaantunut metropoli”) voimakkaan kasvun
skenaarioita.
Talousosuuden lähde:
Juhana Vartiainen, VATT (2013): Suomi, Eurooppa ja maailma – mikä meitä odottaa. Asuntomarkkinat 2013 – huippuseminaari
24.1.2013.
4.
3.
1.
2.
46. 9.4.2013
HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot
Käyttäytymisen muutos – määritelmä
Käyttäytymisen muutoksella tarkoitetaan arvoissa tapahtunutta muutosta, joka on johtanut myös
käyttäytymisen muutokseen.
Miten käyttäjät – asukkaat, työntekijät ja vapaa‐ajan viettäjät – ovat muuttaneet käyttäytymistään liikenteessä ja
liikkumisessa: ilmastonmuutoksen torjunta ulottuu käyttäjien toiminnan tasolle, mikä on on ulottunut myös
yritysten sijoittumisperiaatteisiin ja poliittiseen päätöksentekoon. Liikkumisessa ja liikenteessä on tapahtunut
suuria muutoksia. Terveellinen elämä muodostaa lähtökohdan liikenteen ja liikkumisen suunnittelulle.
Käyttäytymisen muutos koostuu viiden eri osatekijän yhteisestä muutoksesta: tietoisuus, tavat, toiset,
toimintaympäristö ja tarjonta.
Tietoisuus – energia, ilmastonmuutos ja kestävä kehitys. Tiedon ja osaamisen kerryttäminen, ymmärryksen
lisääminen.
Tavat – Ihmisten toiminta on luonnostaan erehtyväistä, lyhytjänteistä, rutiininomaista ja ympäristön vihjeistä
ohjautuvaa. Siksi tarvitaan kestävän elämäntavan kokonaisosaamista.
Toimintaympäristö – Jos halutaan parempia valintoja, tarvitaan parempaa valinta‐arkkitehtuuria (saavutettavat
palvelut, yhteiskäyttömahdollisuudet, ei‐kaupallinen tila, tilaa omaehtoisille kokeiluille).
Tarjonta – energian ja luonnonvarojen säästämismahdollisuudet, asukkaiden/liikkujien
osallistumismahdollisuudet, liikkumisen edistämisen suunnitelmallisuus
Toiset – kestävät elämäntavat on väistämättä kollektiivinen projekti, osa koordinoitua yhteiselämää, koska
ympäristö on yhteinen ja jakamaton. Innovatiiviset edelläkävijät, varhaiset omaksujat, varhainen pääjoukko,
myöhäinen pääjoukko ja hidastelijat. Mallioppiminen, vertaisviestintä, käytännöt ja yhteisöt.
Skenaarioista 1 (”Korporaatiometropoli”) ja 2 (Pitäjämetropoli”) ei käyttäytymisessä ole tapahtunut muutosta,
kun taas skenaarioissa 3 (”Paikallisten kaupunkikylien verkosto”) ja 4 (”Voimaantunut metropoli”) liikkujien
käyttäytyminen on muuttunut.
Käyttäytymisen muutos/lähde:
Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus, 2012: Kestävän arjen edistäminen alkaa
rakennetusta ympäristöstä. Sitran energiaohjelman päätösseminaari.
4.
3.
1.
2.
47. 9.4.2013
HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot
Muodostetut skenaariot
Nopea kasvu
Hidas kasvu
Käyttäytymisen
muutos on
merkittävä
Ihmisten
käyttäytyminen
ei muutu
4.
3.
1.
2.
”Voimaantunut metropoli”
”Paikallisten kaupunkikylien
metropoliverkosto”
”Korporaatiometropoli”
”Pitäjämetropoli”
Tulevaisuusskenaario 1. ”Korporaatiometropoli”
(Vakaa ts. nopea kehitys jatkuu, ei käyttäytymisen
muutosta)
Tehdyt väestö‐ yms. ennusteet toteutuvat tai ylittyvät,
maahanmuutto jatkuu merkittävänä. Pyrkimys taloudelliseen
kasvuun ohjaa valintoja. Helsingin seutu on kasvanut
kaupunkiseutuna, mutta lähiliikkumiseen painottuva
kaupunginosataso on jäänyt muusta kehityksestä jälkeen.
Tulevaisuusskenaario 2. ”Pitäjämetropoli” (Talouskasvu on
hidasta, ei käyttäytymisen muutosta)
Seudun väestönkasvu on hidastunut samalla kun talouskasvu pysyy
matalana. Taloudelliseen niukkuuteen sopeudutaan kaikilla
elämänaloilla. Kehitys hidastuu, mutta arvomaailma ja kehityksen
suunta muuttuvat vain hitaasti. Helsingin seutu koostuu eri seudun
osissa toimivista itsenäisistä yhdyskunnista.
Tulevaisuusskenaario 3. ”Paikallisten kaupunkikylien
verkosto” (Käyttäytymisen muutos hidastuvassa
kasvussa)
Matala talouskasvu on hidastanut yhdyskuntarakenteen
laajentumista, mutta aiheuttanut aiheuttanut suuria muutoksia
yhteiskunnan toiminnassa. Talouden hidastuvasta kasvusta johtuen
alueita kehitetään seudullisesti paikallisesti vahvoiksi. Seudun ja
kaupunkien eri osat kehittyvät eri tahtiin itsenäisesti ja toisistaan
riippumatta. Paikallisrahoitusta käytetään infrastruktuurin
rahoituksessa. Seudulla on suuria eroja sen osien välillä.
Tulevaisuusskenaario 4. ”Voimaantunut metropoli”
(Käyttäytymisen muutos vakaassa kehityksessä)
Vakaa talouskehitys on kasvattanut seutua samalla kun sen osat
ovat vahvistuneet seudullisten sopimusten mukaisesti. Seudun
liikenneinfraa on rakennettu seudullisten sopimusten pohjalta
suunnitelmallisesti. Kaupunginosissa paikallisuutta on
samanaikaisesti vahvistettu. Seutu on kehittynyt sekä
kokonaisuutena että paikallisesti.
49. 9.4.2013
HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot
Skenaariokuvaukset: 1. ”Korporaatiometropoli”
Tulevaisuusskenaario 1. ”Korporaatiometropoli” (Vakaa ts. nopea kehitys jatkuu, ei käyttäytymisen muutosta):
Tehdyt väestö‐ yms. ennusteet toteutuvat tai ylittyvät. Pyrkimys taloudelliseen hyvinvointiin ohjaa valintoja.
Helsingin seutu on kasvanut kaupunkiseutuna, mutta lähiliikkumiseen painottuva kaupunginosataso on jäänyt
muusta kehityksestä jälkeen.
Seudulla tehdyt väestö‐ yms. ennusteet toteutuvat tai ylittyvät. HLJ‐alueen väkiluvuksi ennustetaan 1,8‐1,9 miljoonaa asukasta ja
noin 800 000 työpaikkaa vuonna 2050. Taloudellinen kasvu pitkällä aikavälillä on kohtalaista, noin 2‐ 3 % vuodessa. Talouskasvu
lisää työllisyyttä, maahanmuuttoa ja maassamuuttoa. Kasvu keskittyy Suomessa muutamiin kasvukeskuksiin, joista Helsingin seutu
on tärkein. Väkiluvun kasvu lisää yhdyskuntarakenteen hajautumispaineita. Henkilöauto‐ ja joukkoliikenne kasvavat, mutta
joukkoliikenteen suhteellinen osuus pienenee. Pyöräily suosiotaan kasvattavana liikennemuotona vaikuttaa etenkin lyhyempiin
työmatkoihin. Vapaa‐ajan liikkumisen määrä kasvaa jatkuvasti.
Elinkeinoissa palvelujen määrä kasvaa entisestään. Palvelut sijoittuvat suurimpiin keskittymiin, osin hajautuen seudun eri puolille.
Tilaa vievät toiminnot hakeutuvat logistisesti paremmille sijainneille kauas keskustoista.
Talouskasvu nostaa energian hintaa. Päästötavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
Telematiikka, tietotekniikka ja ajoneuvoteknologia parantavat liikkumisen varmuutta, palvelutasoa ja turvallisuutta.
Ihmisten valinnat liikkumisen suhteen muuttuvat hitaasti. Tämän takia autoistuminen ja liikennemäärät jatkavat kasvuaan.
Öljypohjaiset kulkuneuvot korvautuvat sähkö‐ ja biokaasupohjaisilla ratkaisuilla. Autojen energiankulutus vähenee
moottoriteknologian ja kevyempien/pienempien ajoneuvojen myötä.
Seudullinen hallinto ei pysty päättämään seudullisista rakenteellisista linjauksista, joten metropolialue jatkaa hajautumistaan. Uusia
rata‐ ja tielinjauksia avataan samalla kuin uusia kaupunginosia suunnitellaan ja rakennetaan useisiin suuntiin.
Pitkät työmatkat kuljetaan raiteita pitkin, mutta myös henkilöautoja käytetään paljon varsinkin niillä seudun alueilla, joilla ei ole
raideyhteyksiä.
4.
3.
1.
2.
55. 9.4.2013
HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot
Taustaa yhdyskuntarakenteen muutosten mekanismeihin
Yhdyskuntarakenteen laajenemiseen ja liikkumiseen vaikuttavia voimia ovat erityisesti :
• Saavutettavuus, sijoittumisen logiikka
• Liikkumisen teknologian kehitys, infrastruktuuri
• Liikkuvuuden ja autoilun rooli elämäntavoissa
Kuvalähde: PLUREL / Peri‐urbanisation in Europe –raportti, 2010
Autoistumisen ja liikennejärjestelmän
laajentumisen myötä reuna‐alueita halkovien
kehäteiden varret ovat muuttuneet
saavutettavuuden huippualueiksi, mikä on
johtanut toimintojen sijoittumisen logiikan
muutokseen. Palvelut hakeutuvatkin nyt
ulommas keskustoista, mikä toisaalta
vahvistaa reuna‐alueita, mutta toisaalta
hajauttaa toiminnallista
yhdyskuntarakennetta entistä laajemmalle.
Elämäntavat ovat muuttuneet aiempaa
liikkuvammiksi ja elinpiirimme on laajentunut
ulottumaan myös kaupunkiseutujen reuna‐
alueille. Tulevaisuudessa
liikkumiskäyttäytymistä voivat muuttaa muun
muassa digitaalisuuden vahvistuminen,
uudet liikkumisen mullistavat teknologiat ja
etätyön yleistyminen.
56. 9.4.2013
HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot
Yhdyskuntarakenteen muutokset eri skenaariossa
Yhdyskuntarakenteen muutoksia tarkastellaan tässä työssä kahdesta näkökulmasta, eli miten
yhdyskuntarakenne muuttuu eri skenaarioissa
a) megatrendien ja kasvussa olevien trendien myötä
b) suunnittelun myötä
Lähtökohtana on, että talouden kasvaessa (pystyakseli) voimakkaasti, kasvaa myös alueen väestömäärä
nopeasti. Vaaka‐akselilla kuvattu käyttäytymisen muutos kuvaa sekä yksilöiden käyttäytymisen muutosta, että
päätösten (ja sitä kautta suunnittelun) muutosta. Nämä kaksi päätekijää määrittelevät eri skenaarioissa
ilmeneviä yhdyskuntarakenteen muutoksia ja eri muutosten painopisteitä.
Aiemmin kuvattujen yhdyskuntarakenteen muutosmekanismien osatekijöiden lisäksi yhdyskuntarakenteeseen
vaikuttavat muun muassa maanhinnan ja asuntojen hintojen kehittyminen ja kaupan sijoittumisen ohjaus, jotka
toisaalta liittyvät talouskasvuun ja käyttäytymisen muutoksiin, toisaalta ovat niistä riippumattomia tekijöitä.
Nopea kasvu
Hidas kasvu
Käyttäytymisen muutos on
merkittävä
Ihmisten käyttäytyminen
ei muutu
4.
3.
1.
2.
”Voimaantunut
metropolikaupunki”
”Paikallisten
kaupunkikylien
metropoliverkosto”
”Korporaatio‐
metropoli”
”Pitäjä‐
metropoli”
59. 9.4.2013
Nopea kasvu
Hidas kasvu
Käyttäytyminen ei
muutu
Käyttäytymisen muutos on
merkittävä
HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot
Skenaariot – yhdyskuntarakenteen muutoksen painopisteitä
LAAJENEVA JA HAJAUTUVA KAUPUNKIRAKENNE
• Erityisesti seudun reuna‐alueille painottuva
hajautuva kasvu
• Alueiden erilaistuminen
• Asumisväljyyden kasvu, asumistarpeiden
monipuolistuminen maahanmuuton ja
ikääntymisen myötä
• Toimintojen (palvelut, työpaikat)
hajakeskittyminen
• Runsas, hajautunut ja laajalle ulottuva
liikkuminen
TIIVISTYVÄ JA REUNOILTA HAJAUTUVA
KAUPUNKIRAKENNE
• Kaupunkiseutujen reuna‐alueiden kasvu
• Alueiden erilaistuminen
• Asumistarpeiden muuttuminen
ikääntymisen myötä
• Toimintojen (palvelut, työpaikat)
hajakeskittyminen
• Liikkuminen nykyisen kaltaista
TIIVISTYVÄ KAUPUNKIRAKENNE
• Asumistarpeiden muuttuminen
ikääntymisen myötä
• Asumisväljyyden lasku (edellyttää
asuntomarkkinoiden poliittista ohjausta)
käyttäytymisen muutoksen myötä
• Palveluiden ja työpaikkojen
sijoittuminen pää‐ ja alakeskuksiin,
lähipalveluiden korostuminen
• Lähiliikkumisen ja ‐elämisen
voimistuminen
TIIVISTYVÄ JA LAAJENEVA
KAUPUNKIRAKENNE
• Asuminen yhdyskuntarakennetta
eheyttäen
• Asumistarpeiden monipuolistuminen
maahanmuuton ja ikääntymisen myötä
• Palveluiden ja työpaikkojen
sijoittuminen joukkoliikenteen
solmukohtiin
• Raideliikenteen käytön kasvu
61. 9.4.2013
HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot
Nykyinen rahoitustaso
• Nykyinen rahoitus on noin 1100 M€ per
vuosi:
• Pääväylä‐ ja ratainvestoinnit 300 M€
• Kuntien katuinvestoinnit 130 M€
• Liikenneverkon hoito ja ylläpito 400 M€
• Joukkoliikenne 270 M€
• Lähivuosina rahoitustaso säilyy nykyisen
kaltaisena
• Pääväylä‐ ja ratainvestointien
rahoitustaso pysyy korkeana (isot
investoinnit Länsimetro ja Kehärata
käynnissä)
• Katuinvestoinnit, joukkoliikenteen
menot sekä hoidon‐ ja ylläpidon
kustannukset kasvavat tasaisesti
63. 9.4.2013
HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot
Skenaariot – rahoituksen painopisteet
Raiteet, autot, bussit, pyörät
• Valikoituja ratahankkeita
• Tie‐ ja katuverkon investoinnit
• Uusien asuinalueiden infra ja
joukkoliikenneyhteydet
• Joukkoliikenteen (ja henkilöauton) käyttö
kasvaa
Bussit, pyörät, autot, raiteet
• Panostusta joukkoliikenteen palvelutarjontaan,
erityisesti bussiliikenne nykytasossa
• Panostusta kävelyn ja pyöräilyn olosuhteisiin
sekä tie‐ ja katuverkon hoitoon ja ylläpitoon
nykytasossa
• Ei uusia isoja raideinvestointeja, investointien
niukkuus
• Ei uusia rahoituskanavia
• Joukkoliikenteen kulkutapaosuus laskee
Pyörät, bussit, raiteet, autot
• Raide‐ ja bussiliikenteen palvelutarjonta
• Pyöräverkon investoinnit
• Pyöräverkon hoito ja ylläpito
• Ruuhkamaksut/tienkäyttömaksut
• Edullinen joukkoliikenne
• ”Viisas liikkuminen”
Raiteet, bussit, pyörät, autot
• Uusia kaupunkiratoja (osana alueiden
rakentumista)
• Muu joukkoliikenteen infra
• Joukkoliikenteen käyttötalous
• Ruuhkamaksut/tienkäyttömaksut
• Yksityisten toimijoiden painoarvo kasvaa
• Yksityisrahaa
• Joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa
merkittävästi
Nopea kasvu
Hidas kasvu
Ihmisten käyttäytyminen
ei muutu
Ihmisten käyttäytymisen
muutos on merkittävä
”Voimaantunut metropoli”
”Paikallisten kaupunkikylien
metropoliverkosto”
”Korporaatiometropoli”
”Pitäjämetropoli”
65. Pohdittavaa
• Liikenne pitää aina liittää asiayhteyteensä – mikä on
matkan/ kuljetuksen tarve?
• Liikkuminen muuttuu jatkuvasti – fyysinen rakenne
muuttuu paljon hitaammin.
• Mistä rahaa infraan ja sen ylläpitoon? Julkisen talouden
niukkuus näkyy myös liikenteen rahoituksessa.
• Miten huolehditaan joukkoliikenteen kilpailukyvystä?
• Informaatioteknologian kehitys muuttaa tapaamme
liikkua, kuljettaa, tehdä töitä ja asioida – ehkä
enemmän kuin uskommekaan.
